Särkikalat ja kiertotalous -seminaari 27.11.18 Jyväskylä

1. Vaajasti hyödynnettyjen kalalajien
kestävä saalispotentiaali
Timo Ruokonen
Timo J. Marjomäki & Juha Karjalainen
Jyväskylän yliopisto
Särkikalat ja kiertotalous – seminaari 27.11.2018 Jyväskylä

2. OULUJÄRVI:
Minkälaiset kalakannat alueella ovat? Kemppainen:
Tiedetään, että lahnakannat ovat monessa järvessä erittäin runsaat ja kaipaavat pyyntiä ja
hyödyntämistä. Särjestä ei tiedetä oikeastaan mitään. Siellä voi olla hyviäkin särkipaikkoja ja –kantoja
hyödynnettäväksi elintarvikkeena, mutta kun sitä ei ole edes pyritty kalastamaan. Tätä ei tiedetä ennen kuin
kalatalo valmistuu ja lähdetään sitä pyytämään.
LOKKA: Särjen suosio kuluttajien lautasilla on noussut viime vuosina. Olisiko siitä myös lokkalaisten kalastajien
tulon lähteeksi tulevaisuudessa? ”Olisi varmasti. Särjelle olisi nytkin kauppaa, mutta ongelmana on, ettei särkeä
tunnu tulevan meidän pyydöistä.

3. Hankkeen tausta ja tavoitteet
• Arvioida vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen runsautta ja saalis sisävesillä
• särki, ahven, lahna, kuore
• kalakannan / saaliin rakenne eri vaiheissa (miten palautuu tai muuttuu)
• Kertyneen tiedon ja toimijoiden kokemusperäisen tiedon saaminen laajempaan
käyttöön
• Kalastajakumppanit:
• 3 hoitokalastajaa
• 2 ”tavallista” kalastajaa
• Muut yhteistyökumppanit:
• Pyhäjärvi-instituutti
• Luonnonvarakeskus
• Muut hankkeet (mm. Kuusamo - Talvisärki,
XAMK-särkihankkeet, VAKAVA, Uusivu)
• ELY-keskukset

4. LUKE: Kaupallisten & vapaa-ajan kalastajien saalis

5. maakunta ahven särki lahna kuore
Etelä-Karjala 2 500 3 851 1 338 9 056
Etelä-Pohjanmaa 5 709 27 223 6 969 4 544
Etelä-Savo 7 001 74 566 72 437 15 181
Häme 5 416 34 717 10 872 3 473
Kainuu 11 700 8 648 8 842 9 546
Keski-Pohjanmaa 483 9 654 0 0
Keski-Suomi 4 978 26 284 11 002 19 257
Koillismaa 10 934 82 838 1 425 9 019
Kymenlaakso 220 909 155 0
Lappi 13 630 24 391 408 9 901
Pirkanmaa 1 903 5 111 5 104 0
Pohjanmaa 3 268 2 812 13 323 2 272
Pohjois-Karjala 16 434 34 589 18 761 16 245
Pohjois-Pohjanmaa 739 1 286 2 576 11 969
Pohjois-Savo 19 477 33 566 20 534 7 868
Satakunta 22 697 43 037 12 461 2 317
Uusimaa 465 5 790 6 185 1 030
Varsinais-Suomi 4 702 20 534 926 40 291
132 256 439 806 193 318 161 969
2016 saalis kg
LUKE: Kaupallisten kalastajien saalis 2016

6. Hoitokalastusten kertomaa…

7. Ely-alue 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Etelä-Pohjanmaa 2 1 1 2
Etelä-Savo 3 3 2 14 15 6 6 12 12
Häme 11 10 9 7 8 7 4 2 2
Kaakkois-Suomi 2 2 5 4 3 1 1
Kainuu 1
Keski-Suomi 1 1 2 1
Lappi 1 2 3 2 2 1
Pirkanmaa 1 1 1
Pohjois-Pohjanmaa 5 5 6 6 7 7 8 9 6
Pohjois-Savo 1 2 2 2 1 1 1 1
Uusimaa 14 14 12 16 10 16 12 12 14
Varsinais-Suomi 3 3 3 2 3 4 3 2 2
yhteensä 42 42 44 54 50 44 35 40 41
Hoitokalastusten kertomaa…
Ely-alue 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Etelä-Pohjanmaa 38 570 15 097 6 595 3 520
Etelä-Savo 47 300 64 100 14 300 182 940 146 660 80 200 175 845 183 650 177 560
Häme 267 512 244 351 237 490 265 393 199 812 182 738 148 202 124 584 148 195
Kaakkois-Suomi 11 900 15 400 67 752 91 744 41 979 10 300 4 800
Kainuu 22 260
Keski-Suomi 2 200 2 000 27 850 3 550
Lappi 3 000 75 689 87 514 118 238 25 115 10 624
Pirkanmaa 4 750 6 500 9 787
Pohjois-Pohjanmaa 36 453 33 937 61 527 35 416 48 443 35 781 74 127 63 979 10 767
Pohjois-Savo 18 790 85 000 84 000 87 000 80 000 26 800 20 210 28 700
Uusimaa 99 551 94 420 89 146 38 885 38 429 64 115 60 209 51 373 71 224
Varsinais-Suomi 194 700 348 500 485 790 458 000 613 000 764 540 626 870 557 000 606 000
yhteensä 703 666 963 397 1 166 089 1 282 366 1 208 535 1 181 693 1 111 963 1 037 136 1 035 403
% saaliista
särki ahven lahna salakka järviä kpl
ka 45 10 22 12 48
min 10 0 0 0
maks 86 32 90 45

8. Saalispotentiaalin arviointi
• Arviointi pohjaa:
• Julkaistu tieto kalakantojen rakenteeseen ja kasvuun vaikuttavista
tekijöistä
• Hoitokalastuskohteiden saaliit ja rakenne
• Populaatiodynamiikkatutkimukset (Jyväsjärvi, Tuusulanjärvi, Vesijärvi,
Pohjanlampi)
• Asiantuntija-arviot (kalastajat, tutkijat, ELYt)
Alueelliset arviot
saalispotentiaalista
kg ha vuodessa
järvityypeittäin
Alueelliset arviot
järvityypeittäin:
• kantokykybiomassa (kg ha:
min – ka – max)
• opt biomassaosuus:kolme
tasoa
• saalisosuus: kolme tasoa
@Risk ”hölskytys”
Monte Carlo simulaatio
(5000 kierrosta)

9. alue järvityyppi pinta-ala ha 25 % mediaani 75 %
Etelä- ja "Keski-Suomi" isot karut/karuhkot 1 200 000 4,0 5,0 6,3
Etelä- ja "Keski-Suomi" keskikok/pienet karuhkot/karut 285 000 4,6 6,3 8,4
Etelä- ja "Keski-Suomi" rehevät 528 000 11,6 16,9 23,8
P-Pohjanmaa ja Kainuu isot karut/karuhkot 200 000 2,0 2,5 3,2
P-Pohjanmaa ja Kainuu keskikok/pienet karuhkot/karut 40 000 2,0 2,5 3,2
P-Pohjanmaa ja Kainuu rehevät 160 000 4,6 6,4 8,6
Lappi "särkialue" isot karut/karuhkot 90 000 1,6 2,3 3,0
Lappi "särkialue" keskikok/pienet karuhkot/karut 28 000 2,0 2,5 3,1
Lappi "särkialue" rehevät 95 000 4,6 6,4 8,5
särkisaalis kg ha a
Alueet ja järvityypit
Särki

10. Saalispotentiaaliarviot, koko Suomi
Särki:
16,3 – 24,5 miljoonaa kg vuodessa (50 % todnäk)
mediaani 20 miljoonaa kg
Ahven:
7,1 – 10,7 miljoonaa kg vuodessa (50 % todnäk)
mediaani 9 miljoonaa kg
HUOM! Kaiken kokoista kalaa!

11. Alueelliset saalispotentiaaliarviot
SÄRKI
Etelä- ja Keski-Suomi:
12 – 23 miljoonaa kg vuodessa (50 % todnäk)
mediaani 17 miljoonaa kg
Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu:
1,2 – 2,1 miljoonaa kg vuodessa (50 % todnäk)
mediaani 1,6 miljoonaa kg
Lappi:
0,6 – 1,1 miljoonaa kg vuodessa (50 % todnäk)
mediaani 1,6 miljoonaa kg

12. Muut kalalajit?
• Lahna?
• Sulkava?
• Kuore?
• Pasuri?
• Suutari?
• Säyne?

13. Tarvitaan lisää tietoa!
• Saalis lajeittain pyydystyypeittäin (kg)
• Pyyntiponnistus (nuotanvedot, rysä/katiska
vrk ja koentakerra, verkkovuorokaudet)
• Saaliin rakenne (pituus, paino, ikä)
• Vasteet kalastukseen (kasvu, lisääntyminen)

14. Kiitos!
Kysymyksiä tai kommentteja?
timo.j.ruokonen@jyu.fi