Porissa 29.11.2018 pidetyn metsäalan toimijatapaamisen materiaalia.
Tapaamisen kutsui koolle Suomen metsäkeskus.
Satakunnan puunkuljetusten infrastruktuuri: Lounais-Suomen yksityistiet -hanke - Projektipäällikkö, Petri Lähteenmäki, Suomen metsäkeskus
Suomen metsäkeskuksen Suometsien sadonkorjuu -hankkeen järjestämän Pehmeiden maiden puunkorjuun kehittämispäivän materiaalia. Kehittämispäivä järjestettiin 22.11.2018 Seinäjoella.
Paikkatiedosta apua suometsien sulan maan aikaiseen puunkorjuuseen - Harri Lindeman ja Jori Uusitalo, Luonnonvarakeskus
Porissa 29.11.2018 pidetyn metsäalan toimijatapaamisen materiaalia.
Tapaamisen kutsui koolle Suomen metsäkeskus.
Satakunnan puunkuljetusten infrastruktuuri: Lounais-Suomen yksityistiet -hanke - Projektipäällikkö, Petri Lähteenmäki, Suomen metsäkeskus
Suomen metsäkeskuksen Suometsien sadonkorjuu -hankkeen järjestämän Pehmeiden maiden puunkorjuun kehittämispäivän materiaalia. Kehittämispäivä järjestettiin 22.11.2018 Seinäjoella.
Paikkatiedosta apua suometsien sulan maan aikaiseen puunkorjuuseen - Harri Lindeman ja Jori Uusitalo, Luonnonvarakeskus
Paikkatiedot ja digitaalisten palvelujen hyödyntäminen riistametsänhoidossa. Esitys 3.10.2018 Riistametsänhoidon koulutuksessa (Suomen metsäkeskus) Haukivuorella, (c) Janne Miettinen, Suomen riistakeskus.
17.10.2019 Eurassa metsä- ja luontoalan toimijoille järjestetyn yhteistyöneuvottelun
Pyöreän pöydän neuvottelu
materiaali
Sarjassa yhdistettynä:
Avaus: Helena Herttuainen - Suomen metsäkeskus
FSC-sertifiointi ja HCV-alueet: Markus Nissinen - MTK metsälinja
Luontokohteiden nykytila: Risto Vilen - Satakuntaliitto
Monimetsä -hanke jatkuu: Jarmo Uimonen - Suomen metsäkeskus
Pyöreän pöydän esitykset Alueellisen metsäohjelman kirjauksiksi: sihteerinä neuvottelussa toimi Tapio Nummi - Suomen metsäkeskus
Paikkatiedot ja digitaalisten palvelujen hyödyntäminen riistametsänhoidossa. Esitys 3.10.2018 Riistametsänhoidon koulutuksessa (Suomen metsäkeskus) Haukivuorella, (c) Janne Miettinen, Suomen riistakeskus.
17.10.2019 Eurassa metsä- ja luontoalan toimijoille järjestetyn yhteistyöneuvottelun
Pyöreän pöydän neuvottelu
materiaali
Sarjassa yhdistettynä:
Avaus: Helena Herttuainen - Suomen metsäkeskus
FSC-sertifiointi ja HCV-alueet: Markus Nissinen - MTK metsälinja
Luontokohteiden nykytila: Risto Vilen - Satakuntaliitto
Monimetsä -hanke jatkuu: Jarmo Uimonen - Suomen metsäkeskus
Pyöreän pöydän esitykset Alueellisen metsäohjelman kirjauksiksi: sihteerinä neuvottelussa toimi Tapio Nummi - Suomen metsäkeskus
Similar to Sulan maan aikaisen puunkorjuun edellytykset turvemailla (15)
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaSuomen metsäkeskus
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen materiaalia
3. Kesäkorjuukelpoinen turvemaakohde?
• Lähtöpuusto > 150 m3/ha, ojat hyvässä kunnossa (korjuukelpoisuuskartta)
• Koivun osuus poistumasta suuri
• Metsäkuljetusmatka lyhyehkö (< 300 m), tai varastot hajautettavissa
• Ympärillä kivennäismaata, johon voidaan sijoittaa kokoojauria
• Kriittinen piste turve- ja kivennäismaan rajapinnassa!
• Kohteelle johtavan tiestön kuljetuskelpoisuus hyvä
• Sekä lavetti- että puutavara-autot
• Vähän puutavaralajeja → vähemmän ajokertoja
• Ei energiapuun talteenottoa
3
5. Taustaa
• Kehitystyö v.v. 2014-2017 laajana yhteistyönä
• Arbonaut, Metsäteho osakkaineen, Suomen Metsäkeskus
• Haluttiin löytää keinoja suunnittelun tueksi ja puunkorjuun käsittely-
yksiköiden keskikoon kasvattamiseksi
• Kesäkorjuukelpoiset vs. talvikorjuuta edellyttävät leimikkokeskitykset
• Etsittiin staattisten ja hitaasti muuttuvien olosuhdetekijöiden joukosta ne,
jotka tunnetaan riittävän hyvin ja jotka selittävät yhdessä parhaiten
korjuukelpoisuuden
• Maaperä: kivennäismaa – suomaski
• Kasvillisuus: puuston määrä m3/ha
• Kosteus: pintamallista eli topografiasta johdettu kosteusindeksi
• Kuivatustilanne: ojien kuivavara (turvemaat)
LUOMASSA MAHDOLLISUUKSIA 5
14. • Karttojen pohjana oleva malli tuottaa suunnittelun tarpeisiin kohtuu hyvän
arvion korjuukelpoisuudesta
‒ Ennuste on varovainen
‒ Tärkeää, että huomataan myös selvät talvikohteet
‒ Paikkaa hyvin paikallistuntemuksen puutteita
‒ Parhaimmillaan, kun etsitään isommasta turvemaakeskittymästä
lupaavimpia kesäkorjuuseen soveltuvia alueita
‒ Auttaako varastopaikkojen sijoittelussa?
• Korjuun toteutusvaiheessa tarvitaan myös dynaamisempaa tietoa
kantavuusolosuhteista
Tähänastiset kokemukset kartoista
15. Kyselytutkimus 01/2019
Palvelun tunnettuus, saatavuus ja käytön intensiteetti
• Palvelu tunnetaan hyvin mutta saatavuus rajoittaa käyttöä
• Noin 40 % (28/71) karttapalvelun piirissä olevista käyttää sitä aktiivisesti
LUOMASSA MAHDOLLISUUKSIA 15
Yht.
Oletko tututustunut
korjuukelpoisuus-
karttaan?
En tunne
asiaa (7)
(93/100)
Kuinka pitkään kartat
ovat olleet
käytettävissäsi?
< 3 kk
(10)
(71/93)
Kuinka usein käytät
palvelua?
Lähes päi-
vittäin (10)
En käytä
(12)
(59/71)
Olen
(72)
En, mutta tiedän millaisesta
palvelusta on kysymys
(21)
Eivät ole vielä
käytettävissä (22)
Muutaman kerran
kuukaudessa (18)
Vain harvakseltaan
(31)
> 6 kk
(34)
3 - 6 kk
(27)
16. Kyselytutkimus 01/2019
Käyttökokemukset ja kehitysideat
• Kolmannes vastaajista kaipaa ohjeistusta karttojen käyttöön
• Puolet kokee palvelun hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi
• Väriskaala haasteellinen punavihersokeille
• Talvikohteetkin voisi jakaa kahteen luokkaan
• Tiestön kantavuustieto yhtä tärkeä kuin korjuukelpoisuus
• Hienojakoisimmat kivennäismaat pitäisi tunnistaa tarkemmin
LUOMASSA MAHDOLLISUUKSIA 16
17. Kyselytutkimus 01/2019
Yleisarvosana kartoista työkaluna ja palveluna
LUOMASSA MAHDOLLISUUKSIA 17
• Mukana kaikki, joille palvelu on tuttu ja käytettävissä (65 vastaajaa)
• Kokemukset myönteisimpiä ph-organisaatioiden toimihenkilöillä
• Mitä pidempään palvelu ollut käytettävissä, sitä tyytyväisempiä
ollaan
Yleisarvosana (vastauksia > 3 kpl)
25. Ajourien sijoittelu
LUOMASSA MAHDOLLISUUKSIA 25
Ojat kunnostetaan Ojia ei kunnosteta
Ajouran sijoittamista uran
päälle kannattaa välttää,
voi aiheuttaa ongelmia
kunnostusojitettaessakin
(penkoissa sortumisriski)
39. • Jos “kevytsiltoja” kuljetetaan lavetilla, minimivaatimuksena 5-akselinen ritiläauto. Tai
erilliskuljetus puutavara-autolla.
• Siltojen pituus kriittinen tekijä, sovitettava tarkasti kuormatilan pituuteen
• Kevyitä siltaratkaisuja joka tapauksessa tarvitaan. Parhaimmillaan kohteilla, joissa
yksittäisiä riskikohtia pullonkaulana. Perinteiset ojien ylitystavat aiheuttavat märissä
olosuhteissa tulvimisongelman
Kevytsillat