"Suomen keskiaikaiset linnat" on oppimateriaali iltapäiväkerhoille ja perusopetuksen 1.-6. vuosiluokille.

1. Toukokuu2011
Suomen keskiaikaiset linnat
Oppimateriaalia iltapäiväkerhoille ja alakouluille
Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura ry v.
2011

2. ©Inari Grönholm ja Liisa Piironen
Visuaalinen suunnittelu Bo Grönholm
Kiitokset:
Inkoon Merituulen IP-toiminta
Esbo svenska församlingens Eftis i Finnå
Maskun Askaisten koulun IP-toiminta
Hämeenlinnan kaupungin IP-toiminta
Lasten liikuntatuen IP-toiminta,
Hämeenlinna
Mattby svenska Eftis
Savonlinnan kaupungin IP-toiminta
Savonlinnan 4H IP-toiminta
Savonlinnan srkn:n IP-toiminta
MLL:n IP-toiminta
Suomenlinnan ala-asteen IP
Aboa Vetus Ars Nova museo
Museovirasto
Länsi-Uudenmaan maakuntamuse
Savonlinnan maakuntamuseo
Erityinen kiitos:
Heidi Kallioinen
Reija Rocklin

3. Miten käytän tätä sivustoa?
Aineisto on kohdennettu ensisijaisesti
opettajille ja kerhojen ohjaajille, mutta
oppilaat ja kerholaiset voivat myös ohjatusti
tutustua sivustoon. Aineisto koostuu
tehtäväehdotuksista, tehtävien
taustatiedoista, kuvista ja teko-ohjeista.
Aihekokonaisuuksia on kuusi
1. Tällaisessa linnassa minä asun
2. Vanhat linnat Suomen kartalla
3. Linnan rakentaminen
4. Arkeologiset kaivaukset
5. Totta ja tarua linnan elämästä
6. Pidot linnassa
Aineisto on jaettu kahteen PowerPoint-
ohjelmaan
Ensimmäinen on ” Vanhat linnat Suomen
kartalla” ja toinen ”Narrin tarinoita”.
Opettaja tai kerhon ohjaaja voi valita
aiheista kulloinkin parhaiten opetukseen
soveltuvia osioita.
Aihekokonaisuuksia toteutettaessa
opetusta voidaan eriyttää siten, että
oppilaat tai kerholaiset suorittavat eri
tehtäviä, joista kootaan kokonaisuus.
Päätöskeskustelussa jokainen kertoo
omasta työstään toisille. Osa tehtävistä
soveltuu ryhmä- tai parityöskentelyyn.
Tutkiva oppiminen ja
linnasalkku
Opetuksessa on kaksi tukijalkaa:
omakohtaiset kokemukset ja tieto.
Tutkivassa oppimisprosessissa
oppiminen lähtee elämyksistä ja
lapsen tai nuoren luontaisesta
halusta etsiä merkityksiä
kokemalleen. Omia havaintoja
voidaan työstää sanoin, kuvin tai
esimerkiksi tanssien ja näytellen.
Tärkeintä on ajattelun
kehittyminen ja uudet oivallukset
Vanhat linnat Suomen kartalla
Oppimisen kannalta on hyödyksi,
että oppilaat tekevät portfolion,
joko henkilökohtaisen tai koko
ryhmän yhteisen. Portfolioon
kerätty materiaali tekee näkyväksi
oppimisprosessin. Muodoltaan se
voi olla A3- kokoinen
piirustuspaperista tehty kansio,
viivaton vihko tai iso laatikko.
Tekijät valitsevat itse mitä
salkkuun kerätään, luonnoksia,
valokuvia, piirroksia, esineitä ja
omia arviointeja ja tarinoita.
1. Olavinlinna 1840, Väritetty litografia
P.A.Kruskopfin laveerauksesta
1.

4. 1. Tällaisessa linnassa minä asun
Tehtävä 1
Aloitustehtävänä ja johdatteluna aiheeseen
tehdään piirustus tai maalaus: ”Tällaisessa
linnassa minä asun”. Työvälineinä voi käyttää
liituvärejä, puukyniä tai pehmeitä lyijykyniä (2B-
4B)
Tehtävään soveltuvat myös peitevärit ja
vesivärit.
Tehtävän tavoite
Omia mielikuvia työstämällä valmistetaan
maaperää seuraavien tehtävien tietoaineksen
vastaanottamiselle.
Turun linnan rekonstruktio 1200 ja 1300-luvun
vaihteesta
2. Helsingin kuvataidekoulun oppilaiden (7v.) linnoja Narrin tarinoihin.
2.

5. 2.1. Vanhat linnat Suomen kartalla, missä linnat sijaitsevat ?
Tehtävä 2
Suomen kartta, valokuvia ja piirroksia
linnoista
Tarkastellaan yhdessä Suomen karttaa. Missä
linnat sijaitsevat? Tutkitaan kuvia linnoista ja
piirretään esimerkiksi pyöreille paperipaloille
linnoja kuvaavat merkit, jotka sijoitetaan
kartalle.
Tehtävä soveltuu ryhmätyöksi.
Ohje
Tunnustellaan vanerista tai pahvista tehtyä
karttaa silmät kiinni ja verrataan
tunnustelukarttaa oikeaan Suomen karttaan ja
tarkastellaan ympärillä olevia meriä ja
naapurimaita sekä sijoitetaan Ahvenanmaa
saarineen paikoilleen.
Vanerikartalle liimataan magneetit linnojen
kohdalle, samoin jos kartta on tehty tukevasta
pahvista.
Pahvipaloille piirretyt linnat varustetaan myös
magneeteilla jolloin ne voidaan sijoittaa kiinni
oikeisiin maantieteellisiin paikkoihinsa.
Tavoite
Tavoitteena on hahmottaa Suomen kartan
ääriviivat tunnustelemalla ja ymmärtää
keskiaikaisten linnojen rakennuspaikkojen
valinta maan puolustuksen ja Ruotsin vallan
laajenemisen näkökulmasta.
Suomi kuului Ruotsin kuninkaan vallan alle yli kuusisataa vuotta.
Tuona aikana rakennettiin Suomeen useita hallinto- ja
puolustuslinnoja, joista yhä hyvässä kunnossa ovat Turun linna,
Hämeen linna, ja Olavinlinna. Ne ovat nykyisin museoina ja
juhlatilaisuuksien pitopaikkoina. Kajaanin linna, Kastelholma ja
Raasepori ovat pahoin raunioituneet.
Linnat rakennettiin puolustamaan Suomen aluetta ja niissä
linnanherrat hallitsivat kuninkaan alamaisia kuten sotilaita,
käsityöläisiä ja talonpoikia. Linnan elämä keskiajalla oli miekan
kalsketta, tykinjyrinää ja arkisia askareita. Linnan herran ja rouvan
lisäksi hoviväkeen kuului hovineitoja, ritareita, pappi ja kirjuri sekä
veronkantaja.
Alamaisten oli tuotava kuninkaalle veroina viljaa, kalaa, lihaa, ja
turkiksia sekä poltto- ja rakennuspuuta. Sotamiehet puolustivat
linnaa ja joskus naisetkin joutuivat tarttumaan aseisiin. Sodan
aikana lähiseutujen asukkaat hakivat suojaa linnan muurien
sisäpuolelta. Väkeä oli paljon rauhan aikanakin arjen elämän
4. Vanerista kuviosahalla leikattu Suomen kartta. Linnojen sijainnit on
merkitty magneettinapeilla.
3.

6. 2.2. Vanhat linnat Suomen kartalla
Ohjeita kuvien katseluun
Minkälaisia rakennusmateriaaleja käytettiin
linnojen muureissa, kattorakenteissa ja
sisäseinissä, tarkastele miten tiilien ja kivien
väri vaihtelee?
Minkä muotoisia ovat tornit ja muurien reunat?
Minkälaisia portit ovat?
Minkälaisia ampuma-aukot ovat?
Onko linnoissa laskusiltoja?
Ympäröikö linnoja vallihauta tai vesistö?
Millaisia asioita on vanhoissa piirroksissa tai
maalauksissa kuvattu sekä linnan muurien
sisäpuolella että linnan pihalla ja mitä näkemäsi
kertoo elämästä ennen aikaan?
6. Olavinlinna 7. Raasepori
8. Kastelholma 9. Kajaanin rauniolinna
10. Hämeen linnan tiiliseinää 11. Turun linna
12. Perspektiivipiirros Olavinlinnasta
nykyasussa
4.

7. 2.3. Vanhat linnat Suomen kartalla
Tehtävä 3
Tutki kuvia linnoista. Piirrä erilaisin piirtimin tai
peitevärein linnojen torneja, portteja, ikkuna-
aukkoja, laskusiltoja, eläimiä, ihmisiä, esineitä
ja luontoa.
Tavoite
Tavoitteena on havaintojen teon harjoittelu ja
havainnoista kertominen sanallisesti sekä
saattaminen kuvalliseen muotoon.
Kuvia tarkastellessa keskustellaan aiheesta,
miten vanhoista linnoista pidetään huolta. Osa
niistä on jo rappeutunut pahasti huonon hoidon
takia. Osasta on pidetty huolta vuosien
varrella.
Nykyisin Museovirasto tutkii, korjaa ja
kunnostaa linnoja, jotta ne säilyisivät vielä
satoja vuosia tuleville sukupolville.
13. Hämeen linna
14. Aatelisneito puolusti
linnaa miesten ollessa
sodassa.
15. Elämää ja vilskettä Turun linnassa.
Linnan kirkossa on kauniit tähtiholvit.
16. Hattulan Pyhän Ristin
Kirkon ja Hämeen linnan
tiilet valmistettiin
läheisessä tiilitehtaassa.
17. Pienoismalli Raaseporin linnasta ja kylästä.
Nykyisin merenlahti on vetäytynyt kauas
linnasta.
5.

8. 3.1 Linnan rakentaminen
Tehtävä 4
Ryhmätyö: Linnan muurien suunnittelu
puolustustorneineen
Ohessa on Olavinlinnan pohjakaava, jonka voi
suurentaa isolle paperille. Halutessa
pohjakaavaan voi myös maalata kankaalle
tekstiilivärein ohjeen mukaan.
Sopikaa työnjaosta, kuka rakentaa
linnarakennuksen, kuka tornit, kuka torneja
yhdistävät muurit portteineen, viirit, laskusillan
ja kaivon, eläimet, hevoset, lehmät ja lampaat.
Sijoittakaa valmiit rakennuksen osat
pohjakaavaan.
Linnan rakennusmateriaalina voidaan käyttää
pahvia, savea, muovailuvahaa tai
paperimassaa ja pintamateriaalina pieniä kiviä.
Laskusilta voidaan tehdä puusta.
Tavoite
Tavoitteena on keskustelun ja oman
työskentelyn avulla tutustua keskiaikaisen
linnan alkuperäiseen tehtävään puolustus- ja
asuinlinnana sekä linnan rakentamiseen.
Pohditaan myös miksi ne sijoitettiin eri puolille
maata.
Tavoitteena on hyödyntää työskentelyssä
lasten ja nuorten mahdollisia omakohtaisia
kokemuksia linnavierailuista.
6.
Puolustustarkoitusta varten linnat
rakennettiin vahvoiksi. Muurit
rakennettiin paksuiksi ja niissä oli
puolustustorneja ampuma-
aukkoineen. Linnan rakennuksien
ja sisäpihan ympärille
rakennettiin vielä muurit
vihollisen pääsyn estämiseksi
linna-alueelle. Jos linnaa ei
ympäröinyt vesi, rakennettiin
vallihauta linnan ympärille.
Asuminen linnoissa ei ollut kovin
mukavaa, koska paksujen
muurien takia ne olivat kylmiä
sekä talvella että kesällä. Siksi
asuintiloissa oli taljoja, ryijyjä ja
uuneja. Raikasta juomavettä
saatiin linnan muurien
sisäpuolella olevasta kaivosta,
mikä oli tärkeää erityisesti silloin
kun linnaa piiritettiin.
18 a. Pienoismallia rakentamassa 18 b. Pienoismalli aaltopahvista
19. Pienoismalli selluvillasta

9. Linnan rakennusohje
Linna rakennetaan kolmiulotteisista kappaleista
kuten kuutioista, lieriöistä, kartioista ja
pyramideista. Materiaalina voi käyttää kartonkia
tai aaltopahvia.
Kerää monen kokoisia kenkälaatikoita,
pahvirasioita, purkkeja ja maitotölkkejä. Avaa
ne ja käytä avattuja koteloita malleina ja
muotteina kun leikkaat esimerkiksi
aaltopahvista kuvan osoittamia arkkitehtonisia
kappaleita. Voit suurentaa ja pienentää
mittakaavaa.
Muista varustaa kappaleet kiinnitysläpillä.
Niiden avulla voit vaivattomasti liimata
kolmiulotteiset kappaleet linnan rakentamista
varten. Voit käyttää apuna myös
maalarinteippiä. Niitit ja kuumaliima soveltuvat
myös työskentelyyn.
Linnan maalaamiseen soveltuvat peitevärit.
Pintaan voi liimata myös vaikka hiekkaa ja
pieniä kiviä. Darwi- massasta saa hyvää
muurauspintaa.
Linnan pihalle ja ympäristöön voit tehdä puita
piirtämällä tai maalaamalla tai keräämällä
varpuja ja sammalta rakennusmateriaaliksi.
Keskiajalla oli linnoissa kotieläiminä lehmiä,
lampaita ja sikoja. Hevonen oli tärkeä työjuhta
ja ratsu.
3.2 Linnan rakentaminen/työohje
20 b 7.

10. 4.1. Arkeologiset kaivaukset
Arkeologit ovat taitavia selvittämään rikkoutuneista esineistä
niiden alkuperän. Saviruukun palasista saadaan selville
esimerkiksi mistä kaukaa ruukku on peräisin.
Kaivauksilla työskentelevät poistavat maata kerroksittain
varovasti pienin erin, jotta mikään ei jäisi huomaamatta.
Työvälineinä käytetään pieniä lapioita, harjoja, rikkalapiolta ja
ämpäreitä sekä esineiden erottamiseksi hiekasta ohutsilmäistä
verkkoa. Työvälineet ovat joka kodin arkipäivän tavaroita.
Maakerroksen väristä voidaan tehdä päätelmiä esimerkiksi onko
paikalla ollut tulipesä. Alimmissa maakerroksissa olevat esineet
ovat yleensä vanhimpia.
Arkeologi jatkaa tutkimuksiaan työhuoneessaan, jossa uudet
löydöt ajoitetaan aiemmin löydettyjen esineiden ja kirjoista
saatavien tietojen pohjalta. Esineet luetteloidaan, piirretään ja
valokuvataan. Jokaisen esineen löytöpaikka merkitään
kaivausalueesta tehtyyn karttaan tarkasti.
Narrin kirjavinkki:
”Helsinki Helsingin
kaupungin alla”
Kaupunkiarkeologisia
sarjakuvia. Helsingin
kaupunginmuseo. 2007
21. Arkeologinen kaivaus Raaseporin linnan
muurien ulkopuolella. (Koeoja)
22. Linnan sisäpihalla on ollut keittiö
ja varastoja.
23. Kaivausalue on ruudutettu
käyttäen tikkuja ja lankoja.
25. Kaivaukselta löytynyt
rautanaula.
24. Pienet tutkijat
työssään.
8.

11. 4.2. Arkeologiset kaivaukset
Tehtävä 5
Tutki kuvassa olevia esinelöytöjä, esineiden
muotoja ja yksityiskohtia. Kuvittele olevasi
arkeologi, joka on juuri löytänyt erilaisia
vanhoja esineitä ja esineiden sirpaleita.
Maakerroksista voi paljastua ruukun palasia,
pikarin sirpaleita, koruja, kenkiä, nappeja,
pelinoppia tai rautaisia avaimia. Muovaile
savesta, muovailuvahasta tai mehiläisvahasta
esinelöytöjäsi. Laadi yhdessä ryhmäsi kanssa
kaivausalueesta kartta, jonka ruudutatte noin
viiden sentin ruutuihin. Asettakaa ruutuihin
kaikki ”arkeologiset löytönne”.
Teoksen äärellä keskustellaan minkälaista on
arkeologin työ, mistä hän saa tietoja ja mitä
esineet kertovat elämästä menneinä aikoina.
Tavoite
Tavoitteena on tutustua arkeologin työhön
eläytymisleikin avulla ja harjoitella
aikakäsitettä.
9.
Linnoissa vietetystä elämästä ja siellä eläneistä ihmisistä saadaan
tietoa vanhoista asiakirjoista kuten kuninkaan käskykirjeistä,
veronkantokirjoista tai aikalaisten kuvauksista. Myös maalaukset ja
piirrokset ovat historiallisen tiedon lähteitä. Arkeologiset kaivaukset
ovat erinomainen tietolähde tutkittaessa menneiden aikojen elämää.
Kaivauksissa löydetyt arkisen elämän jäänteet kuten työkalut,
saviruukun palaset, lasipikarin sirpaleet, kankaanpalaset,
nahkakengän pohjat, hevosenkengät ja naulat kertovat työtavoista,
ruokailusta ja vaatetuksesta. Eläinten luista ja kasvien siemenistä
voidaan tehdä päätelmiä paikalla asuneiden ihmisten ruokavaliosta.
Pelinopat kertovat miten linnoissa on kulutettu aikaa pelaamalla ja
leikkimällä.
Entiseen aikaan aikuisetkin leikkivät.
28. Hämeen linnan koristeellinen
tiiliseinä on ainutlaatuinen koko
Pohjolassa
32. Kultasormus 31. Lasipikari
30. Kalan suomuja ja
nikamia
29. Turun Aboa
Vetus-museon
kaivauksissa löydetty
sian kallo.
33. Punasaviruukun
palanen

12. 5.1 Totta ja tarua linnan elämästä/Asukkaat
Tutkitaan linnojen arkisesta elämästä säilynyttä
historiallista aineistoa. Linnan elämä oli
monipuolista. Tarvittiin kaikenlaista osaamista
ja erilaista ammattitaitoa kuten:
- Leipureita
- Kokkeja
- Kankureita
- Hevosmiehiä
- Fatabuurin vartioita, Fatabuuri oli
varastoaitta,
Kuninkaan kammari
- Sotilaita
- Ritareita
- Linnanneitoja
- Narri
Vaatteista, asusteista ja koruista saattoi
päätellä kantajansa arvoaseman linnassa.
Linnoissa uskottiin asustavan myös koko
joukko taruolentoja kuten vetehisiä, haamuja ja
tonttu-ukkoja.
Näillä asukeilla oli omat tärkeät tehtävänsä,
joista kerrotaan vanhoissa tarinoissa. 10.
34. Linnanherra Linnan emäntä Piika
Nuori aatelismies

13. 5.2 Totta ja tarua linnan elämästä/Heraldiikka
Tehtävä 6
Suunnitellaan oma vaakuna lippuun, viiriin tai
kilpeen. Tukeva paperi ja pahvi ovat sopivia
materiaaleja työskentelyyn. Ennen työhön
ryhtymistä jokainen pohtii millainen kuva-aihe
kertoo omista harrastuksista tai suvun juurista.
Vaakunoihin yksinkertaistetaan aina kuva-
aiheet ja niissä käytetään heraldisia vaakunan
pintajakoja ja heraldisia värejä.
Heraldinen vaakunan pinnan jako
Vaakunakilpi jaetaan tavallisesti kahtia
pystysuoraan tai vaakasuoraan. Vaakuna
voidaan jakaa myös neljään osaan kuten
viereisessä Tott- suvun vaakunassa. Vaakunan
pinnan jako tarkoittaa yleensä, että kaksi tai
useampi suku on ottanut käyttöön yhteisen
vaakunan. Jos pintoja halutaan kolme
käytetään esimerkiksi kolmiota ja jos pintoja
halutaan viisi niin neljään jaetun kilven keskelle
asetetaan viides pinta neliön muotoisena.
Heraldiset värit
Heraldiikassa käytetään seuraavia värejä:
punainen, sininen, vihreä, musta sekä
metallivärit: valkoinen/hopea ja kulta/keltainen.
Värisääntönä on, että väripinnat asetetaan niin,
että väripinta ja metalliväri vuorottelevat, eivät
siis pääsäännön mukaan ole vierekkäin.
35. Tott-suvun
vaakunoita
37. Tott-suvun viiri
36. Ritari ja keppihevonen. 38. Vaakunakilpiä.
11.

14. 5.3. Totta ja tarua linnan elämästä/linnan puolustus
Keskiaikaisia taisteluvarusteita ja käsiaseita
ennen ampuma-aseiden aikakautta.
Miekkailu ja jousiammunta ovat nykyisin
urheilulajeja.
Varsijousta käytetään yhä metsästyksessä.
12.
39.

15. 5.4. Totta ja tarua linnan elämästä /miekkailua
Tehtävä 7
Miekkailu on nykyisin urheilulaji, mutta
keskiajalla miekkoja käytettiin taistelussa.
Miekkailussa on tarkat säännöt ja askelkuviot.
Tehkää ohjeen mukaan sanomalehtipaperista
miekkoja ja harjoitelkaa askelkuvioita.
Tarvitset sanomalehtipaperia ja
maalarinteippiä. Ota päivälehdestä 8-10
aukeamaa ja levitä ne auottuna päällekkäin.
Aloita yhdestä kulmasta rullaamaan
paperinippua tiukalle rullalle suunnaten
vastakkaista kulmaa kohden. Kun olet rullannut
nipun kokonaan, kiinnitä se kiertämällä
maalarinteippiä keskikohdalle ja sen molemmin
puolin.
Tee sen jälkeen kädensija taittamalla nippu
kaksin kerroin ja kiinnitä taite maalarinteipillä.
Miekka on valmis.
13.
40. 41a. 41b. 42a.
42b.

16. 5.5. Totta ja tarua /soittoa ja piiritanssia
Arkinen elämä linnoissa oli usein ankeaa ja
työnteko raskasta. Kuitenkin linnoissa myös
juhlittiin, kun linnanherra sai vieraita tai oli jokin
vuotuinen juhlapäivä. Tuolloin linnan juhlasali
koristeltiin, musisoitiin, laulettiin sekä nautittiin
hyvää ruokaa.
Tehtävä 9
Tee oma soitin. Soittimen voi koristella nauhoin
ja helmin ja maalata värilliseksi.
Keskiajalla oli soittimien tekijöitä, mutta
yksinkertaisia soittimia saatettiin tehdä itsekin.
Jätemateriaalit soveltuvat erilaisten soittimien
kuten marakassien ja sadekeppien tekoon. Eri
paksuisten puukeppien sointi vaihtelee korkeasta
matalaan. Kumisevat astiat ovat hyviä rumpuja.
Marakassin voi valmistaa pääsiäismunan
muovisesta kuoresta, tyhjistä muovipulloista tai
säilykepurkeista. Ne täytetään hiekalla, kivillä,
kuivilla herneillä tai ohranjyvillä. Ääni vaihtelee
kuoren materiaalin ja sisällön mukaan.
Sadekeppi, vanha intiaanien soittoväline,
valmistetaan täyttämällä muovi- tai kartonkiputki
herneillä ja hiekalla. Putken päät suljetaan
kankaalla, jonka ympärille kiinnitetään
koristeellinen nyöri. Putken läpi työnnetään
spiraalin muotoisesti rautanauloja. Putkea hitaasti
liikuttelemalla saadaan sadetta muistuttavaa
ääntä.
Kirjastojen musiikkiosastoilta on lainattavissa
keskiaikaista musiikkia.
Tehtävä 8
Harjoittele tanssiaskelkuvioita ja suunnittele omia pieniä tansseja.
Voit käyttää myös keskiajalta peräisin olevia soittimia, kuten
tamburiineja, kulkusia, rumpuja, nokkahuiluja ja helistimiä.
(Wikipediasta löydät hakusanalla: keskiaikaisten tanssien
askelkuvioita)
43. Keskiajalla
tanssittiin
piirissä
suuntia
vaihdellen tai
ketjussa
laulaen ja
soittaen.
44. Ulkona
tanssittiin
toreilla ja
pihoilla.
14.

17. 5.6 Totta ja tarua/ryijy ja tapetti
Kivilinnat olivat kylmiä asua. Lattiat ja penkit
olivat puuta, mutta kivisistä seinistä hohkasi
kylmyys. Linnan Fatabuurissa, linnanherran
varastossa säilytettiin ryijy- ja höyhenpeitot,
tyynyt ja lakanat sekä muut arvokkaat tekstiilit
ja esineet. Fatabuurissa työskentelivät
emännän johdolla kehrääjät ja kutojat. Hienot
vieraat saivat nukkua höyhenpatjoilla ja –
tyynyillä ja joko pellavaisilla tai nahkaisilla
lakanoilla. Tavallinen väki nukkui oljilla, joiden
päälle oli levitetty pistelyä estämään villainen
alusvaippa.
Ryijyjen villasta ja hampusta tehty nukka
lämmitti nukkuessa, penkillä istujaa tai
lattialla jalkojen alla. Ryijyn voi tehdä
kutomalla, solmimalla tai ompelemalla nukka
valmiiseen kangaspohjaan. Todella
lämpimäksi kudotuissa ryijyissä oli nukka
molemmilla puolilla. Täkänä on
kaksinkertaiseksi kudottu kangas. Täkänää
käytettiin myös peitteenä jo keskiajalla.
Suomen linnoissa tehtiin hienoja ryijyjä, joita
toimitettiin myös kuninkaanlinnaan
Tukholmaan.
Linnoissa oli myös seinävaatteita, kudonnaisia
ja tapetteja, penkkityynyjä sekä värillisiä ja
yksivärisiä pöytäliinoja.
Tehtävä 11
Tehtävänä on valmistaa ryijy ja eläytyä
Fatabuurin tunnelmaan. Taustalla voi soida
Tehtävä 10
Suunnittele oma tapettimalli. Piirrä kuvio pahville tai tukevalle
kalvolle. Leikkaa auki kuvio-osa niin saat ”shabloonan” jonka avulla
voit monistaa kuvion joko paperille tai kankaalle.
45. Tapettimalli 1800-luvulta 46. Ryijymalli 1750-luvulta
Turun linnasta 1500-luvulta löydetyt
ryijyt olivat luonnonvärisiä. Langat olivat
luonnonväreillä värjättyjä. Ryijyjä
käytettiin peitteinä nukkapuoli alaspäin.
17.
47.

18. 5.7. Tarua ja totta/ ryijyn valmistusohje
Tarvikkeet:
Tukeva pahvinpala, noin postikortin kokoinen tai
pieni kudontakehys, sakset, harva kampa tai
haarukka, kalalankaa loimeksi, villalankoja
nukkaan, paksua lankaa välikuteeksi,
suurisilmäinen tylppä neula.
Nukkalankojen valmistus: Kierrä yhtä tai useampaa
väriä yhdessä n. 5 cm korkean pahvin ympärille.
Nukan pituus on 2x haluttu korkeus plus 1,5 cm.
Leikkaa langat pahvin toisesta reunasta poikki. Ota
aina yhteen nippuun 3-5 lankaa.
Tehtävä 11
Ryijyn valmistus:
Leikkaa noin postikortin kokoiseen pahviin
vastakkaisiin päihin vajaan sentin viillot toisiaan
vastaan kohtisuoraan. Kierrä kalalankaa loimeksi
pahvin ympäri edeten pahvin toisesta reunasta
toiseen. Solmi aloitus- ja lopetuskohdat tiukasti
yhteen pahvin takapuolelle. Ota noin yhden metrin
pätkä välikudetta ja pujota neulan silmään. Aloita
kutominen pujottamalla välikudetta joka toisen
langan alta ja takaisin tullessa päinvastoin. Toista
muutaman kerran.
Tee yhden nukkakerroksen jälkeen välikuteella
kolme kerrosta, toista nukkakerros, lopeta työsi
useampaan välikudekerrokseen. Leikkaa pahvin
takaa keskeltä langat poikki. Irrota työ varovasti.
Solmi molemmista päissä aina vierekkäiset kaksi
lankaa yhteen,. Tasoita tupsut leikkaamalla.
Ryijysi on valmis.
16.
49.
48.

19. 5.8. Totta ja tarua/tehdään teatteria
Narrin tarinoista voi tehdä pieniä draama- tai
nukketeatteriesityksiä. Voi myös itse keksiä
aiheita elämästä linnoissa keskiaikana. Kun
aihe on valittu osallistujat pohtivat pareittain
seuraavia asioita:
Mikä Narrin tarina valitaan esitykseen?
_____________________________________
_____________________________________
Juonen kulku?
_____________________________________
_____________________________________
_____________________________________
_____________________________________
_____________________________________
_____________________________________
Millaiseen ympäristöön tarina sijoitetaan?
_____________________________________
_____________________________________
_____________________________________
_____________________________________
Vaihtuuko ympäristö (näyttämö) esityksen
aikana?
_____________________________________
_____________________________________
_____________________________________
Mikä vuorokauden aika on?
____________________________________
Millainen valaistus on, muuttuuko se
esityksen aikana?
____________________________________
____________________________________
____________________________________
____________________________________
Millaisia äänitehosteita tarvitaan ja miten ne
saadaan aikaan?
____________________________________
____________________________________
____________________________________
____________________________________
Muuta tärkeää?
____________________________________
__________________________________
____________________________________
____________________________________
____________________________________
____________________________________
Kaikkien parien ehdotukset luetaan yhteisesti
ja valitaan sopivimmat toteutettaviksi. Eri
ehdotuksia voidaan myös yhdistellä.
Sovitaan mitä kukin tekee, esimerkiksi
näyttelevät, tekevät puvut ja nuket tai
näyttämön kulissit.
Tehtävä 12
Suunnitellaan ryhmässä
kummitustarina.
Tarinaan äänitetään
mielikuvitusta
kutkuttavia ääniä kuten
aukeavia, narisevia ovia,
rahinaa, maukumista,
suden ulvontaa, tuulen
kohinaa, ukkosen
jyrinää, huokauksia,
koputuksia jne.
Äänimaailman voi
äänittää etukäteen.
Sateen ropinaa saadaan
tiputtamalla hiekkaa
pellille, ukkosen jyrinää
paukuttamalla peltiä,
oven narina on
pelottavaa. Miten saada
aikaan huuhkajan
huhuilua tai koiran
haukuntaa, kissan
naukumista, suden
17.

20. 5.9 Totta vai tarua/ näin tehdään teatteria
Sorminukke
Tarvitset:
Yksivärisiä kankaita, esim.
askarteluhuopaa tai vanhoja
sormikkaita, lankaa tai huovutusvillaa
hiuksiin, tusseja askarteluliimaa, sakset,
ompelulankaa ja neuloja.
Leikkaa kaksi kahden sormen levyistä
ja sormesi paksuista kappaletta
kankaasta tai jos käytät sormikkaita,
leikkaa sormet irti. Huomaa että teet
riittävän suuren, jotta nukke mahtuu
liimauksen jälkeen sormeen.
Levitä liimaa toisen osan reunoille, ei
alareunaan ja paina osat yhteen. Anna
kuivua ennen sovitusta. Leikkaa
nukeille kädet, haarniskat, hatut,
hameet, essut, housut tai mitä haluat
kankaalle ja liimaa kiinni nuken
vartaloon.
Varjokuvanukke
Tarvitset:
Tukevaa kartonkia, eri värejä,
maalarinteippiä, sakset, lyijykyniä,
puutikkuja esim. Saslik- tikkuja tai
luonnonoksia.
Piirrä tukevalle kartongille
haluamasi hahmo. Muista, että
hahmosta näkyy vain ääriviivojen
muoto, varjokuva. Leikkaa hahmo
ääriviivoja pitkin irti pahvista.
Teippaa tikku hahmon taakse ja
esitys voi alkaa.
Käsinukke puukauhasta tai
haarukasta
Tarvitset: Käytettyjä tai uusia
puuhaarukoita, lusikoita, kauhoja,
talousfoliota ja rautalankaa,
kangaspaloja, askartelupunosta,
tusseja, liimaa, villaa, vesivärit,
tuikkujen kuoria, ritareille
säilykepurkin kansi kilveksi, isoja
klemmareita päällystettyinä
miekoiksi.
Maalaa puu sopivasti ja piirrä
kasvot tussilla. Liimaa hiukset,
hattu, huntu, paikalleen tai taivuta
kypärä muotoon. Taivuta
askartelupunosta käsiksi
puuvarren ympäri. Liimaa mekko
tai päällystä varsi foliolla. Tee
tarvittavia lisävarusteita: Kilpi,
18.
Tehtävä 13
50.

21. 5.10. Totta ja tarua/ tehdään eläimiä
Tehtävä 14
Lehmä, lammas, koira ja hevonen
Tarvitset:
Tukevia suorakaiteen muotoisia kartongin
paloja, värikynät, sakset, liimaa ja eläinten
turkkien värisiä kangastilkkuja.
1. Taita pahvi keskeltä kahtia.
2. Piirrä eläimen sivukuva. Selkä taitteen
kohdalla!
3. Pidä pahvi edelleen 2-kertaisena ja leikkaa
irti. Älä leikkaa selkää!
4. Taita pahvi auki, levitä liimaa niihin kohtiin
joihin tulee turkki. Paina kangas liiman
päälle. Leikkaa nurjalta liika kangas pois.
5. Piirrä lopuksi eläimelle silmät, suu, kaviot
ja liimaa häntä.
52. 19.
Narri suosittelee: Kokeilkaapa myös mummin ja isomummin
lapsuudessa tekemien käpyeläinten valmistusta!
51.

22. 6.1. Pidot linnassa/päätösjuhlat
Linnan ruokapöydässä 1500-luvulla
Suomen linnoissa ylipäällikkönä oli
tavallisesti ruotsalaismies. Linnoissa asui
vouteja, alivouteja ja huovien lisäksi suuri
joukko palkollisia ja muuta väkeä.
Hämeen linnassa ruokakuntaan kuului
päivittäin linnanväen lisäksi asemiehet,
ratsumiehet ja pyssymiehet, talonvouti,
linnan keittäjä, kellarimestari, juomanpanija,
leipuri, tynnyrintekijä, kattilaseppä,
härkärenki, navetta-, sika- ja hanhipiiat,
tiilenlyöjä, kengittäjä ja koko muu
palveluskunta.
Herttuan pöydässä ruokaili Juhana Herttua
vieraineen. Pöydässä juotiin herrainolutta,
syötiin vehnäleipää, vehnäsämpylöitä, lestyä
leipää, herneitä, kananmunia, voita, juustoa,
kinkkua, kylkisilavaa, naudanselkiä ja kieliä.
Lisäksi Jäniksiä, riistalintuja, hirvenlihaa ja
yksi metsäkauris.
Väenpöydässä juotiin mietoa laivaolutta ja
renkiolutta. Leipä oli leseleipää. Suolakalana
oli lohta, siikaa ja mätiä. Liharuoka
valmistettiin naudasta ja lampaasta.
Tehtävä 15
Leikkaa värillisistä papereista ja maalaa linnan herkkuja.
Rakentakaa yhdessä seinälle juhlapöytä linnojen herkuista.
Tehtävä 16
Millaista väkeä linnan pöydässä oli? Piirrä ja maalaa Juhana
Herttuan ja Katarina Jagellonica- herttuattaren seurue tai
väenpöydän väkeä.
20.

23. 6.2. Pidot linnassa/päätösjuhlat
Päätösjuhla
Päätösjuhla voi olla vaikka nyyttikestit
vanhemmille, isoäideille, vaareille ja muille
vieraille.
Rakennetaan yhdessä näyttely ja kerrotaan
vieraille mitä olemme oppineet Suomen
vanhoja linnoja tutkiessamme.
Kulttuuriperintö siirtyy näin sukupolvelta
toiselle.
Yhdessä koottu linnasalkku tuodaan
vieraiden katseltavaksi.
Fasaani ja
juottoporsas olivat
keskiajan
juhlaruokia. Leipä
leivottiin ja juustot
valmistettiin
kauniisiin
muotteihin linnan
keittiössä.
Juomahaarikat
olivat lasista tai
tinasta
valmistettuja.
Juhlakousat ja
lusikat olivat usein
21.
52a.
52b.
52c.
52d.
52f. Linnanrouva ja hovineito
52e.

24. Kuvat
Kuvat:
29, 30, 31, 32, 33, Aboa Vetus Ars Nova museo, Turku
Kansikuva, 2, 4, 5, 10, 13, 20, 28, 45, 46, 48a,
Grönholm, Bo
52, Grönholm, Inari
41a, ja b Luostarinen, Hannu
Nimiölehti Mikko Sairanen
1, 6, 7, 8, 9, 11, 28, Museovirasto, kuva-arkisto
48b Opetushallituksen opetusohjelmat
17, 18a, 23, 36, 38 Päivinen. Elise
18b, 19, 38, 41a, 42a Savonlinnan iltapäiväkerhot
21, 25, 24, Wasström Eveliina
16 Wikipedia (otettu 99.9.2010)
Piirrokset:
20a, 37 Grönholm, Bo
3, 15 Inbar, Maarit
47 Ingå, Fagervik, Degerby en västnyländsk
bygdekrönika, första delen sammanställt av Alf Brenner,
Ekenäs Tryckeri 1936
12 Järventaus, Esko
35 J.R. Aspelin teoksesta Olofsborg 1886
14, 20, 20b, 34, 39, 42b, 50, 51, 52, 53, 54,55,
Manninen-Björkmann, Erja ja Valkama , Henna
49 Opetushallituksen opetusohjelmat
16 Wikipedia (otettu 9.9. 2010)
Pienoismalli
17 Miniatyyrimalli, Pailos, Taina, Länsi-Uudenmaan
maakuntamuseo, Raasepori
Vanhat linnat
1. Olavinlinna. Pyhitetty ritareiden suojeluspyhimykselle
Olaville. Väritetty litografia P.A. Kruskopfin laveerauksen
mukaan 1840-luvulta.
6. Olavinlinna 1690-luvulla. Kuparipiirros, yksityiskohta
kartasta v:lta 1750. D Pyhän neitsyen torni, B. Pyhän
Olavin torni (kirkkotorni), C Pyhän Eerikin torni, E, Kijlin
torni ja F, Paksutorni.
7. Raaseporin linnan rauniot Akvarelli, M.N. Vorobjev.
Valokuva Markku Haverinen.
8. Kastelholman linna Ahvenanmaalla. Kuparipiirroksen
on Erik Dahlberg luultavammin tehnyt 1860-luvulla.
Piirros on painettu Dahlbergin Svecia antigua et hodierna
teokseen.
9. Kajaanin linnan rauniot, Valokuva H. Rehnfors.
57. Hämeenlinna. Akvarelli, Alexander Amatus Thesleff
1808, postikortti päivätty 31.5. -82.