The document discusses sustainable levels of material footprint in Finland. It provides examples of the material footprint of average Finnish households from 1995-2017, which has decreased from 16 to 8 tonnes per capita. However, many households already achieve lower material footprints. Examples are given of material footprints below 4 tonnes that meet household needs through smaller housing, less consumption of food and goods, less mobility and tourism, and local services. The sustainable level is estimated to be around 8 tonnes per capita by 2050 through more sustainable lifestyles.
Juha-Matti Katajajuuri: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuu...ORSI
ORSI-seminaari 9.6.2020: Ruoka-aika: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuus – Data, tarkkuus,
yleistyminen, Juha-Matti Katajajuuri, Luke
The document discusses sustainable levels of material footprint in Finland. It provides examples of the material footprint of average Finnish households from 1995-2017, which has decreased from 16 to 8 tonnes per capita. However, many households already achieve lower material footprints. Examples are given of material footprints below 4 tonnes that meet household needs through smaller housing, less consumption of food and goods, less mobility and tourism, and local services. The sustainable level is estimated to be around 8 tonnes per capita by 2050 through more sustainable lifestyles.
Juha-Matti Katajajuuri: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuu...ORSI
ORSI-seminaari 9.6.2020: Ruoka-aika: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuus – Data, tarkkuus,
yleistyminen, Juha-Matti Katajajuuri, Luke
Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemussuositukset täyttävällä ruokavaliomuutoksella voidaan saavuttaa noin 40 prosenttia pienemmät ilmastovaikutukset ruoankulutuksessa. Peltomaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pienentää erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävien ruokavalioiden ilmastovaikutusta. Muutos vaatii selkeää ohjausta sekä merkittäviä rakenteellisia muutoksia maa- ja elintarviketaloudessa.
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemussuositukset täyttävällä ruokavaliomuutoksella voidaan saavuttaa noin 40 prosenttia pienemmät ilmastovaikutukset ruoankulutuksessa. Peltomaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pienentää erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävien ruokavalioiden ilmastovaikutusta. Muutos vaatii selkeää ohjausta sekä merkittäviä rakenteellisia muutoksia maa- ja elintarviketaloudessa.
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
2. Poisoppimista – oppimista
• Läpivirtaustaloudesta eroon
• Tuotanto ja kulutus – p.o. taloudenpito
• ”Talous”-käsitteen laajennus erityisesti
luontopääomaan (ekosysteemipalvelut –
luonnon meille tarjoamat hyödyt)
• Kotitalous ja sen energia-, palvelu- ja
materiavirrat hallintaan (sukutalous,
naapurusto, yhdyskunta, palvelut ….)
3. Systeemiset kulutuksen ja
talouskasvun perspektiivit
• Runsaudensarvi-tarkastelukehikko – subjektiivisen
hyvinvoinnin maksimointi
• Ekologisen modernisaation tarkastelukehikko –
materiaalitehokkuuden kasvattaminen > koska
talouden koolle ei rajoitetta, johtaa jatkuvaan
tehokkuuskilpajuoksuun
• Vastatuotteistamis-tarkastelukehikko – subjektiivisen
hyvinvoinnin maksimointi kulutusta vähentämällä >
ekosysteemipalvelujen laatu kasvaa, samoin
sosiaalinen pääoma – tosin, myös talous kasvaa
(Lähde: Sedlacko, Stagl, Dobernig RESPONDER-projekti)
