Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen hallinnassa, esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava, Kaarina Kauhala, Luonnonvarakeskus

1. Riistatiedon merkitys vieraslaji-
tilanteen hallinnassa:
esimerkkinä lajipari
euroopanmajava - kanadanmajava
Kaarina Kauhala
Luke

2. Euroopanmajava
• Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868).
• Takaisinistutettu 1930-luvulla (Norjasta)
• Yksi istutuspaikka oli Noormarkussa, sieltä kanta on
levittäytynyt lähes koko Satakuntaan.
• Nykyisin jonkin verran myös Pohjanmaan eteläosissa,
Rannikko-Pohjanmaalla ja Pohjois-Hämeessä.
• Länsi-Lappiin on ilmeisesti vaeltanut euroopan-
majavia Ruotsista.
• Euroopanmajava on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi
pienen levinneisyysalueen takia (Punainen kirja
2010).

3. Kanadanmajava
• Istutettiin erehdyksessä Suomeen 1930-luvulla.
• Kanta kasvoi ja levisi nopeammin kuin
euroopanmajava.
• Etenkin Itä- ja Järvi-Suomessa runsas.
• Majavat puuttuvat Varsinais-Suomesta ja
Uudeltamaalta.
• Lapissa satunnaisesti, tilanne epäselvä.
• Kanadanmajava on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi
(Kansallinen vieraslajistrategia 2012).

4. Majavalaskennat
• RKTL on tehnyt Suomen riistakeskuksen ja
metsästäjien avustuksella majavalaskentoja kolmen
vuoden välein.
• Metsästäjät ilmoittavat syksyllä asuttujen pesien
määrän oman seuransa alueella.
• Tavoitteena on laskea aktiivisten talvipesien määrä ja
sitä kautta perhekuntien määrä.
• Yksilömäärä arvioidaan näiden perusteella.

5. Satakunnan euroopanmajavat
• Keskimäärin laskettu
93 aluetta (vaihtelu
69-123).
• Indeksi = pesien
määrä/laskettujen
alueiden lkm
• Indeksi hieman
pienentynyt vuoden
2004 jälkeen.
• Eniten alueita
laskettu 2013,
vähiten 1995 ja 2007.

6. • Kanta-arviot laskettu
kertomalla pesien
lukumäärä eri
kertoimilla (2,8 tai
3,8).
• Parker et al. 2012,
Wildlife Biology 18
• Saalis: 3 edeltävän
vuoden keskiarvo
• Saalista vähän
suhteessa kannan
kokoon (kiintiö 250).

7. Kanadanmajava
• Keskimäärin
laskettu 972
aluetta (vaihtelu
587-1203).
• Pesien määrä ja
indeksi
pienentyneet
2000-luvulla.
• Pienin laskettujen
alueiden määrä
vuonna 2010,
suurin vuosina
1998 ja 2001.

8. • Kanta-arviot
laskettu
kertomalla
pesien
lukumäärä eri
kertoimilla (2,8
tai 5,2).
• Saalis: kolmen
edeltävän
vuoden
keskimääräinen
saalis/vuosi

9. • Alueiden välillä
suurta vaihtelua.
• Etelä-Savossa ja
Pohjois-Karjalassa
tiheä kanta.
• Keski-Suomessa ja
Hämeessä kanta
harva.
• PH: laskettu eniten
vuosina 1998-
2007.

10. Lajien vertailu

11. Kallojen keräys
• Lajinmääritys on
luonnossa vaikeaa,
joten olemme
pyytäneet
metsästäjiltä kalloja
lajinmääritystä
varten erityisesti
Satakunnan
itäosista,
Pirkanmaan
länsiosista (P-Häme)
ja Pohjanmaalta. Kuva: Petri Timonen

12. Levinneisyysalue
• Laskentojen tulokset
(2013)+ kallot (2014)
• Mukana vain ne pesät,
joiden koordinaatit
tiedossa.
• Vihreä: euroopanmajava
• Punainen: kanadanmajava
• Kallot isommilla pallukoilla

13. Tilanne Satakunnan ja Pirkanmaan
rajoilla
• Lajit lähellä kohtaamista
Pirkanmaan länsiosassa
(Satakunnan riista-
keskusalueen itäosa)

14. Kriittinen alue
Kuva: Riikka Alakoski,
Turun yliopisto

15. Elinympäristönkäyttö
• Molemmat lajit
suosivat
sekametsiä.
• Maisema näyttää
vaikuttavan lajia
enemmän
elinympäristön-
valintaan.
• Kilpailutilanne
mahdollinen.
• Alkuperäinen
kuva: Suomen
Riista 59.

20. Mitä sitten?
• Laskentojen ja kallojen avulla saatu tietoja
kummankin lajin levinneisyydestä ja runsaudesta.
• Pesäkoordinaattien avulla selvitetty
elinympäristönkäyttöä.
• Jatkossa pyritään kartoittamaan kriittisimmän alueen
pesiä entistä tarkemmin.
• Myös kallojen keruuta olisi hyvä jatkaa kummankin
lajin levinneisyyden varmistamiseksi.
• Lapin tilanne selvitettävä

21. Life-hanke?
• Euroopanmajavan säilyminen turvattava, laji olisi
saatettava elinvoimaiseksi.
• Levinneisyysaluetta laajennettava, koska syy
’vaarantunut’ statukseen on suppea levinneisyysalue.
• Kanadanmajavia estettävä leviämästä Satakuntaan,
poistettava Länsi-Suomesta?
• Euroopanmajavaa autettava istutuksin?
• Hankkeen suunnittelussa mukana Suomen
riistakeskus, Metsähallitus, Helsingin ja Turun
yliopistot.

22. Kiitos!
Metsästäjät
Riikka Alakoski
Marja Hyvärinen
Ilmari Häkkinen
Sari Kantinkoski
Ritva Koivunen
Janne Sundell
Petri Timonen
Tytti Turkia
Elisa Unkila