Alkoholipolitiikan uudet tuulet
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•108 views
Neljä askelta historiaa: - kieltolaki ja Turmiolan Tommi - keskioluen vapautuminen ruokakauppojen myyntiin ja 70-luvun henkinen ilmapiiri - EU-jäsenyyden myötä alkoholin maahantuontimonopoli ja valmistusmonopoli purettiin - Viron EU-jäsenyys toi vapaan rajakaupan haasteet
Report
Share
Report
Share
Recommended
Alkoholijuomien matkustajatuonti ennätyskorkealla - syy veropolitiikassa
Kotimaanmyyntiä on vahvistettava rajakaupan kustannuksella. Hallituksen linjaukset uudeksi alkoholilaiksi kasvattavat kilpailua kotimarkkinoilla ja vähentävät näin rajakauppaa. Alkoholilain kokonaisuudistus pitää tuoda mahdollisimman pian eduskunnan käsittelyyn – vitkuttelu lain valmistelun osalta saa jo riittää. Viime toukokuussa lain kerrottiin tulevan voimaan vuoden 2017 alusta, mutta edelleenkään sitä ei ole saatu edes eduskunnan käsittelyyn.
Ehdoton ei alkoholiveron korotuksille. Alkoholilain uudistusta ei saa vesittää veronkorotuksilla.
Kohtuus kaikessa. Veroissakin.
Valtion viinamonopoli on menettänyt varsin suuren osan markkinoistaan Viron laivoille ja satamakaupalle. Matkustajien, lähinnä Virosta, mukanaan tuoma absoluuttiseksi alkoholiksi muutettu alkoholimäärä vastaa noin 195 Alkon myymälän myyntiä, kun myymälöitä on kaikkineen 353.
Pääsääntöisesti kaikki matkustajien tuomat panimojuomat ovat vahvuudeltaan yli 4,7 %til, eli niiden vaihtoehtoinen hankintakanava on Alko. Olutta tuodaan yli neljä kertaa enemmän rajakaupasta kuin mitä Alko myy. Lonkeroa tuodaan lähes kolme kertaa enemmän kuin Alko myy. Siiderin osalta tilanne on häkellyttävä; rajakaupasta tuodaan 13 kertaa enemmän kuin ostetaan Alkosta.
Toinen konkreettinen esimerkki: matkustajatuonnin määrä vastaa lähes kaksinkertaisesti koko maan ravintoloiden yhteenlaskettua alkoholimyyntiä.
Tölkeiksi (0,33l) laskettuna olutta tuodaan 109 miljoonaa, lonkeroa 45 miljoonaa ja siideriä 26 miljoonaa tölkkiä.
Rajakaupan takia Suomelta jää saamatta vuosittain yli 300 miljoonaa alkoholiverotuottoja – ja tähän päälle pitää vielä laskea menetetyt arvonlisäverotulot. (Tullin alkoholilaskuri 2016)
IRTI SÄÄNTELYHURMOKSESTA
Päättäjien pitäisi taata kotimaiselle elinkeinolle samanlainen toimintaympäristö verojen ja sääntelyn suhteen kuin keskeiset kilpailijamaatkin. Kulutushyödykkeiden osalta vertailu pitää ensisijaisesti tehdä niihin maihin, joista tällä hetkellä Suomeen kohdistuu kilpailevaa rajakauppaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Suomen on pidettävä alkoholiverotus Viron, Latvian, Ruotsin ja Saksan kanssa kilpailukykyisellä tasolla sekä sääntelyhurmoksen sijaan karsittava vielä lisää vuosien varrella kertynyttä normistoa.
Uusi alkoholilaki on piristysruiske
Alkoholilaki on perua vuodelta 1932, jolloin kieltolaki kumottiin ja valtion viinamonopoli perustettiin. Kuluneiden kahdeksan vuosikymmenien aikana on tehty oikeastaan vain kaksi merkittävää muutosta: 1) keskiolut vapautettiin ruokakauppoihin vuonna 1969, 2) ja valtion yksinoikeudesta maahantuontiin luovuttiin EU-jäsenyyden velvoittamina sekä helpotettiin panimoiden toimilupien saantia vuonna 1995.
Nyt linjattu alkoholilain uudistus on linjassa Sipilän hallituksen kärkihankeen kanssa; uudistuksella puretaan osin vuodesta 1932 lähtien voimassa ollutta ylisääntelyä.
Panimoliiton ajankohtaiset teemat / elokuu 2016
Kotimainen olut kasvaa suomalaisesta pellosta. Mallasohran viljely on maatalouden yksi tukiranka. Maltaaksi kelpaavaa ohraa viljellään Kymenlaaksosta Kokkolan korkeudelle asti. Tällä alueella noin joka viides käytössä oleva viljapeltohehtaari kasvaa mallasohraa, ja se työllistää yli tuhat viljelijää.
Korkealuokkainen ohra on erinomaisen maltaan ja siitä valmistettavan oluen perusta.
Kaikki oluen pääraaka-aineet ovat luonnontuotteita: mallas, humala, hiiva ja vesi. Ohran lisäksi oluessa käytetään myös oluttyylistä riippuen vehnää, ruista ja kauraakin – joko mallastettuna tai raakaviljana.
Panimoteollisuus Suomessa käyttää oluen valmistukseen kotimaista mallasta. Yhteen keskiolutpulloon tarvitaan noin 1 000 ohran jyvää eli noin 40 grammaa ohramallasta.
Alkoholilaki - muutos on mahdollisuus!
Uusi alkoholilaki käsitellään eduskunnassa tämän kevään aikana. Voimaan sen on tarkoitus tulla mahdollisimman pian. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Yksimielisiä ollaan kuitenkin siitä, että verot kannattaa kerätä siellä missä haitatkin hoidetaan. Alkoholilain uudistuksen osalta keskeistä onkin kuinka paljon kotimarkkina kasvaa rajakaupan kustannuksella. Panimojuomien matkustajatuonti on viimeisimmän haastattelututkimuksen mukaan suurinta koskaan.
Ajankohtaiset panimoasiat 01/2018
Alkoholilaki muuttui, mutta tehtävää on edelleen panimoalan ylisääntelyn purkamisessa.
Recommended
Alkoholijuomien matkustajatuonti ennätyskorkealla - syy veropolitiikassa
Kotimaanmyyntiä on vahvistettava rajakaupan kustannuksella. Hallituksen linjaukset uudeksi alkoholilaiksi kasvattavat kilpailua kotimarkkinoilla ja vähentävät näin rajakauppaa. Alkoholilain kokonaisuudistus pitää tuoda mahdollisimman pian eduskunnan käsittelyyn – vitkuttelu lain valmistelun osalta saa jo riittää. Viime toukokuussa lain kerrottiin tulevan voimaan vuoden 2017 alusta, mutta edelleenkään sitä ei ole saatu edes eduskunnan käsittelyyn.
Ehdoton ei alkoholiveron korotuksille. Alkoholilain uudistusta ei saa vesittää veronkorotuksilla.
Kohtuus kaikessa. Veroissakin.
Valtion viinamonopoli on menettänyt varsin suuren osan markkinoistaan Viron laivoille ja satamakaupalle. Matkustajien, lähinnä Virosta, mukanaan tuoma absoluuttiseksi alkoholiksi muutettu alkoholimäärä vastaa noin 195 Alkon myymälän myyntiä, kun myymälöitä on kaikkineen 353.
Pääsääntöisesti kaikki matkustajien tuomat panimojuomat ovat vahvuudeltaan yli 4,7 %til, eli niiden vaihtoehtoinen hankintakanava on Alko. Olutta tuodaan yli neljä kertaa enemmän rajakaupasta kuin mitä Alko myy. Lonkeroa tuodaan lähes kolme kertaa enemmän kuin Alko myy. Siiderin osalta tilanne on häkellyttävä; rajakaupasta tuodaan 13 kertaa enemmän kuin ostetaan Alkosta.
Toinen konkreettinen esimerkki: matkustajatuonnin määrä vastaa lähes kaksinkertaisesti koko maan ravintoloiden yhteenlaskettua alkoholimyyntiä.
Tölkeiksi (0,33l) laskettuna olutta tuodaan 109 miljoonaa, lonkeroa 45 miljoonaa ja siideriä 26 miljoonaa tölkkiä.
Rajakaupan takia Suomelta jää saamatta vuosittain yli 300 miljoonaa alkoholiverotuottoja – ja tähän päälle pitää vielä laskea menetetyt arvonlisäverotulot. (Tullin alkoholilaskuri 2016)
IRTI SÄÄNTELYHURMOKSESTA
Päättäjien pitäisi taata kotimaiselle elinkeinolle samanlainen toimintaympäristö verojen ja sääntelyn suhteen kuin keskeiset kilpailijamaatkin. Kulutushyödykkeiden osalta vertailu pitää ensisijaisesti tehdä niihin maihin, joista tällä hetkellä Suomeen kohdistuu kilpailevaa rajakauppaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Suomen on pidettävä alkoholiverotus Viron, Latvian, Ruotsin ja Saksan kanssa kilpailukykyisellä tasolla sekä sääntelyhurmoksen sijaan karsittava vielä lisää vuosien varrella kertynyttä normistoa.
Uusi alkoholilaki on piristysruiske
Alkoholilaki on perua vuodelta 1932, jolloin kieltolaki kumottiin ja valtion viinamonopoli perustettiin. Kuluneiden kahdeksan vuosikymmenien aikana on tehty oikeastaan vain kaksi merkittävää muutosta: 1) keskiolut vapautettiin ruokakauppoihin vuonna 1969, 2) ja valtion yksinoikeudesta maahantuontiin luovuttiin EU-jäsenyyden velvoittamina sekä helpotettiin panimoiden toimilupien saantia vuonna 1995.
Nyt linjattu alkoholilain uudistus on linjassa Sipilän hallituksen kärkihankeen kanssa; uudistuksella puretaan osin vuodesta 1932 lähtien voimassa ollutta ylisääntelyä.
Panimoliiton ajankohtaiset teemat / elokuu 2016
Kotimainen olut kasvaa suomalaisesta pellosta. Mallasohran viljely on maatalouden yksi tukiranka. Maltaaksi kelpaavaa ohraa viljellään Kymenlaaksosta Kokkolan korkeudelle asti. Tällä alueella noin joka viides käytössä oleva viljapeltohehtaari kasvaa mallasohraa, ja se työllistää yli tuhat viljelijää.
Korkealuokkainen ohra on erinomaisen maltaan ja siitä valmistettavan oluen perusta.
Kaikki oluen pääraaka-aineet ovat luonnontuotteita: mallas, humala, hiiva ja vesi. Ohran lisäksi oluessa käytetään myös oluttyylistä riippuen vehnää, ruista ja kauraakin – joko mallastettuna tai raakaviljana.
Panimoteollisuus Suomessa käyttää oluen valmistukseen kotimaista mallasta. Yhteen keskiolutpulloon tarvitaan noin 1 000 ohran jyvää eli noin 40 grammaa ohramallasta.
Alkoholilaki - muutos on mahdollisuus!
Uusi alkoholilaki käsitellään eduskunnassa tämän kevään aikana. Voimaan sen on tarkoitus tulla mahdollisimman pian. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Yksimielisiä ollaan kuitenkin siitä, että verot kannattaa kerätä siellä missä haitatkin hoidetaan. Alkoholilain uudistuksen osalta keskeistä onkin kuinka paljon kotimarkkina kasvaa rajakaupan kustannuksella. Panimojuomien matkustajatuonti on viimeisimmän haastattelututkimuksen mukaan suurinta koskaan.
Ajankohtaiset panimoasiat 01/2018
Alkoholilaki muuttui, mutta tehtävää on edelleen panimoalan ylisääntelyn purkamisessa.
Panimoliiton ajankohtaiset asiat toukokuu 2016
Panimoliiton kohtuullisesti.fi -vastuullisuussivusto on maan valovoimaisin, jopa 60 000 käyntiä vuosittain. Juomakulttuurin kehityksessä näkyy pitkän aikavälin positiiviset muutokset. Muun muassa miesten humalahakuinen juominen vähentynyt 90-luvulta lähtien ja naisten alkoholinkulutus tasaantunut 70-luvun kasvun jälkeen. Merkittävin muutos on nuorten sukupolvien kohdalla. Nuorten alkoholinkulutus on vähentynyt koko 2000-luvun. Suurin haaste on kasvanut viinaralli Virosta, joka ei ole hallittavissa eikä kehitä vastuullista juomakulttuuria. Kymmenesosa kuluttajista nauttii puolet kaikesta alkoholista ja sama polarisaatio on nähtävissä myös matkustajatuonnissa.
Pellervon taloustutkimus PTT: IV-olut päivittäistavarakauppaan, Pasi Holm
IV-olut päivittäistavarakauppaan
Jakelutien muutos laskisi IV-oluen vähittäismyyntihintaa 25 prosenttia ja kaikkien alkoholijuomien vähittäismyyntihintaa 3,8 prosenttia. Hinnan laskun seurauksena IV-oluen osuus vähittäismyynnin arvosta kasvaisi kahdesta prosentista (vuosi 2010) 24 prosenttiin. III-oluen laskisi 41 prosentista 23 prosenttiin. Oluen matkustajatuonnin arvo puolittuisi noin 100 miljoonasta eurosta. Väkevien alkoholijuomien osuus vähittäismyynnin arvosta laskisi 25 prosentista 21 prosenttiin.
Alkoholijuomien vähittäismyyntihinnan lasku, matkustajatuonnin väheneminen ja oluen vähittäiskulutuksen painopisteen siirtyminen litroissa mitattuna korkeammin verotettavaan IV-olueen lisäisivät valtion alkoholiverotuloja 54 miljoonaa euroa (4,9 %).
Absoluuttialkoholin kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan kolme prosenttia. Koska alkoholijuomien kulutuksen painopiste siirtyy väkevistä alkoholijuomista oluisiin, alkoholijuomien haittakulutuksen arvioidaan kasvavan ainoastaan vajaat kaksi prosenttia. Alkoholijuomien haittakulutuksen arvioidaan olevan sitä pienempi, mitä laimeampana alkoholi kulutetaan.
IV-oluen jakelutien muutos lisäisi panimotuotteiden myyntiä 114 miljoonaa euroa. Valintamyymälöiden liikevaihto kasvaisi 2,4 prosenttia ja elintarvikekioskien 4,6 prosenttia. Alkon myynti vähenisi 7,5 prosenttia. Suurten kauppojen myynti säilyisi lähes ennallaan. Työllisyys kasvaisi 300-400 henkilötyövuotta. Pienkauppojen ”kauppakuolemat” vähenisivät noin 100 kappaleella.
Tutkimusaineistona on käytetty alkoholijuomien vähittäismyynnin arvo-, hinta- ja määrätietoja juomaryhmittäin vuosilta 1990-2010. Tarkastelussa on otettu huomioon myös alkoholijuomien matkustajatuonti sekä Viron ja Suomen hintaerot juomaryhmittäin. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Päivittäistavarakauppa ry ja Panimoliitto.
Lonkero myyntikanavat ja verotus
Suomessa päivittäistavarakaupassa myytävien juomien pitää olla käymisteitse valmistettuja ja alle 4,7 %-til vahvuisia. Käymisteitse valmistettuja juomia ovat oluet, siiderit ja viinit.
Valvonta on tältä osin haasteellista. Laboratoriokokeissa voidaan melko varmasti osoittaa jokin tuote käymisteitse valmistetuksi, mutta onko se olennaista?
Suomen malli, eli juomien jakaminen eri myyntikanaviin paitsi vahvuuden myös valmistustavan mukaan, on maailmassa ainutlaatuista sääntelyä.
Esimerkiksi Norjassa alkoholiraja ruokakaupassa myytäville alkoholijuomille on 4,7%-til. Prosenttiraja ratkaisee, ei juoman valmistustapa.
Norjan esimerkkiä seuraten Suomessakin pitäisi poistaa rajoite koskien valmistustapaa.
Suomi pystyy parempaan
Suomessa ravintolakulutuksen osuus oluen tilastoidusta kulutuksesta oli vuonna 2003 vielä 25 prosenttia, mutta vuonna 2014 sama luku oli enää 15. Ja ravintoloiden laskeva alkoholimyynti on jatkunut samaa tahtia kuin matkustajatuonti Virosta on kasvanut. Euroopassa ainoastaan Puolassa (15 %), Latviassa (10 %), Liettuassa (10 %) ja Virossa (9 %) ravintolamyynnin osuus oluen kulutuksesta on pienempää. Läntisen Euroopan maissa ravintolakulttuuri kukoistaa myös anniskelun osalta: Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa lähes 64 prosenttia oluesta nautitaan ravintoloissa. Ruotsissakin edelleen viidennes.
Uusi alkoholilaki luo toivoa paremmasta
Uusi alkoholilaki luo toivoa paremmasta. Se lisää kilpailua kotimarkkinoilla ja tuo sitä kautta toivottua vauhtia alalle, kasvattaa kotimaanmyyntiä rajakaupan kustannuksella sekä parantaa näin alan mahdollisuuksia työllistää.
Vallankumouksen tai radikaalin uudistuksen sijaan kyseessä on kukonaskel kohti eurooppalaisempaa sääntelyä. Suunta on oikea.
Suomessa juotu >4,7 %til olut hankittu valtaosin Virosta
Vahvasta oluesta peräti 65% on hankittu Virosta. Tarvitaan lisää kilpailua kotimarkkinoille monopolikaupan sijaan.
Oluen rajakaupan taloudelliset vaikutukset
Suomen alkoholipolitiikan suurin ongelma on Viron rajakaupan hallitseminen. Viisi veronkorotusta vuoden 2008 jälkeen ovat johtaneet kestämättömään tilanteeseen.
Alkoholiverotus ja olutvero
Oluen kulutus henkilöä kohden on EU-maissa suurinta Tsekeissä (144 litraa), kakkossijalla on Saksa (107 litraa). Olutveroa henkilöä kohden maksetaan kuitenkin kirkkaasti eniten Suomessa (122 €); kakkossijalla on Irlanti (94 €).
Lonkeron hinta Alkossa ja Tallinnan satamassa
Alko myy lonkeroa noin 5,5 milj litraa vuodessa. Rajakaupasta tuodaan tuplasti sama määrä.
Pitkäjänteinen ja elinkeinoa huomioiva alkoholipolitiikka
Sajk haluaa pitkäjänteistä ja elinkeinoa huomioivaa alkoholipolitiikkaa
Järkevä verotus
Suomen alkoholivero lasketaan tulevan vaalikauden aikana eurooppalaiselle keskitasolle.
Tavoitteena tulee olla matkustajatuonnin lasku kolmanneksella nykyisestä 75 milj. litrasta 50 milj. litraan.
Vähentyvä matkustajatuonti elvyttää ravintolaelinkeinoa ja kotimaista alkoholijuomakauppaa ja -teollisuutta; Alkon myynti kasvaa, ja alkoholin internet -kaupan kasvu pysähtyy.
Elinkeinon huomiova alkoholilaki
Alkoholipolitiikassa pitää tunnustaa alkoholituotteiden myönteiset vaikutukset ihmisten hyvinvointiin (ruokakulttuuri, sosiaalinen elämä) ja sen suuri kansantaloudellinen merkitys.
Alkoholilaki tulee valmistella eri ministeriöiden yhteistyössä. Vastuuministeriöksi sopii parhaiten työ- ja elinkeinoministeriö, jolla on kattavin ymmärrys alkoholin kansantaloudellisiin kysymyksiin.
Rajakauppa vääristää juomakulttuuria ja näivettää elinkeinoa
Oluen, siiderin ja lonkeron valmisteverot ovat Suomessa EU:n korkeimmat. Verotasot ovat Viroon nähden yli viisinkertaiset, vaikka Vironkin verotasot ovat yli EU-maiden keskiarvon.
Viron viinaralli näivettää kotimaisia elinkeinoja ja syö valtion verotuloja.
Kilpailukyvyn ja työpaikkojen näkökulmasta tulisi juomien verotasoa laskea lähemmäs Viroa, ja sitä kautta saada matkustajatuonti hallintaan sekä veroeurot pysymään Suomessa. Rajavalvonnan kasvattaminen lisää valtion menoja. Pysyvä ratkaisu löytyy ilmiön syihin tarttumalla, ei seurauksia hoitamalla.
Panimoteollisuus työllistää suoraan panimoissa noin 1 900 henkilöä ja välillisesti lähes 26 000.
Kokonaisuudessaan panimoelinkeino tuotti kaksi miljardia euroa erilaisina verotuloina Suomen valtiolle. Yksistään työpaikat tuottavat valtiolle 331 miljoonaa euroa vuodessa.
Olutvero - taustafaktat
Suomessa oluen, siiderin ja lonkeron verotus on EU-maiden korkeinta. Olutvero on lähes nelinkertainen Viroon nähden. Viimeistä edellinen veronkorotus kohdennettiin nimenomaan panimojuomiin; siideriin, lonkeroon ja olueen. Viimeisin kohdennettiin mietoihin alkoholijuomiin. Juuri siksi nimenomaan panimojuomien rajakauppa on kasvanut hallitsemattomasti.
Nelosolut pääsääntöisesti Virosta - monopoli ei pysty ei kykene
Suomessa kulutetusta vahvasta oluesta n. 65 % on hankittu Virosta. Alkon myyntiin verrattuna määrä on yli kolminkertainen. Suomessa on yli nelinkertainen olutvero Viroon verrattuna, ja hintaeroa lisäävät viinamonopolin kertoimet. Vahvan oluen siirto Alkoista ruokakauppoihin kasvattaisi valtion verotuloja. Tervetullut kilpailu laskisi hintaa ja myynti kotimaassa kasvaisi matkustajatuonnin kustannuksella. Yksityinen matkustajatuonti vähenisi Pellervon taloustutkimuksen arvion mukaan puolella nykyisestä.
Virvoitusjuomavero 7 pointtia
Virvoitusjuomia kulutetaan Suomessa 53 litraa asukasta kohden. Se on alle puolet Saksan kulutuksesta ja merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin.
Oluen jälkeen virvoitusjuomat ovat tärkein tuoteryhmä kotimaiselle panimoteollisuudelle. Vuonna 2016 virvoitusjuomienmyynti väheni 0,6 %. Virvoitusjuomaveroa kannetaan seitsemässä EU-maassa. Suomen verotaso on moninkertainen muihin nähden.
Virvoitusjuomien rajakauppaa ei mitata. Ei edes puhelinhaastattelulla, kuten alkoholijuomia. Alan yleinen käsitys kuitenkin on, että myös virvoitusjuomissa rajakauppa on kasvanut viime vuosina. Tämä käy ilmi myös vuosittaisesta kuluttajatutkimuksesta (Taloustutkimus), jonka mukaan virvoitusjuomia matkustajatuontina tuovien määrä on kasvanut. Tutkimuksen mukaan peräti kolmannes kaikista matkustajista hankkii rajakaupasta virvoitusjuomia.
Kivennäisvesien osalta Suomi on ainoa maa – ilmeisesti koko maailmassa – joka verottaa pullotettua vettä. Virvoitusjuomaveron lisäksi on vielä juomapakkausvero 51 cent/litra. Juomapakkausverosta vapautuu liittymällä palautusjärjestelmään.
Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 11 milj €. Virvoitusjuomat tuovat noin 90 milj € ja loput noin 46 milj € koostuu mehuista, valmiskahveista, smoothieista jne.
Elintarviketeollisuusliitto on arvioinut elinkeinolle valmisteverosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Arvion mukaan kotimaisen valmistuksen hallinnollinen työmäärä voi olla jopa kymmenkertainen maahantuontiin verrattuna.
Alkoholimainonta - tilanne 2016
Panimoliiton esittely ja alkoholimainontalain sekä liiton itsesäätelyn esitteleminen.
Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2019 - kantar tns
Alkoholijuomien matkustajatuontikyselyn tiedot - Kantar TNS
Tapio Pajuharju: Panimoteollisuuden rooli lisäarvon tuottajana
"Panimoalalla on tärkeä työllistävä merkitys Päijät-Hämeen alueella. Hartwallin Lahden panimo työllistää noin 350 henkilöä suoraan, mutta koko arvoketjussa työllistävä vaikutus on moninkertainen. Elinvoimaiset elinkeinot luovat hyvinvointia yhteiskuntaan työpaikkojen ja verotulojen muodossa”, sanoo Hartwallin toimitusjohtaja Tapio Pajuharju.
Alkoholituonti Virosta - vuosi 2015
Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK OY:n raportti matkustajatuonnista vuonna 2015. Vuonna 2015 suomalaiset tekivät yli 2,5 miljoonaa matkaa Suomenlahden yli. Alempi verotaso ja sen mukaiset hinnat ovat merkittävä syy matkustaa Viroon, sillä matkustajista 81 % (runsaat 2 miljoonaa matkustajaa) toi Suomeen alkoholijuomia. Olutta maahan toi yli miljoona Viron-kävijää (43 % matkustajista), siideriä ja long drink –juomia noin 600 000 matkustajaa (24 % matkustajista). Väkeviä alkoholijuomia toi lähes joka toinen (47 %) ja viinejä 44 % vuonna 2015 Virossa vierailleista suomalaisista. Likööreitä ja vastaavia välituotteita maahan toi runsaat 400 000 Virossa vieraillutta suomalaista (16 % kävijöistä).
More Related Content
What's hot
Panimoliiton ajankohtaiset asiat toukokuu 2016
Panimoliiton kohtuullisesti.fi -vastuullisuussivusto on maan valovoimaisin, jopa 60 000 käyntiä vuosittain. Juomakulttuurin kehityksessä näkyy pitkän aikavälin positiiviset muutokset. Muun muassa miesten humalahakuinen juominen vähentynyt 90-luvulta lähtien ja naisten alkoholinkulutus tasaantunut 70-luvun kasvun jälkeen. Merkittävin muutos on nuorten sukupolvien kohdalla. Nuorten alkoholinkulutus on vähentynyt koko 2000-luvun. Suurin haaste on kasvanut viinaralli Virosta, joka ei ole hallittavissa eikä kehitä vastuullista juomakulttuuria. Kymmenesosa kuluttajista nauttii puolet kaikesta alkoholista ja sama polarisaatio on nähtävissä myös matkustajatuonnissa.
Pellervon taloustutkimus PTT: IV-olut päivittäistavarakauppaan, Pasi Holm
IV-olut päivittäistavarakauppaan
Jakelutien muutos laskisi IV-oluen vähittäismyyntihintaa 25 prosenttia ja kaikkien alkoholijuomien vähittäismyyntihintaa 3,8 prosenttia. Hinnan laskun seurauksena IV-oluen osuus vähittäismyynnin arvosta kasvaisi kahdesta prosentista (vuosi 2010) 24 prosenttiin. III-oluen laskisi 41 prosentista 23 prosenttiin. Oluen matkustajatuonnin arvo puolittuisi noin 100 miljoonasta eurosta. Väkevien alkoholijuomien osuus vähittäismyynnin arvosta laskisi 25 prosentista 21 prosenttiin.
Alkoholijuomien vähittäismyyntihinnan lasku, matkustajatuonnin väheneminen ja oluen vähittäiskulutuksen painopisteen siirtyminen litroissa mitattuna korkeammin verotettavaan IV-olueen lisäisivät valtion alkoholiverotuloja 54 miljoonaa euroa (4,9 %).
Absoluuttialkoholin kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan kolme prosenttia. Koska alkoholijuomien kulutuksen painopiste siirtyy väkevistä alkoholijuomista oluisiin, alkoholijuomien haittakulutuksen arvioidaan kasvavan ainoastaan vajaat kaksi prosenttia. Alkoholijuomien haittakulutuksen arvioidaan olevan sitä pienempi, mitä laimeampana alkoholi kulutetaan.
IV-oluen jakelutien muutos lisäisi panimotuotteiden myyntiä 114 miljoonaa euroa. Valintamyymälöiden liikevaihto kasvaisi 2,4 prosenttia ja elintarvikekioskien 4,6 prosenttia. Alkon myynti vähenisi 7,5 prosenttia. Suurten kauppojen myynti säilyisi lähes ennallaan. Työllisyys kasvaisi 300-400 henkilötyövuotta. Pienkauppojen ”kauppakuolemat” vähenisivät noin 100 kappaleella.
Tutkimusaineistona on käytetty alkoholijuomien vähittäismyynnin arvo-, hinta- ja määrätietoja juomaryhmittäin vuosilta 1990-2010. Tarkastelussa on otettu huomioon myös alkoholijuomien matkustajatuonti sekä Viron ja Suomen hintaerot juomaryhmittäin. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Päivittäistavarakauppa ry ja Panimoliitto.
Lonkero myyntikanavat ja verotus
Suomessa päivittäistavarakaupassa myytävien juomien pitää olla käymisteitse valmistettuja ja alle 4,7 %-til vahvuisia. Käymisteitse valmistettuja juomia ovat oluet, siiderit ja viinit.
Valvonta on tältä osin haasteellista. Laboratoriokokeissa voidaan melko varmasti osoittaa jokin tuote käymisteitse valmistetuksi, mutta onko se olennaista?
Suomen malli, eli juomien jakaminen eri myyntikanaviin paitsi vahvuuden myös valmistustavan mukaan, on maailmassa ainutlaatuista sääntelyä.
Esimerkiksi Norjassa alkoholiraja ruokakaupassa myytäville alkoholijuomille on 4,7%-til. Prosenttiraja ratkaisee, ei juoman valmistustapa.
Norjan esimerkkiä seuraten Suomessakin pitäisi poistaa rajoite koskien valmistustapaa.
Suomi pystyy parempaan
Suomessa ravintolakulutuksen osuus oluen tilastoidusta kulutuksesta oli vuonna 2003 vielä 25 prosenttia, mutta vuonna 2014 sama luku oli enää 15. Ja ravintoloiden laskeva alkoholimyynti on jatkunut samaa tahtia kuin matkustajatuonti Virosta on kasvanut. Euroopassa ainoastaan Puolassa (15 %), Latviassa (10 %), Liettuassa (10 %) ja Virossa (9 %) ravintolamyynnin osuus oluen kulutuksesta on pienempää. Läntisen Euroopan maissa ravintolakulttuuri kukoistaa myös anniskelun osalta: Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa lähes 64 prosenttia oluesta nautitaan ravintoloissa. Ruotsissakin edelleen viidennes.
Uusi alkoholilaki luo toivoa paremmasta
Uusi alkoholilaki luo toivoa paremmasta. Se lisää kilpailua kotimarkkinoilla ja tuo sitä kautta toivottua vauhtia alalle, kasvattaa kotimaanmyyntiä rajakaupan kustannuksella sekä parantaa näin alan mahdollisuuksia työllistää.
Vallankumouksen tai radikaalin uudistuksen sijaan kyseessä on kukonaskel kohti eurooppalaisempaa sääntelyä. Suunta on oikea.
Suomessa juotu >4,7 %til olut hankittu valtaosin Virosta
Vahvasta oluesta peräti 65% on hankittu Virosta. Tarvitaan lisää kilpailua kotimarkkinoille monopolikaupan sijaan.
Oluen rajakaupan taloudelliset vaikutukset
Suomen alkoholipolitiikan suurin ongelma on Viron rajakaupan hallitseminen. Viisi veronkorotusta vuoden 2008 jälkeen ovat johtaneet kestämättömään tilanteeseen.
Alkoholiverotus ja olutvero
Oluen kulutus henkilöä kohden on EU-maissa suurinta Tsekeissä (144 litraa), kakkossijalla on Saksa (107 litraa). Olutveroa henkilöä kohden maksetaan kuitenkin kirkkaasti eniten Suomessa (122 €); kakkossijalla on Irlanti (94 €).
Lonkeron hinta Alkossa ja Tallinnan satamassa
Alko myy lonkeroa noin 5,5 milj litraa vuodessa. Rajakaupasta tuodaan tuplasti sama määrä.
Pitkäjänteinen ja elinkeinoa huomioiva alkoholipolitiikka
Sajk haluaa pitkäjänteistä ja elinkeinoa huomioivaa alkoholipolitiikkaa
Järkevä verotus
Suomen alkoholivero lasketaan tulevan vaalikauden aikana eurooppalaiselle keskitasolle.
Tavoitteena tulee olla matkustajatuonnin lasku kolmanneksella nykyisestä 75 milj. litrasta 50 milj. litraan.
Vähentyvä matkustajatuonti elvyttää ravintolaelinkeinoa ja kotimaista alkoholijuomakauppaa ja -teollisuutta; Alkon myynti kasvaa, ja alkoholin internet -kaupan kasvu pysähtyy.
Elinkeinon huomiova alkoholilaki
Alkoholipolitiikassa pitää tunnustaa alkoholituotteiden myönteiset vaikutukset ihmisten hyvinvointiin (ruokakulttuuri, sosiaalinen elämä) ja sen suuri kansantaloudellinen merkitys.
Alkoholilaki tulee valmistella eri ministeriöiden yhteistyössä. Vastuuministeriöksi sopii parhaiten työ- ja elinkeinoministeriö, jolla on kattavin ymmärrys alkoholin kansantaloudellisiin kysymyksiin.
Rajakauppa vääristää juomakulttuuria ja näivettää elinkeinoa
Oluen, siiderin ja lonkeron valmisteverot ovat Suomessa EU:n korkeimmat. Verotasot ovat Viroon nähden yli viisinkertaiset, vaikka Vironkin verotasot ovat yli EU-maiden keskiarvon.
Viron viinaralli näivettää kotimaisia elinkeinoja ja syö valtion verotuloja.
Kilpailukyvyn ja työpaikkojen näkökulmasta tulisi juomien verotasoa laskea lähemmäs Viroa, ja sitä kautta saada matkustajatuonti hallintaan sekä veroeurot pysymään Suomessa. Rajavalvonnan kasvattaminen lisää valtion menoja. Pysyvä ratkaisu löytyy ilmiön syihin tarttumalla, ei seurauksia hoitamalla.
Panimoteollisuus työllistää suoraan panimoissa noin 1 900 henkilöä ja välillisesti lähes 26 000.
Kokonaisuudessaan panimoelinkeino tuotti kaksi miljardia euroa erilaisina verotuloina Suomen valtiolle. Yksistään työpaikat tuottavat valtiolle 331 miljoonaa euroa vuodessa.
Olutvero - taustafaktat
Suomessa oluen, siiderin ja lonkeron verotus on EU-maiden korkeinta. Olutvero on lähes nelinkertainen Viroon nähden. Viimeistä edellinen veronkorotus kohdennettiin nimenomaan panimojuomiin; siideriin, lonkeroon ja olueen. Viimeisin kohdennettiin mietoihin alkoholijuomiin. Juuri siksi nimenomaan panimojuomien rajakauppa on kasvanut hallitsemattomasti.
Nelosolut pääsääntöisesti Virosta - monopoli ei pysty ei kykene
Suomessa kulutetusta vahvasta oluesta n. 65 % on hankittu Virosta. Alkon myyntiin verrattuna määrä on yli kolminkertainen. Suomessa on yli nelinkertainen olutvero Viroon verrattuna, ja hintaeroa lisäävät viinamonopolin kertoimet. Vahvan oluen siirto Alkoista ruokakauppoihin kasvattaisi valtion verotuloja. Tervetullut kilpailu laskisi hintaa ja myynti kotimaassa kasvaisi matkustajatuonnin kustannuksella. Yksityinen matkustajatuonti vähenisi Pellervon taloustutkimuksen arvion mukaan puolella nykyisestä.
Virvoitusjuomavero 7 pointtia
Virvoitusjuomia kulutetaan Suomessa 53 litraa asukasta kohden. Se on alle puolet Saksan kulutuksesta ja merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin.
Oluen jälkeen virvoitusjuomat ovat tärkein tuoteryhmä kotimaiselle panimoteollisuudelle. Vuonna 2016 virvoitusjuomienmyynti väheni 0,6 %. Virvoitusjuomaveroa kannetaan seitsemässä EU-maassa. Suomen verotaso on moninkertainen muihin nähden.
Virvoitusjuomien rajakauppaa ei mitata. Ei edes puhelinhaastattelulla, kuten alkoholijuomia. Alan yleinen käsitys kuitenkin on, että myös virvoitusjuomissa rajakauppa on kasvanut viime vuosina. Tämä käy ilmi myös vuosittaisesta kuluttajatutkimuksesta (Taloustutkimus), jonka mukaan virvoitusjuomia matkustajatuontina tuovien määrä on kasvanut. Tutkimuksen mukaan peräti kolmannes kaikista matkustajista hankkii rajakaupasta virvoitusjuomia.
Kivennäisvesien osalta Suomi on ainoa maa – ilmeisesti koko maailmassa – joka verottaa pullotettua vettä. Virvoitusjuomaveron lisäksi on vielä juomapakkausvero 51 cent/litra. Juomapakkausverosta vapautuu liittymällä palautusjärjestelmään.
Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 11 milj €. Virvoitusjuomat tuovat noin 90 milj € ja loput noin 46 milj € koostuu mehuista, valmiskahveista, smoothieista jne.
Elintarviketeollisuusliitto on arvioinut elinkeinolle valmisteverosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Arvion mukaan kotimaisen valmistuksen hallinnollinen työmäärä voi olla jopa kymmenkertainen maahantuontiin verrattuna.
What's hot (15)
Pellervon taloustutkimus PTT: IV-olut päivittäistavarakauppaan, Pasi Holm
Pellervon taloustutkimus PTT: IV-olut päivittäistavarakauppaan, Pasi Holm
Suomessa juotu >4,7 %til olut hankittu valtaosin Virosta
Suomessa juotu >4,7 %til olut hankittu valtaosin Virosta
Pitkäjänteinen ja elinkeinoa huomioiva alkoholipolitiikka
Pitkäjänteinen ja elinkeinoa huomioiva alkoholipolitiikka
Rajakauppa vääristää juomakulttuuria ja näivettää elinkeinoa
Rajakauppa vääristää juomakulttuuria ja näivettää elinkeinoa
Nelosolut pääsääntöisesti Virosta - monopoli ei pysty ei kykene
Nelosolut pääsääntöisesti Virosta - monopoli ei pysty ei kykene
Similar to Alkoholipolitiikan uudet tuulet
Alkoholimainonta - tilanne 2016
Panimoliiton esittely ja alkoholimainontalain sekä liiton itsesäätelyn esitteleminen.
Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2019 - kantar tns
Alkoholijuomien matkustajatuontikyselyn tiedot - Kantar TNS
Tapio Pajuharju: Panimoteollisuuden rooli lisäarvon tuottajana
"Panimoalalla on tärkeä työllistävä merkitys Päijät-Hämeen alueella. Hartwallin Lahden panimo työllistää noin 350 henkilöä suoraan, mutta koko arvoketjussa työllistävä vaikutus on moninkertainen. Elinvoimaiset elinkeinot luovat hyvinvointia yhteiskuntaan työpaikkojen ja verotulojen muodossa”, sanoo Hartwallin toimitusjohtaja Tapio Pajuharju.
Alkoholituonti Virosta - vuosi 2015
Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK OY:n raportti matkustajatuonnista vuonna 2015. Vuonna 2015 suomalaiset tekivät yli 2,5 miljoonaa matkaa Suomenlahden yli. Alempi verotaso ja sen mukaiset hinnat ovat merkittävä syy matkustaa Viroon, sillä matkustajista 81 % (runsaat 2 miljoonaa matkustajaa) toi Suomeen alkoholijuomia. Olutta maahan toi yli miljoona Viron-kävijää (43 % matkustajista), siideriä ja long drink –juomia noin 600 000 matkustajaa (24 % matkustajista). Väkeviä alkoholijuomia toi lähes joka toinen (47 %) ja viinejä 44 % vuonna 2015 Virossa vierailleista suomalaisista. Likööreitä ja vastaavia välituotteita maahan toi runsaat 400 000 Virossa vieraillutta suomalaista (16 % kävijöistä).
Similar to Alkoholipolitiikan uudet tuulet (7)
Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2019 - kantar tns
Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2019 - kantar tns
Tapio Pajuharju: Panimoteollisuuden rooli lisäarvon tuottajana
Tapio Pajuharju: Panimoteollisuuden rooli lisäarvon tuottajana
More from Panimoliitto
Etikettimerkinnät panimoteollisuudessa
Suomalaiset pitävät valmistusaineiden ja energiasisällön ilmoittamista alkoholijuomissa hyödyllisenä, selviää Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Laissa valmistusaineiden ja energiasisällön merkitsemistä alkoholijuomiin ei edellytetä, mutta Panimoliiton jäsenyritykset ovat jo vuosien ajan merkinneet nämä tiedot elintarvikelain mukaisesti kaikkiin kotimaassa valmistettujen oluiden, siiderien ja long drink -juomien pakkauksiin.
Miksi pullotetusta vedestä maksetaan virvoitusjuomaveroa?
Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin. Suomessa kulutetaan keskimäärin 18 litraa pullotettua vettä henkilöä kohden vuodessa.
Vuonna 2016 makuvesien suosio ja erilaiset innovaatiot nostivat kivennäisvesien myynnin plussan puolelle.
Missään muussa EU-maassa ei ole valmisteveroa pullotetulle vedelle. Tiettävästi vastaavaa veroa ei ole missään muuallakaan maailmassa.
Virvoitusjuomaveron lisäksi pullotetusta vedestä maksetaan myös juomapakkausveroa 51 cent/litra. Juomapakkausverosta vapautuu liittymällä palautusjärjestelmään.
Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 10 milj €.
Veron sanotaan olevan fiskaalinen vero kaikille alkoholittomille juomille. Kuitenkin maito jätetään veron ulkopuolelle ravitsemuksellisista syistä. Lain perusteluissa ei kerrota, mitkä ravitsemukselliset syyt johtavat pullotetun veden verottamiseen.
Markkinoinnin itsesääntely Panimoliitossa
Alkoholimainontakoulutus 01/2017 - viestintäpäällikkö Outi Heikkisen esitys.
Ajankohtaiset asiat tammikuu 2017
Toimitusjohtaja Ussan aloituspuheenvuoro alkoholimainontaa koskevassa koulutustilaisuudessa.
Mieluummin olutta kuin väkeviä
Yhteiskunta voi ohjata juomakulttuurin kehitystä verotuksella. Suomessa väkevien verotus on vain 1,4-kertainen olueen nähden, mutta Saksassa 6,6-kertainen. Suomessa viimeisimmät alkoholiveron korotukset kohdennettiin nimenomaan mietoihin alkoholijuomiin.
Miten arvioidaan alkoholin kokonaiskulutus?
Huvittavaa on, että vaikka ulkomaanmatkailu on kasvanut vuodesta 2000 merkittävästi on arvioitu lomalla nautitun alkoholin määrä laskenut hieman. Suomalainen juomakulttuuri on siis muuttunut huomattavalla harppauksella parempaan, varsinkin niiden suomalaisten osalta, jotka lomailevat rajojen ulkopuolella.
Sokerin kulutus ja lihavuus EU:ssa
Suomalaisten virvoitusjuomien kulutus on Länsi-Euroopan pienimpiä. Kevytjuomien osuus virvoitusjuomamyynnistä on noin kolmannes.
Suomalaiset lapset ja nuoret ovat lihoneet. Suurimpia syitä painon nousuun ovat liikunnan vähentyminen ja perheiden elämäntapojen muuttuminen. Myös ruokavaliolla on oleellinen merkitys. Asiaa on tarkasteltava kokonaisuutena.
Rajakaupan hallinta vaatii toimia
THL:n tuoreimman (3.9.2016) puhelinhaastatteluihin perustuvan matkustajatutkimuksen mukaan rajakaupasta rahdataan ennätysmäärä panimotuotteita. Oluen, siiderin ja lonkeron matkustajatuonti on suurin koskaan vastaavana ajankohtana.
Oluen tuonti rajakaupasta on uusimman arvion mukaan yli nelinkertaista Alkon olutmyyntiin verrattuna.
Virvoitusjuomavero - 7 pointtia
Virvoitusjuomia kulutetaan Suomessa 53 litraa asukasta kohden. Se on alle puolet Saksan kulutuksesta ja merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin.
Oluen jälkeen virvoitusjuomat ovat tärkein tuoteryhmä kotimaiselle panimoteollisuudelle. Vuonna 2015 kaikkien alan tuoteryhmien (olut, siideri, lonkero, virvoitusjuomat, kivennäisvedet) kotimaanmyynti oli negatiivinen.
Virvoitusjuomaveroa kannetaan seitsemässä EU-maassa. Suomen verotaso on moninkertainen muihin nähden.
Virvoitusjuomien rajakauppaa ei mitata. Ei edes puhelinhaastattelulla, kuten alkoholijuomia. Alan yleinen käsitys kuitenkin on, että myös virvoitusjuomissa rajakauppa on kasvanut viime vuosina. Tämä käy ilmi myös vuosittaisesta kuluttajatutkimuksesta (Taloustutkimus), jonka mukaan virvoitusjuomia matkustajatuontina tuovien määrä on kasvanut kevään 2014 13%:sta alkuvuonna 2016 mitattuun 32%:iin.
Kivennäisvesien osalta Suomi on ainoa maa – ilmeisesti koko maailmassa – joka verottaa pullotettua vettä. Virvoitusjuomaveron lisäksi on vielä juomapakkausvero 51 cent/litra.
Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 10 milj €. Virvoitusjuomat tuovat noin 85 milj € ja loput noin 50 milj € tulevat mehuista, valmiskahveista, marjapohjaisista smoothieista jne.
Elintarviketeollisuusliitto on arvioinut elinkeinolle valmisteverosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Arvion mukaan kotimaisen valmistuksen hallinnollinen työmäärä voi olla jopa kymmenkertainen maahantuontiin verrattuna.
Moderate beer consumption may have positive effects on health
This document discusses research on the health effects of moderate alcohol consumption, particularly beer and wine. It presents findings from numerous observational studies showing moderate drinking is associated with lower risks of cardiovascular disease and mortality. However, it notes that randomized controlled trials would be needed to prove causation. It also reviews evidence around whether beer intake specifically leads to weight gain, finding the evidence to be inconsistent and of low quality. More research is needed to determine if beer promotes body fat accumulation. Finally, it describes a study that found wine, but not beer, increased total energy intake compared to a soft drink.
Saatavuuden parantaminen ei lisännyt kulutusta
Uuden liikeaikalain myötä myös oluen, siiderin ja lonkeron saatavuus parani. Yleinen väite on, että saatavuus aina lisää kulutusta. Alkuvuosi on siis hyvä käytännön kokeilu paljon käytetylle teesille.
Valviran tilastojen mukaan oluen vähittäismyynti laski tammikuussa 4,1%, siiderin 12,3% ja lonkeron 12,9% verrattuna edelliseen vuoteen. Voidaan puhua merkittävästä myynnin laskusta ja todeta, ettei maltilliset politiikan muutokset automaattisesti merkitse katastrofia suomalaisen juomakulttuurin kannalta.
More from Panimoliitto (14)
Miksi pullotetusta vedestä maksetaan virvoitusjuomaveroa?
Miksi pullotetusta vedestä maksetaan virvoitusjuomaveroa?
Moderate beer consumption may have positive effects on health
Moderate beer consumption may have positive effects on health
Alkoholipolitiikan uudet tuulet
- 1. Alkoholipolitiikan uudet tuulet Elina Ussa Toimitusjohtaja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry
- 5. Viron viinaralli 2004 ->
- 6. Alkoholijuomien matkustajatuonti 2004-2016 0 10,000,000 20,000,000 30,000,000 40,000,000 50,000,000 60,000,000 70,000,000 80,000,000 90,000,000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Litraa Lähde: THL ja Valtiovarainministeriö Alkoholiveron korotukset: 2008, 2009 x 2, 2012, 2014
- 7. Oluen, long drink -juomien ja siiderin matkustajatuonti 4400 5,700 4,300 5,900 5,500 6,500 6,700 7,400 5,700 7,800 8,400 8,500 8,700 3200 6,100 6,300 8,400 6,500 9,900 12,900 13,800 9,500 11,800 11,900 11,400 14,900 37800 34,600 25,200 21,800 20,700 26,300 24,400 24,500 28,500 31,600 34,800 31,100 36,000 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tuhattalitraa Siiderit Long drink -juomat Oluet Lähde: THL