1. MATKARAPORTTI SYLH LIITE
HANKEMATKA SAMBIAAN 10.1. - 27.1.2005
Osallistujat: Teemu Sokka (SYL:n hankekoordinaattori) ja Eeva Rask (Kenkku:n jäsen)
Sambian hankematka oli yhdistetty hankkeen seuranta- ja jatkon suunnittelumatka. Matkan tavoitteet voi
siten jakaa kahteen pääryhmään:
- saada entistä parempi kuva hankkeen nykytilanteesta, ratkaista nykyisessä yhteistyössä ilmenneet
ongelmat ja parantaa järjestöjen välistä kumppanuutta
- seurantaosion tulosten salliessa aloittaa neuvottelut hankkeen jatkosta ja luoda yhdessä suunta
mihin hanketta kehitetään jatkossa
Matkavalmistelut
SYL:n hallitus valitsi seuranta- ja suunnittelumatkalle lähtijät marraskuun alussa. Jo lähtijöitä valittaessa
tarkasteltiin laajasti matkan tavoitteita ja käytettäviä työtapoja. Matkan valmisteluun osallistui valittujen
hankematkalle lähtijöiden lisäksi Kehitysyhteistyöasioiden neuvottelukunta (Kenkku). Kenkkussa
valmisteltiin mm. ongelmamatriisi ja määriteltiin yksityiskohtaisesti matkan aikana selvitettävät asiat.
Matkan pääimplisiittiseksi lähtökohdaksi määriteltiin kumppanuuden rakentaminen ja vahvistaminen.
Yhteistyön ongelmakohdat pohdittiin tarkkaan ja mahdollisten ratkaisuvaihtoehtojen tarkastelu aloitettiin.
Joulukuussa Kenkku kävi myös keskusteluja Tero Heiskan, KYPT:ssä työskentelevän ETVO-
vapaaehtoisen, kanssa KYPT:stä yleisemmin sekä yksityiskohtaisemmin hänen KYPT:ssä aloittamastaan
seurantatutkimuksesta.
Matkalle lähtijät, Sokka ja Rask, valmistelivat joulu-tammikuun aikana päiväkohtaisen matkasuunnitelman,
neuvottelivat KYPT:n kanssa matkasuunnitelman yksityiskohdista Kepan yhteystoimitsija Esa Salmisen
välityksellä, valmistelivat matkalla hyödynnettäviä dokumentteja ja taustamateriaaleja sekä sopivat osan
matkan tapaamisista. Lähtijät tutustuivat mahdollisuuksien mukaan etukäteen sambialaiseen kulttuuriin,
sekä tarkastelivat SYL:n aikaisempien seuranta- ja valmistelumatkoista opittuja asioita.
Matkasuunnitelmassa määriteltiin väljästi, mitkä kriteerit mihin ajankohtaan mennessä KYPT:n tulee
täyttää, jotta neuvottelut jatkohankkeesta voidaan aloittaa. Kenkku käsitteli matkasuunnitelman
kokouksessaan 7.12.
5.1.2005 Sokka ja Rask tapasivat ulkoasianministeriön kehityspoliittisen osaston hankevirkamies Anna
Dammertin. Tapaamisessa käsiteltiin matkan tavoitteita, ja Dammert esitteli omia ideoitaan
seurantamatkalla käsiteltävistä ja selville otettavista asioista.
Seurantamatka
Vuoden 2004 yhteydenpito Sambiasta oli erittäin heikkoa, vuosiraportti tuli puolisen vuotta myöhässä ja
muutenkin oli pieni epätietoisuus siitä, mikä tilanne KYPT:ssä todellisuudessa on. Ennakko-odotukset
hankkeen nykytilanteen suhteen olivat siten aika alhaalla. Päivittäisten KYPT:n johdon tapaamisten lisäksi
tutustuimme molempiin kampuksiin, meillä oli keskustelutilaisuudet opettajien, oppilaiden ja KYPT:n
hallituksen kanssa, osallistuimme kaikkien aineiden oppitunneille, tapasimme KYPT:n vuokralaisia ja
yhteistyötahoja (Cisep, Kara Couselling -tyttökoulu, CTT, Dzithandizeni -koulutuskeskus). Kaikista näistä
tuli selväksi, että huolemme oli ollut turhaa ja KYPT:n toiminta oli olosuhteisiin nähden kunnossa,
ainoastaan KYPT:n hallitus oli aika irrallaan todellisuudesta.
KYPT toimii kahdessa eri paikassa parin kilometrin päähän toisistaan: Community Campus Kanyaman
compoundilla ja City Campus lähellä Lusakan keskustaa. Community -kampus on pieni, rauhallinen, kaunis,
siisti ja siellä on tällä hetkellä vain vaatetusalan kurssi käynnissä. CTT ruokkii katulapsia päivittäin
kampuksen alueella. City -kampus puolestaan on iso, sotkuinen ja levoton. Suurin osa alueesta on 15
vuokralaisen käytössä. Vuokralaisina on erilaisia pieniä yrityksiä ja yhdistyksiä, joista muutamat ovat suoraan
koulua ja oppilaita hyödyttäviäkin (kännykkämasto, Pulse -mikrolainafirma, Cisep:n toimisto ja edullinen

2. nshima- ravintola). Pihalla on myös pieni peruskoulu. Molemmilla kampuksilla asuu poliiseja, joille KYPT
tarjoaa asunnon ja he puolestaan turvallisuutta. City kampukselle oli pientä viimeistelyä vaille valmistumassa
kipeästi kaivattu uusi vessa oppilaille. KYPT:n hallinto on City -kampuksella.
KYPT:ssä toimii tällä hetkellä kaksi johtajaa (Lewis Mwale vastaa talousasioista ja Grace Mushibwe
opetustoimesta) yhden johtajan kuoltua Aidsiin. Mrs Mushibwe joutui perhesyistä olemaan viimeisen viikon
poissa mutta Mr Mwale toimi isäntänämme. Molemmat johtajat ovat työskennelleet KYPT:ssä jo pitkään,
olivat erittäin motivoituneita KYPT:n kehittämisestä mutta myös hieman stressaantuneen ja ylityöllistetyn
tuntuisia. KYPT kaipaisikin yleisjohtajaa, jolloin Mr. Mwale voisi keskittyä talouspuoleen. Pystyimme
keskustelemaan heidän kanssaan erittäin hyvässä hengessä ja avoimesti yhteistyömme heikkouksista.
KYPT:n johto mainitsi ongelmakohdiksi rahoituksen viipymisen, huonon kommunikaation ja viivästyneen
raportoinnin. KYPT:ssä ei ole nettiyhteyttä, jonka takia Mr Mwalen on mentävä sähköpostia lukeakseen
kaupunkiin. Kiireisenä työaikana nämä käynnit vievät paljon aikaa ja tapahtuvat hyvin harvakseltaan.
Sovimme, että he avaavat puhelinyhteyden ja siihen Internetin mitä pikimmiten. Tämän yhteyden
avaamisen yksityiskohdat selvitettiin jo paikanpäällä. Viime vuoden tilintarkastuksen viipymistä selitettiin
sillä, että tilintarkastaja tarkasti samanaikaisesti kolme vuotta (2001–2003) ja ensimmäinen
tilintarkastusfirma teki oharit, mutta tänä vuonna ei pitäisi olla näitä ongelmia. Taloushallinnon ongelmista
puhuttiin laajasti. Kirjoitimme uudet yksityiskohtaiset raportointipohjat neljännesvuosi- ja vuosiraportteja
varten. Viime vuonna dollarit, eurot ja kwachat olivat heidän papereissaan pahasti sekaisin mutta nyt
sovimme, että jatkossa KYPT tekee niin budjetit kuin raportitkin yksinomaan kwachoissa. Hankkeen
rahalähetykset ovat viivästyneet yli puolella vuodella kahtena ensimmäisenä vuotena (2003 UM:n päätöksen
ja 2004 KYPT:n tilintarkastuksen viipymisen takia), joten edelliseltä vuodelta siirtyy taas tälle vuodelle noin
7000 euroa. Tämän rahan käytöstä tehtiin Mr. Mwalen ehdotuksen pohjalta yksityiskohtainen
investointisuunnitelma.
Opiskelijat olivat varsin motivoituneita ja suhtautuivat myönteisesti ja sitoutuneesti KYPT:iin.
Opiskelijoiden yleinen mielipide KYPT:stä oli positiivinen. Opiskelijat toivat avoimesti esiin omia
ajatuksiaan ja kehitysehdotuksiaan. Ongelmakohtina nähtiin opiskelumateriaalien vähyys ja
vanhentuneisuus, kirjallisen materiaalin puute, infrastruktuurin heikkous sekä osittain harjoittelupaikkojen
saannin vaikeus. Kouluun hakevat nuoret haastatellaan, ja hakemuksessaan he kirjaavat ylös nimensä,
osoitteensa, sukupuolensa ja koulutustaustansa. Oppilaat olivat etupäässä muualta kuin Kanyaman alueelta.
Juuri alkaneille kursseille oli ilmoittautunut vain kourallinen uusia oppilaita, mutta se tuntui olevan
normaalia tammikuun sisäänotossa. Syyksi tähän kerrottiin sadekauden aiheuttamat talousvaikeudet
perheissä (tulonsaannin vaikeutuminen, korkeammat elinkustannukset) ja muiden koulujen alkamisesta
syntyvät kulut perheille. Opiskelijat olivat alun perin kuulleet KYPT:stä enimmäkseen ystävien tai
sukulaisten kautta.
Kaikki opettajat olivat erittäin motivoituneita ja aidosti kiinnostuneita koulun kehittämisestä. He puhuivat
hyvää englantia. Opettajien mukaan oppilaiden lähtötaso vaihtelee kovasti. Myös opettajien mielestä
opetusmateriaalit ja tilat ovat vaillinaisia. Oppilaat pitivät yksimielisesti opettajien tasoa hyvänä, mutta
opetushenkilökunnan määrää riittämättömänä. Opettajista heidän työtaakkaansa on kova. Niin opettajat
kuin oppilaatkin kaipasivat tietokoneita. Tähän saataneen helpotusta jo ensi keväänä ja kesänä, sillä
pyrimme saamaan HYY:n kehitysyhteistyövaroista rahoituksen muutaman käytetyn kannettavan
hankkimiseen. Yhden vie Lusakaan Kepan yhteystoimitsija huhtikuussa, HYY:n Itä-Sambiaan matkaavat
hankematkalaiset voivat viedä kaksi konetta heinäkuussa.
KYPT:n hallitus oli aika pahasti ulkona koulun toiminnasta. Heidän kanssaan ei saatu aikaiseksi rakentavaa
keskustelua, koska heidän mielestään KYPT:ssä ei ole mitään ongelmia ja koulu on koko maan-, ellei jopa
maailmankuulu. Suomessa oli hyvää maan kristillisyys. Hallituksen tietämättömyys oli erityisen valitettavaa,
koska tällä hetkellä KYPT:llä ei ole koko koulun yleistä johtajaa ja nyt tätä virkaa hoitaa periaatteessa juuri
KYPT:n hallitus.
KYPT:ssä vapaaehtoistyössä olevalla Tero Heiskalla tuntui menevän oikein hyvin. Syksyllä hän piti
oppilaille tunteja kansalaistiedosta yms. ja valmisteli yhteistyössä Kenkkun kanssa tutkimusta KYPT:n
entisten oppilaiden työllistymisestä. Nyt hän oli juuri aloittanut tutkimuksensa kenttätyövaiheen eli etsi

3. koulun entisiä oppilaita käsiinsä. Matkamme aikana hän tavoitti jo monia oppilaita ja ensivaikutelma oli, että
työllistyminen on ollut hyvää. Tutkimus valmistuu tänä keväänä.
KYPT:n tunnettavuudessa olisi parantamisen varaa: oppilasmäärä tammikuun sisäänotossa oli vähäinen ja
oppilaat valittivat, että mahdolliset työnantajat eivät tunne koulutuskeskusta. KYPT:n nimi oli myös
ongelmallinen, sillä huonomaineeseen slummiin viittaava nimi ei lisää luottamusta työnantajien
keskuudessa. KYPT:stä valmistuvien oppilaiden vakuuttavan näköisissä todistuksissa ei luekaan koulun
koko nimeä vaan pelkästään ”KYPT: Technical Institute”.
Kumppanuutta parhaiten edisti jo pelkkä toverillinen läsnäolomme KYPT:ssä. Pelkästään sähköpostitse ei
voi luoda tunnetta yhteenkuuluvuudesta ja aidosta kumppanuudesta, varsinkaan jos sähköposteihin ei edes
vastata. Vaikka olimme aina pohtineet päivän agendalla ollutta asiaa jo etukäteen melko valmiiksi, emme
lähteneet ajamaan omaa näkemystämme, vaan annoimme heille tilaa. Me myös lounastimme yhdessä,
kävimme viikonloppuna yhdessä retkellä matelijafarmilla, pelasimme minigolfia ja Teemu vieraili Mr
Mwalen kotona. Luottamus palautui molemmin puolin. Torstaina 20.1. teimme yksimielisen päätöksen
jatkohankkeen neuvottelujen aloittamisesta.
Hankkeen jatko
Neuvottelut uudesta hankkeesta aloitettiin perjantaina 21.1. Yhteistyökumppanin ja hankkeen sisällön
ytimen säilyessä suhteellisen samana, muokattiin neuvotteluissa uudelle hankkeelle kuitenkin myös selkeästi
aikaisemmasta eroavia tavoitteita ja toimintamuotoja. Muutokset palvelevat SYL:n avun parempaa
kohdentamista, KYPT:n taloudellisen pohjan kestävyyttä ja ulkoasianministeriön hanketuen linjauksia.
Haettaessa rahoitusta jatkohankkeelle tullaan SYL:n tuen kärjiksi nostamaan KYPT:n perusopetuksen laatu
ja kehittäminen sekä KYPT:n tunnettavuuden parantaminen. Tuki tullaan suunnitelmien mukaan
kohdistamaan neljän pitkäkestoisen kurssin (vaatetus, hotelli- ja ravintola, auto-elektroniikka ja
automekaniikka) rahoittamiseen, siinä missä lyhytkurssien rahoittaminen siirtyisi KYPT:n ja muiden
sambialaisten rahoittajatahojen (lähinnä Cisep) vastuulle, sekä KYPT:n mainostamiseen ja sen
tukiryhmätyön vahvistamiseen. KYPT tulee jatkohankesuunnitelman mukaan rahoittamaan kaikki
hallintokulunsa itse, mukaan lukien hallintomanagerin palkan. Näillä linjauksilla SYL:n uudesta
hankehakemuksesta saadaan selkeästi aiemmasta poikkeava hanke, jolla on selkeät rajallisessakin ajassa
saavutettavissa olevat tavoitteet, mikä on tuen saamisen ehdoton edellytys. Paikallisten hallintokulujen
osuuden reilu vähentäminen hankehakemuksesta tulee myös edesauttamaan positiivisen tukipäätöksen
saamista ministeriöstä. Teimme yhteistyössä Mr Mwalen kanssa yksityiskohtaisen budjettisuunnitelman
seuraaville vuosille.
Uudesta hankkeesta käytyjen neuvottelujen perusteella laadittiin SYL:n ja KYPT:n välille uudistettu
yhteistyösopimusehdotus. Aiempaa sopimusta lyhennettiin ja selkeytettiin. Raportoinnin ja muiden
KYPT:n velvollisuuksien näkyvyyttä sopimuksessa korostettiin. Kepa Sambian rooli välittävänä ja
neuvottelevana osapuolena kirjattiin myös yhteistyösopimukseen.
Jatkohankkeen rahoituskehys on suunniteltu pysyvän samana kuin hankkeen ensimmäisessä vaiheessakin.
Rahoituksen määräävimpänä tekijänä on SYL:n rahallisen omavastuuosuuden (≥ 10 % hankkeen
kokonaiskustannuksista) rahoittaminen.
Jatkohankeneuvotteluissa painotettiin voimakkaasti tulevan rahoituksen epävarmuutta ja täydellistä
riippuvaisuutta UM:n päätöksistä. Suomen rahoituskuvioiden epävarmuus ja riippumattomuus SYL:n
päätöksenteosta saatiin kuitenkin tehtyä selväksi KYPT:lle. Asia nostettiin toistuvasti esiin. Jatkohankkeen
suunnittelua jatketaan matkalla suunnitellun pohjalta ja hakemus on jätettävä ministeriöön toukokuun
loppuun mennessä. Ulkoministeriön aikaistettua hankehakuaikatauluaan on myös odotettavissa, että päätös
jatkohankkeen rahoituksesta tultaisiin saamaan vuoden loppuun mennessä. Pohjustimme jatkohanketta
myös vierailemalla Suomen Lusakan suurlähetystössä, joka tulee antamaan lausunnon kaikista Sambian
hankehakemuksista, sekä pelaamalla biljardia ja marjapussia Suomen Sambian asianhoitajan kanssa.

4. Toteutunut matkaohjelma:
Tiistai 11. 1. Saapuminen, majoittautuminen, Kepa Sambiaan tutustuminen
Työsuunnitelman tarkentaminen
Keskiviikko 12.1. KYPT:n managementin tapaaminen, ohjelman läpikäynti, tutustuminen
molempiin kampuksiin
Lyhyet tapaamiset Cisep:n, Pulsen ja Foundation for African NGO
Managementin edustajien sekä hallituksen pj:n kanssa
Tutustumista City-kampuksen lähialueisiin
Biljardia Suomen Sambian asianhoitajan kanssa
Torstai 13.1. Keskustelut KYPT:n opiskelijoiden edustajien kanssa
Tapaaminen Suomen suurlähetystössä
Perjantai 14.1. Keskustelutilaisuus KYPT:n hallituksen kanssa
Tutustuminen Dzithandizeni -koulutuskeskukseen
Tervetuliaispäivällinen
Lauantai-sunnuntai 15.-16.1. Tutustuminen Kalimba- matelijafarmiin
Seuraavan viikon suunnittelua
Maanantai 17. 1. Keskustelutilaisuus opettajien kanssa
Tapaaminen Cisep:ssä
Tiistai 18. 1. Keskustelutilaisuus KYPT:n managerien kanssa. Hankkeen etenemisen,
nykytilanteen ja ongelmakohtien arviointi.
Keskiviikko 19. 1. Vierailu Kara Cousellingin tyttöjen oppilaitokseen Lusakan ulkopuolella.
Tutustuminen Community Campuksen oppitunteihin, oppilaisiin ja
CTT:n katulapsihankkeeseen.
Torstai 20. 1. Tutustuminen City Campuksen oppitunteihin ja oppilaisiin.
Mr Mwalen tuottaman vuoden 2005 budjettiesityksen läpikäyminen,
raportointipohjien tarkastelu.
Perjantai 21. 1. Keskustelua KYPT:ssä raportoinnista, yhteistyösopimuksesta,
jatkohankkeesta sekä ensi viikon työsuunnitelmasta.
Lauantai-sunnuntai 22.-23. 1. Eeva Livigstonessa, Teemu tutustui lähemmin Kanyaman alueeseen ja
Lusakan yöelämään.
Maanantai 24. 1. Neuvotteluja investointibudjetista sekä uudesta hankkeesta.
Tiistai 25. 1. Neuvotteluja uudesta hankkeesta. Uuden hankkeen alustavasta budjetista
sopiminen
Keskiviikko 26. 1. Läksiäistilaisuus KYPT:ssä
Jäähyväisluonas Cristmar Hotellissa.
KYTP - Kanyama Youth Programme Trust
CISEP - Concept for Informal Sector Employment Promotion
CTT - Children in Transformation Trust
FANGOM - Foundation for African NGO Management
ETVO - Etelän vapaaehtoisohjelma
TEVETA - Technical Education and Vocational Training Authority