Sosiaalinen
media mukaan
 opetukseen!
      Harto Pönkä,
        21.11.2012

           #oth12
http://www.fredcavazza.net/2012/02/22/social-media-landscape-2012/
Opetuksessa käytetyt ohjelmat v. 2012
TOP 10                                          Nousussa
1. Twitter                                      17. Google+/Hangouts                     56. Khan Academy
                                                19. Word                                 57. Google kääntäjä
2. YouTube
                                                20. Yammer                               61. Flipboard
3. Google Docs/Drive
                                                24. Scoopit                              66. Instapaper
4. Google haku                                  25. TED Talks/TED Ed                     71. OneNote
5. WordPress                                    36. Pinterest                            73. Zite
6. Dropbox                                      41. Hootsuite                            89. Learnist
                                                44. LiveBinders                          90. MentorMob
7. Skype
                                                45. Sharepoint                           92. Doodle
8. PowerPoint
                                                47. iTunes ja iTunesU                    99. Popplet
9. Facebook
10. Wikipedia

  Lähde: Top 100 Tools for Learning 2012, http://c4lpt.co.uk/top-100-tools-2012/ (582 asiantuntijan äänestystulos)
Sosiaaliset verkostot
                                                         yhdistävät samoista aiheista
                                                         kiinnostuneita ja toimivat
                                                         tehokkaina tiedon jakamisen
                                                         ja seuraamisen kanavina.




         Lähde: Verkosto visualisoituna: #sometu, Olli Parviainen, 1.11.2010,
http://verkostoanatomia.wordpress.com/2010/11/01/verkosto-visualisoituna-sometu/
Some-palvelut tukevat
ryhmien ja yhteisöjen
syntymistä ja toimintaa.
Parvet ja verkostot
On sanottu, että            tuottavat sisältöjä
sosiaalisen median          monipäisesti.
yhteisöissä on
joukkoälyä.                                       Sosiaalisessa
                                                  mediassa on
                                                  verkkovoimaa.




                Oppimistutkijan silmin kyse on
                yhteisöllisestä oppimisesta,
            tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.
Miksi ja miten somea opetukseen?
”   Yritystoiminnassa sosiaalisen median laaja-alaisin
        vaikutus koetaan sisäisessä viestinnässä ja
    toimintatapojen muutoksessa. Uudet tavat jakaa
          tietoa ja osaamista organisatoristen ja
      maantieteellisten rajojen yli lisäävät tietotyön
                       tuottavuutta.
                                             (EVA:n Suora yhteys)



   Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten
    ideoiden jalostaminen ovat harjoittelua vaativia
      taitoja. -- Siksi niitä pitää vahvistaa koulu- ja
    opiskeluvaiheessa nykyistä systemaattisemmin.
                                                 (EK:n Oivallus)
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/
”
Sosiaalisen median opetuskäyttö merkitsee ennen
    kaikkea toimintakulttuurin muutosta. -- Sen
      mukanaan tuoma avoimuus, julkisuus ja
     yhteisöllisyys ovat asioita, jotka eivät ole
  tyypillisesti kuuluneet opetustyöhön. Emme voi
taistella tätä muutosta vastaan, vaan meidän tulee
löytää oppimisen kannalta mielekkäät tavat toimia
            uusissa oppimisen yhteisöissä.



        Lähde: Sosiaalisen median opetuskäyttö (Pönkä, Impiö, & Vallivaara, 2012)
                   http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3
Opettajan on hallittava somen käyttö voidakseen opettaa sitä!
Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu
                        Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799
Käytännössä: some osana mediataitoja

        Käytännön toimenpiteitä:
        • Oppimistilanteissa tuetaan oppijoiden itseilmaisua, luovuutta, tiedon ja
           osaamisen jakamista ja yhteistyötä ja sosiaalista mediaa hyödynnetään
           luontevana osana oppimista.
        • Oppijoita kannustetaan ja harjoitetaan vastuulliseen aktiivisuuteen ja
           osallisuuteen verkkokeskusteluissa.
        • Koulussa opitaan sisällöntuotannossa vastaanottajan ja tuottajan oikeudet
           ja velvollisuudet sekä median tietoturvallisuuteen liittyvät asiat.
        • Oppijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää eri palveluita ja sovelluksia kuten:
           blogeja, mikroblogeja, wikejä, dokumenttipalveluja, tiedon- ja
           ajanhallintapalveluja, kuvien, videoiden, linkkien ja muita sisältöjen ja
           tuotosten jakopalveluja, keskustelu- ja chat-palveluja sekä yhteisö ja
           ryhmätyöskentelyalustoja.
        • Tiedon määrän ja saavutettavuuden lisääntyessä, opettajan tärkeä rooli on
           auttaa oppijaa arvioimaan löytämänsä ja käyttämänsä tiedon laatua.


                                                             Lähde:
https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetu
1. Vaihe
Aloita jostakin tutusta ja helposta

• Valitse yksi itsellesi tuttu sosiaalisen median
  palvelu, jolle on pedagogisesti järkevä
  käyttötarkoitus
• Esimerkiksi luokan/kurssin yhteinen blogi tai wiki
• Ensimmäisellä kerralla on turha hamuta liikoja
   – Mahdollisuuksia riittää, mutta keskity johonkin tiettyyn
     asiaan oppimisen tukemisessa
   – Pidä työskentely omissa käsissäsi
• Kerää palautetta ja arvioi, miten onnistuit
http://elamaapinnalla.blogspot.fi/2012/05/viikko-17-viimehetken-kasailut-ja.html (Juha Viljamaa)
Opetusblogi
             Opetuksen dokumentointi ja yhteinen työtila

               Opetuksen dokumentointi, avoimuus
                Tehtäviä, ohjausta, lisämateriaalia
              Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen




http://elamaapinnalla.blogspot.fi/2012/05/viikko-17-viimehetken-kasailut-ja.html (Juha Viljamaa)
Pedagoginen käytettävyys

•   Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?
•   Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot
•   Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä
•   Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”
     – RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)
     – Muut liittämis- ja upottamismahdollisuudet
• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva
• Avoin vai suljettu palvelu?
• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?

• Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötapa
   valinta tehtävä tarpeiden mukaan
Toimintakulttuuri 1. vaiheessa

• Opettajajohtoisuus
• Opiskelijoiden osallistaminen
• Epävarmuus verkkoa ja avoimuutta kohtaan,
  kannustuksen tarve
• Kriittisyys välineitä kohtaan ja/tai korostunut
  innostus
2. Vaihe
Vähän enemmän ja paremmin

• Arvioi ja kehitä opetusta aiemman pohjalta
• Siirrä vastuuta oppijoille
   – Esimerkiksi jos viimeksi oli kurssin yhteinen blogi,
     seuraavaksi voidaan sen lisäksi perustaa opiskelijoiden
     henkilökohtaiset blogit
• Ota käyttöön jokin uusi sosiaalisen median
  palvelu, joka sopii kurssin työskentelyyn
   – Esim. miellekarttaohjelma, yhteiset muistiinpanot,
     sosiaaliset kirjanmerkit, mikroblogi tai wiki
Omassa blogissaan
                                                         oppija voi arvioida
                                                         omaa ja ryhmänsä
                                                         työskentelyä sekä
                                                         pohtia oppimisen
                                                         kannalta keskeisiä
                                                         aiheita.




http://hehkuvaa.blogspot.fi/2012/10/harjoitusovet.html
Yhteiset muistiinpanot
Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7
             TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/
Sosiaaliset kirjanmerkit ja koosteet
       http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/
http://www.mindmeister.com/
Käsite- ja miellekartat
        Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet
 Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.
    Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen




                      http://www.mindmeister.com/
Toimintakulttuuri 2. vaiheessa

•   Tarkka työnjako opettajan ja opiskelijoiden välillä
•   Valmius omien sisältöjen julkaisemiseen verkossa
•   Vastuu oman ryhmän toiminnasta
•   Yksityisyyden hallinta korostuu
3. Vaihe
Sosiaalisen median oppimisympäristö

  • Sosiaalisen median palvelujen avulla on
    mahdollista rakentaa loputtomasti erilaisia
    oppimisympäristöjä
  • Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa
    oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi
    esim. tähtimallin mukaisesti
  • Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta
  • Edelleen: muista perusteet eli oppimisen tuki!
Muutos ”perinteiseen” verratttuna




 Perinteinen verkko-oppimisympäristö:     Tähtimalli: toimintoja yhdistellään
kaikki toiminnot samassa järjestelmässä      useista verkkopalveluista
”Tiedon luominen on
               laadukkainta oppimista.”
              Se tapahtuu ryhmissä.




Lisää aiheesta: http://etaopetus.wordpress.com/2011/11/17/aktivoi-oppijoita-osallistumaan-ja-luomaan-tietoa/
Palapelimalli (jigsaw)
1. Kotiryhmissä        2. Eksperttiryhmissä   3. Kotiryhmissä
Ilmiöpohjainen oppiminen

• Oppimisen lähtökohtana ovat
  kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt,
  joita tarkastellaan aidossa kontekstissa.
• Ilmiöihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan
  oppiainerajat ylittäen.
• Työskentely esim. ongelmalähtöisen oppimisen
  mukaisesti 7 vaiheessa
• Suomalainen ilmiöpohjaisen oppimisen
  foorumi: http://ilmiopohjaisuus.ning.com/

       Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmi%C3%B6pohjainen_oppiminen
Käänteinen opetus (flipped classroom)




     • Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin:
            – Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina
            – Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa
            – Koulussa aika varataan työskentelylle
     • Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen
                                Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/
Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
Toimintakulttuuri 3. vaiheessa

•   Yhteisesti jaettu vastuu toiminnasta
•   Yhteisöllisen työskentelyn korostuminen
•   Avoimuus ja vastavuoroinen tiedon jakaminen
•   Kekseliäisyys ja kokeellisuus sekä välineissä että
    toimintatavoissa
4. Vaihe ja siitä eteenpäin
Yhteisöresurssit

• Yhteisöresursseilla tarkoitetaan olemassa olevia
  sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja
• Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa
  tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä,
  keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.
• Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen
  voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka
  saavuttaminen olisi muuten vaikeaa
• Asiantuntijoita voidaan pyytää myös
  verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin
http://www.tweetdeck.com/ http://twitter.com/
Toimintakulttuuri 4. vaiheessa

•   Itseohjautuvuus
•   Yksilön ja yhteisön tasapaino
•   Joustavat tilannesidonnaiset toimintatavat
•   Sosiaalisen median ympäristöjen näkeminen
    osana yhteiskuntaa
1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta      2. Annetaan palikoita myös oppijoille

                                                              Kurssiblogi +
                                                              opiskelijoiden blogit +
                   Kurssin yhteinen                           jotain uutta
                   blogi tai wiki


                   Vastuu opettajalla




3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!       4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön

              Tähtimallin mukainen                                         Sosiaalisen median
              sosiaalisen median                                           yhteisöt osaksi
              oppimisympäristö                                             oppimisympäristöä
                                                                           ja oppimisen
                                                                           resurssiksi


                                                                           Vastuu
                                                                           opiskelijoilla
                                        Katso kuva: http://xkcd.com/802/
Sosiaalisen median opetuskäytön vaiheet




        Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/
Suunnittele oppimispolku
                                                                  Palaute
                                                                     ja
                                                                  lopetus
• Oppiminen on prosessi,
  joka voidaan kuvata                             Tehtävä

  oppimispolkuna
• Opettajan tehtävänä
                                      Arviointi
  on suunnitella, mitä                                    Miten tuet
                                                       oppimisprosessia
  vaiheita ja etappeja                                  alusta loppuun?
  polulla on                         Tehtävä




                           Aloitus
Yhteisöllinen prosessi




Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin
   alussa ennustaa hyvää lopputulosta.
Oppimisprosessi arvioinnin keskiössä




Katso myös Miikka Salavuon esitys some-oppimisen arvioinnista:
       http://www.slideshare.net/msalavuo/arviointimalli-14865721
Sosiaalisen median opetuskäytön arviointi

            • Sosiaalisen median palvelujen määrä
                   – Ei itsetarkoitus, mutta lisää soveltamisen mahdollisuuksia
                   – Some-ympäristön rakenne, palvelujen integrointi
            • Vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen taso
                   – Syvyys, sujuvuus, monipuolisuus
            • Pedagoginen hyödyntäminen
                   – Oppimisprosessin suunnittelu, ohjaus/toteutus, arviointi


            • Parhaimmillaan opettaja osaa valita sosiaalisen median
              palvelut ja työskentelytavat oppimisen tavoitteiden
              pohjalta.


Sosiaalisen median opetuskäyttö (toim. Pönkä, Impiö & Vallivaara, 2012) http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3
Miten some-palveluita opetukseen?

• Useita sosiaalisen median palveluita alaikäiset saavat
  käyttää huoltajan suostumuksella.
   – Suostumus voidaan pyytää kerralla esim. vuodeksi tai koko
     opiskeluajaksi
• Täysi-ikäiset opiskelijat voivat käyttää palveluita omalla
  vastuullaan. Tätä ei kuitenkaan voida edellyttää.
• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita, joiden käytöstä
  se vastaa oppilaiden sijasta.
• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita
  (=avoimen lähdekoodin ohjelmia), jolloin se päättää itse
  palveluiden käytöstä.
Katso myös nämä:
http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3
   http://www.slideshare.net/hponka/luoti-some-
                kayttoehdotjasuositukset
Facebook-ryhmiä opettajille

• Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa
  https://www.facebook.com/groups/237930856866/
• Mobiili ammatillisessa
  https://www.facebook.com/groups/mobiilicase/?fref=ts
• Tablet-laitteet opetuksessa
  https://www.facebook.com/groups/294806730537020/
• Yrittäjyyskasvatus
  https://www.facebook.com/groups/295634603879563/3003
  30783409945/?notif_t=group_activity
KIITOS!

Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/

Sosiaalinen media mukaan opetukseen!

  • 1.
    Sosiaalinen media mukaan opetukseen! Harto Pönkä, 21.11.2012 #oth12
  • 2.
  • 3.
    Opetuksessa käytetyt ohjelmatv. 2012 TOP 10 Nousussa 1. Twitter 17. Google+/Hangouts 56. Khan Academy 19. Word 57. Google kääntäjä 2. YouTube 20. Yammer 61. Flipboard 3. Google Docs/Drive 24. Scoopit 66. Instapaper 4. Google haku 25. TED Talks/TED Ed 71. OneNote 5. WordPress 36. Pinterest 73. Zite 6. Dropbox 41. Hootsuite 89. Learnist 44. LiveBinders 90. MentorMob 7. Skype 45. Sharepoint 92. Doodle 8. PowerPoint 47. iTunes ja iTunesU 99. Popplet 9. Facebook 10. Wikipedia Lähde: Top 100 Tools for Learning 2012, http://c4lpt.co.uk/top-100-tools-2012/ (582 asiantuntijan äänestystulos)
  • 4.
    Sosiaaliset verkostot yhdistävät samoista aiheista kiinnostuneita ja toimivat tehokkaina tiedon jakamisen ja seuraamisen kanavina. Lähde: Verkosto visualisoituna: #sometu, Olli Parviainen, 1.11.2010, http://verkostoanatomia.wordpress.com/2010/11/01/verkosto-visualisoituna-sometu/
  • 5.
    Some-palvelut tukevat ryhmien jayhteisöjen syntymistä ja toimintaa.
  • 6.
    Parvet ja verkostot Onsanottu, että tuottavat sisältöjä sosiaalisen median monipäisesti. yhteisöissä on joukkoälyä. Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa. Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä oppimisesta, tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.
  • 7.
    Miksi ja mitensomea opetukseen?
  • 8.
    Yritystoiminnassa sosiaalisen median laaja-alaisin vaikutus koetaan sisäisessä viestinnässä ja toimintatapojen muutoksessa. Uudet tavat jakaa tietoa ja osaamista organisatoristen ja maantieteellisten rajojen yli lisäävät tietotyön tuottavuutta. (EVA:n Suora yhteys) Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten ideoiden jalostaminen ovat harjoittelua vaativia taitoja. -- Siksi niitä pitää vahvistaa koulu- ja opiskeluvaiheessa nykyistä systemaattisemmin. (EK:n Oivallus) Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/
  • 9.
    ” Sosiaalisen median opetuskäyttömerkitsee ennen kaikkea toimintakulttuurin muutosta. -- Sen mukanaan tuoma avoimuus, julkisuus ja yhteisöllisyys ovat asioita, jotka eivät ole tyypillisesti kuuluneet opetustyöhön. Emme voi taistella tätä muutosta vastaan, vaan meidän tulee löytää oppimisen kannalta mielekkäät tavat toimia uusissa oppimisen yhteisöissä. Lähde: Sosiaalisen median opetuskäyttö (Pönkä, Impiö, & Vallivaara, 2012) http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3
  • 10.
    Opettajan on hallittavasomen käyttö voidakseen opettaa sitä! Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799
  • 11.
    Käytännössä: some osanamediataitoja Käytännön toimenpiteitä: • Oppimistilanteissa tuetaan oppijoiden itseilmaisua, luovuutta, tiedon ja osaamisen jakamista ja yhteistyötä ja sosiaalista mediaa hyödynnetään luontevana osana oppimista. • Oppijoita kannustetaan ja harjoitetaan vastuulliseen aktiivisuuteen ja osallisuuteen verkkokeskusteluissa. • Koulussa opitaan sisällöntuotannossa vastaanottajan ja tuottajan oikeudet ja velvollisuudet sekä median tietoturvallisuuteen liittyvät asiat. • Oppijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää eri palveluita ja sovelluksia kuten: blogeja, mikroblogeja, wikejä, dokumenttipalveluja, tiedon- ja ajanhallintapalveluja, kuvien, videoiden, linkkien ja muita sisältöjen ja tuotosten jakopalveluja, keskustelu- ja chat-palveluja sekä yhteisö ja ryhmätyöskentelyalustoja. • Tiedon määrän ja saavutettavuuden lisääntyessä, opettajan tärkeä rooli on auttaa oppijaa arvioimaan löytämänsä ja käyttämänsä tiedon laatua. Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetu
  • 12.
  • 13.
    Aloita jostakin tutustaja helposta • Valitse yksi itsellesi tuttu sosiaalisen median palvelu, jolle on pedagogisesti järkevä käyttötarkoitus • Esimerkiksi luokan/kurssin yhteinen blogi tai wiki • Ensimmäisellä kerralla on turha hamuta liikoja – Mahdollisuuksia riittää, mutta keskity johonkin tiettyyn asiaan oppimisen tukemisessa – Pidä työskentely omissa käsissäsi • Kerää palautetta ja arvioi, miten onnistuit
  • 14.
  • 15.
    Opetusblogi Opetuksen dokumentointi ja yhteinen työtila  Opetuksen dokumentointi, avoimuus  Tehtäviä, ohjausta, lisämateriaalia  Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen http://elamaapinnalla.blogspot.fi/2012/05/viikko-17-viimehetken-kasailut-ja.html (Juha Viljamaa)
  • 16.
    Pedagoginen käytettävyys • Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa? • Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot • Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä • Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos” – RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä) – Muut liittämis- ja upottamismahdollisuudet • Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva • Avoin vai suljettu palvelu? • Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa? • Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötapa  valinta tehtävä tarpeiden mukaan
  • 17.
    Toimintakulttuuri 1. vaiheessa •Opettajajohtoisuus • Opiskelijoiden osallistaminen • Epävarmuus verkkoa ja avoimuutta kohtaan, kannustuksen tarve • Kriittisyys välineitä kohtaan ja/tai korostunut innostus
  • 18.
  • 19.
    Vähän enemmän japaremmin • Arvioi ja kehitä opetusta aiemman pohjalta • Siirrä vastuuta oppijoille – Esimerkiksi jos viimeksi oli kurssin yhteinen blogi, seuraavaksi voidaan sen lisäksi perustaa opiskelijoiden henkilökohtaiset blogit • Ota käyttöön jokin uusi sosiaalisen median palvelu, joka sopii kurssin työskentelyyn – Esim. miellekarttaohjelma, yhteiset muistiinpanot, sosiaaliset kirjanmerkit, mikroblogi tai wiki
  • 20.
    Omassa blogissaan oppija voi arvioida omaa ja ryhmänsä työskentelyä sekä pohtia oppimisen kannalta keskeisiä aiheita. http://hehkuvaa.blogspot.fi/2012/10/harjoitusovet.html
  • 21.
    Yhteiset muistiinpanot Katso esimerkki:http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7 TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/
  • 22.
    Sosiaaliset kirjanmerkit jakoosteet http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/
  • 23.
  • 24.
    Käsite- ja miellekartat  Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet  Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.  Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen http://www.mindmeister.com/
  • 25.
    Toimintakulttuuri 2. vaiheessa • Tarkka työnjako opettajan ja opiskelijoiden välillä • Valmius omien sisältöjen julkaisemiseen verkossa • Vastuu oman ryhmän toiminnasta • Yksityisyyden hallinta korostuu
  • 26.
  • 27.
    Sosiaalisen median oppimisympäristö • Sosiaalisen median palvelujen avulla on mahdollista rakentaa loputtomasti erilaisia oppimisympäristöjä • Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi esim. tähtimallin mukaisesti • Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta • Edelleen: muista perusteet eli oppimisen tuki!
  • 28.
    Muutos ”perinteiseen” verratttuna Perinteinen verkko-oppimisympäristö: Tähtimalli: toimintoja yhdistellään kaikki toiminnot samassa järjestelmässä useista verkkopalveluista
  • 29.
    ”Tiedon luominen on laadukkainta oppimista.” Se tapahtuu ryhmissä. Lisää aiheesta: http://etaopetus.wordpress.com/2011/11/17/aktivoi-oppijoita-osallistumaan-ja-luomaan-tietoa/
  • 30.
    Palapelimalli (jigsaw) 1. Kotiryhmissä 2. Eksperttiryhmissä 3. Kotiryhmissä
  • 31.
    Ilmiöpohjainen oppiminen • Oppimisenlähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt, joita tarkastellaan aidossa kontekstissa. • Ilmiöihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen. • Työskentely esim. ongelmalähtöisen oppimisen mukaisesti 7 vaiheessa • Suomalainen ilmiöpohjaisen oppimisen foorumi: http://ilmiopohjaisuus.ning.com/ Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmi%C3%B6pohjainen_oppiminen
  • 32.
    Käänteinen opetus (flippedclassroom) • Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin: – Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina – Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa – Koulussa aika varataan työskentelylle • Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/ Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
  • 33.
    Toimintakulttuuri 3. vaiheessa • Yhteisesti jaettu vastuu toiminnasta • Yhteisöllisen työskentelyn korostuminen • Avoimuus ja vastavuoroinen tiedon jakaminen • Kekseliäisyys ja kokeellisuus sekä välineissä että toimintatavoissa
  • 34.
    4. Vaihe jasiitä eteenpäin
  • 35.
    Yhteisöresurssit • Yhteisöresursseilla tarkoitetaanolemassa olevia sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja • Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä, keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne. • Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka saavuttaminen olisi muuten vaikeaa • Asiantuntijoita voidaan pyytää myös verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin
  • 36.
  • 37.
    Toimintakulttuuri 4. vaiheessa • Itseohjautuvuus • Yksilön ja yhteisön tasapaino • Joustavat tilannesidonnaiset toimintatavat • Sosiaalisen median ympäristöjen näkeminen osana yhteiskuntaa
  • 38.
    1. Kaikki lähteeyhdestä palikasta 2. Annetaan palikoita myös oppijoille Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + Kurssin yhteinen jotain uutta blogi tai wiki Vastuu opettajalla 3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön Tähtimallin mukainen Sosiaalisen median sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristö oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi Vastuu opiskelijoilla Katso kuva: http://xkcd.com/802/
  • 39.
    Sosiaalisen median opetuskäytönvaiheet Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/
  • 40.
    Suunnittele oppimispolku Palaute ja lopetus • Oppiminen on prosessi, joka voidaan kuvata Tehtävä oppimispolkuna • Opettajan tehtävänä Arviointi on suunnitella, mitä Miten tuet oppimisprosessia vaiheita ja etappeja alusta loppuun? polulla on Tehtävä Aloitus
  • 41.
    Yhteisöllinen prosessi Runsas keskusteluyhteisöllisen prosessin alussa ennustaa hyvää lopputulosta.
  • 42.
    Oppimisprosessi arvioinnin keskiössä Katsomyös Miikka Salavuon esitys some-oppimisen arvioinnista: http://www.slideshare.net/msalavuo/arviointimalli-14865721
  • 43.
    Sosiaalisen median opetuskäytönarviointi • Sosiaalisen median palvelujen määrä – Ei itsetarkoitus, mutta lisää soveltamisen mahdollisuuksia – Some-ympäristön rakenne, palvelujen integrointi • Vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen taso – Syvyys, sujuvuus, monipuolisuus • Pedagoginen hyödyntäminen – Oppimisprosessin suunnittelu, ohjaus/toteutus, arviointi • Parhaimmillaan opettaja osaa valita sosiaalisen median palvelut ja työskentelytavat oppimisen tavoitteiden pohjalta. Sosiaalisen median opetuskäyttö (toim. Pönkä, Impiö & Vallivaara, 2012) http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3
  • 44.
    Miten some-palveluita opetukseen? •Useita sosiaalisen median palveluita alaikäiset saavat käyttää huoltajan suostumuksella. – Suostumus voidaan pyytää kerralla esim. vuodeksi tai koko opiskeluajaksi • Täysi-ikäiset opiskelijat voivat käyttää palveluita omalla vastuullaan. Tätä ei kuitenkaan voida edellyttää. • Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita, joiden käytöstä se vastaa oppilaiden sijasta. • Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita (=avoimen lähdekoodin ohjelmia), jolloin se päättää itse palveluiden käytöstä.
  • 45.
    Katso myös nämä: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3 http://www.slideshare.net/hponka/luoti-some- kayttoehdotjasuositukset
  • 46.
    Facebook-ryhmiä opettajille • Tieto-ja viestintätekniikka opetuksessa https://www.facebook.com/groups/237930856866/ • Mobiili ammatillisessa https://www.facebook.com/groups/mobiilicase/?fref=ts • Tablet-laitteet opetuksessa https://www.facebook.com/groups/294806730537020/ • Yrittäjyyskasvatus https://www.facebook.com/groups/295634603879563/3003 30783409945/?notif_t=group_activity
  • 47.