Hyvä tutkimuksen ja kehittämisen käytäntö 19.4.2012

Hyvä tutkimuksen ja
kehittämisen käytäntö
Käytäntöä tutkimassa -seminaari
19.4.2012
Erja Moore

Kontekstina korkeakoulutuksen piirissä
toteutettava tutkimus, t&k, TKI (myös TI)
• Tutkimuksen ja kehittämisen
taustaa
• Yliopistot ja amk:t tutkimuksen
ja kehittämisen toteuttajina
• Hyvä tutkimuskäytäntö
• Hyvä t&k käytäntö
• Isot kysymykset

Erja Moore 19.4.2012

B.Virtanen - ©Ilkka Heliä ja Bulls (lupa 2.4.2012)

T&K, mistä silloin puhutaan?
Taloussanomat 2010 ”T&k-miljardit hukkaan: Kaikki ehkä
jo keksitty”:
• innovaatiotahti on hidastunut kaikkialla
• ”Brittiläisen Columbian yliopiston taloustieteen
professori James Brander arvioi, että ratkaisevien
innovaatioiden määrä on vähentynyt
dramaattisesti niin maataloudessa,
energiateollisuudessa, kuljetusalalla kuin
terveydenhuollossakin.”
• Juttu herätti vilkasta keskustelua 286
puheenvuoron verran
• Otsikko liittää t&k :n keksintöihin


T&K yliopistossa, mistä silloin
puhutaan?
• Yliopisto ja t&k mainitaan harvoin yhdessä
• Mainitaan perustutkimus, tieteellinen
tutkimus, tai pelkkä tutkimus

”… voimavaroja tulee kohdentaa opintojen
tehostamiseen, korkeakoulujen painoalojen ja profiilien
vahvistamiseen sekä tieteellisen tutkimuksen,
tutkijanuran edellytysten ja tutkimusympäristöjen
vahvistamiseen.” (Tutkimus- ja innovaationeuvosto 2010.
Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011–2015)


T&K ammattikorkeakoulussa, mistä
silloin puhutaan?
- Ammattikorkeakoululaissa käytetään käsitettä tutkimus- ja kehitystyö.
- (Useissa yhteyksissä tutkimus- ja kehittämistyö- tai toiminta.)
- Ammattikorkeakoulun rehtorineuvosto ARENE (2009) lisäsi
kannanotossaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyöhön
innovaatiotoiminnan ja käytti lyhennettä TKI.
- Tutkimus- ja innovaationeuvosto 2010: ”Ammattikorkeakoulut
kehittävät tekniikkaa, johtamista, markkinointia, palveluita […]. Myös
ammattikorkeakoulujen opetusta, TI-toimintaa ja aluevaikuttavuuden
edellytyksiä on vahvistettava. (Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus
2011–2015)
- Maassen et al 2011: “The UAS sector was initially a ‘pure’ education
sector, but since 2003 it is formally also expected to develop Research &
Development activities, to which in 2010 an innovation function has
been added by the Ministry of Education and Culture.”
> Raportissa käytetään lyhennettä RDI.

Vuonna 2012 OKM kuvaa amk:n t&k–työtä näin:
Ammattikorkeakoulujen tutkimus ja kehitystyö
• Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on harjoittaa […] soveltavaa tutkimus-
ja kehittämistyötä (t&k-työtä).
• Ammattikorkeakoulujen t&k-työtä kehitetään osana suomalaista
innovaatiojärjestelmää.
• Ammattikorkeakoulujen t&k-työ on työelämälähtöistä, joka tarkoittaa
uusien tai parannettujen tuotteiden, tuotantovälineiden, menetelmien ja
palveluiden löytämistä, kehittämistä ja tuottamista alueen tarpeisiin.

Lähde:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/tutkimus-
_ja_kehitystyoe/?lang=fi (14.4.2012)

Maassen et al. 2011:
“Tämän innovaatiotoiminnan virallinen status on kuitenkin monessa
suhteessa epäselvä, kuten voidaan esimerkiksi nähdä ministeriön Internet-
sivuilta, jossa viitataan vain t&k-toimintaan. Lisäksi myös tehdyissä
haastatteluissa viitattiin tähän epäselvään statukseen.”


T&K tai TKI tai TI tai KTI
• Vakiintunut lyhenne on T&K, mikä vastaa englannin
kielen vastaavaa lyhennettä R&D (research and
development).
• Ammattikorkeakoulukontekstissa TKI (ARENE 2009)
• Tutkimus- ja innovaationeuvosto laatii kerran
toimikaudellaan koulutus-, tutkimus- ja
innovaatiopoliittisen (KTI) linjaraportin. Raportissa
puhutaan TI-toiminnasta
• t&k > TKI (tai T&K&I)
• R&D > RDI??
RDI on kuitenkin vakiintunut lyhenne, tarkoittaa Wikipedian
mukaan esim.: Real Disposable Income, Recommended Daily Intake,
Rural Development Institute, Respiratory Disturbance Index …

T&K:n viralliset määritelmät: OECD
“Research and development (R&D) comprise creative work
undertaken on a systematic basis in order to increase the stock of
knowledge (including knowledge of man, culture and society) and the
use of this knowledge to devise new applications.”

R&D covers three activities:
 basic research
 applied research
 experimental development

Lähde: OECD Factbook 2010: Economic, Environmental and Social
Statistics

Määritelmää käytetään laajasti eri lähteissä (myös ilman
lähdemerkintää)


T&K:n viralliset määritelmät:
Tilastokeskus
Noudattaa em. OECDn määritystä:
”Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla (t&k) tarkoitetaan
systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon
käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että
toiminnan tavoitteena on jotain oleellisesti uutta. Tutkimus- ja
kehittämistoimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava
tutkimus sekä kehittämistyö.”

- Määritelmät näyttäisivät olevan eri (länsi)maissa
yhdenmukaiset
- Hankalaa tietää maakohtaisia ja instituutiokohtaisia tulkintoja
> mitä lopulta päätyy tilastoihin
- Amk-laissa t&k ilmaistu hieman eri tavoin
- Lisäksi ammattikorkeakoulut ovat itse määritelleet t&k-
toimintaa esim. strategioissaan


Korkeakoulujen t&k-työn tilastointi
• KOTA-online:
”Vuoden 2010 tilastotietoja ei päivitetä KOTA onlineen. Vuoden 2010 tiedot
näytetään huhti/toukokuussa avattavassa opetushallinnon
raportointiportaalissa.”

Lähde 14.4.2012:
https://kotaplus.csc.fi/online/Etusivu.do;jsessionid=8SHZPJZdh94h7mhPnGlQwvf1LspTK6pH4XqV
QnHxtH1p1hSlS6Xn!-450821829

• AMKOTA (14.4.2012)
”Ammattikorkeakoulujen toimintaa kuvaava päätös- ja tilastotietokanta
AMKOTA on poistunut käytöstä. Päätöstoiminnallisuus on viety Kota Extranet -
järjestelmään ja tilastotiedot siirretään opetushallinnon uuteen
raportointiportaaliin Vipuseen.”

• Vipunen (14.4.2012):
Ammattikorkeakoulujen osalta kohdat “indikaattorit” ja “julkaisut" ovat tyhjiä.


Tilastoja 2010
Vipunen: Vipunen:
• AMK-henkilökunta • Yliopistojen opetus- ja
(tieteenaloittain!): tutkimushenkilökunta, yhteensä
yhteensä 11167, joista T&K&I- 18400 (luokittelu
henkilöstöä 1117 tutkijanuranvaiheen I-IV mukaan)
(opetushenkilöstöä 6036) + muu henkilöstö 13127

(yhteensä 11167) (yhteensä 31527)
(Opiskelijoita FTE n 114 000) (Opiskelijoita FTE n 114000)
_______________________________ ______________________________
OKM 2011b: OKM 2011b:
Vuonna 2009
TKI opintopisteitä opiskelijaa kohden Ei mainintaa opiskelijoiden t&k:sta.
3,78 Ei mainintaa tutkimustyövuosista.
Vuonna 2008 tutkimustyövuodet 1400 ”Suomalaisissa yliopistoissa
julkaistiin vuonna 2009 yhteensä 25
667 julkaisua, joista kotimaassa 6
128 ja ulkomailla 19539”

T&K, näitä OKM mittaa – mitataanko laatua/hyvää
käytäntöä?
AMK (OPM 2009, OKM 2011a) Yliopisto (TUTKI-työryhmä 2010)
1. Tutkimustoiminnan kilpailtu rahoitus (SA,
TEKES)
• Tutkija- ja opettaja htv
2. Tutkimustoiminnan kilpailtu rahoitus • Tohtoritavoitteet
(Yritysrahoitus ja EU-rahoitus) • Tohtoritoteutuma
3. Henkilöstön tuottamien julkaisujen määrä • Suomen Akatemian
suhteessa päätoimisten opettajien ja T&K - rahoitus
henkilöstön määrään.
• Tekesin rahoitus
 Kohotetaan suomalaisen tutkimuksen
laatua ja tuottavuutta. • Kansainvälinen
4. T&K -hankkeissa suoritettujen tutkimusrahoitus
opintopisteiden määrä suhteessa läsnä • Referee-julkaisut
olevien opiskelijoiden määrään. • Muut julkaisut
- TKI-hankkeessa suoritetut opintopisteet /
opinnäytetyö/ harjoittelu / muu opiskelu
• Kansainväliset vierailut
Opiskelijoiden t&k –
TKI-toimintaa määritellään, mutta viitataan
suorituksista ei mainintaa
myös Tilastokeskuksen määritelmään

Tutki-työryhmä : Ehdotus uusiksi indikaattoreiksi
Yliopistot Ammattikorkeakoulut
• Akateeminen henkilökunta • Kilpailtu TKI-toiminnan
(tutkimus- ja rahoitus/ammattikorkeakoulun
opetushenkilötyövuodet) kokonaisrahoitus
• Sitaatiot • TKI-toiminnan suora
• Tieteelliset julkaisut asiakasrahoitus/ammattikorkeako
• Tohtorin tutkinnot ulun kokonaisrahoitus
• Rahoitus • Kansainvälisen TKI-toiminnan
kokonaisrahoitus/ammattikorkeak
• Kansainväliset tieteelliset oulun kokonaisrahoitus
yhteisjulkaisut
• Päätoimisen henkilöstön
suorittamat TKI-toiminnan
> Sitaatiot ja referee- henkilötyövuodet/ päätoimisen
menettelyn läpikäyneet henkilöstön henkilötyövuodet
julkaisut voisivat mitata • Julkaisujen määrä/henkilöstö
tutkimuksen laatua
> Mittaavat määrää

AMK-tutka: Ehdotus uusiksi t&k-toiminnan
indikaattoreiksi
1. Hakemuspohjainen TKI–toiminnan rahoitus /
ammattikorkeakoulun kokonaisrahoitus (kilpailtu TKI-rahoitus
esim. Tekes, SA, ministeriöt, EU, säätiöt)
2. TKI-toiminnan suora asiakasrahoitus/ ammattikorkeakoulun
kokonaisrahoitus (esim. tilauspohjainen TKI-rahoitus ja yritys- ja
kuntaosuudet jne.)
3. Kansainvälinen TKI–toiminnan rahoitus /
ammattikorkeakoulun kokonaisrahoitus (rahoitus tulee suoraan
kansainvälisistä rahoituslähteistä)
4. Julkaisujen määrä / henkilöstö
(amkien asiantuntijalähtöinen julkaisutoiminta laajasti tulkittuna
mm. kulttuurituotteet esim. konsertit, näyttelyt tmv, meritoivan
henkilöstön kulttuuriteot)
(TKI-toiminnassa suoritettujen opintopisteiden määrä / läsnä
olevat opiskelijat siirretään koulutuksen mittareihin arvioimaan
opintoprosessin tehokkuutta ja laatua.)
> nämäkin mittaavat määrää/tuloksellisuutta – ei laatua

T&K-toiminnan laadun/hyvän käytännön
mittaamisen haasteet
Yliopistot Ammattikorkeakoulut
• Useimmat em. mittarit • Kaikki nykyiset ja ehdotetut
mittaavat määrää
• Sitaatiot voisivat mitata indikaattorit kuvaavat
julkaisun laatua (+ huomio toiminnan määrää, vastaavat
siihen, missä siteerataan) kysymykseen Miten paljon?
• Referee-arvioidut julkaisut • Ei ole ehdotettu
ovat käyneet ainakin indikaattoreita, jotka
jonkinlaisen ”laatuarvioinnin”
• Itsearviointien ongelmallisuus vastaisivat kysymyksiin
– yleisö voi pitää niitä Millaista? Miten laadukasta?
”sanahelinänä” • Itsearviointien ongelmallisuus
- yleisö voi pitää niitä
• Tutkimuksen tason/laadun ”sanahelinänä”
mittaus hankalaa – onko kv.
arviointiryhmä ainoa keino?


Indikaattoriongelma
- Arviointiryhmä kiinnitti huomiota
ammattikorkeakoulujen nykyisten t&k-indikaattoreiden
toimimattomuuteen laadun ja tuotosten mittaamisessa
• “It can be expected that some innovative indicators
will be created, for example, regarding ‘knowledge
co-creation’, ‘artifacts’, open innovation, or
connection between European Grand Challenges and
local solutions”
• “indicators with a special focus on a UAS’s regional
function and entrepreneurial activities”
Arviointiryhmän ehdotus: jatkossa voisi olla
1) kansalliset indikaattorit ja
2) jokaisella amkilla lisäksi omansa

KESUsta poimittua (OKM 2011)
”Tutkimuksen tasoa nostetaan ja tutkimusedellytykset turvataan niin, kyetään
jatkuvasti tuottamaan sekä perustutkimuksesta että kehittämistoiminnasta
syntyviä korkeatasoisia uusia innovaatioita ja tieteellisiä läpimurtoja.”

- Innovaatioita sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista
”Perustutkimuksen edellytyksiä vahvistetaan yliopistoissa ja innovaatiotoiminnan
ja tuotekehitystyön edellytyksiä vahvistetaan erityisesti ammattikorkeakouluissa.”
- Miten vahvistetaan? Vrt. rahoitus
”Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaa
hyödynnetään elinkeinorakenteen monipuolistamisessa, luovan talouden ja uusien
kasvualojen, kuten ympäristö- ja energiateknologian, uusien materiaalien ja
luonnonvara-alojen kehittämisessä, yhteiskunnan palvelurakenteiden
uudistamisessa ja kestävän kasvun edistämisessä.”

- Siis sittenkin TKI
- Mutta sopiiko innovaatiotoiminta kaikille (tieteen)aloille?

KESUsta poimittua (OKM 2011)
”Ammattikorkeakoulut kehittävät tki-toimintaansa niin, että
ammattikorkeakoulut pystyvät entistä suunnitelmallisemmin
palvelemaan alueen pk-yritysten ja palvelusektorin tarpeita,
mikä edellyttää tki-työn huomioimista opetushenkilöstön
toimenkuvissa.”
- Jatkossa TKI kaikkien opettajien työtä,
opetuksesta ja koulutusalasta riippumatta?
”Ammattikorkeakoulut tiivistävät koulutuksen, tki-toiminnan ja
työelämän yhteyksiään ja monipuolistavat rahoituspohjaansa
hyödyntämällä Tekes-rahoitusta nykyistä paremmin.”
- vrt. esim Tekesin ohjelma Innovaatiot sosiaali- ja
terveyspalveluissa 2012–2015, josta korkeakoulut
eivät voi hakea rahoitusta!
http://www.tekes.fi/ohjelmat/sosiaalijaterveyspalvelut

T&K -rahoitus ongelmallinen amkien kannalta
Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2012:
• Ei mainintaa ammattikorkeakouluista
• Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan t&k-rahoituksen
määrä säilyy ennallaan
- yliopistotutkimuksen rahoitus kasvaa 28 miljoonaa euroa
- Suomen Akatemian tiederahoituksen määrä laskee saman verran.
- Tekesin jakaman rahoituksen määrä alenee
- Sosiaali- ja terveysministeriön t&k-rahoitus laskee runsaat 11
miljoonaa euroa
• Yliopistojen osuus kaikesta valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan
rahoituksesta on 29 prosenttia (583 miljoonaa euroa)
• Yliopistotutkimuksen rahoitus on vuonna 2012 suurempi kuin
Tekesin jakama rahoitus

Lähde: Tilastokeskus 2012
http://tilastokeskus.fi/til/tkker/2012/tkker_2012_2012-02-
24_kat_001_fi.html Erja Moore 19.4.2012

Mistä sitä T&K –rahoitusta tulee
ammattikorkeakouluille?
”Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus (valtionosuusrahoitus) on
tarkoitettu lakisääteisiin tehtäviin eli myös TKI-toimintaan.” (OKM
2010) <vs.> ”…perusrahoitusmekanismissa ei ole TKI-komponenttia”
(Maassen et al. 2011)

OKM 2010: Vuonna 2010 TKI-toimintaan myönnetty hankerahoitus
noin 12 miljoonaa euroa.
Lisäksi mainitaan ”Täydentävä rahoitus” =
- EU:n rakennerahastojen (ESR- ja EAKR-rahoitus) hankerahoitus
(OPM 2010 ei kerro määrää; Maassen et. al (2011) kertovat: n. 37 M€.
- Suomen Akatemia: osuus Akatemian tutkimusrahoituspäätöksistä oli
0,2 % vuonna 2008 = 664 740€
- Tekes 2009 = 6 489 965€
- Maksullinen palvelutoiminta 120 M€ v. 2007


Ammattikorkeakoulujen t&k-työn
laadun jäljillä
Amk-tutka I: T&K-työn laadun varmistaminen ja
eettinen perusta
- Onko työ kesken?
Amk-tutka II: ym. työryhmää ei enää ole


Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan
arvioinnit
• Maassen et al. 2011. Evaluation of research, development and
innovation activities of Finnish universities of applied sciences.
A Preliminary Report.
• - Arviointiryhmä toteaa, että suomalaisten
ammattikorkeakoulujen TKI –toiminta on hyvin erilaista eri
amkeissa:
• “…ranging from multiple, well-connected RDI activities,
including basic research, in some UASs, to a marginal set of
especially education based development activities, that are
weakly linked to research and innovation…”
• Harmaakorpi et al. 2010. Tutkimus-, kehittämis- ja
innovaatiotoiminnan arviointiraportti. SEAMK.
• - kuvataan toimintaa ja joitakin hyviä käytänteitä
• KKA 2012. Auditoitujen korkeakoulujen hyvät käytänteet 2005-
2011
• - hyvät käytänteet erilaisia toiminnan kehittämisratkaisuja,
toiminnan eettisyyttä ei käsitellä

 TKI-toiminta Suomen ammattikorkeakouluissa
on epäselvää
• “an important part of the teaching UAS staff is in general lacking
the adequate level of competence for undertaking RDI these
activities at the level required”.
• TKIn integrointi koulutukseen on usein toimintaa
käytäntölähtöisissä kehittämisprojekteissa ilman todellista TKI –
ulottuvuutta.
• Ei ole vieläkään selkeää ymmärrystä – korkeakoulutasolla tai
kansallisella tasolla – siitä, miten ammattikorkeakoulujen TKI –
tehtävä tulisi ymmärtää
• Ei myöskään siitä millaista TKItä tulisi integroida opetukseen
• Myöskään opiskelijoiden t&k-osaaminen ei ole riittävällä tasolla
ja menetelmäopetusta on liian vähän


Mitä voisi olla?
Entä jos suomalaiset korkeakoulut kukin laatisivat oman
dokumentin, jossa kerrotaan opiskelijoille, henkilökunnalle ja
yleisölle, millainen on meidän korkeakoulumme

Hyvä tutkimuksen ja kehittämisen käytäntö

Perustelut ehdotukselle:
– esim. Britanniassa korkeakoulut ovat laatineet osana
laatujärjestelmäänsä omat eettiset koodistonsa – Good
research practice - johon henkilöstö ja opiskelijat sitoutetaan
(esim. Cambridge, Surrey, Sterling, Edinburgh, Manchester…)
- Suomessa TENKin laatima Hyvä tieteellinen käytäntö –
ohjeistus voi olla erityisesti ammattikorkeakoulujen
näkökulmasta etäinen ja vaikea


Hyvä tutkimuskäytäntö (I)
~ ”Good research practice”
~ ”Code of good research practice”
- kuvaa osaamista, erityisesti menetelmällistä ja
eettistä osaamista
- Kyseessä julkinen dokumentti, joka on osa
kyseisen korkeakoulun laatujärjestelmää
- Nettiversioiden lisäksi jaetaan kirjallisessa
muodossa opaslehtinen, joka opastaa
opiskelijoita ja aloittelevia tutkijoita hyvään
tutkimuskäytäntöön


Hyvä tutkimuskäytäntö (II)
Useissa brittiohjeissa mainitaan mm.:
- Integriteetti, rehellisyys
- Avoimuus, julkisuus
- Ohjaajien/opiskelijoiden/tutkijoiden vastuut
- Ohjauksen menettelytavat
- Johtaminen
- Vastuullisuus (accountability)
- Julkaisujen kirjoittajan määritys ja vastuut
- Tutkimusvilppiepäilyjen jämäkkä käsittely


Hyvä julkaisukäytäntö
- Pitää olla selkeää, kuka julkaistun tekstin on kirjoittanut (esim. Nature –
lehden ohjeistus)
- Korkeakoulukontekstissa esim. University of Aberdeen: Policy and
Guidelines on Good Research Practice:
“Mitään tekstiä (paper, abstract, report or other output) ei pidä tarjota
julkaistavaksi ilman jokaisen kirjoittajaksi nimetyn henkilön suostumusta,
eikä ketään tule nimetä kirjoittajaksi ilman suostumusta”.
“Jokaisen, joka on antanut suostumuksensa tulla mainituksi kirjoittajana,
tulee ottaa vastuu siitä, että tuntee tekstin ja osaa nimetä oman
kontribuutionsa siihen”.
“The practice of honorary authorship is unacceptable.”
- Englanninkielisissä (tieteellisissä) julkaisuissa pyrkimys hävittää perinne,
jossa kirjoittajaksi mainitaan henkilö, joka ei ole kirjoittaja
- Osa tieteellisistä lehdistä pyytää kirjoittajia nimeämään osuutensa tekstin
tuottamisessa
 Vrt. Esim. suomalaiset artikkeliväitöskirjat
 Suomessa Honorary Authorship edelleen käytössä

Esimerkki Irlannista
University College Cork 2010: Code of Research Conduct
• Competence (participation only in work which the researcher
is competent to perform)
• Responsibility (creation of a positive research climate;
compliance with standards and procedures; managing
research projects; supervision and mentoring);
• Integrity (honesty; openness; proactive problem solving;
accuracy; objectivity; acknowledgement of contribution;
declaring conflicts of interest; whistle-blowing);
• Respect for the Rights and Dignity of Research Participants
(general respect; privacy and confidentiality/anonymity;
informed consent; avoidance of harm);
• Data Management (ownership of data; record keeping; data
storage);
• Dissemination (academic freedom and protection of
intellectual property; publication practice).


Hyvän tutkimuskäytännön ohjeistus Suomessa (I)
TENK 2002: Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsittely
 Korkeakoulut sitoutuneet noudattamaan ohjeistusta
 Yhteiset ohjeet, mutta loukkausten käsittely hajautettu. Suomesta
puuttuu ”Reseach Integrity Office”.
 Ohjeet yleisellä tasolla, esim.
”Noudatetaan tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja ”
 Kokeeko esim. amk-opiskelija itsensä osaksi tiedeyhteisöä (tai amk-
opettaja…)
”rehellisyys ja huolellisuus”
 Mitä rehellisyys on tänään Suomessa? 
 ”Yleisin tulipalon syttymissyy on huolimattomuus”
”sovelletaan tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti
kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä”
 Miten sopii amk-opiskelijoiden kehittämistehtäviin, jos OPSissa ei ole
menetelmäopetusta?

Hyvän tutkimuskäytännön ohjeistus Suomessa (II)
”otetaan muiden tutkijoiden työ ja saavutukset asianmukaisella tavalla
huomioon”
 Pitäisi osata ja viitsiä laatia asianmukainen kirjallisuuskatsaus
”tutkimus on suunniteltu, toteutettu ja raportoitu yksityiskohtaisesti ja
tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla”
 menetelmäymmärrys, tekstin ymmärrettävyys, hyvä kieliasu (sekä
äidinkieli että vieras kieli joka yleensä englanti)
”tutkimusryhmän jäsenten asema, oikeudet, osuus tekijyydestä, vastuut
ja velvollisuudet […] on määritelty ja kirjattu kaikkien osapuolten
hyväksymällä tavalla […]”
 Miten laajasti käytössä?
 Ohjaajan ”oikeus” opiskelijan tekstiin?
”sidonnaisuudet ilmoitetaan…”
 Näitä on alkanut näkyä
”noudatetaan hyvää hallintokäytäntöä ja henkilöstö- ja taloushallintoa”


Mitä on suomalaisen korkeakoulun
hyvä T&K –toiminnan käytäntö?
• korkeakoulut voisivat laatia oman ”code of good r&d practice”
• lähtökohtana tutkimuseettisten periaatteiden noudattaminen >
tuodaan hyvän käytännön kuvaus myös kehittämistoiminnan
tasolle
 Henkilöstön ja opiskelijoiden sitouttaminen talon periaatteisiin
(esim. briteissä käytössä opiskelijoille tentti, jossa jokaiseen
kysymyksen pitää osata vastata oikein)
 (myös henkilökunnan osaamista voisi arvioida ja tarvittaessa
päivittää)
 toimijat tietävät mitä t&k on
• Aito yhteistyö alueen työelämän kanssa > toteutetaan
ajankohtaista ja tarpeelliseksi todettua t&k-toimintaa
• Henkilöstön T&K-osaamisen hyödyntäminen
• Missä vaiheessa opiskelijalla on riittävästi t&k-osaamista?
• Opetuksen ja t&k –toiminnan yhteys – mitä tilastoidaan
kohtaan TKI?

Hyvän t&k -käytännön vastakohtia
(bad research, bad ethics)
Näistä ei puhuta julkisesti (takanapäin saa purppasta)
• Menetelmiä ei osata – asetelmat ontuvat
• Mittareiden validiteetti heikko (esim. Likert-
asteikon virheet)
Ks. esim. Rautopuro 2010
• Kokemusten yleistäminen (induktion
väärinkäyttö)
• Korkeakoulun omissa julkaisuissa refereekäytäntö
usein puuttuu
• Itsensä plagiointi
• Huolimattomat lähdeviitteet
• Vapaamatkustaminen
(Plagioinnista ks. Silpiö 2012)

Isot kysymykset
• Miksi vain amkit tilastoivat opiskelijoiden TKI-
opintopisteet?
• Missä innovaatiot? (kuitenkin kirjataan TKI-
pisteet ja TKI-työ)
• Amk:t julkaisevat opinnäytetöitä (lähes)
systemaattisesti, graduja julkaistaan melko
vähän (poikkeuksena Tampereen yliopisto)
• Amk-opiskelijoiden t&k -osaaminen vs.
yliopisto-opiskelijoiden osaaminen?
• Tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta vain
amk:ssa – lukio-opintojen puuttuminen tekee
t&k –työstä haastavaa aikuisopiskelijalle

Isot kysymykset
• Opettajat vs. kehittäjät –diskurssi
(”opettajat jotka eivät halua opettaa”)
• Tutkijakoulutettujen t&k –osaamisen
hyödyntäminen? (yliopistoissa lähtökohta,
amkeissa ongelmallista, ks. Maassen et al
2011)
• Onko t&k laadukkaampaa, kun siitä
kirjoitetaan in English?
• Ja miksi ”suuri yleisö” ei luota
tutkimukseen?

Lähteitä:
* AMK-TUTKA 2012. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan
tuloksellisuusmittarit - raportti tuloksellisuusmittareiden pilotoinnista ja
esitys uusiksi mittareiksi.
* ARENE 2009. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja
innovaatiotoiminta.
* Harmaakorpi, V., Myllykangas, P. & Rauhala, P. 2010. Tutkimus-,
kehittämis- ja innovaatiotoiminnan arviointiraportti. Seinäjoen
ammattikorkeakoulu.
* KKA 2012. Auditoitujen korkeakoulujen hyvät käytänteet 2005-2011
* Maassen, P., Spaapen, J., Kallioinen, O., Keränen, P., Penttinen, M.,
Wiedenhofer, R. & Kajaste, M. 2011. Evaluation of research, development
and innovation activities of Finnish universities of applied sciences. A
Preliminary Report. KKA 16:2011.
* OKM 2010. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja
innovaatiotoiminta innovaatiojärjestelmässä
* OKM 2011a. OKM:n ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2011.
*OKM 2011b. Korkeakoulut 2011 - yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:10

Lähteitä:
* OPM 2009. Ammattikorkeakoulujen sopimuskauden 2010-2012
tuloksellisuusrahoituksen palkitsemiskriteerit ja
tuloksellisuusmittaristo.
* Rautopuro, Juhani 2010: Sisyfoksen kivi. Tilastollisten
menetelmien opetus ja oppiminen kasvatustieteissä. Koulutuksen
tutkimuslaitos, Tutkimuksia 27
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37596/978-
951-39-3979-3.pdf?sequence=1
* Silpiö, Kari 2012: Opiskeluvilppi ja plagiointi korkeakoulujen
opintosuorituksissa. Kirjallisuuskatsaus ja käsiteanalyysi.
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu05631.pdf
* TUTKI-työryhmä 2010. TUTKI-TYÖRYHMÄN "Tunnusluvut ja
tiedontarpeet” –RAPORTTI. raketti.csc.fi/ajankohtaista/TUTKI-
raportti
* Tutkimus- ja innovaationeuvosto 2010. Tutkimus- ja
innovaatiopoliittinen linjaus Moore 19.4.2012
Erja 2011–2015

Kiitos ja kumarrus!

Yhteydenotot: Erja.Moore@gmail.com

Hyvä tutkimuksen ja kehittämisen käytäntö 19.4.2012

Recommended

Recommended

More Related Content

Similar to Hyvä tutkimuksen ja kehittämisen käytäntö 19.4.2012

Similar to Hyvä tutkimuksen ja kehittämisen käytäntö 19.4.2012 (20)

Recently uploaded

Recently uploaded (7)

Hyvä tutkimuksen ja kehittämisen käytäntö 19.4.2012