Opettajaseminaari , Lappeenrannassa 5.9.2014. Teemu Sinkkosen esitys: Vapaa liikkuvuus -Schengen-alueen kehitys ja näkökulmia EU:n sisäiseen turvallisuuteen.

1. Vapaa liikkuvuus
Schengen-alueen kehitys ja näkökulmia EU:n sisäiseen turvallisuuteen
05.09.2014 Lappeenranta
Teemu Sinkkonen, YTT
Ulkopoliittinen instituutti

2. Tavoite
•Tavaroiden, palvelujen pääomien ja ihmisten liikkuvuus esteittä kansallisten rajojen yli
•Luoda Euroopan yhteiset sisämarkkinat
–Odotukset paremmasta talouskasvusta
–Yhteiset säännöt ja rajoitukset
•Myös turvallisuus- ja oikeusulottuvuudet: Area of Freedom, Security and Justice

5. Mutta…

12. Schengenin sopimus
•Maantieteellinen alue vapaalle liikkuvuudelle, perusta Euroopan Unionille
–EU maat, jotka eivät kuulu alueeseen:
•Iso-Britannia ja Irlanti
•Kypros, Kroatia, Bulgaria ja Romania
–EU:n ulkopuoliset maat
•Norja, Islanti ja Sveitsi
–De facto –maat
•San Marino, Andorra, Monaco…
–Lukuisia poikkeuksia ja erityisalueita
•Kanariansaaret, Gibraltar, merentakaiset alueet, kuten Martinique, etc.

14. Poliittisia haasteita

15. •Tosiasiassa sekava vyyhti kumuloituneita sopimuksia, sääntöjä ja poikkeuksia, sillä integraatiokehitys on ollut eritahtista:
1.”Opt-outs”
2.”Opt-in/pick and choose”
3.”syvennetty yhteistyö”
•Prüm-konventio
4.Schengen assosiaatio -status (ei-EU maat)
5.Jäsenmaat, joiden on määrä liittyä
•Bulgaria, Romania, Kypros, Kroatia
Eurooppa ei ole rajaton, eikä liikkuvuus ole yhtä vapaata kaikkialla

16. 1. Italia vs. Ranska, 2011
•Arabivallankumouksen myötä ennätysmäärä pakolaisia rantautuu Eurooppaan
–Frontexin mukaan laiton maahanmuutto kasvoi 35 % edelliseen vuoteen verrattuna
•Pääkanavat:
1.Turkin kautta Kreikkaan tai Balkanille
2.Tunisian tai Libyan kautta Italiaan

17. •Italiaan saapui lyhyessä ajassa yli 20 000 pakolaista
–Schengen-sääntöjen mukaan Italian piti käsitellä kaikki itse
•Italia myönsi ”pikaviisumeita” pakolaisille ja päästi heitä muualle Schengen alueelle
•Ranska suuttui ja perusti tilapäiset rajatarkastusasemat Italian puoleiselle rajalle
•EU komission sisäasioista vastaava komissaari Cecilia Malmström totesi, että tarkastukset laittomia
–Perustettiin tutkimuskomissio

18. •Italia ja Ranska pääsivät kuitenkin kahdenväliseen sopimukseen, ennen kuin tutkimuskomissio teki johtopäätöksiä:
–Ranskan ja Italian yhteispartiot Messinansalmella.
–Sittemmin Operaatio Hermes
–Mare Nostrum -operaatio 2014 (yli 65 000 rantautunutta heinäkuuhun mennessä, yhteensä laiton maahanmuutto Italiassa seitsenkertaistunut 2013 Q4  2014 Q1)

19. 2. Tanska 2011
•Oikeistopopulistinen kansanpuolue vaa’ankieliasemassa ja halusi lisätä kansallista suvereniteettia rajavalvonnassa kontrolloidakseen järjestäytynyttä rikollisuutta ja salakuljetusta
•Päätös tilapäisestä rajavalvonnasta
•EU maat protestoivat, erityisesti Saksa
•Komissio tuomitsee ja perustaa tutkimuskomission
•Tanskan hallitus vaihtuu vaaleissa ja päätös peruutetaan ennen sen toimeenpanoa
•Tutkimuskomissio ei ehdi saada työtään päätökseen

20. 2011 lisäykset Schengeniin
•Tilapäiset rajatarkastukset ovat mahdollisia ”viimeisenä keinona”, jos jonkin jäsenvaltion katsotaan olevan kykenemätön kontrolloimaan ulkorajaansa
–maahanmuutto ei kuitenkaan riittävä syy, pitää olla ”poikkeuksellinen uhka”
–EU-komissio myöntää luvan

21. •EU-komissiolle lisää valtaa valvoa ja tarkastaa rajavalvontakäytäntöjä
•Frontexille analysointikapasiteettia ja lisää painoa päätettäessä tilapäiskontrollista
•2013 ”tilapäisyys” voi jatkua kaksi vuotta
Käytetty toistaiseksi poliittisten kokousten ja urheilutapahtumien yhteydessä

22. 3. Sveitsi 2014
•Helmikuisessa kansanäänestyksessä päätös rajoittaa maahanmuuttoa, joka on Schengenin sopimuksen vastainen
–Vaihtoehdot:
1.Säätää raja niin ylös, ettei se voi ylittyä
2.Neuvotella uusi poikkeussopimus Schengeniin
3.Irrota Schengen-alueesta

23. Poliittinen tilanne 2014
•Schengenin sopimukseen tehdyt lisäykset helpottavat konservatiivien luomaa painetta rajoittaa maahanmuuttoa, koska konkreettisiin ongelmiin voidaan puuttua
•Toisaalta poikkeukset ja lisäykset vievät kauemmas alkuperäisestä päämäärästä
•EU-komissio hidas reagoimaan, joten houkutus ensin rikkoa sääntöjä ja sitten odotella päätöstä on edelleen suuri

24. •Maahanmuutto hiertää, vaikkei poliittisesti korrekti, tai komission silmissä kelpo syy kontrolliin
–Bulgaria ja Romania – rajavalvonta ei riittävällä tasolla ja liittymistä lykätty kahteen otteeseen.
–Iso-Britanniassa väläytelty maahanmuuton rajoittamista eteläisestä Euroopasta, kuten Espanjasta ja Kreikasta

25. EU:n sisäiset haasteet
•Riittääkö Euroopassa halu/kyky kehittää Schengen aluetta?
–Iso-Britannian pyrkimys neuvotella perussopimus EU:n kanssa uudestaan
–Kasvava separatismi: Katalonia ja Skotlanti
–EU-kriittisten kasvu EU-parlamentissa
–Talouskriisi haittaa institutionaalista kehitystä
–Päällekkäiset instituutiorakenteet (Schengen-alue ei identtinen EU:n sisäalueen kanssa, joka myös monimutkainen kokonaisuus.)

26. •EU:n keskeiset instituutiot kaipaavat vahvistamista, jotta sisäalue on oikeasti nimensä mukainen:
–Frontex
–Eurojust
–Europol
–EU:n vero- ja tulliliitto

27. Ulkoiset haasteet
•Syyrian sisällissota, joka on levinnyt alueelliseksi konfliktiksi
–Tuhansia eurooppalaisia taistelijoita mukana sodassa
–Mitä palaavat taistelijat tekevät ja mitä heille tulisi tehdä?
•Afrikka
–köyhyys, nälänhätä, sodat, kulkutaudit (Ebola), yms.
–Erit. Pohjois-Afrikan epäonnistuneet vallankumoukset
–migraatio Schengen-alueelle

28. •Venäjä
–Ukrainan kriisi ja uusi ”kylmä sota”?
–Energiariippuvuus, viisumikysymykset
•Järjestäytynyt rikollisuus
–huumekauppa, ihmiskauppa, prostituutio, aseet, väärennökset…
•”Kyber-ulottuvuus”
–Tietoliikenteen kontrollointi, tiedon kerääminen, tiedustelu ja markkinointi ei enää valtiorajoista riippuvainen

29. Kysymyksiä?