Tekniset apuvälineet kotiin annettavissa vanhuspalveluissa. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 2015.

1. Teknisten apuvälineiden
hyödyntäminen kotiin annettavissa
vanhuspalveluissa − VTV:n suositukset
Taina Rintala
24.11.2015
Valtiontalouden tarkastusvirasto

2. Sisältö
• Tarkastusaineisto
• Teknisten apuvälineiden käyttö
• Tarkastusviraston suositukset
2 24.11.2015 Ikäteknologian hyödyntäminen - esteet ja mahdollisuudet

3. Valtiontalouden tarkastusvirasto
• Valtiontalouden ylin ulkoinen tarkastaja
• Eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton viranomainen
• Tarkastaa valtion taloudenhoitoa, valvoo finanssipolitiikkaa
sekä vaali- ja puoluerahoitusta
• Peruskysymys: onko vastuuviranomainen toiminut
tuloksellisesti tai luonut riittävät edellytykset
tuloksellisuudelle?
3 24.11.2015 Ikäteknologian hyödyntäminen - esteet ja mahdollisuudet

4. Finanssipolitiikan
tarkastuksen
ammattilaista
Toimipisteet
VTV:n talousarvio vuodelle 2015
Henkilöstöä:
140
15,3
Resurssit
Tuloksellisuus-
tarkastuksen
ammattilaista
Tilintarkastuksen
ammattilaista
joista
järjestelmätarkastajia
3
50
60
7
miljoonaa euroa
HelsinkiTurku
Finanssipolitiikan
valvonnan
ammattilaista3
4

5. Aineisto
5

6. • teemahaastattelut
• kirjallinen kysely aluehallintovirastoille
• omavalvontasuunnitelmia
• Valviran vaarailmoitusrekisterin apuvälineitä koskevat
vaarailmoitukset vuosilta 2010-2013
• Potilasvakuutuskeskuksen tilastot ratkaistuista
laitevahingoista ja tapaturmista vuosilta 2007-2013
• apuvälinekeskusten ja -yksiköiden
saatavuusperusteet ja kuntien myöntämisperusteet
• kustannuksia ja asiakasmääriä koskevat tilastot
6 24.11.2015 Ikäteknologian hyödyntäminen - esteet ja mahdollisuudet

7. Tarkastuksessa teknologialla tarkoitetaan teknisiä
apuvälineitä, joita luonnehtivat seuraavat
ominaisuudet:
sitä käyttävät henkilökunta tai omaiset hoitaessaan
asiakasta
sitä käyttävät pitkäaikaissairaat tai heikentyneen
toimintakyvyn omaavat asiakkaat ylläpitääkseen kykyään
suoriutua jokapäiväisistä toiminnoista
apuvälineet edellyttävät toimiakseen sähköä,
puhelinliittymää tai kiinteää tai langatonta verkkoyhteyttä
7

8. Teknisten apuvälineiden
hyödyntäminen
8

9. Teknisten apuvälineiden käyttö
tarkastuskunnissa
• Kunnissa teknisten apuvälineiden käyttö oli vielä
varsin vähäistä
löytyi yhteensä 33 erilaista apuvälinettä
• Alueelliset erot suuret
kunnissa käytössä keskimäärin 7 erilaista teknistä
apuvälinettä, vaihteluväli 2−12
erot eivät kerro mitään siitä, kuinka paljon yksittäisellä
apuvälineellä on varsinaisia käyttäjiä
9 24.11.2015 Ikäteknologian hyödyntäminen - esteet ja mahdollisuudet

10. Tarkastuskunnissa käytössä olevat tekniset apuvälineet
0 2 4 6 8 10 12 14 16
sähkösäätöinen sänky
turvapuhelin
ovihälyttimet
henkilönostin
mobiilikirjaus
kulunvalvonta/turvahälytysjärj.
liiketunnistin (esim. kukkatolppa)
liesivahti
kotihoidon toiminnanohjausjärj.
sähkömopo
sähköpyörätuoli
optimointiohjelma
mattohälytin
sähkölukko
interaktiv. kuvayhteys
hy-ranneketeknologia
ruoka-automaatti
turvalattiat
turvakamera
GPS-paikantimet
palohälytin/-varoitin
porrashissi
turvalukko
"toimiva koti"
turvaportit
lääkedosetti
vuodehälytin
epilepsiahälytin
vuotovahti
elektroninen kello
muistuttava kello
kommunikaatioapuvälineet
porraskiipijä
kuntien lkm
10 24.11.2015 Ikäteknologian hyödyntäminen - esteet ja mahdollisuudet

11. Apuvälinekeskusten luovuttamat lääkinnällisen
kuntoutuksen apuvälineet
• Apuvälineillä tuetaan palvelurakennemuutosta
omaishoitajille alettu luovuttaa henkilönostimia,
hoidettaville sähkösäätöisiä sänkyjä
vanhuspalvelulain linjaukset vaikuttavat siihen, millaisia
malleja
• Apuvälinevalikoimaan ei ole tullut uusia teknisiä
apuvälineitä vaan teknisiin apuvälineisiin on tullut lisää
vaihtoehtoja, ominaisuuksia ja/tai lisävarusteita
• Yleisimmät 65+ luovutetut tekniset apuvälineet:
henkilönostimet, sähkösäätöiset sängyt, sähkömopot ja
sähköpyörätuolit
11 24.11.2015 Ikäteknologian hyödyntäminen - esteet ja mahdollisuudet

12. Suositukset
12

13. Kotona asumista tukevan
teknologian
kokonaiskustannukset tulisi
selvittää
13

14. Teknologiaan liittyvät kustannukset (1/3)
• Teknologian hyödyntämisellä oletetaan saavutettavan
säästöjä, koska
 muun muassa heikkokuntoisten asiakkaiden laitokseen
siirtymistä voidaan myöhentää ja vaihtoehtoisesti asiakkaita
voidaan siirtää raskaammasta hoidosta kevyemmän hoidon
piiriin
• Oletus riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee
• Suomessa ei ole kuitenkaan kattavasti selvitetty, millaisia
kustannuksia teknisten apuvälineiden hyödyntäminen
vanhuspalveluissa aiheuttaa
 ongelma: kustannukset pirstaloituvat eri tahoille ja toimijoille
24.11.2015 Ikäteknologian hyödyntäminen - esteet ja mahdollisuudet14

15. Teknologiaan liittyvät kustannukset (2/3)
• Teknologian hyödyntämisessä vanhuspalveluissa ei kuitenkaan
ole kysymys yksinomaan palvelusta (toiminnasta) tai
välineestä vaan niiden yhdistelmästä
palvelua koskevat kustannukset muodostuvat
henkilöstön kouluttamisesta
välinettä koskevat kustannukset muodostuvat
hankinnasta
käyttöönoton mahdollisesti edellyttämistä asunnon muutostöistä
korjauksesta, huolloista ja kuljetuksesta ja
esim. ohjelmistojen päivittämisestä
24.11.2015 Ikäteknologian hyödyntäminen - esteet ja mahdollisuudet15

16. Teknologiaan liittyvät kustannukset (3/3)
palvelua ja välinettä koskevat kustannukset muodostuvat
väline tarvitsee toimiakseen muita palveluja: hälytysten
vastaanotto- ja auttajapalveluja, sisällön tuottajia tai aterian
tuojia
• lääketiede kehittyy jatkuvasti, jonka myötä myös kroonisesti
sairaiden elinaika pitenee
• eliniän pidentyessä asiakkaat ovat entistä pidempään
palvelujen piirissä ja saatujen palvelujen määrä kasvaa
• mitä heikkokuntoisempia asiakkaita hoidetaan kotonaan, sitä
enemmän asiakkaan kotona tarvitaan myös teknisiä
apuvälineitä
kustannukset kasvavat
24.11.2015 Ikäteknologian hyödyntäminen - esteet ja mahdollisuudet16

17. Tulisi asettaa hanke
valtakunnallisten lääkinnällisen
kuntoutuksen apuvälineiden
saatavuusperusteiden
laatimiseksi
17

18. Apuvälineasetuksessa on puutteita (1/2)
• Apuvälineasetus on kirjoitettu tulkinnanvaraisesti ja sitä
koskevassa perustelumuistiossa ei määritellä keskeisempiä
käsitteitä, kuten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinettä
 jokainen apuvälinekeskus ja -yksikkö pohtii tahoillaan asetuksen
tulkintoja sekä laatii saatavuusperusteita ja päivittää niitä
vie aikaa
hidastaa uusien teknisten apuvälineiden leviämistä
lisää riskiä eriarvoisesta kohtelusta
osa lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävistä apuvälineistä
hyödyttäisi myös ikäihmisiä kuten ympäristönhallintalaitteet
riski, ettei teknologian hyödyllisyyttä pohdita moniammatillisesti
24.11.2015 Ikäteknologian hyödyntäminen - esteet ja mahdollisuudet18

19. Apuvälineasetuksessa on puutteita (2/2)
• Muistisairaudet lisääntyvät iän myötä, mutta
valtakunnallista linjausta muistiapuvälineiden
järjestämistahosta ei ole tehty
vaikka apuvälineen luovutuksen edellytyksenä on se, että
henkilöllä on lääkinnällisin perustein todettu sairaus, joka
heikentää hänen toimintakykyään ja vaikeuttaa hänen
itsenäistä selviytymistään, apuvälinekeskukset eivät
myönnä muistisairaille muistiapuvälineitä
myöntäminen jätetty kunnille
substanssiosaaminen ja teknisiä apuvälineitä koskeva
asiantuntemus eivät kohtaa
24.11.2015 Ikäteknologian hyödyntäminen - esteet ja mahdollisuudet19

20. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi
selvittää yhteistyössä sairaanhoitopiirien ja
kuntien edustajien kanssa, olisiko
terveyden-, vanhusten- ja
vammaishuollossa käytettävät tekniset
apuvälineet tarkoituksenmukaista keskittää
apuvälinekeskuksiin ja millaisia hyötyjä,
haittoja ja kustannuksia tästä aiheutuisi
20

21. Apuvälineasetuksessa ja vammaispalvelu-
asetuksessa on päällekkäisyyttä
• Periaatteessa apuvälinekeskuksen ja vammaispalvelujen
työnjakoa ohjaavat säädökset ovat selkeitä
 siirrettävät apuvälineet kuuluvat apuvälinekeskukselle, kiinteästi
asennettavat vammaispalveluille
 osa apuvälinekeskuksen luovuttamista teknisistä apuvälineistä
edellyttää myös asunnonmuutostöitä
aiheuttaa kustannusten pirstoutumista, päällekkäistä arviointityötä
ja pahimmassa tapauksessa ulkoiskustannuksia vanhuspalveluille
• Vaikka sairaat ikääntyneet täyttävät vammaisen henkilön
määritelmän, heidän tarpeisiin vastaamisen katsotaan
kuuluvan vanhustenhuollolle
kysymys sosiaalitoimen sisäisestä rahanjaosta
24.11.2015 Ikäteknologian hyödyntäminen - esteet ja mahdollisuudet21

22. Tulisi kehittää apuvälinepalvelujen
seurantaprosessia siten, että
apuvälinekeskusten ja -yksiköiden sekä
sosiaalitoimen yhteistyö toimisi
saumattomasti
22

23. Asiakasturvallisuuden näkökulmasta teknisen
apuvälineen oikea käyttö on tärkeää (1/2)
• Vaaratilanteita aiheutuu enemmänkin teknisten apuvälineiden
väärästä käytöstä kuin teknisistä apuvälineistä sinänsä
• Apuvälineiden huollossa seurataan kuitenkin lähinnä sitä, että
apuvälinettä käytetään ja se on kunnossa
 osaako asiakas käyttää teknistä apuvälinettä luovuttamisen
jälkeenkin oikein, toteutuu apuvälinekeskuksissa tavallaan vasta
jälkikäteen
 käytännössä teknisen apuvälineen oikean käytön varmistaminen
jää asiakkaan tai asiakkaan kanssa työskentelevien
vanhuspalvelujen työntekijöiden huoleksi tai varaan
24.11.2015 Ikäteknologian hyödyntäminen - esteet ja mahdollisuudet23

24. Käytön seurantaan liittyvät ongelmat
 asiakas ei välttämättä kykene arvioimaan omaa apuvälineen
käyttöään
 vaikka kykenee arvioimaan omaa apuvälineen käyttöään, ei
halua luopua apuvälineestä
 osa teknisen apuvälineen saaneista asiakkaista on kotipalvelujen
tukipalvelujen asiakkaita
luona ei käy sosiaalitoimen työntekijöitä
 sosiaalitoimen henkilöstöllä ei ole velvollisuutta osallistua
teknisen apuvälineen luovutustilaisuuteen
lisää työ- ja asiakasturvallisuusriskiä
 työntekijöiden vaihtuvuus
tieto apuvälineen oikeasta käytöstä ei välttämättä välity
työntekijältä toiselle
24.11.2015 Ikäteknologian hyödyntäminen - esteet ja mahdollisuudet24

25. Tulisi täsmentää, millainen on
asianmukainen
vähimmäisvarustetaso
tehostetun palveluasumisen
yksikössä
25

26. Säännöllisen kotihoidon asiakkaat tarkoituksenmukaisen
hoitopaikan ja jatkuvan ympärivuorokautisen hoivan
tarpeen mukaan 31.12.2014
24.11.2015 Ikäteknologian hyödyntäminen - esteet ja mahdollisuudet26
THL (2015). SVT, Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2014. Tilastoraportti 21/2015.
1,4 0,6
27,7
52,1
0
10
20
30
40
50
60
sairaala terveyskeskus vanhusten ymp. vrk.
asuminen
kotihoito

27. Turvallisen hoidon takaaminen edellyttää
varustetason tarkempaa määrittelyä
• Entistä heikkokuntoisempien ikääntyneiden hoitaminen
turvallisesti heidän kotonaan edellyttää, että hoidossa
käytetään turvallisen hoidon kannalta asianmukaisia
työvälineitä
 sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) ja vanhuspalvelulaissa ei ole säännöksiä
toimintayksiköiden työvälineistä
 yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluntuottajia koskevissa säädöksissä
säännellään asianmukaisista varusteista/laitteista
• Tehostetun palveluasumisen osalta johtanut
 varustetasoissa on eroja
 asiakkaat eivät saa välttämättä tarvitsemiaan teknisiä apuvälineitä
 osa alueellisiin apuvälinekeskuksiin kuuluvista kunnista rahoittaa omien
yksiköidensä varustetasoa muiden kuntien kustannuksella
24.11.2015 Ikäteknologian hyödyntäminen - esteet ja mahdollisuudet27

28. Itsemääräämisoikeus ja asianmukaiset varusteet
(1/2)
• Sosiaali- ja terveydenhuollossa korostetaan asiakkaan
itsemääräämisoikeuden kunnioittamista
• Itsemääräämisoikeus toteutuu, mutta
 palvelutaloissa ei niin suurta ”sanavaltaa” hoidossa käytettävien
teknisten apuvälineiden suhteen kuin yksityiskodeissa
 tehostettuun palveluasumiseen pääseminen ei ole itsestään selvä asia,
jolloin asiakkaat hyväksyvät helpommin erilaisia reunaehtoja
 yksityiskotiin annettavien palvelujen osalta joudutaan joskus
neuvottelemaan tiukasti siitä, että asiakkaan on hyväksyttävät tietyt
tekniset apuvälineet, jotta hoito voidaan toteuttaa turvallisesti
 kieltäytymisiä tapahtuu vielä harvoin, tulevaisuudessa oletettavasti entistä
enemmän
24.11.2015 Ikäteknologian hyödyntäminen - esteet ja mahdollisuudet28

29. Itsemääräämisoikeus ja asianmukaiset varusteet
(2/2)
• Itsemääräämisoikeuden ja perustuslain kotirauhaa koskevan
10.1 §:n mukaan asiakkaalla on oikeus kieltäytyä
yksityiskotinsa varustetason kohottamisesta
 pahimmassa tapauksessa tekniset apuvälineet on suostuttu ottamaan
vastaan useamman lääkärissäkäynnin jälkeen
 ”viivästystaisteluista” kustannuksia, jos asiakasta tarvitaan hoitamaan
esimerkiksi kaksi työntekijää yhden sijasta
• Työturvallisuuslain nojalla työnantajan on huolehdittava
työntekijöiden olosuhteista kuten työergonomiasta
• Jossain kunnissa ratkaistu:
 palvelujen myöntämisperusteissa ilmoitetaan jo ennen asiakkuuden
syntyä asiakassuhteeseen liittyvät ehdot
24.11.2015 Ikäteknologian hyödyntäminen - esteet ja mahdollisuudet29

30. Kiitos!
http://www.vtv.fi/julkaisut/tuloksellisuustarkastuskertomukset/2014
30