Päihdepäivät 2022: Stigmaa purkavat sanat ja kuvatEHYT
Järjestäjä: A-klinikkasäätiö
Sanat eivät koskaan ole pelkkiä sanoja. Eivätkä valokuvat vain valokuvia. Sanat ovat valtaa, valokuvat ovat valtaa. Pohdimme eri alojen ammattilaisten kanssa kieltä ja valokuvia todellisuuden rakentajana ja tulkitsijana sekä kielen arvolatautuneisuutta. Keskiössä ovat päihteidenkäyttäjiä ja -käyttöä kuvaavat sanat ja valokuvat. Miksi on väliä sillä, millaista kieltä tai millaista kuvastoa käytämme ihmisten ja ilmiöiden kuvaamiseen. Millaiset sanat ja valokuvat purkavat päihteidenkäyttäjiin ja -käyttöön liitettyä stigmaa eli häpeäleimaa? Entä millaiset sanat ja kuvat syventävät stigmaa? Pohdimme esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön verkostossa eli EPT-verkostossa syntynyttä huoneentaulua käsitteistä, visuaalista viestintää stigman purkajana ja rakentajana sekä sitä, miten kiinnittää kieleen huomiota arjen toiminnassa.
10.00 Mistä puhumme, kun puhumme stigmasta puheessa, tekstissä ja kuvissa
Hannu Jouhki, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
10.05 Sanojen hyvät, pahat ja rumat – Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostossa tehty termityö
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
10.30 Miten asioista ja ihmisistä puhutaan matalan kynnyksen päihdetyössä
Aino Rukkila, kehittämiskoordinaattori, ja Serafiina Grefberg, vertainen, A-klinikkasäätiö/Osis
10.50 Tauko
11.00 Lopetetaan leimaavien kuvien käyttö
Inari Viskari, asiantuntija, THL
11.20 Kuvat valokuvaajan ja journalismin näkökulmasta
Markku Niskanen, kuvatoimituksen päällikkö, Helsingin Sanomat, ja Annika Rauhala, valokuvaaja
11.45 Keskustelua ja yhteenvetoa
12.00 Seminaari päättyy
Päihdepäivät 2022: Stigmaa purkavat sanat ja kuvatEHYT
Järjestäjä: A-klinikkasäätiö
Sanat eivät koskaan ole pelkkiä sanoja. Eivätkä valokuvat vain valokuvia. Sanat ovat valtaa, valokuvat ovat valtaa. Pohdimme eri alojen ammattilaisten kanssa kieltä ja valokuvia todellisuuden rakentajana ja tulkitsijana sekä kielen arvolatautuneisuutta. Keskiössä ovat päihteidenkäyttäjiä ja -käyttöä kuvaavat sanat ja valokuvat. Miksi on väliä sillä, millaista kieltä tai millaista kuvastoa käytämme ihmisten ja ilmiöiden kuvaamiseen. Millaiset sanat ja valokuvat purkavat päihteidenkäyttäjiin ja -käyttöön liitettyä stigmaa eli häpeäleimaa? Entä millaiset sanat ja kuvat syventävät stigmaa? Pohdimme esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön verkostossa eli EPT-verkostossa syntynyttä huoneentaulua käsitteistä, visuaalista viestintää stigman purkajana ja rakentajana sekä sitä, miten kiinnittää kieleen huomiota arjen toiminnassa.
10.00 Mistä puhumme, kun puhumme stigmasta puheessa, tekstissä ja kuvissa
Hannu Jouhki, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö
10.05 Sanojen hyvät, pahat ja rumat – Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostossa tehty termityö
Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
10.30 Miten asioista ja ihmisistä puhutaan matalan kynnyksen päihdetyössä
Aino Rukkila, kehittämiskoordinaattori, ja Serafiina Grefberg, vertainen, A-klinikkasäätiö/Osis
10.50 Tauko
11.00 Lopetetaan leimaavien kuvien käyttö
Inari Viskari, asiantuntija, THL
11.20 Kuvat valokuvaajan ja journalismin näkökulmasta
Markku Niskanen, kuvatoimituksen päällikkö, Helsingin Sanomat, ja Annika Rauhala, valokuvaaja
11.45 Keskustelua ja yhteenvetoa
12.00 Seminaari päättyy
Tunnejohtamisella kohti työhyvinvointia.
Pirkko-Liisa Vesterinen
Artikkeli on julkaistu kirjassa: Pauli Juuti (toim.) Strategia, tunteet ja toiminta. Vesterinen, Pirkko: Tunnejohtamisella kohti työhyvinvointia. Tammer-Paino Oy. Tampere, 2007. (s.104-128)
Palvelumuotoilulla kohti kukoistavaa elämääArto O Salonen
Luennon video: https://youtu.be/zzlXH4mXX7I
Elämän ytimessä on tunne oman elämän merkityksellisyydestä ja kokemus tämän hetken täyteydestä. Palvelu, joka onnistuu vastaamaan ihmisenä olemisen ydinkysymyksiin, on poikkeuksellisen vetovoimainen. Täydellinen palvelukokemus on sellainen, jossa voi kokea itsensä entistä arvokkaammaksi ihmiseksi.
Esitys jäsentyy seuraavasti:
1. Asiakasymmärryksen uudet suunnat
2. Design ekologisesta näkökulmasta
3. Design yhteiskunnallisesta näkökulmasta
4. Design asiakkaan kokeman hyvinvoinnin näkökulmasta
5. Millaista on kestävä palvelumuotoilu?
6. Tehtävä
Vaikuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja päättäväisyyttä. Tehokkaassa vaikuttamisessa tarvitaan tietoja kansalaisten oikeuksista ja mahdollisuuksista. Näissä vinkkikorteissa annetaan ideoita ja tietoa kansalaistoimintaan. Mukana on myös ryhmälle sopivia innostavia harjoituksia.
Vertaistoimintaryhmissä on voimaa. Ryhmissä näkee ja kuulee asioita monesta eri näkökulmasta. Näin syntyy arvokasta kokemustietoa. Ryhmän luovuus synnyttää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Perustelujen pohjaksi kannattaa kerätä erilaista tietoa kuten viranomaisten päätökset, keskeiset lait ja ihmisoikeussopimukset.
2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä JuhoMertanen
MIELI ry:n mielenterveyden edistämisen asiantuntijapsykologi Juho Mertasen puheenvuoro taustastaan, työstään ja mielenterveyden edistämisen teorioista psykologian opiskelijoille Helsingissä 13.11. ja Tampereella 14.11.
Vahvuudet ja positiivinen psykologia Savonlinnan kehittämisessäLari Karreinen
Myönteisten tunteiden kokeminen laajentaa ajattelua ja auttaa näkemään enemmän mahdollisuuksia. Miten yhteisöjen, kylien. lähiöiden tai koko kaupungin vahvuuksien näkeminen, niistä keskusteleminen ja niihin pohjautuva osallistava kehittämistyö voisi tuoda mukanaan?
Esitys Asukasloikka -hankkeen päätösseminaarissa 11.10. #asukasloikka #rakennerahastiot
Mitä TVT-tukihenkilön tulisi tietää emootioista? Open Päivityksen audioluento, suunnattu opettajilel, jotka tukevat kollegoitaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotossa.
Tunnejohtamisella kohti työhyvinvointia.
Pirkko-Liisa Vesterinen
Artikkeli on julkaistu kirjassa: Pauli Juuti (toim.) Strategia, tunteet ja toiminta. Vesterinen, Pirkko: Tunnejohtamisella kohti työhyvinvointia. Tammer-Paino Oy. Tampere, 2007. (s.104-128)
Palvelumuotoilulla kohti kukoistavaa elämääArto O Salonen
Luennon video: https://youtu.be/zzlXH4mXX7I
Elämän ytimessä on tunne oman elämän merkityksellisyydestä ja kokemus tämän hetken täyteydestä. Palvelu, joka onnistuu vastaamaan ihmisenä olemisen ydinkysymyksiin, on poikkeuksellisen vetovoimainen. Täydellinen palvelukokemus on sellainen, jossa voi kokea itsensä entistä arvokkaammaksi ihmiseksi.
Esitys jäsentyy seuraavasti:
1. Asiakasymmärryksen uudet suunnat
2. Design ekologisesta näkökulmasta
3. Design yhteiskunnallisesta näkökulmasta
4. Design asiakkaan kokeman hyvinvoinnin näkökulmasta
5. Millaista on kestävä palvelumuotoilu?
6. Tehtävä
Vaikuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja päättäväisyyttä. Tehokkaassa vaikuttamisessa tarvitaan tietoja kansalaisten oikeuksista ja mahdollisuuksista. Näissä vinkkikorteissa annetaan ideoita ja tietoa kansalaistoimintaan. Mukana on myös ryhmälle sopivia innostavia harjoituksia.
Vertaistoimintaryhmissä on voimaa. Ryhmissä näkee ja kuulee asioita monesta eri näkökulmasta. Näin syntyy arvokasta kokemustietoa. Ryhmän luovuus synnyttää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Perustelujen pohjaksi kannattaa kerätä erilaista tietoa kuten viranomaisten päätökset, keskeiset lait ja ihmisoikeussopimukset.
2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä JuhoMertanen
MIELI ry:n mielenterveyden edistämisen asiantuntijapsykologi Juho Mertasen puheenvuoro taustastaan, työstään ja mielenterveyden edistämisen teorioista psykologian opiskelijoille Helsingissä 13.11. ja Tampereella 14.11.
Vahvuudet ja positiivinen psykologia Savonlinnan kehittämisessäLari Karreinen
Myönteisten tunteiden kokeminen laajentaa ajattelua ja auttaa näkemään enemmän mahdollisuuksia. Miten yhteisöjen, kylien. lähiöiden tai koko kaupungin vahvuuksien näkeminen, niistä keskusteleminen ja niihin pohjautuva osallistava kehittämistyö voisi tuoda mukanaan?
Esitys Asukasloikka -hankkeen päätösseminaarissa 11.10. #asukasloikka #rakennerahastiot
Mitä TVT-tukihenkilön tulisi tietää emootioista? Open Päivityksen audioluento, suunnattu opettajilel, jotka tukevat kollegoitaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotossa.
Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tuloksia Suvi Ervamaa Allianssi 16.4.2014Allianssi-risteily 2014
Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla nuorisotakuun toteuttamiseen osallistuvat toimijat voivat kehittää keskinäisiä yhteistyömuotojaan ja nuorille suunnattuja erilaisia toimenpiteitä paremmin nuorisotakuun tavoitteita palveleviksi.
Lisätietoja: projektipäällikkö, VTL Suvi Ervamaa
suvi.ervamaa@alli.fi
p. 044 7229 351
Kolmas lahde Handbook – työkaluja yhdistysten palvelutuotannon kehittämiseenAllianssi-risteily 2014
Allianssi-risteily 2014 kanava:
Handbook – työkaluja yhdistysten palvelutuotannon kehittämiseen
Handbook on käsikirja yhdistyksille palvelutuotannon kehittämiseen tai sen aloittamiseen. Se luo katsauksen ilmiöihin ja tilanteeseen, nostaa esiin onnistumisen edellytyksiä ja sudenkuoppia sekä sisältää paljon erilaisia työkaluja.
Tule tutustumaan käytännössä työkaluihin, niiden käyttöön ja ilmiöihin taustalla.
Vetäjät: Kolmas lähde hankkeen projektipäälliköt Arsi Veikkolainen Allianssi ja Elina Vanhapiha, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus.
Allianssi Risteily 2014 kanava:
Casebook – yhdistysten palvelutuotannon parhaita paloja
Casebookiin on koottu 77 yhdistysten tuottamaa palvelumallia kunnille ja työyhteisöille suunnatuista hyvinvointipalveluista. Palvelumallien lisäksi esitellään 63 palvelutoiminataa liittyvää hyvää käytäntöä.
Tule tutustumaan tähän palvelutoiminnan ideapankkiin sen tekijöiden opastuksella. Erityisesti käymme keskustelua kunnan kanssa yhteistyössä toteutetuista palveluista ja käytännöistä.
Vetäjät: Kolmas lähde hankkeen projektipäälliköt Arsi Veikkolainen Allianssi ja Elina Vanhapiha, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus.
Allianssi-risteilyn 2014 kanava:
Vaikuttavuusselvitys – ohjeita vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertomiseen
Miten vaikuttavuuden arvioinnista ja vaikutusten kertomisesta saa tolkkua? Kolmannen lähteen tuottamassa selvityksessä valotetaan ymmärrettävästi mistä on kyse, miksi se on tärkeää ja kuinka sen saa käyntiin. Tule kuulemaan, miten vaikutusprosesseja kaivetaan esiin tarinoista, miten eri menetelmät suhteutuvat toisiinsa sekä itse kokeilemaan miten vaikuttavuuden esittäminen onnistuu.
Vetäjät: Kolmas lähde hankkeen projektipäälliköt Arsi Veikkolainen, Allianssi ja Elina Vanhapiha, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus.
Mitä merkityssisältöjä internetillä on nuorten arjessa sekä millaista uudenlaista kulttuuria, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä verkottunut ja interaktiivinen media voi nuorten elämään tarjota. Tilaisuuden puhuja Jarno Alastalo (Making People Happy) on verkkoyhteisöjen asiantuntija, joka on toiminut muun muassa Suomi24:n johtajana.
1. Markku Soikkeli, erikoissuunnittelija, ehkäisevä päihdetyö
Valistus työnä ja
elämänasenteena
Alustuspuheenvuoro. Yleistä ehkäisevää päihdetyötä nuorten osallisuutta
edistäen ja omaehtoiset kiinnostuksen kohteet huomioiden. Music Against Drugs.
Allianssi-risteily 15.4.2014
2. 1. Miten valistumme kukin
osaltamme
1. Miten valistumme yhdessä
1. Miten pitää elää
22.10.2013
3. 22.10.2013
Valistus on ihmisen pääsemistä ulos hänen
itsensä aiheuttamasta alaikäisyyden tilasta.
Alaikäisyys on kyvyttömyyttä käyttää
omaa järkeään ilman toisen johdatusta. Itse
aiheutettua tämä alaikäisyys on silloin kun
sen syynä ei ole järjen puute, vaan
päättämisen ja rohkeuden puute. Sapere
aude! Valistuksen tunnuslause on: käytä
rohkeasti omaa järkeäsi!
Immanuel Kant
4. Sisältä vai ulkoa ohjautuva ihminen
Vain omaan järkeensä luottava, sisältä ohjautuva
ihminen voi tietoisesti hallita elämäänsä ja
muodostaa kestäviä vakaumuksia. Ulkoa
ohjautuva ihminen, joka ei tähän kykene, on
passoiden, vaihtuvien impulssien ja mielihalujen
ohjailtava ja kenen tahansa manipuloitavissa
(passio->passiivinen). Hänestä tulee onneton.
Baruch Spinozaa tulkiten MS
22.10.2013
5. Olet vapaa. Muu on itsepetosta
Jumalten edessä, kuoleman tai tyrannien edessä
meille jää tämä yksi varma asia, riemuittavana tai
ahdistavana: meidän vapautemme.
Me emme ole vapaita lakkaamaan olemasta vapaita.
Ihminen on mitä hän ei ole ja ei ole mitä hän on
–Jean-Paul Sartre
22.10.2013
7. 22.10.2013
Kuvitellaan, että tapaat luontoretkellä toisen
vaeltajan. Hän on menossa kohti siltaa, jonka
tiedät oleva huonossa kunnossa ja ehkä
romahtavan hänen painostaan. Mitä teet?
Todennäköisesti pysäytät vaeltajan ja varoitat
häntä sillan ylittämisen riskeistä. Mutta jos hän
kuitenkin haluaa jatkaa matkaansa sillalle, et
estä hänen aikeitaan, koska vaeltaja tuntuu
olevan järjissään eikä sillan mahdollinen
romahtaminen näytä aiheuttavan vaaraa muille
ihmisille.
– John Stuart Mill
8. Haluamme, että alkoholin meille
kaikille aiheuttamat haitat,
kustannukset ja kärsimys
vähenevat (arvopremissi)
Uskomme, että alkoholin
kokonaiskulutukseen
vaikuttaminen on hyvä keino
(uskomuspremissi)
Sääntelemme alkoholin hintaa,
saatavuutta ja markkinointia
(toiminta)
22.10.2013
X haluaa, että T
(arvopremissi)
X uskoo, että A on hyvä
keino T:n saamiseksi aikaan
(uskomuspremissi)
–––
X tekee A:n. (toiminta)
Käytännöllinen syllogismi
Valistus ei kerro, mitä kenenkään pitää haluta, vaan
miten saavuttaa sen mitä haluaa
9. Virittävästä valistuksesta
Kun kampanjan kohteeksi asetetaan koko alkoholipoliittinen
mielipideilmasto, olennaisiksi tulevat ne tulkinnat ja arvioinnit,
joita kampanja herättää mielipideilmaston eri tasoilla. Sanoman
vaikutukset näkyvät siten sen virittävyydessä, sen kyvyssä herättää
erilaisia reaktioita, kuten ajatuksia, oivalluksia, keskusteluja,
kirjoituksia, jatkokehittelyja...
Valistusta ei pidä suunnata suoraan käyttötapojen ohjaamiseen,
vaan niitä ylläpitävien mekanismien – niin yksilöllisten, sosiaalisten
kuin kulttuuristenkin – paljastamiseen, niiden näkyviksi
tekemiseen.
Matti Virtanen 1981
22.10.2013
10. 22.10.2013
Valistus on osa yhteiskunnan kykyä kehittää itseään,
muuttaa itseään tietoisesti.
Valistus on ennen muuta yhteiskunnallisen
vaikuttamisen tapa.
Valistus suuntaa sanomansa yksittäisille vastaanottajille,
mutta sen on jätettävä tilaa heidän omalle
pohdiskelulleen.
Valistuksen edellytys on sen kohteena olevien
elämänkäytäntöjen ja sitä tukevien ajattelutapojen
tuntemus.
Juha Partanen 1981: Teesejä valistuksesta
11. Te olette kuulleet sanottavan: valistus ei toimi.
Mutta minä sanon teille: valistus ei toimi niin.
(Joukko)viestinnän yhteiskunnalliset vaikutukset ovat
ennen muuta pitkäaikaisia ja kasautuvia, vaikutusta
siihen, millä tavalla miellämme todellisuuden.…Jos
joukkoviestinnän vaikutuksia haluaa mitata, jää kysymys
helposti avoimeksi. Jos asiaa ajattelee tovin, on vaikea
epäillä vaikutusten laajuutta. – Risto Kunelius
On mieletöntä edes kysyä, muuttaako media maailmaa, sillä
maailma on median luomus.
– Timo Airaksinen
Ihmisille ei pysty sanelemaan, mitä asioista pitäisi ajatella, mutta
hämmästyttävän tehokkaasti, mitä asioita pitää ajatella.
– Dearing & Rogers
22.10.2013