sistema de unidades

1. ANDRES ZUÑIGA 1599
SEXTO “2”

2. Definición
Nombre adoptado por la XI Conferencia
General de Pesas y Medidas para un sistema
universal, unificado y coherente de
UUnniiddaaddeess ddee mmeeddiiddaa,,
bbaassaaddoo eenn eell ssiisstteemmaa
mmkkss ((mmeettrroo--
kkiillooggrraammoo--sseegguunnddoo))..

3. Origen del sistema métrico
El sistema
métrico fue
una de las
muchas
reformas
aparecidas
durante el
periodo de la
Revolución
Francesa.

4. A partir de 1790, la
Asamblea
Nacional
Francesa, hizo un
encargo a la
Academia Francesa
de Ciencias para el
desarrollo de un
sistema único de
unidades.

5. La estabilización
internacional del
Sistema Métrico
Decimal comenzó
en 1875 mediante el
tratado
denominado la
Convención del
Metro.

6. Coherencia del S.I.
 Define las unidades en términos referidos a
algún fenómeno natural constante e
invariable de reproducción viable.
 LLooggrraa uunnaa ccoonnssiiddeerraabbllee ssiimmpplliicciiddaadd eenn eell
ssiisstteemmaa aall lliimmiittaarr llaa ccaannttiiddaadd ddee uunniiddaaddeess bbaassee..

7. Unidades del S.I.
UUnniiddaaddeess bbáássiiccaass
UUnniiddaaddeess ddeerriivvaaddaass
UUnniiddaaddeess aacceeppttaaddaass qquuee
nnoo ppeerrtteenneecceenn aall SS.. II..
Unidades en uso temporal con el
S.I.
Unidades desaprobadas por el S.I.
Múltiplos y submúltiplos decimales

8. Unidades básicas
MMAAGGNNIITTUUDD NNOOMMBBRREE SSÍÍMMBBOOLLOO
lloonnggiittuudd mmeettrroo mm
mmaassaa kkiillooggrraammoo kkgg
ttiieemmppoo sseegguunnddoo ss
iinntteennssiiddaadd ddee ccoorrrriieennttee
eellééccttrriiccaa
aammppèèrriioo AA
tteemmppeerraattuurraa tteerrmmooddiinnáámmiiccaa kkeellvviinn KK
ccaannttiiddaadd ddee ssuussttaanncciiaa mmooll mmooll
iinntteennssiiddaadd lluummiinnoossaa ccaannddeellaa ccdd

9. METRO En 1889 se definió el metro
patrón como la distancia entre
dos finas rayas de una barra
de aleación platino-iridio.
El interés por establecer una definición más precisa e
invariable llevó en 1960 a definir el metro como
“1 650 763,73 veces la longitud de onda de la radiación
rojo-naranja del átomo de kriptón 86 (86Kr)”.
 DDeessddee 11998833 ssee ddeeffiinnee ccoommoo ““ llaa
ddiissttaanncciiaa rreeccoorrrriiddaa ppoorr llaa lluuzz eenn eell vvaaccííoo
eenn 11//229999 779922 445588 sseegguunnddooss””..

10. KILOGRAMO
En la primera definición de
kilogramo fue considerado como “
la masa de un litro de agua
destilada a la temperatura de 4ºC”.
 EEnn 11888899 ssee ddeeffiinniióó eell kkiillooggrraammoo
ppaattrróónn ccoommoo ““llaa mmaassaa ddee uunn
cciilliinnddrroo ddee uunnaa aalleeaacciióónn ddee ppllaattiinnoo
ee iirriiddiioo””..
 EEnn llaa aaccttuuaalliiddaadd ssee iinntteennttaa ddeeffiinniirr ddee ffoorrmmaa mmááss rriigguurroossaa,,
eexxpprreessáánnddoollaa eenn ffuunncciióónn ddee llaass mmaassaass ddee llooss ááttoommooss..

11. SEGUNDO
Su primera definción fue: "el segundo es
la 1/86 400 parte del día solar medio".
 CCoonn eell aauummeennttoo eenn llaa pprreecciissiióónn ddee mmeeddiiddaass
ddee ttiieemmppoo ssee hhaa ddeetteeccttaaddoo qquuee llaa TTiieerrrraa
ggiirraa ccaaddaa vveezz mmááss ddeessppaacciioo,, yy eenn
ccoonnsseeccuueenncciiaa ssee hhaa ooppttaaddoo ppoorr ddeeffiinniirr eell
sseegguunnddoo eenn ffuunncciióónn ddee ccoonnssttaanntteess
aattóómmiiccaass..
 DDeessddee 11996677 ssee ddeeffiinnee ccoommoo ""llaa dduurraacciióónn ddee
99 119922 663311 777700 ppeerrííooddooss ddee llaa rraaddiiaacciióónn ccoorrrreessppoonnddiieennttee aa llaa
ttrraannssiicciióónn eennttrree llooss ddooss nniivveelleess hhiippeerrffiinnooss ddeell eessttaaddoo nnaattuurraall
ddeell ááttoommoo ddee cceessiioo--113333""..

12. AMPÈRIO
Para la enseñanza primaria podría
decirse, si acaso, que un amperio es
el doble o el triple de la intensidad
de corriente eléctrica que circula por
una bombilla común.
 AAccttuuaallmmeennttee ssee ddeeffiinnee ccoommoo llaa mmaaggnniittuudd
ddee llaa ccoorrrriieennttee qquuee fflluuyyee eenn ddooss
ccoonndduuccttoorreess ppaarraalleellooss,, ddiissttaanncciiaaddooss uunn
mmeettrroo eennttrree ssíí,, eenn eell vvaaccííoo,, qquuee pprroodduuccee
uunnaa ffuueerrzzaa eennttrree aammbbooss ccoonndduuccttoorreess ((aa
ccaauussaa ddee ssuuss ccaammppooss mmaaggnnééttiiccooss)) ddee
22 xx 1100 --77 NN//mm..

13. KELVÍN
Hasta su definición en
el Sistema
Internacional el kelvin
y el grado celsius
tenían el mismo
significado.
 AAccttuuaallmmeennttee eess llaa
ffrraacccciióónn 11//227733,,1166 ddee llaa
tteemmppeerraattuurraa
tteerrmmooddiinnáámmiiccaa ddeell ppuunnttoo
ttrriippllee ddeell aagguuaa..

14. CANDELA La candela comenzó definiéndose como la
intensidad luminosa en una cierta
dirección de una fuente de platino
fundente de 1/60 cm2 de apertura,
radiando como cuerpo negro, en dirección
normal a ésta.
 EEnn llaa aaccttuuaalliiddaadd eess llaa iinntteennssiiddaadd lluummiinnoossaa
eenn uunnaa cciieerrttaa ddiirreecccciióónn ddee uunnaa ffuueennttee qquuee
eemmiittee rraaddiiaacciióónn mmoonnooccrroommááttiiccaa ddee
ffrreeccuueenncciiaa 554400××11001122 HHzz yy qquuee ttiieennee uunnaa
iinntteennssiiddaadd ddee rraaddiiaacciióónn eenn eessaa ddiirreecccciióónn
ddee 11//668833 WW//ssrr..

15. MOL
 AAnntteess nnoo eexxiissttííaa llaa uunniiddaadd ddee ccaannttiiddaadd ddee
ssuussttaanncciiaa,, ssiinnoo qquuee 11 mmooll eerraa uunnaa uunniiddaadd ddee
mmaassaa ""ggrraammoommooll,, ggmmooll,, kkmmooll,, kkggmmooll““..
Ahora se define como la cantidad de sustancia de un
sistema que contiene un número de entidades
elementales igual al número de átomos que hay en
0,012 kg de carbono-12.
NNOOTTAA:: CCuuaannddoo ssee eemmpplleeee eell mmooll,,
ddeebbeenn eessppeecciiffiiccaarrssee llaass uunniiddaaddeess
eelleemmeennttaalleess,, qquuee ppuueeddeenn sseerr
ááttoommooss,, mmoollééccuullaass,, iioonneess ……

16. Unidades derivadas
Unidades ddeerriivvaaddaass ssiinn nnoommbbrree eessppeecciiaall
MMAAGGNNIITTUUDD NNOOMMBRREE SSIIMMBOOLLOO
ssuuppeerrffiicciiee mmeettrroo ccuuaaddrraaddoo mm22
vvoolluummeenn mmeettrroo ccúúbbiiccoo mm33
vveelloocciiddaadd mmeettrroo ppoorr sseegguunnddoo mm//ss
aacceelleerraacciióónn mmeettrroo ppoorr sseegguunnddoo
ccuuaaddrraaddoo mm//ss22

17. UUnniiddaaddeess ddeerriivvaaddaass ccoonn nnoommbbrree eessppeecciiaall
MMAAGGNNIITTUUDD NNOOMMBBRREE SSIIMMBBOOLLOO
ffrreeccuueenncciiaa hheerrttzz HHzz
ffuueerrzzaa nneewwttoonn NN
ppootteenncciiaa wwaatttt WW
rreessiisstteenncciiaa
eellééccttrriiccaa oohhmm ΩΩ
UUnniiddaaddeess ddeerriivvaaddaass ssiinn nnoommbbrree eessppeecciiaall
MMAAGGNNIITTUUDD NNOOMMBBRREE SSIIMMBBOOLLOO
áánngguulloo ppllaannoo rraaddiiaann rraadd
áánngguulloo ssóólliiddoo eesstteerroorraaddiiaann ssrr

18. Ejemplo de construcción de unidades
derivadas
ss mm kkgg
m3
kg·m/s2
m/s

19. Unidades aceptadas que no
pertenecen al S.I.
MMAAGGNNIITTUUDD NNOOMMBBRREE SSIIMMBBOOLLOO
mmaassaa ttoonneellaaddaa tt
ttiieemmppoo mmiinnuuttoo mmiinn
ttiieemmppoo hhoorraa hh
tteemmppeerraattuurraa ggrraaddoo cceellssiiuuss °°CC
vvoolluummeenn lliittrroo LL óó ll

20. Unidades en uso temporal
con el S. I.
MMAAGGNNIITTUUDD NNOOMMBBRREE SSIIMMBBOOLLOO
eenneerrggííaa kkiilloowwaatttthhoorraa kkWWhh
ssuuppeerrffiicciiee hheeccttáárreeaa hhaa
pprreessiióónn bbaarr bbaarr
rraaddiiooaaccttiivviiddaadd ccuurriiee CCii
ddoossiiss aaddssoorrbbiiddaa rraadd rrdd

21. Múltiplos y submúltiplos decimales
mmúúllttiippllooss ssuubbmmúúllttiippllooss
FFaaccttoorr PPrreeffiijjoo SSíímmbboolloo FFaaccttoorr PPrreeffiijjoo SSíímmbboolloo
1101188 eexxaa EE 110--11 ddeeccii dd
11099 ggiiggaa GG 110--22 cceennttii cc
1106 mmeeggaa MM 110--33 mmiillii mm
11033 kkiilloo kk 110--6 mmiiccrroo μμ
11022 hheeccttoo hh 110--99 nnaannoo nn
11011 ddeeccaa ddaa 110--1188 aattttoo aa

23. Todo lenguaje contiene reglas para su escritura que
evitan confusiones y facilitan la comunicación.
 El Sistema Internacional ddee UUnniiddaaddeess ttiieennee ssuuss
pprrooppiiaass rreeggllaass ddee eessccrriittuurraa qquuee ppeerrmmiitteenn uunnaa
ccoommuunniiccaacciióónn uunníívvooccaa..
 CCaammbbiiaarr llaass rreeggllaass ppuueeddee ccaauussaarr aammbbiiggüüeeddaaddeess..

24. Símbolos
NNoorrmmaa CCoorrrreeccttoo IInnccoorrrreeccttoo
SSee eessccrriibbeenn ccoonn ccaarraacctteerreess rroommaannooss
rreeccttooss..
kkgg
HHzz
kkgg
HHzz
SSee uussaann lleettrraass mmiinnúússccuullaa aa
eexxcceeppcciióónn ddee llooss ddeerriivvaaddooss ddee
nnoommbbrreess pprrooppiiooss..
ss
PPaa
SS
ppaa
NNoo vvaann sseegguuiiddooss ddee ppuunnttoo nnii ttoommaann
ss ppaarraa eell pplluurraall..
KK
mm
KK..
mmss
NNoo ssee ddeebbee ddeejjaarr eessppaacciioo eennttrree eell
pprreeffiijjoo yy llaa uunniiddaadd..
GGHHzz
kkWW
GG HHzz
kk WW
EEll pprroodduuccttoo ddee ddooss ssíímmbboollooss ssee
iinnddiiccaa ppoorr mmeeddiioo ddee uunn ppuunnttoo..
NN..mm NNmm

25. Unidades
NNoorrmmaa CCoorrrreeccttoo IInnccoorrrreeccttoo
SSii eell vvaalloorr ssee eexxpprreessaa eenn lleettrraass,, llaa
uunniiddaadd ttaammbbiiéénn.. cciieenn mmeettrrooss cciieenn mm
LLaass uunniiddaaddeess ddeerriivvaaddaass ddee nnoommbbrreess
pprrooppiiooss ssee eessccrriibbeenn iigguuaall qquuee eell
nnoommbbrree pprrooppiioo ppeerroo eenn mmiinnúússccuullaass..
nneewwttoonn
hheerrttzz
NNeewwttoonn
HHeerrttzz
LLooss nnoommbbrreess ddee llaass uunniiddaaddeess ttoommaann
uunnaa ss eenn eell pplluurraall,, ssaallvvoo ssii tteerrmmiinnaann
eenn ss,, xx óó zz..
SSeegguunnddooss
hheerrttzz
SSeegguunnddoo
hheerrttzz

26. Números
DDeessccrriippcciióónn CCoorrrreeccttoo IInnccoorrrreeccttoo
LLooss nnúúmmeerrooss pprreeffeerriibblleemmeennttee eenn
ggrruuppooss ddee ttrreess aa ddeerreecchhaa ee
iizzqquuiieerrddaa ddeell ssiiggnnoo ddeecciimmaall..
334455 889999,,223344
66,,445588 770066
334455..889999,,223344
66,,445588770066
EEll ssiiggnnoo ddeecciimmaall ddeebbee sseerr uunnaa
ccoommaa ssoobbrree llaa llíínneeaa..
112233,,3355
00,,887766
112233..3355
,,887766
SSee uuttiilliizzaann ddooss oo ccuuaattrroo
ccaarraacctteerreess ppaarraa eell aaññoo,, ddooss ppaarraa eell
mmeess yy ddooss ppaarraa eell ddííaa,, eenn eessee
oorrddeenn..
22000000--0088--3300 0088--3300--22000000
3300--0088--22000000
SSee uuttiilliizzaa eell ssiisstteemmaa ddee 2244 hhoorraass.. 2200 hh 0000 88 PPMM

27. Otras normas
CCoorrrreeccttoo IInnccoorrrreeccttoo
ss SSeegg.. oo sseegg
gg GGRR ggrrss ggrrmm
ccmm33 cccc ccmmcc cc mm33
1100 mm xx 2200 mm xx 5500 mm 1100 xx 2200 xx 5500 mm
...... ddee 1100 gg aa 550000 gg ...... ddee 1100 aa 550000 gg
11,,2233 nnAA 00,,000011 2233 mmAA

28. VVeennttaajjaass ddeell SSiisstteemmaa
IInntteerrnnaacciioonnaall
ES MAS FACIL
PENSAR
ES MAS FACIL
MEDIR
ES MAS FACIL
ENSEÑAR

29. Unicidad: existe una y solamente una unidad
para cada cantidad física (ej: el metro para
longitud, el kilogramo para masa, el segundo para
tiempo). A partir de estas unidades, conocidas por
fundamentales, se derivan todas las demás.
 UUnniiffoorrmmiiddaadd:: eelliimmiinnaa ccoonnffuussiioonneess iinnnneecceessaarriiaass aall uuttiilliizzaarr llooss
ssíímmbboollooss..
 RReellaacciióónn ddeecciimmaall eennttrree mmúúllttiippllooss yy ssuubbmmúúllttiippllooss:: llaa
bbaassee 1100 eess aapprrooppiiaaddaa ppaarraa eell mmaanneejjoo ddee llaa uunniiddaadd ddee ccaaddaa
ccaannttiiddaadd ffííssiiccaa yy eell uussoo ddee pprreeffiijjooss ffaacciilliittaa llaa ccoommuunniiccaacciióónn
oorraall yy eessccrriittaa..
 CCoohheerreenncciiaa:: eevviittaa iinntteerrpprreettaacciioonneess eerrrróónneeaass..