2. Oikeustieteellinen tiedekunta
• Syyntakeisuus ja syyllisyysperiaate
• ”Ei rangaistusta ilman syyllisyyttä”
• Rankaiseminen edellyttää, että yksilöllä on ollut kyky ja tilaisuus toimia toisin
‒ Jos psyykkinen terveys järkkynyt, tällaista kykyä ja/tai tilaisuutta ei ole ollut
• Sääntelyn taustalla vahvasti oikeudenmukaisuussyyt
• Yksilön pitäminen vastuullisena teostaan
‒ Rikosoikeudellisen järjestelmän toiminta perustuu ajatukseen vastuullisesta ja autonomisesta
toimijasta, joka itsekontrolloidulla teollaan saa aikaan jotakin
15.11.2018Syyntakeisuusarviointi: rikosoikeudellinen näkökulma / Sakari Melander 2
SYYNTAKEISUUTTA KOSKEVAN SÄÄNTELYN
TAUSTA JA TARVE
3. Oikeustieteellinen tiedekunta
• Syyntakeisuus ja tarkoituksenmukaisuussyyt
• Rikosoikeudellinen järjestelmä ja hoito
‒ Rikosoikeudellisen järjestelmän hoidolliset tavoitteet ja kyvyt rajalliset
‒ Ei voitaisi puuttua tällaisten henkilöiden erityistarpeisiin
‒ Syyntakeettomien henkilöiden rankaisemisella ei olisi rikosoikeudelta edellytettäviä
preventiovaikutuksia
15.11.2018Syyntakeisuusarviointi: rikosoikeudellinen näkökulma / Sakari Melander 3
SYYNTAKEISUUTTA KOSKEVAN SÄÄNTELYN
TAUSTA JA TARVE
4. Oikeustieteellinen tiedekunta
• Syyntakeisuus rikosoikeudellisena ikuisuuskysymyksenä
• (Rikosoikeudellisen) vastuun katsottu historiallisesti varsin pitkään edellyttävän
vapaaehtoisuutta, tietoisuutta ja tarkoitusta
• Modernin psykiatrian synty 1800-luvulla
‒ Mielentilatutkimusjärjestelmän synty, jolla pyrittiin antamaan tieteellinen vastaus rikosoikeudellista
vastuunalaisuutta koskevaan kysymykseen
‒ Aiemmin mielentilan tutkimisessa ei ilmeisesti ollut lääketieteellistä arviointia
‒ Suomessa ensimmäinen mielentilatutkimus 1830-luvulla vankilalääkärin toimesta (1840-luvulla
sairaalassa)
• Jäsentynyt mielentilan arviointi asiantuntijoiden toimesta tästä lähtien
15.11.2018Syyntakeisuusarviointi: rikosoikeudellinen näkökulma / Sakari Melander 4
SYYNTAKEISUUTTA KOSKEVAN SÄÄNTELYN
HISTORIA
5. Oikeustieteellinen tiedekunta
• Rangaistusvastuun asteikollinen edellytys
• RL 3:4.1: Rangaistusvastuun edellytyksenä on, että tekijä on teon hetkellä täyttänyt
viisitoista vuotta ja on syyntakeinen.
• RL 3:4.2: Tekijä on syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän
vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi
ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen
kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt
(syyntakeettomuus).
• RL 3:4.3: Jollei tekijä ole 2 momentin mukaan syyntakeeton, mutta hänen kykynsä
ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne tai oikeudenvastaisuus taikka säädellä
käyttäytymistään on mielisairauden, vajaamielisyyden taikka mielenterveyden tai tajunnan
häiriön vuoksi tekohetkellä merkittävästi alentunut (alentunut syyntakeisuus), on
rangaistusta määrättäessä otettava huomioon, mitä 6 luvun 8 §:n 3 ja 4 momentissa
säädetään.
15.11.2018Syyntakeisuusarviointi: rikosoikeudellinen näkökulma / Sakari Melander 5
SYYNTAKEISUUS RIKOSLAISSA
6. Oikeustieteellinen tiedekunta
• Syyntakeettomuuden arviointi
• Lääketieteellinen tai psykiatrinen arviointi
‒ Lainsäädännössä määritellään lääketieteellisesti todettavat psyykkiset tilat, jotka perustavat
syyntakeettomuuden
‒ Oikeudellisella tuomioistuinarvioinnilla ei juuri sijaa
• Oikeudellinen arviointi
‒ Lähtökohtana tutkittavasta tehty psykiatrinen diagnoosi
‒ Kysymys myös siitä, miten mielentilaan vaikuttava seikka vaikuttanut tekijän kykyyn toimia ja
ymmärtää tekonsa merkitys
‒ Syy-yhteys psyykkisen poikkeavuustilan ja psykologis-normatiivisen kriteerin välillä
15.11.2018Syyntakeisuusarviointi: rikosoikeudellinen näkökulma / Sakari Melander 6
SYYNTAKEISUUS RIKOSLAISSA
7. Oikeustieteellinen tiedekunta
• Arviointi teonhetkisen mielentilan perusteella
• ”Tekijä on syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden – –”
‒ Ratkaisu syyllisyysperiaatteen vuoksi ainoa mahdollinen
‒ Arvioitavana aina teko ja teonhetken mielentila
‒ Psyykkinen poikkeavuustila saattaa puhjeta tai poistua teon jälkeen – tällä ei syyntakeisuutta
koskevan rikosoikeudellisen arvioinnin kannalta merkitystä
15.11.2018Syyntakeisuusarviointi: rikosoikeudellinen näkökulma / Sakari Melander 7
SYYNTAKEISUUS RIKOSLAISSA
8. Oikeustieteellinen tiedekunta
• Ollut pitkään kiistanalainen kateoria
• Pidetty keinotekoisena ja turhana
• Katsottu, että alentuneesti syyntakeisiin ei voida seuraamusjärjestelmän keinoin kohdistaa
tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä
• Yhteiskunnan suojelutarpeen näkökulmasta alentuneesti syyntakeisiin kohdistettava
rangaistusvastuun lievennys nähty ongelmallisena
• Katsottu, että alentunut syyntakeisuus looginen mahdottomuus
15.11.2018Syyntakeisuusarviointi: rikosoikeudellinen näkökulma / Sakari Melander 8
ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS
9. Oikeustieteellinen tiedekunta
• Voimassa oleva lainsäädäntö
• Sisältää alentuneesti syyntakeisia koskevan kategorian
• Alentunut syyntakeisuus ei yksinomaan diagnostinen kategoria
• Syyllisyysperiaatteeseen sitoutuneessa rikosoikeudessa välttämätön kategoria
‒ Luonnollinen väliporras vastuuvapauden ja täyden vastuun välillä
‒ Myös muut rikosoikeudelliset vastuuedellytykset usein asteikollisia, eivät joko–tai-luonteisia
• Rangaistusasteikon alentamisperuste, mahdollisuus tuomita asteikon mukaiseen
enimmäisrangaistukseen
‒ Tässä tietty oikeasuhtaisuusongelma
15.11.2018Syyntakeisuusarviointi: rikosoikeudellinen näkökulma / Sakari Melander 9
ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS
10. Oikeustieteellinen tiedekunta
• Mielentilatutkimusten määrän merkittävä vähentyminen
• Ei kuitenkaan juuri vaikuttanut syyntakeettomaksi katsottujen määrään
• Tuomioistuinten oma-aloitteinen mielentilatutkimukseen määrääminen?
• Alentuneesti syyntakeisten määrän merkittävä vähentyminen
• Vähentynyt noin kolmasosaan vuodesta 2004
• Kategorian kiistanalaisuuden näkyminen käytännössä?
15.11.2018Syyntakeisuusarviointi: rikosoikeudellinen näkökulma / Sakari Melander 10
KÄYTÄNTÖ
11. Oikeustieteellinen tiedekunta
• Syyntakeisuutta koskevaa tuoretta tutkimusta ei juuri ole
• Myöskään tilastoja analysoivaa tutkimusta ei erityisen paljon saatavilla
• Syyntakeisuutta ja alentunutta syyntakeisuutta koskevalle monitieteiselle tutkimukselle
olisi selkeä tilaus
‒ Oikeustieteellisestä ja oikeuskäytännön näkökulmasta
• Tuoretta relevanttia oikeuskäytäntöä ei myöskään juuri saatavilla
‒ Syyntakeisuutta koskevat keskeiset ratkaisut 2000-luvun alkupuolella
‒ Ks. kuitenkin KKO 2018:43
15.11.2018Syyntakeisuusarviointi: rikosoikeudellinen näkökulma / Sakari Melander 11
TUTKIMUS JA KÄYTÄNTÖ