anatomi fisiologi sistem perkemihan

3. GGiinnjjaall ddiilliihhaatt ddaarrii ddeeppaann

5.  SSiisstteemm uurriinnaarryy aaddaallaahh ssiisstteemm oorrggaann
yyaanngg mmeemmpprroodduukkssii,, mmeennyyiimmppaann,, ddaann
mmeennggaalliirrkkaann uurriinn.. PPaaddaa mmaannuussiiaa,,
ssiisstteemm iinnii tteerrddiirrii ddaarrii dduuaa ggiinnjjaall,, dduuaa
uurreetteerr,, kkaanndduunngg kkeemmiihh,, dduuaa oottoott
sspphhiinncctteerr,, ddaann uurreettrraa..

6. BBAAGGIIAANN--BBAAGGIIAANN SSIISSTTEEMM PPEERRKKEEMMIIHHAANN
 GGIINNJJAALL// RREENNAALL
 UURREETTEERR
 VVEESSIICCAA UURRIINNAARRIIAA// KKAANNDDUUNNGG KKEEMMIIHH
 UURREETTRRAA

7. GGIINNJJAALL
 KKEEDDUUDDUUKKAANN GGIINNJJAALL DDII BBEELLAAKKAANNGG DDAARRII
KKAAVVUUMM AABBDDOOMMIINNAALLIISS DDII BBEELLAAKKAANNGG
PPEERRIITTOONNEEUUMM PPAADDAA KKEEDDUUAA SSIISSII VVEERRTTEEBBRRAA
LLUUMMBBAALLIISS IIIIII MMEELLEEKKAATT LLAANNGGSSUUNNGG PPAADDAA
DDIINNDDIINNGG AABBDDOOMMEENN
 FFUUNNGGSSII GGIINNJJAALL
-- MMEENNGGEELLUUAARRKKAANN ZZAATT TTOOKKSSIIKK// RRAACCUUNN
-- KKEESSEEIIMMBBAANNGGAANN CCAAIIRRAANN
-- KKEESSEEIIMMBBAANNGGAANN AASSAAMM BBAASSAA
-- MMEENNGGEELLUUAARRKKAANN SSIISSAA MMEETTAABBOOLLIISSMMEE
((UURREEUUMM,, KKRREEAATTIINN DDLLLL))

8.  MMaannuussiiaa mmeemmiilliikkii sseeppaassaanngg ggiinnjjaall yyaanngg tteerrlleettaakk ddii bbeellaakkaanngg
ppeerruutt aattaauu aabbddoommeenn.. GGiinnjjaall iinnii tteerrlleettaakk ddii kkaannaann ddaann kkiirrii
ttuullaanngg bbeellaakkaanngg,, ddii bbaawwaahh hhaattii ddaann lliimmppaa.. DDii bbaaggiiaann aattaass
((ssuuppeerriioorr)) ggiinnjjaall tteerrddaappaatt kkeelleennjjaarr aaddrreennaall ((jjuuggaa ddiisseebbuutt
kkeelleennjjaarr ssuupprraarreennaall))..
 GGiinnjjaall bbeerrssiiffaatt rreettrrooppeerriittoonneeaall,, yyaanngg bbeerraarrttii tteerrlleettaakk ddii
bbeellaakkaanngg ppeerriittoonneeuumm yyaanngg mmeellaappiissii rroonnggggaa aabbddoommeenn..
KKeedduuaa ggiinnjjaall tteerrlleettaakk ddii sseekkiittaarr vveerrtteebbrraa TT1122 hhiinnggggaa LL33..
GGiinnjjaall kkaannaann bbiiaassaannyyaa tteerrlleettaakk sseeddiikkiitt ddii bbaawwaahh ggiinnjjaall kkiirrii
uunnttuukk mmeemmbbeerrii tteemmppaatt uunnttuukk hhaattii..
 SSeebbaaggiiaann ddaarrii bbaaggiiaann aattaass ggiinnjjaall tteerrlliinndduunnggii oolleehh iiggaa kkee
sseebbeellaass ddaann dduuaabbeellaass.. KKeedduuaa ggiinnjjaall ddiibbuunnggkkuuss oolleehh dduuaa
llaappiissaann lleemmaakk ((lleemmaakk ppeerriirreennaall ddaann lleemmaakk ppaarraarreennaall)) yyaanngg
mmeemmbbaannttuu mmeerreeddaamm ggoonnccaannggaann..

9. tu Ginjal dilihat dari belakang (tullaanngg rruussuukk ddiihhiillaannggkkaann))
GGiinnjjaall aaddaallaahh oorrggaann eekksskkrreessii ddaallaamm vveerrtteebbrraattaa yyaanngg
bbeerrbbeennttuukk mmiirriipp kkaaccaanngg.. SSeebbaaggaaii bbaaggiiaann ddaarrii ssiisstteemm uurriinn,,
ggiinnjjaall bbeerrffuunnggssii mmeennyyaarriinngg kkoottoorraann ((tteerruuttaammaa uurreeaa)) ddaarrii
ddaarraahh ddaann mmeemmbbuuaannggnnyyaa bbeerrssaammaa ddeennggaann aaiirr ddaallaamm
bbeennttuukk uurriinn.. CCaabbaanngg ddaarrii kkeeddookktteerraann yyaanngg mmeemmppeellaajjaarrii
ggiinnjjaall ddaann ppeennyyaakkiittnnyyaa ddiisseebbuutt nneeffrroollooggii..

10. LLAAPPIISSAANN GGIINNJJAALL
 SETIAP GINJAL TTEERRBBUUNNGGKKUUSS SSEELLAAPPUUTT TTIIPPIISS
((KKAAPPSSUULLAA RREENNAALLIISS)) BBEERRUUPPAA JJAARRIINNGGAANN
FFIIBBRRUUSS BBEERRWWAARRNNAA UUNNGGUU TTUUAA
 LLAAPPIISSAANN GGIINNJJAALL TTEERRBBAAGGII AATTAASS ::
-- LLAAPPIISSAANN LLUUAARR ((YYAAIITTUU LLAAPPIISSAANN KKOORRTTEEKKSS //
SSUUBBSSTTAANNTTIIAA KKOORRTTEEKKAALLIISS))
-- LLAAPPIISSAANN DDAALLAAMM ((YYAAIITTUU MMEEDDUULLLLAA
((SSUUBBSSTTAANNTTIIAA MMEEDDUULLLLAARRIISS))

11.  BBaaggiiaann ppaalliinngg lluuaarr ddaarrii ggiinnjjaall ddiisseebbuutt kkoorrtteekkss,,
bbaaggiiaann lleebbiihh ddaallaamm llaaggii ddiisseebbuutt mmeedduullllaa.. BBaaggiiaann
ppaalliinngg ddaallaamm ddiisseebbuutt ppeellvviiss.. PPaaddaa bbaaggiiaann
mmeedduullllaa ggiinnjjaall mmaannuussiiaa ddaappaatt ppuullaa ddiilliihhaatt
aaddaannyyaa ppiirraammiiddaa yyaanngg mmeerruuppaakkaann bbuukkaaaann
ssaalluurraann ppeenngguummppuull.. GGiinnjjaall ddiibbuunnggkkuuss oolleehh
llaappiissaann jjaarriinnggaann iikkaatt lloonnggggaarr yyaanngg ddiisseebbuutt
kkaappssuullaa..
 UUnniitt ffuunnggssiioonnaall ddaassaarr ddaarrii ggiinnjjaall aaddaallaahh nneeffrroonn
yyaanngg ddaappaatt bbeerrjjuummllaahh lleebbiihh ddaarrii ssaattuu jjuuttaa bbuuaahh
ddaallaamm ssaattuu ggiinnjjaall nnoorrmmaall mmaannuussiiaa ddeewwaassaa..
NNeeffrroonn bbeerrffuunnggssii sseebbaaggaaii rreegguullaattoorr aaiirr ddaann zzaatt
tteerrllaarruutt ((tteerruuttaammaa eelleekkttrroolliitt)) ddaallaamm ttuubbuuhh
ddeennggaann ccaarraa mmeennyyaarriinngg ddaarraahh,, kkeemmuuddiiaann
mmeerreeaabbssoorrppssii ccaaiirraann ddaann mmoolleekkuull yyaanngg mmaassiihh
ddiippeerrlluukkaann ttuubbuuhh.. MMoolleekkuull ddaann ssiissaa ccaaiirraann
llaaiinnnnyyaa aakkaann ddiibbuuaanngg.. RReeaabbssoorrppssii ddaann
ppeemmbbuuaannggaann ddiillaakkuukkaann mmeenngggguunnaakkaann
mmeekkaanniissmmee ppeerrttuukkaarraann llaawwaann aarruuss ddaann
kkoottrraannssppoorr.. HHaassiill aakkhhiirr yyaanngg kkeemmuuddiiaann
ddiieekksskkrreessiikkaann ddiisseebbuutt uurriinn..

12.  Sebuah nefron terdiri ddaarrii sseebbuuaahh kkoommppoonneenn
ppeennyyaarriinngg yyaanngg ddiisseebbuutt kkoorrppuusskkuullaa ((aattaauu
bbaaddaann MMaallpphhiiggii)) yyaanngg ddiillaannjjuuttkkaann oolleehh ssaalluurraann--
ssaalluurraann ((ttuubbuulluuss))..
 SSeettiiaapp kkoorrppuusskkuullaa mmeennggaanndduunngg gguulluunnggaann kkaappiilleerr
ddaarraahh yyaanngg ddiisseebbuutt gglloommeerruulluuss yyaanngg bbeerraaddaa
ddaallaamm kkaappssuullaa BBoowwmmaann.. SSeettiiaapp gglloommeerruulluuss
mmeennddaappaatt aalliirraann ddaarraahh ddaarrii aarrtteerrii aaffeerreenn.. DDiinnddiinngg
kkaappiilleerr ddaarrii gglloommeerruulluuss mmeemmiilliikkii ppoorrii--ppoorrii uunnttuukk
ffiillttrraassii aattaauu ppeennyyaarriinnggaann.. DDaarraahh ddaappaatt ddiissaarriinngg
mmeellaalluuii ddiinnddiinngg eeppiitteelliiuumm ttiippiiss yyaanngg bbeerrppoorrii ddaarrii
gglloommeerruulluuss ddaann kkaappssuullaa BBoowwmmaann kkaarreennaa aaddaannyyaa
tteekkaannaann ddaarrii ddaarraahh yyaanngg mmeennddoorroonngg ppllaassmmaa
ddaarraahh.. FFiillttrraatt yyaanngg ddiihhaassiillkkaann aakkaann mmaassuukk kkee
ddaallaann ttuubbuulluuss ggiinnjjaall.. DDaarraahh yyaanngg tteellaahh tteerrssaarriinngg
aakkaann mmeenniinnggggaallkkaann ggiinnjjaall lleewwaatt aarrtteerrii eeffeerreenn..

13.  Tubulus ginjal mmeerruuppaakkaann llaannjjuuttaann ddaarrii kkaappssuullaa
BBoowwmmaann.. BBaaggiiaann yyaanngg mmeennggaalliirrkkaann ffiillttrraatt
gglloommeerruullaarr ddaarrii kkaappssuullaa BBoowwmmaann ddiisseebbuutt
ttuubbuulluuss kkoonnvvuullaassii pprrookkssiimmaall.. BBaaggiiaann sseellaannjjuuttnnyyaa
aaddaallaahh lleennggkkuunngg HHeennllee yyaanngg bbeerrmmuuaarraa ppaaddaa
ttuubbuulluuss kkoonnvvuullaassii ddiissttaall..
 LLeennggkkuunngg HHeennllee ddiibbeerrii nnaammaa bbeerrddaassaarr
ppeenneemmuunnyyaa yyaaiittuu FFrriieeddrriicchh GGuussttaavv JJaakkoobb HHeennllee ddii
aawwaall ttaahhuunn 11886600--aann.. LLeennggkkuunngg HHeennllee mmeennjjaaggaa
ggrraaddiieenn oossmmoottiikk ddaallaamm ppeerrttuukkaarraann llaawwaann aarruuss
yyaanngg ddiigguunnaakkaann uunnttuukk ffiillttrraassii.. SSeell yyaanngg mmeellaappiissii
ttuubbuulluuss mmeemmiilliikkii bbaannyyaakk mmiittookkoonnddrriiaa yyaanngg
mmeenngghhaassiillkkaann AATTPP ddaann mmeemmuunnggkkiinnkkaann tteerrjjaaddiinnyyaa
ttrraannssppoorr aakkttiiff uunnttuukk mmeennyyeerraapp kkeemmbbaallii gglluukkoossaa,,
aassaamm aammiinnoo,, ddaann bbeerrbbaaggaaii iioonn mmiinneerraall.. SSeebbaaggiiaann
bbeessaarr aaiirr ((9977..77%%)) ddaallaamm ffiillttrraatt mmaassuukk kkee ddaallaamm
ttuubbuulluuss kkoonnvvuullaassii ddaann ttuubbuulluuss kkoolleekkttiivvuuss mmeellaalluuii
oossmmoossiiss..

16.  Cairan mengalir dari ttuubbuulluuss kkoonnvvuullaassii
ddiissttaall kkee ddaallaamm ssiisstteemm ppeenngguummppuull yyaanngg
tteerrddiirrii ddaarrii::
ttuubbuulluuss ppeenngghhuubbuunngg
ttuubbuulluuss kkoolleekkttiivvuuss kkoorrttiikkaall
ttuubbuulluuss kkllooeekkttiivvuuss mmeedduullaarriiss
 TTeemmppaatt lleennggkkuunngg HHeennllee bbeerrssiinngggguunnggaann
ddeennggaann aarrtteerrii aaffeerreenn ddiisseebbuutt aappaarraattuuss
jjuuxxttaagglloommeerruullaarr,, mmeennggaanndduunngg mmaaccuullaa
ddeennssaa ddaann sseell jjuuxxttaagglloommeerruullaarr.. SSeell
jjuuxxttaagglloommeerruullaarr aaddaallaahh tteemmppaatt tteerrjjaaddiinnyyaa
ssiinntteessiiss ddaann sseekkrreessii rreenniinn
 CCaaiirraann mmeennjjaaddii mmaakkiinn kkeennttaall ddii sseeppaannjjaanngg
ttuubbuulluuss ddaann ssaalluurraann uunnttuukk mmeemmbbeennttuukk
uurriinn,, yyaanngg kkeemmuuddiiaann ddiibbaawwaa kkee kkaanndduunngg
kkeemmiihh mmeelleewwaattii uurreetteerr..

19.  NEFRON MEMBERSIHKAN ZZAATT DDEENNGGAANN CCAARRAA ::
-- SSEEPPEERRLLIIMMAA PPLLAASSMMAA DDIISSAARRIINNGG MMEELLAALLUUII
MMEEMMBBRRAANN GGLLOOMMEERRUULLUUSS && CCAAIIRRAANN YYAANNGG
TTEERRBBEENNTTUU MMAASSUUKK KKEE TTUUBBUULLUUSS GGIINNJJAALL
((FFIILLTTRRAASSII))
-- DDAALLAAMM TTUUBBUULLUUSS,, ZZAATT YYAANNGG MMAASSIIHH
BBEERRMMAANNFFAAAATT AAKKAANN DDIIAABBSSOORRBBSSII KKEEMMBBAALLII
SSEEPPEERRTTII AAIIRR DDAANN EELLEEKKTTRROOLLIITT,, DDAANN ZZAATT YYAANNGG
TTIIDDAAKK DDIIPPEERRLLUUKKAANN TTIIDDAAKK DDIIRREEAABBSSOORRBBSSII DDAANN
DDIIKKEELLUUAARRKKAANN BBEERRSSAAMMAA UURRIINNEE ((RREEAABBSSOORRBBSSII))
-- MMEEKKAANNIISSMMEE LLAAIINN MMEELLAALLUUII PPRROOSSEESS SSEEKKRREESSII
YYAAIITTUU ZZAATT YYAANNGG BBEERRAASSAALL DDAARRII PPLLAASSMMAA
DDIISSEEKKRREESSIIKKAANN MMEELLAALLUUII EEPPIITTEELL TTUUBBUULLUUSS
KKEEDDAALLAAMM LLUUMMEENN TTUUBBUULLUUSS ((SSEEKKRREESSII))
 FFUUNNGGSSII LLAAIINN GGIINNJJAALL AADDAALLAAHH MMEENNGGEELLUUAARRKKAANN
HHOORRMMOONN EERRIITTRROOPPOOEETTIIKK ((PPEENNGGHHAATTUURRAANN
PPEEMMBBEENNTTUUKKAANN SSEELL DDAARRAAHH MMEERRAAHH)) DDAANN
HHOORRMMOONN RREENNIINN ((PPEENNGGAATTUURRAANN TTEEKKAANNAANN DDAARRAAHH
DDAANN KKEESSEEIIMMBBAANNGGAANN IIOONN NNaa DDAALLAAMM PPLLAASSMMAA
DDAARRAAHH))

20. UURREETTEERR
 TTEERRDDIIRRII DDAARRII 22 PPIIPPAA YYAANNGG MMAASSIINNGG--
MMAASSIINNGG BBEERRSSAAMMBBUUNNGG DDAARRII GGIINNJJAALL KKEE
KKAANNDDUUNNGG KKEEMMIIHH
 LLAAPPIISSAANN DDIINNDDIINNGG UURREETTEERR TTEERRDDIIRRII DDAARRII ::
-- LLAAPPIISSAANN LLUUAARR ((JJAARRIINNGGAANN IIKKAATT//
FFIIBBRROOSSAA))
-- LLAAPPIISSAANN TTEENNGGAAHH ((OOTTOOTT PPOOLLOOSS))
 LLAAPPIISSAANN DDIINNDDIINNGG UURREETTEERR TTEERRJJAADDII
GGEERRAAKKAANN PPEERRIISSTTAALLTTIIKK TTIIAAPP 55 MMEENNIITT
SSEEKKAALLII YYAANNGG MMEENNDDOORROONNGG UURRIINNEE MMEELLAALLUUII
UURREETTEERR

22. VVEESSIIKKAA UURRIINNAARRIIAA
 SSEEBBUUAAHH KKAANNTTUUNNGG DDEENNGGAANN OOTTOOTT YYAANNGG
MMUULLUUSS DDAANN BBEERRFFUUNNGGSSII SSEEBBAAGGAAII
PPEENNAAMMPPUUNNGG AAIIRR SSEENNII YYAANNGG BBEERRUUBBAAHH--
UUBBAAHH JJUUMMLLAAHHNNYYAA KKAARREENNAA KKAANNDDUUNNGG KKEEMMIIHH
DDAAPPAATT MMEENNGGEEMMBBAANNGG DDAANN MMEENNGGEEMMPPIISS
 PPRROOSSEESS MMIIKKSSII
-- DDIISSTTEENNSSII KKAANNDDUUNNGG KKEEMMIIHH ((± 225500 CCCC)) ®
RREEFFLLEEKK KKOONNTTRRAAKKSSII DDIINNDDIINNGG KKAANNDDUUNNGG
KKEEMMIIHH ® RREELLAAKKSSAASSII SSPPIINNKKTTEERR IINNTTEERRNNUUSS
® RREELLAAKKSSAASSII SSPPIINNKKTTEERR EEKKSSTTEERRNNUUSS ®
PPEENNGGOOSSOONNGGAANN KKAANNDDUUNNGG KKEEMMIIHH
-- KKOONNTTRRAAKKSSII KKAANNDDUUNNGG KKEEMMIIHH DDAANN
RREELLAAKKSSAASSAAII SSPPIINNKKTTEERR DDIIHHAANNTTAARRAAKKAANN
MMEELLAALLUUII SSEERRAABBUUTT SSAARRAAFF SSIIMMPPAATTIISS
-- PPEERRSSAARRAAFFAANN VVEESSIIKKAA UURRIINNAARRIIAA DDIIAATTUURR
TTOORRAAKKOOLLUUMMBBAALL && KKRRAANNIIAALL DDAARRII SSIISSTTEEMM
SSAARRAAFF OOTTOONNOOMM

24. UURREETTRRAA
 MMEERRUUPPAAKKAANN SSAALLUURRAANN SSEEMMPPIITT YYAANNGG
BBEERRPPAANNGGKKAALL PPAADDAA KKAANNDDUUNNGG KKEEMMIIHH
 BBEERRFFUUNNGGSSII MMEENNYYAALLUURRKKAANN AAIIRR KKEEMMIIHH
KKEELLUUAARR
DDaallaamm aannaattoommii,, uurreettrraa aaddaallaahh ssaalluurraann yyaanngg
mmeenngghhuubbuunnggkkaann kkaannttuunngg kkeemmiihh kkee
lliinnggkkuunnggaann lluuaarr ttuubbuuhh.. UUrreettrraa bbeerrffuunnggssii
sseebbaaggaaii ssaalluurraann ppeemmbbuuaanngg bbaaiikk ppaaddaa
ssiisstteemm kkeemmiihh aattaauu eekksskkrreessii ddaann ssiisstteemm
sseekkssuuaall.. PPaaddaa pprriiaa,, bbeerrffuunnggssii jjuuggaa ddaallaamm
ssiisstteemm rreepprroodduukkssii sseebbaaggaaii ssaalluurraann
ppeennggeelluuaarraann aaiirr mmaannii..

25. UUrreettrraa ppaaddaa wwaanniittaa
 PPaaddaa wwaanniittaa,, ppaannjjaanngg uurreettrraa sseekkiittaarr 22,,55 ssaammppaaii 44 ccmm
ddaann tteerrlleettaakk ddii aannttaarraa kklliittoorriiss ddaann ppeemmbbuukkaaaann vvaaggiinnaa..
 PPrriiaa mmeemmiilliikkii uurreettrraa yyaanngg lleebbiihh ppaannjjaanngg ddaarrii wwaanniittaa..
AArrttiinnyyaa,, wwaanniittaa lleebbiihh bbeerriissiikkoo tteerrkkeennaa iinnffeekkssii kkaannttuunngg
kkeemmiihh aattaauu ssiissttiittiiss ddaann iinnffeekkssii ssaalluurraann kkeemmiihh..
UUrreettrraa ppaaddaa pprriiaa
 PPaaddaa pprriiaa,, ppaannjjaanngg uurreettrraa sseekkiittaarr 2200 ccmm ddaann bbeerraakkhhiirr
ppaaddaa aakkhhiirr ppeenniiss..
 UUrreettrraa ppaaddaa pprriiaa ddiibbaaggii mmeennjjaaddii 44 bbaaggiiaann,, ddiinnaammaakkaann
sseessuuaaii ddeennggaann lleettaakknnyyaa::
 ppaarrss pprraa--pprroossttaattiiccaa,, tteerrlleettaakk sseebbeelluumm kkeelleennjjaarr pprroossttaatt..
 ppaarrss pprroossttaattiiccaa,, tteerrlleettaakk ddii pprroossttaatt,, TTeerrddaappaatt
ppeemmbbuukkaaaann kkeecciill,, ddiimmaannaa tteerrlleettaakk mmuuaarraa vvaass ddeeffeerreennss
..
 ppaarrss mmeemmbbrraannoossaa,, sseekkiittaarr 11,,55 ccmm ddaann ddii llaatteerraall
tteerrddaappaatt kkeelleennjjaarr bbuullbboouurreettrraalliiss..
 ppaarrss ssppoonnggiioossaa//ccaavveerrnnoossaa,, sseekkiittaarr 1155 ccmm ddaann mmeelliinnttaass
ddii ccoorrppuuss ssppoonnggiioossuumm ppeenniiss..

28. FFuunnggssii hhoommeeoossttaassiiss ggiinnjjaall
 GGiinnjjaall mmeennggaattuurr ppHH,, kkoonnsseennttrraassii iioonn
mmiinneerraall,, ddaann kkoommppoossiissii aaiirr ddaallaamm ddaarraahh..
 GGiinnjjaall mmeemmppeerrttaahhaannkkaann ppHH ppllaassmmaa ddaarraahh
ppaaddaa kkiissaarraann 77,,44 mmeellaalluuii ppeerrttuukkaarraann iioonn
hhiiddrroonniiuumm ddaann hhiiddrrookkssiill.. AAkkiibbaattnnyyaa,, uurriinn
yyaanngg ddiihhaassiillkkaann ddaappaatt bbeerrssiiffaatt aassaamm ppaaddaa
ppHH 55 aattaauu aallkkaalliiss ppaaddaa ppHH 88..
 KKaaddaarr iioonn nnaattrriiuumm ddiikkeennddaalliikkaann mmeellaalluuii
sseebbuuaahh pprroosseess hhoommeeoossttaassiiss yyaanngg
mmeelliibbaattkkaann aallddoosstteerroonn uunnttuukk
mmeenniinnggkkaattkkaann ppeennyyeerraappaann iioonn nnaattrriiuumm
ppaaddaa ttuubbuulluuss kkoonnvvuullaassii..

29.  Kenaikan aattaauu ppeennuurruunnaann tteekkaannaann
oossmmoottiikk ddaarraahh kkaarreennaa kkeelleebbiihhaann aattaauu
kkeekkuurraannggaann aaiirr aakkaann sseeggeerraa ddiiddeetteekkssii
oolleehh hhiippoottaallaammuuss yyaanngg aakkaann
mmeemmbbeerrii ssiinnyyaall ppaaddaa kkeelleennjjaarr
ppiittuuiittaarrii ddeennggaann uummppaann bbaalliikk nneeggaattiiff..
KKeelleennjjaarr ppiittuuiittaarrii mmeennsseekkrreessii hhoorrmmoonn
aannttiiddiiuurreettiikk ((vvaassoopprreessiinn,, uunnttuukk
mmeenneekkaann sseekkrreessii aaiirr)) sseehhiinnggggaa
tteerrjjaaddii ppeerruubbaahhaann ttiinnggkkaatt aabbssoorrppssii
aaiirr ppaaddaa ttuubbuulluuss ggiinnjjaall.. AAkkiibbaattnnyyaa
kkoonnsseennttrraassii ccaaiirraann jjaarriinnggaann aakkaann
kkeemmbbaallii mmeennjjaaddii 9988%%..

30. TTeerriimmaa kkaassiihh ……..