2. Arto Ratilainen Opinnäytetyö
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
Sisällysluettelo
1 Johdanto.............................................................................................................................1
2 Termit..................................................................................................................................2
2.1 Cloud computing..........................................................................................................2
2.2 ASP...............................................................................................................................2
2.3 SaaS.............................................................................................................................2
2.4 Web 2.0........................................................................................................................2
2.5 VPN..............................................................................................................................3
2.6 AWS..............................................................................................................................3
2.7 API................................................................................................................................4
3 Pilvipalvelut.........................................................................................................................5
3.1 Mitä pilvipalvelut ovat?.................................................................................................5
3.2 Pilvipalveluiden hyödyt.................................................................................................6
4 Historia................................................................................................................................7
5 Tasot...................................................................................................................................8
5.1 Asiakas.........................................................................................................................8
5.2 Sovellus........................................................................................................................8
5.3 Alusta............................................................................................................................9
5.4 Infrastruktuuri................................................................................................................9
5.5 Palvelin.......................................................................................................................10
6 Arkkitehtuuri......................................................................................................................11
7 Pilvitallennus ja -varmennus.............................................................................................12
8 Intercloud..........................................................................................................................14
9 Käyttöönottomallit..............................................................................................................15
9.1 Julkinen pilvi...............................................................................................................15
9.2 Yhteisöpilvi.................................................................................................................15
9.3 Yksityinen pilvi............................................................................................................16
9.4 Hybridipilvi..................................................................................................................17
Pohdinta...............................................................................................................................18
Lähteet.................................................................................................................................19
3. Arto Ratilainen Opinnäytetyö 1 (20)
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
1 Johdanto
Pilvipalvelu on jokseenkin uusi käsite, ja niiden merkitys on vasta
muodostumassa. Vaikka useat eri yritykset tarjoavatkin jo
pilvipalveluita, on tarjonta hyvin erilaista ja pilvipalveluiden määritys
vaihtelee sen mukaan, keneltä kysytään. Tämän opinnäytetyön
tavoitteena on antaa yleiskuva pilvipalveluista, kertoa mistä ne
muodostuvat, mitä ne sisältävät sekä mitä hyötyä pilvipalveluista on ja
miksi niitä tulisi käyttää.
Vaikka kaupallisia esimerkkejä mainitaankin muutama, jää pääpaino
silti yleiskuvan antamiselle sekä pilvipalveluiden rakenteen ja
pilvipalveluiden kannalta olennaisien asioiden selvittämiselle.
4. Arto Ratilainen Opinnäytetyö 2 (20)
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
2 Termit
2.1 Cloud computing
Pilvilaskenta tarkoittaa internetissä (eli "pilvessä") tapahtuvaa
tietotekniikan (eli "laskennan") kehitystä ja käyttöä. Käsitteenä se
kuvaa paradigman muutosta, jossa palvelu tarjotaan "pilvessä", jonka
teknisiä yksityiskohtia palvelun käyttäjät eivät voi nähdä tai hallita.
Pilvilaskenta kuvaa uutta tietoteknisten palveluiden tuottamisen,
käyttämisen ja toimittamisen mallia, johon liittyy internetin yli palveluna
tarjottuja dynaamisesti skaalautuvia ja virtuaalisia resursseja.
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Pilvilaskenta)
2.2 ASP
ASP (Active Server Pages) on Microsoftin kehittämä dynaamisten
www-sivujen luomiseen tarkoitettu palvelinpuolen
ohjelmointimenetelmä. Tavallisemmin ASP-sivuissa on käytetty
ohjelmointikielenä Visual Basicin skriptimuunnosta VBScriptiä.
(http://fi.wikipedia.org/wiki/ASP)
2.3 SaaS
Software as a Service (SaaS) tarkoittaa ohjelmiston hankkimista
palveluna perinteisen lisenssipohjaisen tavan sijasta. Käytöstä
maksetaan yleensä käytön laajuuden mukaan. Asiakaskohtaisia
tuotantoympäristöjä ei ole, vaan sama tuotantoympäristö palvelee
useampaa tai kaikkia asiakkaita. Asiakkaat käyttävät SaaS-ohjelmistoa
yleensä Internet-selaimella, joten ohjelman käyttöönotto on käyttäjille
helppoa. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Software_as_a_Service)
2.4 Web 2.0
Web 2.0:aa voidaan pitää internetiin liittyvänä uutena
liiketoimintamallina, jossa yritykset tuottavat palveluita valmiiksi
tehtyjen staattisten sisältötuotteiden sijasta. Web 2.0 -ajattelua edustaa
esimerkiksi Flickr, johon käyttäjät lataavat sisältönä olevat kuvat
yhteisöllisesti katseltaviksi, kommentoitaviksi ja käytettäviksi.
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Web_2.0)
5. Arto Ratilainen Opinnäytetyö 3 (20)
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
Kuva 1. Web 2.0 esimerkkinä Flickr:n hakutulos pingviinille
2.5 VPN
VPN (Virtual Private Network) on tapa, jolla kaksi tai useampia
yrityksen verkkoja voidaan yhdistää julkisen verkon yli muodostaen
näennäisesti yksityisen verkon. Nykyisin VPN-määritelmä on
laajennettu koskemaan myös yksittäisten etätyöasemien liittämistä
yrityksen verkkoon. (http://fi.wikipedia.org/wiki/VPN)
2.6 AWS
Amazon webbipalvelut (Amazon Web Services AWS) on kokoelma
etätietojenkäsittelyresurssipalveluita (kutsutaan myös nettipalveluiksi),
jotka yhdessä muodostavat Amazon.com:n internetin yli tarjoaman
pilvipalvelualustan. Tunneutuimmat ja olennaisimmat näistä palveluista
ovat Amazon EC2 ja Amazon S3.
6. Arto Ratilainen Opinnäytetyö 4 (20)
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
2.7 API
Ohjelmointirajapinta (engl. Application programming interface, API) on
käyttöliittymä, jolla eri ohjelmat voivat tehdä pyyntöjä ja vaihtaa tietoja
eli keskustella keskenään. Hyvä esimerkki keskustelusta on ohjelmat,
jotka tarvitsevat käyttöjärjestelmältä luvan käyttää keskusmuistia sekä
tiedostoja. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjelmointirajapinta)
7. Arto Ratilainen Opinnäytetyö 5 (20)
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
3 Pilvipalvelut
3.1 Mitä pilvipalvelut ovat?
Pilvipalvelut ovat internetissä tarjottavia ohjelmapalveluita. Pilvipalvelut
muodostuvat ASP-paveluista, Saas:sta ja Web 2.0:sta. Internet ja
palvelimet ovat keskeinen osa pilvipalveluita: tieto ja ohjelmat
tallennetaan palvelimelle. Asiakkaat käyttävät palveluita internet-
yhteyden avulla. Yleensä palveluita käytetään www-selaimella.
Alla olevassa kuvassa pilven sisällä olevat ympyrät ovat pilvipalveluita
ja tietokoneet reunoilla ovat asiakkaita, jotka käyttävät palveluita.
Kuva 2. Pilvipalvelut
8. Arto Ratilainen Opinnäytetyö 6 (20)
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
3.2 Pilvipalveluiden hyödyt
Pilvipalveluiden ansiosta ohjelmia ja tietoja ei tarvitse laittaa jokaiselle
koneelle, sillä ne ovat palvelimella, josta niihin voi päästä käsiksi
jokaiselta internettiin liitetyltä tietokoneelta. Perinteisesti ohjelmista on
maksettu lisenssit jokaiselle koneelle, mutta pilvipalveluissa maksetaan
ohjelmista niiden käytön mukaan.
Myöskin samoja tiedostoja voidaan käyttää samanaikaisesti ja
muutokset tulevat välittömästi kaikkien näkyville. Ohjelmien ja
infrastruktuurin vaatima rauta voi myös olla missä tahansa käyttäjän
tarvittaessa vain itse päätteen, joka vastaanottaa tiedon.
Koska palveluntarjoaja huolehtii laitteistosta ja siitä maksetaan käytön
mukaan, pystyy kapasiteettia laskemaan ja nostamaan tarvittaessa
pysyvästi tai väliaikaisesti.
Kuva 3. Pilvipalveluiden tunnusmerkit
9. Arto Ratilainen Opinnäytetyö 7 (20)
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
4 Historia
Pilvipalveluiden perustana oleva käsite on vuodelta 1960, jolloin Jon
McCarthy arveli tietotekniikan olevan jonain päivänä organisoitu yleinen
hyödyke. Melkein kaikki pilvipalveluiden nykypäivän tunnusmerkit
(joustava hankinta, reaaliaikainen, loputtoman tuotannon illuusio),
samankaltaisuus sähköteollisuuden ja julkisen, yksityisen, hallinnollisen
ja yhteisöllisen käytön muodot tutkittuun perusteellisesti Douglas
Parkhill:n vuonna 1966 julkaistussa kirjassa The Challenge of the
Computer Utilty.
Cloud computing termi tuli alunperin teleyhtiöiltä, jotka tarjosivat
pääasiassa ”pisteestä pisteeseen” (point-to-point) piirejä 1990-luvulle
asti, jolloin ne alkoivat tarjota palveluita yksityisiin virtuaaliverkkoihin
(Virtual Private Network VPN) laadun pysyessä samana, mutta hinnan
pienentyessä huomattavasti. Kokonaisverkon kaistanleveyttä pystyttiin
hyödyntämään tehokkaammin ohjaamalla liikennettä tarpeen mukaan.
Pilvisymbolia käytettiin merkitsemään käyttäjän ja tarjoajan vastuiden
rajat. Pilvipalvelut laajentavat tätä reunusta kattamaan sekä palvelimet
että verkon infrastruktuurin. Ensimmäisen kerran Cloud Computing
(pilvipalvelut) termiä käytti Ramnath Chellappa pitäessään luentoa
vuonna 1997.
Amazon oli avainasemassa pilvipalveluiden kehityksessä
uudenaikaistaessaan tietokeskuksiaan dot-com kuplan jälkeen, joka
käytti vain 10 % resursseista kerrallaan jättääkseen tilaa satunnaisille
piikeille aivan kuten useimmat tietokoneverkot. Amazon käynnisti
uuden tuotekehitystyön tarjotakseen pilvipalveluita ulkoisille asiakkaille
ja käynnisti Amazon Web Service (AWS) tarvelaskennan pohjalta
vuonna 2006 huomatessaan uuden pilvipalveluarkkitehtuurin tarjoavan
merkittävät sisäiset tehoparannukset.
Vuonna 2007 Google, IBM ja useat yliopistot aloittivat laajamittaisen
pilvipalvelututkimusprojektin. Vuoden 2008 alussa Eucalyptuksesta tuli
ensimmäinen avoimen lähdekoodin AWS API (Application
Programming Interface) yhteensopivan alustan pilvipalveluiden
kehitykselle. 2008 puoliväliin mennessä Gartner näki mahdollisuuden
pilvipalveluille IT-palveluiden kuluttajien, käyttäjien ja tarjoajien välisien
suhteiden muodostamisessa sekä tarkkaili organisaatioiden siirtymistä
yritysomistetusta laitteistosta ja ohjelmavarallisuudesta käyttöön
perustuviin malleihin johtavan dramaattisiin IT-tuotteiden kasvuun
tietyillä alueilla ja merkittäviin romahduksiin toisilla alueilla.
10. Arto Ratilainen Opinnäytetyö 8 (20)
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
5 Tasot
Kuva 4. Pilvipalvelutasot
5.1 Asiakas
Asiakas (cloud client) koostuu tietokonelaitteistosta ja ohjelmista, jotka
ovat riippuvaisia pilvipalveluiden ohjelmistotoimituksesta ja ovat täysin
hyödyttömiä ilman pilvipalveluiden ohjelmia. Näitä voivat olla mm.
tietokoneet, puhelimet ja muut laitteet, käyttöjärjestelmät ja www-
selaimet.
5.2 Sovellus
Sovellustaso (Software as a Service) pitää sisällään sovellukset.
Sovellukset ovat palvelimella, minkä ansiosta niitä ei tarvitse asentaa
asiakkaan omille koneille ja myöskin päivitys ja ylläpito helpottuu.
Sovelluspalveluiden tunnusmerkkejä ovat mm.
• kaupallisten sovellusten käyttö ja hallinta internetin välityksellä
• tapahtumien hallinta keskitetyistä pisteistä, jonka ansiosta sovelluksia
voidaan käyttää etänä
• Sovellukset vuokrataan useammalle asiakkaalle (perinteisesti on
ostettu yksi lisenssi per tietokone)
• keskitetty ohjelmistojen päivitys, joka poistaa tarpeen jokaisen koneen
päivitykselle
11. Arto Ratilainen Opinnäytetyö 9 (20)
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
Sovelluspalveluita käytetään usein www-selaimella. Sovellukset
palveluina ovat usein ilmaisia tai niistä maksetaan käytön mukaan.
Niitä ei kuitenkaan usein voi paljoakaan muokata ja ominaisuudet ovat
rajallisia. Kaupallisia esimerkkejä on mm. sähköposti ja Google Docs.
Kuva 5. Asiakkaiden kommunikointi pilvessä.
5.3 Alusta
Alusta (Platform as a Service Paas) sisältää yleensä ohjelmointikielen
tai ohjelmointirapinnan, esim. Ruby on Rails, Python, .NET, java.
Palvelun toimittaja isännöi, hallinnoi, päivittää sekä ylläpitää
ohjelmointirajapinnan alaisen infrastruktuurin. Esimerkkejä näistä ovat
mm. Google App Engine (tukee Python-rajapintaa), Microsoft Azure
(käyttää .NET-rajapintaa) ja Force.com (yksityisomisteinen
SalesForce.com-rajapinta).
5.4 Infrastruktuuri
Infrastruktuuritaso (Infrastructure as a Service IaaS) tuottaa
tietokoneen infrastruktuurin, ja on tyypillisesti virtualisointiympäristö.
Sen sijaan, että asiakkaat ostaisivat palvelimet, ohjelmat, konesalitilat
ja verkkolaitteet, he ostavat ne täysin ulkoistettuna palveluna.
Toimittajat laskuttaa näistä palveluista käytön mukaan.
12. Arto Ratilainen Opinnäytetyö 10 (20)
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
5.5 Palvelin
Palvelintaso muodostuu tietokoneen laitteistosta sekä ohjelmista, jotka
on tehty nimenomaan pilvipalveluiden toimitusta varten.
Unlike the old infrastructure model with hardware bearing the brunt of
fault tolerance, the new infrastructure model places all fault tolerance
concerns within the software layer itself. I won’t say that this is a new
concept as Google has been doing exactly this for a very long time (in
IT time at least.) This accomplishes many things, but two particular
benefits are that load balancing can now be more intelligent overall,
and hardware can be reduced to the absolute most commodity parts
available to cut cost. (http://cloudcomputing.sys-
con.com/node/1180781)
Lyhyesti sanottuna uudessa infrastruktuurimallissa vikojen sietäminen
kuuluu ohjelmistolle laitteiston sijaan. Google tosin on käyttänyt
kyseistä mallia jo hyvin pitkään. Tämän ansiosta kuormitus saadaan
tasapainotettua paremmin ja laitteistovaatimukset laskee merkittävästi.
Kuva 6. Pilvipalvelin
13. Arto Ratilainen Opinnäytetyö 11 (20)
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
6 Arkkitehtuuri
Pilvipalvelujen arkkitehtuuri sisältää ohjelmistojärjestelmiä, jotka
tuottavat pilvipalveluja. Pilvipalvelujen arkkitehtuuri sisältää usein
useita pilvikomponentteja, jotka kommunikoivat keskenään API:n avulla
(Application Programming Interface). Tämä muistuttaa Unix:n filosofiaa,
jossa kukin ohjelma hoitaa yhden asian ja työskentelee muiden
ohjelmien kanssa yleisten rajapintojen avulla.
Pilviarkkitehtuurin kaksi tärkeintä komponenttia ovat etuosa (front end)
ja takaosa (back end). Etuosa on asiakkaan eli tietokoneen käyttäjän
näkemä osa. Se sisältää tietokoneen verkon ja ohjelmat, joiden avulla
pilvipalveluja käytetään, esim. www-selain. Arkkitehtuurin takaosa on
pilvi itse, joka muodostuu useita koneista, palvelimista sekä
tallennusmedioista.
Keskuspalvelin hallinnoi järjestelmää, tarkkailee liikennettä ja
asiakkaan tarpeita varmistaakseen, että asia sujuvat hyvin. Se
noudattaa tiettyjä sääntöjä ja käyttää eräänlaista ”väliohjelmistoa”
(middleware). Väliohjelmiston avulla verkon tietokoneet voivat
kommunikoida keskenään.
Pilvipalvelujärjestelmillä on vähintään kaksi kertaa enemmän
tallennustilaa, kuin mitä asiakkaat tarvitsevat. Tämä johtuu siitä, että
laitteet voivat joskus hajota, jolloinka tarvitaan varmuuskopiota, jotta
tietoon päästään käsiksi. Niinpä jokainen tiedosto onkin
varmuuskopioitu toiselle laitteelle, jolta sitä voidaan tarvittaessa
käyttää.
Kuva 7. Pilvipalveluiden arkkitehtuuri
14. Arto Ratilainen Opinnäytetyö 12 (20)
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
7 Pilvitallennus ja -varmennus
Paikkoja, joissa ylläpidetään pilvitallennusjärjestelmiä, kutsutaan
datakeskuksiksi (data center). Pilvitallennuksella on useita hyötyjä.
Tietoihin pääsee käsiksi miltä tahansa koneelta, millä on internet-
yhteys. Tämän ansiosta ei tarvitse kantaa mukana ulkoisia tallennus
medioita, esim. usb-tikkua. Tiedostoja voi myös jakaa muiden kanssa,
jolloin myös muut voivat käyttää ja hyödyntää tiedostoja ja tietoja.
Jotkin pilvitallennusjärjestelmät ovat erikoistuneet tiettyjen tiedostojen,
kuten kuvien tai asiakirjojen tallennukseen, kun taas jotkin järjestelmät
tallentavat kaikenlaisia tiedostoja. Mm. Googlen Picasa ja Yahoo!:n
Flickr ovat erikoistuneet kuvien tallentamiseen ja jakamiseen kavereille
ja muille ihmisille.
Vikasietoisuuden vuoksi pilvitallennusjärjestelmät tallentavat tiedot
useammalle koneelle. Tämän idea on siinä, että yhden laitteen tullessa
käyttökelvottomaksi joko hetkellisesti tai pysyvästi, pystytään
tiedostoihin pääsemään käsiksi viasta huolimatta.
Pilvitallennusjärjestelmät saattavatkin tarvita suuria määriä
tallennustilaa. Myös asiakkaiden määrä ja varastoitavan tiedon määrä
sekä muoto vaikuttavat tarvittavan tallennustilan määrään. Esim.
hyvälaatuiset videot vievät paljon enemmän tilaa kuin tekstitiedostot.
Paljon tallennustilaa tarvitsevista palveluista yksi hyvä esimerkki on
mm. Youtube.
Kuva 8. Pilvitallennus
15. Arto Ratilainen Opinnäytetyö 13 (20)
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
Kuva 9. Varmistuspalvelin
16. Arto Ratilainen Opinnäytetyö 14 (20)
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
8 Intercloud
Sisäpilvi eli intercloud tarkoittaa pilvipalvelua, joka on liitetty toisiin
pilvipalveluihin. Ensimmäisen kerran termiä käytti Kevin Kelly vuonna
2007 arvellessaan pilvipalveluiden olevan lopulta toisiinsa liitettyjä.
Tällä sisäpilvellä on yksi kone, joka sisältää kaikki palvelimet ja
läsnäolevat pilviasiakkaat.
Sisäpilvi on skenaariopohjainen avainkäsite, jonka mukaan yksittäisellä
pilvellä ei ole loputtomia voimavaroja. Jos pilvi käyttää kaikki laskenta-
ja tallennuskapasiteettinsa virtuaalisesta infrastruktuuristaan, se ei
pysty täyttämään asiakkaidensa lisäpyyntöjä palvelun jakamiseen.
Sisäpilvi-skenaario pyrkii korjaamaan kyseisen tilanteen ja teoriassa
jokainen pilvi pystyy käyttämään muiden pilvien laskenta- ja
tallennusresursseja. Tälläinen käytöstä maksamismalli (pay-for-use)
saattaa tuoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia pilvipalveluiden
tarjoajille, mikäli he kykenevät ylittämään teoreettiset puitteet.
Kaikesta huolimatta sisäpilvi synnyttää enemmän haasteita kuin
ratkaisuja koskien yhdistymistä, turvallisuutta, yhteentoimivuutta,
oikeudellisia kysymyksiä, palvelun laatua ja seurantaa ja laskutusta.
Kuva 10. Sisäpilvi
17. Arto Ratilainen Opinnäytetyö 15 (20)
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
9 Käyttöönottomallit
9.1 Julkinen pilvi
Julkinen pilvi (public cloud) perustuu pilvipalvelumallistandardiin, jossa
palveluntarjoaja tekee resurssit (esim. ohjelmat ja tallennus) internetin
välityksellä julkisesti saataville.
Pilvipalveluiden pystyttäminen on helppoa ja halpaa, koska
palveluntarjoaja kustantaa laitteiston, ohjelmiston sekä kaistan ja
palveluista maksetaan käytön mukaan. Tämän ansiosta palveluita on
mahdollista skaalata tarpeen mukaan.
9.2 Yhteisöpilvi
Yhteisöpilvi (community cloud) on useiden organisaatioiden keskenään
jakama pilvi. Näillä organisaatioilla on yleensä samankaltaiset
vaatimukset. Yhteisöpilvi sopii hyvin mm. julkiselle sektorille, missä
esim. terveydenhuoltoyksiköt voivat käyttää samaa pilveä.Yhteisöpilvi
voi olla sitä käyttävien organisaatioiden tai kolmannen osapuolen
ylläpitämä.
Yhteisöpilven käyttöönottoa harkittaessa on kuitenkin hyvä miettiä mm.
seuraavia asioita:
• miten kustannukset jaetaan organisaatioiden välillä?
• Miten palvelutasoja ja käytettävyyttä hallitaan yhteisöpilvessä?
• Minkälaisia seurauksia tietojen jakaminen useisiin organisaatioihin
aiheuttaa tietoturvallisuuteen?
• Mitkä ovat palvelun katkeamisen lailliset seuraukset? (Esim. joutuuko
organisaatio A vastaamaan palvelun katkoksesta, joka johtuu
organisaatio B:n infrastruktuurista organisaatio A:n yhteisöpilvessä?)
Kuva 11. Yhteisöpilvi
18. Arto Ratilainen Opinnäytetyö 16 (20)
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
9.3 Yksityinen pilvi
Yksityinen pilvi (private cloud) tarkoittaa pilvipalveluita, jotka on
kehitetty yrityksen sisäiseen käyttöön. Yleensä yksityistä pilveä
isännöidään yrityksen sisäisessä verkossa omilla palvelimilla. Näinollen
yritys huolehtii itse pilvensä laitteistosta, verkosta, ohjelmistosta,
tietoturvasta jne.
Yksityisen pilven pystyttäminen ei myöskään ole kovin kallista, koska
käyttäjäkunta on rajattu eikä näin ollen palvelimille tule paljoa
kuormitusta julkiseen pilveen verrattuna.
Yksityisen pilven etuihin kuuluu turvallisuus. Jos pilvi on täysin
yrityksen sisäinen, eikä sillä ole yhteyksiä ulkomaailmaan, on pilvi
erittäin turvallinen. Mikäli yhteyksiä on kuitenkin ulkomaailmaan,
kannattaa tietoturvaa miettiä tarkemmin.
Yksityisen pilven haittapuoliin taas lukeutuu sen pystyttämiseen ja
ylläpitämiseen kuluva vaiva, varsinkin jos kyseessä on iso pilvi.
Kuva 12. Julkinen pilvi vs yksityinen pilvi
19. Arto Ratilainen Opinnäytetyö 17 (20)
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
9.4 Hybridipilvi
Hybridipilvi (hybrid cloud) on julkisen ja yksityisen pilven yhdistelmä.
Hybridipilvi hyödyntää paikallisen datan hyötyjä sekä julkisen pilven
skaalautuvuutta ja edullisuutta. Hybridipilvessä yritys tuottaa osan
resursseista itse ja loput resurssit on julkisen pilven tuottamia, jonka
ansiosta erilaisia toteutusvariaatioita onkin useita.
Kuva 13. Hybridipilvi
20. Arto Ratilainen Opinnäytetyö 18 (20)
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
Pohdinta
Opinnäytetyötä tehdessäni huomasin, ettei pilvipalveluista löydy
juurikaan tietoa suomeksi. Opinnäytetyön tarkoituksena onkin antaa
yleisluonteinen kuva pilvipalveluista. Tavoitteenani on, että
opinnäytetyön avulla jokainen saa hyvän käsityksen siitä, millaisia
pilvipalvelut ovat, mitä ne tarkoittavat ja mitä hyötyä niistä on.
SaaS (Software as a Service) käsitteenä oli minulle jo entuudestaan
tuttu, mutta muuten en tiennyt juuri mitään pilvipalveluista
opinnäytetyötä aloittaessani. Olenkin oppinut paljon pilvipalveluista
kuluneen opinnäytetyön aikana ja pyrin työtä tehdessäni siihen, että
myös sen lukijat saisivat siitä mahdollisimman paljon irti, vaikkeivat he
tietotekniikasta vielä tietäisikään paljoakaan.
On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että pilvipalvelut on vielä kehittyvä
käsite. Mm. pilvipalveluiden tasoista löytyy hyvinkin erilaisia käsityksiä
ja määrittelyitä. Näissä määrittelyissä sekä tasojen määrä että nimet
vaihtelevat vaikkakin niissä tulee hyvin pitkälti samat asiat jollain tapaa
ilmi.
21. Arto Ratilainen Opinnäytetyö 19 (20)
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
Lähteet
Pilvilaskenta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pilvilaskenta 11.11.2010
ASP
http://fi.wikipedia.org/wiki/ASP 11.11.2010
Software as a Service
http://fi.wikipedia.org/wiki/Software_as_a_Service 11.11.2010
Web 2.0
http://fi.wikipedia.org/wiki/Web_2.0 11.11.2010
VPN
http://fi.wikipedia.org/wiki/VPN 12.11.2010
Ohjelmointirajapinta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjelmointirajapinta 12.11.2010
Ernest De Leon, 10.11.2009
http://cloudcomputing.sys-con.com/node/1180781 15.11.2010
Michael Sheehan 26.3.2009
http://blog.gogrid.com/2009/03/26/navigating-the-layers-of-the-cloud-
computing-pyramid/ 25.11.2010
Jonathan Strickland
http://communication.howstuffworks.com/cloud-computing1.htm
1.12.2010
Cloud computing
http://en.wikipedia.org/wiki/Cloud_computing 8.12.2010
What is a public cloud? 15.5.2009
http://searchcloudcomputing.techtarget.com/sDefinition/0,,sid201_gci13
56516,00.html 9.12.2010
Kayleigh Bateman 16.4.2010
SearchVirtualDataCentre.co.uk
http://searchvirtualdatacentre.techtarget.co.uk/news/article/0,289142,si
d203_gci1510117,00.html 9.12.2010
Serdar Yegulalp 17.5.2010
http://itmanagement.earthweb.com/netsys/article.php/3882516/Private-
Cloud.htm 10.12.2010
22. Arto Ratilainen Opinnäytetyö 20 (20)
Jyväskylän ammattiopisto
Kauppa ja palvelut
TIKT08B 20.12.2010
Information Management Online 10.2.2010
http://www.information-management.com/news/hybrid-cloud-
architectural-requirements-10017152-1.html 17.12.2010
kuvat:
Wikimedia Commons 3.3.2009
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Cloud_computing.svg 25.11.2010
Flickr
http://www.flickr.com/search/?q=penguin 25.11.2010
http://www.crmpalvelu.fi/PublishingImages/iStock_000011455462Small.jpg
25.11.2010
http://keshavsing.files.wordpress.com/2010/05/cloud-computing-architecture-
layers.jpg 25.11.2010
http://www.systemsnavigator.com/wsc2009/cloud_architecture.png 1.12.2010
HowStuffWorks.com 2008
http://static.howstuffworks.com/gif/cloud-storage.gif 2.12.2010
http://www.technologytranslated.com/wp-content/uploads/2010/03/cloud-server.png
8.12.2010
http://windowsclient.net/blogs/anshulee/image18_097D09DC.png 15.12.2010
http://www.koodiavain.fi/tiedostot/kuvat/Online%20Backup%20Service.gif
15.12.2010
http://www.cloudave.com/wordpress/wp-content/uploads/2010/09/13.png
17.12.2010
