Mika Pantzar piti esityksen "Muuttaako rytmitalous työtä? Pitäisikö muuttaa?" Verven teemaseminaarissa KEKSITÄÄN TYÖ UUDELLEEN - kuntoutuksen uusi rytmi.

1. Muuttaako rytmitalous
työtä? Pitäisikö muuttaa?
Mika Pantzar, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto
Verven 50-v juhlaseminaari 1.10.2015

2. Vakuutusyhtiön vakuutuspalveluiden call-centerin kontaktit vs. Pizzakaupan rytmit:
Vastaako tasarytmi kuluttajien tarpeita vai onko kyseessä tarjontarajoite?
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
08:00
08:45
09:30
10:15
11:00
11:45
12:30
13:15
14:00
14:45
15:30
16:15
17:00
17:45
18:30
19:15
20:00
20:45
Average - TOTAL -
Kontaktit
Average - TOTAL -
Käsitellyt kontaktit
1) Uusi tekniikka, Internet ja markkinoiden vapautuminen johtaa yhä kovempaan kilpailuun
asiakkaan arjesta. Tulevaisuudessa markkinaosuustaistoa käydään asiakkaan arjen hetkistä
(esim. pankit aikavarkaana). Rytmiliiketoiminta tulee näkyväksi sekä diagnostiikan että
aktiivihinnoittelun myötä.

3. 2) Markkinatalous ei ole alkuunkaan sopeutunut kuluttajien ajankäytön
hyvinvointivaatimuksiin vaan perustuu yhä edelleenkin asiakkaan (tai työntekijän)
joustavuuteen. Ajattelu, jonka mukaan ihmisten pitää oppia tekniikan tavoille
on muuntumassa
ajatukseksi, jonka mukaan
tekniikan pitää
oppia ihmisten tavoille.
Mitä ovat ’ihmisten tavat’? Ja ihmisen luonto?
.

4. 3) Arjen rytmit heijastavat biologisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten rytmien
yhteenkietoutuneisuutta. Jaetut rytmit ovat rikkaus, joita ei kannata uhrata
kirkollisten, kaupallisten tai taloudellisten intressien alle.
Finland weekdays
0
10
20
30
40
50
60
4til5
5til6
6til7
7til8
8til9
9til10
10til11
11til12
12til13
13til14
14til15
15til16
16til17
17til18
18til19
19til20
20til21
21til22
22til23
23til24
0til1
1til2
2til3
3til4
time (24 hours)
percent
Norway weekdays
0
10
20
30
40
50
60
4til5
5til6
6til7
7til8
8til9
9til10
10til11
11til12
12til13
13til14
14til15
15til16
16til17
17til18
18til19
19til20
20til21
21til22
22til23
23til24
0til1
1til2
2til3
3til4
time (24 hours)
percent

5. 7/24/365: Haluatko: ”Haluan olla
kaikkialla, kaikkien kanssa, kaiken
aikaa, nyt ja aina”
(Elisa communication -mainos, tammikuu, 2000)

6. 4) Arjen rytmihäiriöt (&rytmittömyys) ovat terveysriski. Kiire on
yhtälailla rytmien kuin ajan puutteen aiheuttamaa.
Fysiologisten mittareiden arkipäiväistyminen paljastaa jaettujen
rytmien itsepintaisuuden sekä kyseenalaistaa työn ja arjen
itsestäänselvyyksiä .
Vuorokauden sisäinen stressiprofiili
(Pantzar,Ruckenstein, Mustonen, 2015)

7. Miksi tutkia ajankäyttöä?
1 Kulutuksen ja työn rakenteellinen säännönmukaisuus murtuu: esimerkiksi ad-hoc-
ruokailu, kanavapujottelu: ”A Minute is an ocean” (Gleick, 1999)
2 Kulutuksen ja työn yksittäiset jaksot lyhentyvät ja niiden määrä kasvaa: (ahdistava)
fragmentaatio koskee erityisesti naisia ja tietotyöläisiä.
3 Yhtäältä rutiinien päällekkäisyys lisääntyy (polysynchronicity, multitasking) ja toisaalta
syntyy uudenlaisia häiriöttömän ajan aktiviteetteja (serious leisure).
4 Kulutuksen rutiinien paikat muuttuvat: Esimerkiksi kasvatus siirtyy ruokapöydästä
autoon ja television ääreen. Työ tulee koteihin.
5 Ajan käytön autonomiasta tulee ihmisiä (ja hyvinvointia) erotteleva tekijä
Kansakunta jakautuu ”aika-paikkariippumattoman tekniikan” orjiin ja vapaisiin
kansalaisiin. Aika-paikkariippumattomuus edistää kolmannen työvuoron yleistymistä.
6 Hidas ja nopea talous eriytyvät: aktiivieläkeläiset haluavat ajan kulua ja työssä olevat
ajan säästöä.
(Lähde: Pantzar 2010, Journal of Futures Studies )