Alkoholilaki on perua vuodelta 1932, jolloin kieltolaki kumottiin ja valtion viinamonopoli perustettiin. Kuluneiden kahdeksan vuosikymmenien aikana on tehty oikeastaan vain kaksi merkittävää muutosta: 1) keskiolut vapautettiin ruokakauppoihin vuonna 1969, 2) ja valtion yksinoikeudesta maahantuontiin luovuttiin EU-jäsenyyden velvoittamina sekä helpotettiin panimoiden toimilupien saantia vuonna 1995. Nyt linjattu alkoholilain uudistus on linjassa Sipilän hallituksen kärkihankeen kanssa; uudistuksella puretaan osin vuodesta 1932 lähtien voimassa ollutta ylisääntelyä.

1. Missä viipyy alkoholilain
kokonaisuudistus?
Elinkeinot odottavat uudistuksen tuovan vauhtia alalle, lisäävän
kotimaanmyyntiä rajakaupan kustannuksella ja parantavan näin alan
mahdollisuuksia työllistää.
Uudistuksen vaikutuksista alkoholin kulutukseen tai juomakulttuuriin ei
kukaan pysty sanomaan mitään varmaa. Ainoa varma asia on, että siirtymää
eri hankintakanavien välillä tulee jo yksinomaan siksi, että Alkosta vapautuu
kilpailluille markkinoille aavistuksen vahvemmat oluet ja lonkerot.
Kilpailu kotimarkkinoilla kiristyy, ja siitä hyötyvät niin kuluttajat, yhteiskunta
kuin elinkeinotkin. Toimiva kilpailu kotimaassa on tärkeää ja se luo
menestyksen eväät myös vientiin.

2. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto
• Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden edunvalvontajärjestö
• Aktiivinen keskustelija alkoholi- ja elinkeinopolitiikassa
• Tavoitteena vastuullinen juomakulttuuri ja elinvoimainen elinkeino

3. Mikä muuttuu?
• Kaupoissa saa myydä 5,5 prosentin vahvuista alkoholia
• Valmistustavalla ei ole enää vaikutusta myyntikanavaan
• Ravintolat saavat myydä myös ulos ruokakauppojen säännösten mukaisesti
• Pienpanimot saavat myydä vahvoja oluita suoraan valmistuspaikalta – verrannollisuus
tilaviineihin (12%til)
 Alkot ovat auki pidempään – tunti lisää
 Valmistajat ja tukkumyyjät saavat painaa tuoteluettelon ja julkaista sen myös verkossa –
koskee väkeviä
 ”Juomakarsinat” katoavat festivaaleilta ja ravintoloiden väliltä
 Ravintolassa valomerkin voi siirtää klo 4:ään - ilmoitusasia
 Tupla-annoksia saa myydä
 Alkoholiannoksen kokoa ei enää säädellä kuten nykyisin
 Alkoholia saa myydä myös velaksi – nykyinen käytäntö päivitetään lakiin
 Ravintoloiden A- ja B-oikeudet poistuvat – pätevyysvaatimukset vuoropäällikölle poistuvat,
tilapäinen anniskelu ilmoituksella, ei enää erillistä lupaa
 Kotona saa valmistaa alkoholia käymisteitse ilman erityisehtoja – ei raaka-aineisiin liittyviä
rajoituksia
 16-vuotias saa valvottuna myydä alkoholia – alan opiskelijat jo nyt
 Happy hour’ia saa mainostaa myös ravintolatilan ulkopuolella

4. 6.1
7.4
7.4
7.6
8.7
9.1
9.1
9.1
9.5
9.5
9.7
9.8
9.8
9.9
10.2
10.2
10.3
10.6
10.7
10.8
10.9
11.0
11.1
11.1
11.5
11.8
12.2
14.3
0.0 2.0 4.0 6.0 8.0 10.0 12.0 14.0 16.0
Italia
Ruotsi
Kreikka
Malta
Kypros
Romania
Suomi
Alankomaat
Tanska
Slovenia
Iso-Britannia
Belgia
Espanja
Slovakia
Bulgaria
Latvia
Portugali
Irlanti
Kroatia
Puola
Saksa
Luxemburg
Unkari
Ranska
Tsekki
Viro
Itävalta
Liettua
Lähde: OECD: Health at Glance 2015
Alkoholin kulutus Suomessa reilusti alle EU:n keskitason
Alkoholijuomien kulutus yli 15-vuotiasta asukasta kohti EU:ssa vuonna 2013*
*Vuosi 2013 tai viimeisin saatavilla oleva tieto

6. Kotimainen olut sataa viljelijän laariin
• Oluen kaikki raaka-aineet, humalaa
lukuun ottamatta, ovat kotimaisia.
Mallasohran viljely on maatalouden
yksi tukiranka ja se työllistää yli
tuhat maanviljelijää.
• Mallasohraa viljellään
Kymenlaaksosta länsirannikolle.
Tällä alueella noin joka viides
käytössä oleva viljapeltohehtaari on
mallasohraa.
• Suomen panimot käyttävät mallasta
kaiken kaikkiaan 50 000 tonnia.
• Yhteen keskiolutpulloon tarvitaan
noin 1000 maltaan jyvää (n. 40g
mallasta)

7. Suomessa on vahva olutbuumi!
• Vahvat suomalaiset juuret -
Kalevalasta nykypäivään
• Paras koskaan valikoima eri
oluttyyppejä kaikkien kuluttajien
saatavilla
• Panimoita lähes 80. Määrä yli
kolminkertaistunut vuodesta 2010.
• ’Mieluummin olutta kuin väkeviä’ –
miedoin valinta
• Tärkein anniskelujuoma (osuus jopa
70%)
• Joka viides Etelä-Suomen
viljapeltohehtaari kasvaa
mallasohraa
• Kasvupotentiaalia edelleen.
Kokonaiskulutuksesta mallasjuomia
48% - monessa EU-maassa yli 50%.

8. 2897
2764
2622
2351 2384 2437 2385
2269
2098 2076
1980
1889
1731
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
Panimoalan työllisyys Suomessa
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset
henkilöstönmäärä
Yli 40 %:n
vähennys
vuodesta 2003
vuoteen 2015

9. Siiderin, oluen ja long drink –
juomien matkustajatuonti
4,400 5,700 4,300 5,900 5,500 6,500 6,700 7,400 5,700
7,800 8,400 8,500
3,200
6,100
6,300
8,400
6,500
9,900
12,900
13,800
9,500
11,800 11,900 11,400
37,800
34,600
25,200
21,800
20,700
26,300
24,400
24,500
28,500
31,600
34,800
31,100
0
10,000
20,000
30,000
40,000
50,000
60,000
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Oluet
Long drink -juomat
Siiderit
Lähde: THL
tuhattalitraa

10. Oluen, siiderin ja long drink -juomien
matkustajatuonnin osuus 2015
Juoma Kotimaanmyynti,
miljoonaa litraa
Matkustajatuonti,
miljoonaa litraa
Kokonaiskulutus,
miljoonaa litraa
Matkustajatuonnin
osuus kokonais-
kulutuksesta
Olut 414,7 31,1 445,7 7 %
Siideri 34,6 8,5 43,1 20 %
Long drink 40,9 11,4 52,3 22 %
Vahva olut
(yli 4,7 %)*
18,5 34,8 53,3 65 %
Vahva
long drink
(yli 4,7 %)
12,9 11,4 24,3 47 %
* 2014 Lähde: Valvira, THL

11. Alko
16 %
Ravintolat
19 %Yksityinen
matkustajatuonti
65 %
Alko
Ravintolat
Yksityinen matkustajatuonti
Vahvan oluen hankintakanavat 2014
Lähde: THL Päihdetilastollinen vuosikirja 2015 ja Alkoholijuomien matkustajatuonti 2014

12. Oluen tuotanto Suomessa ja
Virossa 2003-2014
0
50000
100000
150000
200000
250000
300000
350000
400000
450000
500000
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Suomi
Viro
Lähde: The Brewers of Europe
Suomessa tuotanto on
vähentynyt -55,4 milj.l. ja
Virossa tuotanto on
kasvanut 57,1 milj. l.
vuodesta 2003 vuoteen
2014.