Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Lastensuojelun Keskusliitossa pohditaan, millaisin eri tavoin lapsivaikutusten arviointia voidaan edistää, kehittää ja valtavirtaistaa. Yhteisen keskustelun pohjaksi kävimme läpi aiheeseen liittyviä näkökulmia.
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Esitykset 2.11.2020 Barnahus-hankkeen ja Turvassa-hankkeen yhteiswebinaarissa Kuka kuulee mua? Lapsen kuuleminen väkivaltaa tai sen uhkaa sisältävässä ero- tai huoltoriidassa
Maailma opettaa! Uusi-Seelanti ja Childrens’ Action Plan:
Kuvaus Uuden-Seelannin lapsille ja nuorille suunnitellusta kokonaiskonseptista sekä sen peilaaminen Suomen järjestelmään
Nuorempi tutkija Mikko Weckroth, Helsingin yliopisto
Sitran Liputus nuoren tukena -seminaari
4.9.2014
Maailma opettaa! Uusi-Seelanti ja Childrens' Action Plan
Mikko Weckroth, nuorempi tutkija, Helsingin yliopisto
Sitran Liputus nuoren tukena -seminaari 4.9.2014
Esitykset 2.11.2020 Barnahus-hankkeen ja Turvassa-hankkeen yhteiswebinaarissa Kuka kuulee mua? Lapsen kuuleminen väkivaltaa tai sen uhkaa sisältävässä ero- tai huoltoriidassa
Maailma opettaa! Uusi-Seelanti ja Childrens’ Action Plan:
Kuvaus Uuden-Seelannin lapsille ja nuorille suunnitellusta kokonaiskonseptista sekä sen peilaaminen Suomen järjestelmään
Nuorempi tutkija Mikko Weckroth, Helsingin yliopisto
Sitran Liputus nuoren tukena -seminaari
4.9.2014
Maailma opettaa! Uusi-Seelanti ja Childrens' Action Plan
Mikko Weckroth, nuorempi tutkija, Helsingin yliopisto
Sitran Liputus nuoren tukena -seminaari 4.9.2014
Lapsi- ja perhepalvelujen kokonaisuuden tiedolla johtamisen haasteet
Tehottomat ja toistuvat lastensuojelutarpeen selvitykset 2014
1. LS-ilmoitus on tehoton ennaltaehkäisevä keino.
70 % ei johda lastensuojelun asiakkuuksiin.
Dokumenttien erityisyys:
Viranomaistoiminta näyttäytyy sarjana
ennalta määrättyjä tapahtumia.
Linkki: Toistuvat lastensuojelutarpeen selvitykset. – Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen
tiedekunta. Käytäntötutkimus 2014. Milka Laitila. dokumenttianalyysi.
http://www.socca.fi/files/3952/Toistuvat_lastensuojelutarpeen_selvitykset_Milka_Laitila_Kaytantotutkimus2014.pdf
.
Linkki: Onko viimesijaisesta tulossa ensisijaista? Huoli, riski ja puuttuminen
LASTENSUOJELUILMOITUKSISSA. – Pro Gradu. Docplayer. Kevät 2010
http://docplayer.fi/4452080-Onko-viimesijaisesta-tulossa-ensisijaista-huoli-riski-ja-puuttuminen-
lastensuojeluilmoituksissa.html
2. Dokumenttien erityisyys: Viranomaistoiminta näyttäytyy
sarjana ennalta määrättyjä tapahtumia.
Sosiaalityön asiakirjat eivät kerro todellisuudesta vaan
kirjoittajan valinnoista.
Asiakirja-aineistojen haasteet:
Kertovat vähän työn tarkoitusperistä.
Kertovat vain vähän ristiriidoista asiakkaan ja työntekijän välillä.
Asiakirjoista saattaa syntyä helposti jälkiviisauden vaara, kun toiminta
näyttäytyy vain sarjana ikään kuin ennalta määrättyjä tapahtumia.
Asiakirjoissa ei aina ole kaikkea työntekijöiden saamia ja päätöksien
taustalla olevia tietoja.
Aino Kääriäinen (2003, 19-20)
28.9.2017 Toistuvat lastensuojelutarpeen selvitykset. – Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen
tiedekunta. Käytäntötutkimus 2014. Milka Laitila, dokumenttianalyysi.
2
3. Huoli on vallitseva olotila, mutta mikä taho vastaa perheen tai
lapsen tukemisesta siinä tilanteessa?
Huoliajattelu on saanut osakseen kritiikkiä, sillä huolta
koetaan nykyisin monista lapsia, nuoria ja perheitä
koskevista asioista jopa niin paljon, että se onkin vallitseva
olotila.
Asiakirjojen avulla työntekijä voi määrittää oman huolensa
vakavuutta.
Tom Arnkil (2004)
28.9.2017 Toistuvat lastensuojelutarpeen selvitykset. – Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta. Käytäntötutkimus 2014. Milka
Laitila, dokumenttianalyysi.
3
4. Lastensuojelutarpeen selvityksissä olisi syytä
rekisteröidä tarkkaan, miksi ilmoitus on tehty.
• Vuokran maksun viivästyminen on yksi
tavallisimmista syistä miksi perhe joutuu
lastensuojeluilmoituksen kohteeksi.
• On hämmentävää miksi sitä ei rekisteröidä
syyaihiona lastensuojelun kirjauksiin tai
rekisteröinteihin lainkaan
• Muut lapsen kasvuoloihin liittyvät
vaikeudet (Yleisin viranomaisen ruksaama syy).
28.9.2017 Toistuvat lastensuojelutarpeen selvitykset. – Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta. Käytäntötutkimus 2014. Milka
Laitila, dokumenttianalyysi.
4
5. Ovatko LSI:n vireillepanoksi kirjaamisen yhteydessä
käytettävät syyt kategorisoitu järkevästi?
Vanhempien väsymys nousi selkeänä listauksesta puuttuvana
luokkana esiin.
Häätöuhka -luokkaan, joka esiintyi monessa selvityksenä
huolena olisi hyvä lisätä kategorialistaan.
Suurin osa huolista liittyi luokkaan ”muut lapsen
kasvuoloihin liittyvät tekijät”, joka ei kerro huolesta tai
ilmoituksen syystä oikeastaan mitään.
Osa erillisistä luokista jäi täysin käyttämättä.
(Tutkimuksessa syy-kategorisointi lastensuojelutarpeen selvityksissä esitettyjen huolien
kategorisointiin.)
28.9.2017 Toistuvat lastensuojelutarpeen selvitykset. – Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta. Käytäntötutkimus 2014. Milka
Laitila, dokumenttianalyysi.
5
6. LSTS:n toistuminen voitaisiin estää, mikäli perheille
vain tarjottaisiin ennaltaehkäiseviä palveluita.
”Huolta, mutta ei tarpeeksi” –luokan selvityksistä suurin osa oli siis lapsen viimeisiä
selvityksiä, jolloin huolta on vielä jäänyt, mutta lapsen nykytilanteesta ei aineisto
kerro. Lastensuojelun avohuollon asiakkaaksi ei näyttäisi olevan kovin helppo päästä.
Sosiaalityöntekijän esittämät asiakkuuden loppumisen
perusteet kategorisoitiin neljään eri luokkaan:
1) ”Ei lastensuojelullista huolta”, mutta silti 71 %:lle tehtiin uusi
selvitys
2) ”Huolta, mutta ei tarpeeksi”, mutta vain 29 %:lle tehtiin uusi
selvitys.
3) ”Muu tuki”, 75 %:lle tehtiin uusi selvitys.
4) ”Tilanne parantunut selvityksen aikana”, 93 %:lle tehtiin uusi
selvitys.
28.9.2017 Toistuvat lastensuojelutarpeen selvitykset. – Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta. Käytäntötutkimus 2014. Milka
Laitila, dokumenttianalyysi.
6
7. Suurin osa LS-ilmoituksista tehdään
viranomaisen omasta toimesta.
Sosiaalitoimen toimeentulotuen asiakasperheiden
varat eivät vain riitä vuokrien maksuun.
Sosiaalihuollon toimeentulotuen yksikkö laatii
mieluiten perheiden lapsista
lastensuojeluilmoituksia taloudellisen tuen
tarjoamisen sijaan.
Sosiaalitoimi ei tue perheiden taloudellista
tilannetta ehkäisevänä toimeentulotukena.
28.9.2017 Toistuvat lastensuojelutarpeen selvitykset. – Helsingin
yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta. Käytäntötutkimus
2014. Milka Laitila, dokumenttianalyysi.
7
8. LSTS on kaikilla erilainen ja monisyinen
prosessi. Yleispätevyyttä ei löydy.
28.9.2017 Toistuvat lastensuojelutarpeen selvitykset. – Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta. Käytäntötutkimus 2014. Milka
Laitila, dokumenttianalyysi.
8
Miksi toistuvia lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin
enemmän perheille, joista viranomaisella ei
ensimmäisellä kerrallakaan herännyt huolta lainkaan.
• Miksi ainoastaan ”huolta, mutta ei tarpeeksi” -luokkaan
kuuluvien perheiden lastensuojelutarpeen selvitysten
kohdalla toista selvitystä ei enää jatkossa tullut.
9. Miksi toistuvia lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin
enemmän perheille, joista viranomaisella ei ensimmäisellä
kerralla herännyt huolta lainkaan.
Miksi ainoastaan ”huolta, mutta ei tarpeeksi” -luokkaan
kuuluvien perheiden lastensuojelutarpeen selvitysten kohdalla
toista selvitystä ei enää jatkossa tullut.
• Tarkastelun perusteella ainoastaan 29%:ssa tähän
perusteeseen päättyneissä asiakkuuksissa tehtiin uusi
selvitys. Lastensuojelutarpeen selvityksen päättymisen
perusteita tarkastelemalla olisi voinut olettaa, että
asiakkaalle tehdään vielä uusi selvitys.
• Vastaava luku oli muiden luokkien kohdalla yli 70%.
28.9.2017 Toistuvat lastensuojelutarpeen selvitykset. – Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta. Käytäntötutkimus 2014. Milka
Laitila, dokumenttianalyysi.
9
10. Kehittämisehdotuksia: Mikä on arviointiyksikön
viranomaisen rooli huoltajuuskiistoissa?
Kuvaako arviointiyksikkö-nimitys sitä työtä, jota yksikössä
tehdään?
Yksikön nimessä voitaisiin huomioida ja tuoda esille, että myös
arviointiyksikkö tekee lastensuojelun sosiaalityötä: esim.
psykososiaalista työtä,
palveluohjausta ja
verkostotyötä.
28.9.2017 Toistuvat lastensuojelutarpeen selvitykset. – Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta. Käytäntötutkimus 2014. Milka
Laitila, dokumenttianalyysi.
10
11. Pitäisikö toistuvasti lastensuojelutarpeen selvitykseen tulevia
asiakkaita varten luoda oma toimintamalli?
Onko asiakkaan kannalta hyvä, että sama sosiaalityöntekijä
osallistuu kaikkien selvityksien tekemiseen?
Onko parempi aloittaa ”puhtaalta pöydältä”?
Kannattaako edellisen selvityksen tietoja käyttää uudessa
selvityksessä ja jos, niin miten ja tuleeko se mainita
selvityksen yhteenvedossa?
28.9.2017 Toistuvat lastensuojelutarpeen selvitykset. – Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta. Käytäntötutkimus 2014. Milka
Laitila, dokumenttianalyysi.
11
12. Mikä on arviointiyksikön sosiaalityöntekijän rooli
huoltajuuskiistoissa?
Kiistelevien vanhempien toiminta voi toisinaan aiheuttaa
jälkikasvulle lastensuojelun tarpeen.
Mitä keinoja sosiaalityöntekijällä on auttaa lasta?
Aineistossa monen tapauksen taustalla oli huoltajuuskiista, mutta
varsinainen lastensuojeluun tulon syy/huoli oli jokin muu.
Voisiko lastensuojelutarpeen selvityksien alkuun merkitä
selkeämmin perhetiedot?
• Jos tiedot löytyisivät yhteenvedon alusta olisi toistuvien LST-
selvityksistä helpompaa tarkistaa esim. huoltosuhteiden ja
perhetietojen muutokset.
28.9.2017 Toistuvat lastensuojelutarpeen selvitykset. – Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta. Käytäntötutkimus 2014. Milka
Laitila, dokumenttianalyysi.
12
13. Tulisiko LSTS yhteenvedon loppuun laatia asiakkaalle
suunnitelma asiakkuuden loppuessa?
Käsittelemistäni lastensuojelutarpeenselvityksien
yhteenvedoista oli hankala löytää tietoa esim.:
• lapsen ikä,
• lapsen huoltaja ja
• kenen kanssa lapsi asuu.
Käytäntötutkimuksessa selvitetään mitä on toistuvien
lastensuojelutarpeen selvitysten taustalla.
• Ilmiö on uusi ja se on huomattu laajemminkin Helsingin muissa
arviointiyksiköissä.
28.9.2017 Toistuvat lastensuojelutarpeen selvitykset. – Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta. Käytäntötutkimus 2014. Milka
Laitila, dokumenttianalyysi.
13
14. LST:n selvitykseen
johtanut huoli
Suurin osa lastensuojelutarpeenselvityksistä
sijoittui luokkaan ”Muut lapsen kasvuoloihin
liittyvät vaikeudet”.
Tämä kertoo siitä, että huolien luokittelu on
vaikeaa, jolloin ”muut lapsen kasvuoloihin
liittyvät vaikeudet” toimii eräänlaisena
kaatoluokkana esim.
I. häätöuhka (n=9)
II. muut asumisen häiriöt,
III. vanhemman kokema väkivalta,
IV. huoli lapsen turvallisuudesta,
vanhempien väsymys,
V. perheen vaikea tilanne ja huoltoriidat.
28.9.2017
Toistuvat lastensuojelutarpeen selvitykset. – Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta. Käytäntötutkimus 2014. Milka Laitila,
dokumenttianalyysi.
14
15. Asiakkaiden taustatietoja tai asiakkuuteen johtavia syitä ei
voida koota esim. valtakunnalliseen rekisteriin.
Taustatekijöiden ja syiden luokittelu on osoittautunut
haastavaksi tutkimuksissa. Millaisia huolia toistuvien LSTS:n
taustoista löytyy tai LS-ilmoitusten syistä. Tietoa on vain
vähän koottuna ja analysoituina.
Lain tulkinta: Valtakunnalliseen rekisteriin ei voida koota
asiakkaiden taustatietoja tai
asiakkuuteen johtavia syitä.
(Heino 2009, 63 - 63.)
28.9.2017 Toistuvat lastensuojelutarpeen selvitykset. – Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta. Käytäntötutkimus 2014. Milka
Laitila, dokumenttianalyysi.
15
16. Jokainen lastensuojeluilmoitus kirjataan
asiakastietojärjestelmään vireillepanoksi.
Effica-järjestelmä vaatii ilmoituksen syyn
valitsemisen (ks. liite 1).
• Haasteellista on ilmoitusten
kategorisoiminen, joka jää näkyviin
ikään kuin vireillepanon otsikkona ja
näkyy asiakastietojärjestelmässä.
Syyn kategorisoiminen leimaa lapsen ongelman
laadun.
Taulukon huolet ovat samat, mitkä
sosiaalityöntekijä valitsee kirjatessaan
lastensuojeluilmoituksen syyn.
28.9.2017
Toistuvat lastensuojelutarpeen selvitykset. – Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta.
Käytäntötutkimus 2014. Milka Laitila, dokumenttianalyysi. 16
17. Linkki
Linkki: Toistuvat lastensuojelutarpeen selvitykset. – Helsingin
yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta. Käytäntötutkimus 2014. Milka
Laitila, dokumenttianalyysi.
http://www.socca.fi/files/3952/Toistuvat_lastensuojelutarpeen_selvitykset_
Milka_Laitila_Kaytantotutkimus2014.pdf
.
Linkki: Onko viimesijaisesta tulossa ensisijaista? Huoli, riski ja
puuttuminen LASTENSUOJELUILMOITUKSISSA. – Pro Gradu.
Docplayer, Kevät 2010
http://docplayer.fi/4452080-Onko-viimesijaisesta-tulossa-ensisijaista-huoli-
riski-ja-puuttuminen-lastensuojeluilmoituksissa.html
28.9.2017 Toistuvat lastensuojelutarpeen selvitykset. – Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta.
Käytäntötutkimus 2014. Milka Laitila, dokumenttianalyysi.
17
18. Linkki
Linkki: Tarkista omat asiakirjasi – Lokakuun Liike, Uutiset,
27.6.2016
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
Tiina Bergström (Salattujen Elämien näyttelijä) nukkui pois
juhannuksena 2016. Rauha hänen sielulleen!
Hänen elämäänsä suuren trauman, niin lapsille kuin itselleen
aiheutti lastensuojelu.
28.9.2017 Toistuvat lastensuojelutarpeen selvitykset. – Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta. Käytäntötutkimus 2014. Milka
Laitila, dokumenttianalyysi.
18