Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
DIGITALISAATIOESIMERKKEJÄ TEOLLISUUDELLE
TEAM FINLAND FUTURE WATCH -SELVITYS, TAMMIKUU 2016
Hartl CrusherCroft Additive Ma...
Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle –
www.insyke.fi
2
Digitalisaatioesimerkkejä...
Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle –
www.insyke.fi
3
Digitalisaatio tarjoaa te...
5. TULEVAISUUDEN VALMISTUS –
OPENDESK JA MATOOL.COM (FIN)
Kaksi uudenlaista verkkosivustoa
valmistamiseen liittyen
6. PRIM...
1. CROFT ADDITIVE
MANUFACTURING
Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle –
www.insyk...
CROFT ADDITIVE MANUFACTURING – CASE STUDY
TEAM FINLAND FUTURE WATCH REPORT, JANUARY 2016
DIGITALIZATION EXAMPLES FOR THE M...
CROFT AM – THE COMPANY • Croft Filters Ltd (www.filters.co.uk) is a family company
situated in Warrington UK, near Manches...
CROFT AM – DRIVERS FOR CHANGE
• Industrial filters that Croft Filters makes are custom products and
manufacturing them req...
CROFT AM – THE CHANGE
• The decision to buy the metal 3D printer was made as a part of a bigger investment program at Crof...
CROFT AM – BENEFITS
Benefits of additive manufacturing
• Additive manufacturing offers a lot of benefits over conventional...
CROFT AM – LESSONS LEARNED
• “The world isn’t ready for additive manufacturing” – As metal 3D printing is a relatively new...
Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the
Manufacturing Industry – www.insyke.fi
12
CROFT AM – CO...
2. HARTL CRUSHER
Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle –
www.insyke.fi
13
HARTL CRUSHER – CASE STUDY
TEAM FINLAND FUTURE WATCH REPORT, JANUARY 2016
DIGITALIZATION EXAMPLES FOR THE MANUFACTURING IN...
HARTL CRUSHER – THE COMPANY
• Hartl Crusher (www.hartl-crusher.com) is a small
company of 19 employees, which sells bucket...
HARTL CRUSHER – DRIVERS FOR CHANGE
• After selling their previous company, the Hartl
brothers wanted to stay in the crushi...
HARTL CRUSHER – THE CHANGE
• Company operations have been built around their online platform, which automates all core
bus...
HARTL CRUSHER – BENEFITS
• Better customer experience – Open pricing, real-time inventory levels,
shipment tracking, and g...
HARTL CRUSHER – LESSONS LEARNED
• Still few direct orders – Most end customers still prefer to order through their local d...
Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the
Manufacturing Industry – www.insyke.fi
20
HARTL CRUSHER...
3. INDUSTRYHACK
Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle –
www.insyke.fi
21
Case-kuv...
INDUSTRYHACK – CASE-KUVAUS
TEAM FINLAND FUTURE WATCH -RAPORTTI, TAMMIKUU 2016
DIGITALISAATIOESIMERKKEJÄ TEOLLISUUDELLE
INDUSTRYHACK – YLEISKUVAUS (1/2)
• Industryhack (www.industryhack.com/) on suomalainen
tapahtumakonsepti teollisuusyrityst...
INDUSTRYHACK – YLEISKUVAUS (2/2)
• Industryhack-toiminta 2015
• Vuonna 2015 järjestettiin yhteensä 7 Industryhack-tilaisuu...
Industryhack-ydintiimi: Ville Riikkala, Pekka Sivonen, Petri
Vilén ja ja Mikael Hautala.
INDUSTRYHACK – ORGANISAATTORI – I...
INDUSTRYHACK – ORGANISAATTORI – INDUSTRYHACK OY (2/2)
• Industryhack Oy määrittelee olevansa ”suomalainen
avoimen innovaat...
INDUSTRYHACK – ISÄNTÄYRITYKSEN KOKEMUKSIA – FASTEMS (1/2)
• Fastems järjesti toisen Industryhackin eli ”Hack the Factory” ...
INDUSTRYHACK – ISÄNTÄYRITYKSEN KOKEMUKSIA – FASTEMS (2/2)
• Opittua: tilaisuuden hyvä ja huolellinen valmistelu on suoraan...
INDUSTRYHACK – ISÄNTÄYRITYKSEN KOKEMUKSIA – KONECRANES (1/2)
• Konecranes järjesti kaksi Industryhack-tapahtumaa vuonna 20...
INDUSTRYHACK – ISÄNTÄYRITYKSEN KOKEMUKSIA – KONECRANES (2/2)
• Hyödyt:
• Verkostoituminen ja kumppanien etsiminen – Konecr...
INDUSTRYHACK – OSALLISTUJAYRITYKSEN KOKEMUKSIA – CYBERCOM (1/2)
• IT-alan palveluyritys Cybercom Finland Oy (210 työntekij...
INDUSTRYHACK – OSALLISTUJAYRITYKSEN KOKEMUKSIA – CYBERCOM (2/2)
• Opittua:
• Tilaisuuksiin täytyy valmistautua kunnolla et...
INDUSTRYHACK – TEKNOLOGIAPARTNERIN KOKEMUKSIA – TRELAB (1/2)
• TreLab on tamperelainen teknologiayritys, joka on keskittyn...
INDUSTRYHACK – TEKNOLOGIAPARTNERIN KOKEMUKSIA – TRELAB (2/2)
• Hyödyt:
• Industryhack on pystynyt tarjoamaan
osallistujati...
INDUSTRYHACK – LISÄTIETOA AIHEESTA
• Hackathon-termi on syntynyt vuonna -99 ja hackathonien suosio on kasvanut etenkin 200...
Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle –
www.insyke.fi
36
INDUSTRYHACK – KOMMENTTE...
4. MERCATEO
Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle –
www.insyke.fi
37
MERCATEO – CASE STUDY
TEAM FINLAND FUTURE WATCH REPORT, JANUARY 2016
DIGITALIZATION EXAMPLES FOR THE MANUFACTURING INDUSTR...
MERCATEO – PLATFORM ECONOMY
• Platform economy is a hot topic at the moment, with a lot of startups aiming to conquer diff...
MERCATEO – COMPANY OVERVIEW (1/3)
• Mercateo (www.mercateo.com) is an online marketplace for B2B companies targeting
the l...
MERCATEO – GROWTH AND THE FUTURE (2/3)
• GROWTH
• Mercateo AG was established in 1999 in Munich, Germany and has been
grow...
MERCATEO – COMPETITIVE ADVANTAGES (3/3)
• Dr. Schönwälder thinks that the network effect does exist also in the B2B world,...
MERCATEO – COMPETITORS – OVERVIEW
• Mercateo is competing with different kind of companies with its offering. The marketpl...
MERCATEO – COMPETITORS – AMAZON
• Amazon (www.amazon.com) is the biggest American e-commerce company founded by Jeff Bezos...
MERCATEO – COMPETITORS – GRAINGER
• Grainger (www.grainger.com) is a big American maintenance, repair and operations (MRO)...
MERCATEO – COMPETITORS – ALIBABA GROUP
• Alibaba is a Chinese e-commerce giant, that in addition to big consumer businesse...
Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the
Manufacturing Industry – www.insyke.fi
47
MERCATEO – CO...
5. TULEVAISUUDEN VALMISTUS –
OPENDESK JA MATOOL.COM
Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teolli...
TULEVAISUUDEN VALMISTUS – OPENDESK JA
MATOOL.COM – CASE-KUVAUS
TEAM FINLAND FUTURE WATCH -RAPORTTI, TAMMIKUU 2016
DIGITALI...
TULEVAISUUDEN VALMISTUS – JOHDANTO
• Tässä case-esimerkissä esitellään kaksi uudenlaista verkkopalvelua ja
konseptia tulev...
TULEVAISUUDEN VALMISTUS – OPENDESK (1/2)
• Opendesk (www.opendesk.cc) on verkkosivusto modernien design-huonekalujen hankk...
TULEVAISUUDEN VALMISTUS – OPENDESK (2/2)
• HYÖDYT
• Suunnittelija – saa designinsa maailmanlaajuiseen jakeluun, eikä hänen...
TULEVAISUUDEN VALMISTUS – “AVOIMEN LÄHDEKOODIN” TUOTTEET
• Avoin lähdekoodi on merkittävä tekijä ohjelmistoalalla, josta t...
TULEVAISUUDEN VALMISTUS – MATOOL.COM (1/2)
• MATOOL.com (www.matool.com) on verkkosivusto sorvien ja
koneistuskeskuksien t...
TULEVAISUUDEN VALMISTUS – MATOOL.COM (2/2)
• KOMMENTTEJA
• Matool ei ole yrittänyt lähteä myymään todellista konekapasitee...
6. PRIMA POWER
Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle –
www.insyke.fi
56
PRIMA POWER – CASE-KUVAUS
TEAM FINLAND FUTURE WATCH -RAPORTTI, TAMMIKUU 2016
DIGITALISAATIOESIMERKKEJÄ TEOLLISUUDELLE
Case...
PRIMA POWER – YRITYS • Prima Power on yksi maailman johtavia levyntyöstökoneisiin
ja -järjestelmiin erikoistuneita yrityks...
PRIMA POWER – MUUTOSTARVE
• Sisäisesti Prima Powerilla on jo pitkään ollut kattavat
järjestelmät toiminnanohjaukseen sekä ...
PRIMA POWER – MUUTOS
• Hankintatoiminnan haasteiden ratkaisemiseksi Prima Power päätti lähteä etsimään uutta toimintatapaa...
PRIMA POWER – HYÖDYT
• Muutoksen merkittävimmät hyödyt Prima Powerille on saatu
toiminnan avoimuuden ja järjestelmällisyyd...
PRIMA POWER – HAASTEET JA OPITUT ASIAT
• Hankintapäällikkö Mäki pitää digitalisaatio-kehitykselle leimallisena asiana, ett...
PRIMA POWER – TOIMITTAJAN NÄKÖKULMA
• Ruoveden Jäminkipohjassa toimiva Oriveden Ohutlevytekniikka on yksi Prima Powerin av...
Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle –
www.insyke.fi
64
PRIMA POWER – KOMMENTTEJ...
7. WITTENSTEIN
Esimerkin on koostanut tohtorikoulutettava Karan
Menon Tampereen teknilliseltä yliopistolta.
Team Finland F...
Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the
Manufacturing Industry – www.insyke.fi
66
WITTENSTEIN A...
WITTENSTEIN AG – THE COMPANY
• In 1949, Walter Wittenstein and Bruno Dähn founded Spezialmaschinenfabrik DEWITTA (making s...
WITTENSTEIN AG – PRODUCTION OF THE FUTURE
• Industrial production is increasing in complexity: Products are
becoming more ...
WITTENSTEIN AG – THE CHANGE TOWARDS INDUSTRY 4.0
• It’s essentially about achieving tighter integration between the digita...
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti, tammikuu 2016
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti, tammikuu 2016
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti, tammikuu 2016
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti, tammikuu 2016
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti, tammikuu 2016
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti, tammikuu 2016
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti, tammikuu 2016
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti, tammikuu 2016
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti, tammikuu 2016
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti, tammikuu 2016
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti, tammikuu 2016
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti, tammikuu 2016
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti, tammikuu 2016
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti, tammikuu 2016
Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti, tammikuu 2016
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti, tammikuu 2016

7,625 views

Published on

Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle -raportti sisältää 8 case-kuvausta digitalisaation hyödyntämisestä teollisuuskontekstissa.
Esimerkkien tavoitteena on auttaa suomalaisia pk-teollisuusyrityksiä ymmärtämään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia sekä antaa yrityksille uusia ideoita liiketoimintansa kehittämiseen.

Published in: Technology
  • Be the first to comment

Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle. Team Finland Future Watch -raportti, tammikuu 2016

  1. 1. DIGITALISAATIOESIMERKKEJÄ TEOLLISUUDELLE TEAM FINLAND FUTURE WATCH -SELVITYS, TAMMIKUU 2016 Hartl CrusherCroft Additive Manufacturing Industyhack Mercateo Opendesk & MATOOL.com Prima Power Wittenstein Xenex
  2. 2. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 2 Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle -raportti sisältää 8 case-kuvausta digitalisaation hyödyntämisestä teollisuuskontekstissa. Esimerkkien tavoitteena on auttaa suomalaisia pk-teollisuusyrityksiä ymmärtämään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia sekä antaa yrityksille uusia ideoita liiketoimintansa kehittämiseen. Tarkempaa tietoa KV-SYKE -selvitysprojektista sekä sen tuloksista löydät tämän raportin lopusta. TIIVISTELMÄ
  3. 3. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 3 Digitalisaatio tarjoaa teollisuusyrityksille monenlaisia mahdollisuuksia muuttaa liiketoimintaansa tai tehostaa työskentelyä. Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään yksittäinen teknologia, vaan muutosprosessi joka vaatii resursseja ja aikaa. Monelle pk-teollisuusyritykselle on kuitenkin edelleen vaikea selkeästi hahmottaa digitalisaation mahdollisuuksia ja mitä teemaan tarttuminen käytännössä tarkoittaisi. Tekesin Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa - ohjelma kartoitti vuonna 2014 teollisuuden digitalisaatio tarkoittaa ja millaisia kehityspolkuja yrityksillä on. Tämän selvitysraportin tuottaneessa KV-SYKE -projektissa käänsimme katseen maailmalle ja halusimme tutkia millaisia muutoksia pk-yritykset ovat läpikäyneet ja miten digitalisaatio on vaikuttanut sekä liiketoimintaan että johtamiseen ja työhön. JOHDANTO
  4. 4. 5. TULEVAISUUDEN VALMISTUS – OPENDESK JA MATOOL.COM (FIN) Kaksi uudenlaista verkkosivustoa valmistamiseen liittyen 6. PRIMA POWER (FIN) Kuinka päähankkija voi muuttaa tavan tehdä yhteistyötä toimittajien kanssa 7. WITTENSTEIN (ENG) Esimerkki Industry 4.0 -edelläkävijästä ja tehokkaammasta intralogistiikasta 8. XENEX (ENG) Uudenlainen tapa tuotekuvien hallintaan ja läpikäyntiin muiden kanssa 9. TIETOA KV-SYKE -PROJEKTISTA Tietoa selvitysprojektista Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 4 1. CROFT ADDITIVE MANUFACTURING (ENG) Laajentuminen uudelle liiketoiminta- alueelle eli metallien 3D-tulostukseen 2. HARTL CRUSHER (ENG) Skaalautuvan toimintamallin ja järjestelmien rakentaminen pk-yritykseen 3. INDUSTRYHACK (FIN) Tapahtumakonsepti teollisuusyritysten innovointiin sekä törmäyttämiseen startuppien kanssa 4. MERCATEO (ENG) Eurooppalainen B2B-kaupan verkkoalusta FIN = kuvaus on suomeksi ENG = kuvaus on englanniksi SISÄLLYSLUETTELO
  5. 5. 1. CROFT ADDITIVE MANUFACTURING Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 5
  6. 6. CROFT ADDITIVE MANUFACTURING – CASE STUDY TEAM FINLAND FUTURE WATCH REPORT, JANUARY 2016 DIGITALIZATION EXAMPLES FOR THE MANUFACTURING INDUSTRY Case-kuvaus verkossa: bit.ly/digicase-croftam
  7. 7. CROFT AM – THE COMPANY • Croft Filters Ltd (www.filters.co.uk) is a family company situated in Warrington UK, near Manchester. The company employs 23 people and has an annual revenue of 1,5 million pounds (about 2,1 million euros). • Croft Filters develops and manufactures industrial filtration solutions. All filters are designed and manufactured based on customer needs. • The company operated for a long time as Croft Engineering Services, but the name was changed in 2013 to better reflect the offering. • As Croft Filters decided to invest in metal 3D printing they established a separate company called Croft Additive Manufacturing Ltd (Croft AM for short, www.croftam.co.uk) in 2013. • Croft AM’s yearly revenue is around 200 000 euros and it employs 7 people, most of them shared with its sister company Croft Filters (total of 4 full-time equivalents). • This case study is based on an interview with Neil Burns Director of Croft Filters and Croft AM in October 2015. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 7 Director Neil Burns
  8. 8. CROFT AM – DRIVERS FOR CHANGE • Industrial filters that Croft Filters makes are custom products and manufacturing them requires a lot of manual work, like cutting and welding. Automating the filter production has been impossible because of one-off products. • One of the directors of Croft Filters, Mark Burns, also had an idea for a new kind of “eco-filter” for industrial use. In traditional filters the holes are perpendicular to the filter surface, whereas Mark visioned a filter that would have holes aligned with the fluid flow, so as to cause less resistance and thus save energy. • Croft Filters tried producing the eco-filter with traditional manufacturing methods, like drilling and milling, but found that it couldn’t be done. Mark’s brother, Neil, happened to see a plastic 3D printer at an event and had a plastic prototype of the filter made. The prototype filter showed clear performance gains in flow tests, so the idea proved valid, but they still needed a way to manufacture the filter out of metal so that it would be strong enough. • According to a study done in 2007 13% of the total industrial energy usage in UK industry goes to pumping, so cutting down the energy use would offer sizable financial benefits and make the eco-filter an appealing choice for customers. • Metal 3D printing seemed to offer the perfect solution for producing the eco-filter and in addition it could probably be used to improve also other filters and to develop the production processes. • This left Mark, Neil and their colleagues with the choice to either invest in their own metal 3D printer and venture into a new business area, or to find a partner with such a machine and design know-how. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 8
  9. 9. CROFT AM – THE CHANGE • The decision to buy the metal 3D printer was made as a part of a bigger investment program at Croft Filters. They also decided to set up the new business as a separate company, to better support growing the business and minimize risks. Croft Additive Manufacturing Limited was established in late 2012 and the company received its ReaLizer SLM 250 printer in April 2013. • ReaLizer SLM 250 has a sizable build volume (25x25x30 cm), which makes it possible to produce rather large parts compared to most metal 3D printers and lowers the production cost per part as more parts can be built during a single production run. • The printer utilizes selective laser melting (SLM), which means using a laser beam to melt thin metal powder layers together to form a solid object. Producing parts with the SLM method is a relatively slow process. If the build chamber is filled with parts, the build process can last up to couple of days. • Buying the printer and the needed accessories and materials required an investment of 500 000 pounds (about 600 000 euros). • Croft AM’s business has been supported in the beginning by Croft Filters. Currently about half of the revenue comes from making filters and half is divided among a variety of clients from different industries. • A lot of the customer projects are conducted under strict non-disclosure agreements, as they can involve developing new products in high-technology fields. • Collaborating with universities – e.g. Lancaster University – and the UK government has helped to get the new business started. Croft received a small grant for developing the eco-filter and has utilized student projects in business development. Croft AM has also been a member of a business incubation center program in UK, which has enabled it to work with CERN and tap into their expertize. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 9
  10. 10. CROFT AM – BENEFITS Benefits of additive manufacturing • Additive manufacturing offers a lot of benefits over conventional subtractive manufacturing methods, like milling. Most importantly the parts can be very complex without lengthening their production times, they can be lighter without sacrificing strength and in some cases several parts can be combined to a single part, leaving out assembly work. Business benefits for Croft companies • Additive manufacturing has enabled Croft Filters to create better filters, that save energy, have better and more uniform filtration capabilities and that are more durable. • Straight-liner filter – Croft’s eco-filter has holes aligned with the fluid flow, which causes less resistance in the flow and saves 10% of pumping energy. • Easy to clean filters – Traditional mesh filters are very hard to clean to a high standard, because of the recesses between the mesh and the rim. When the filter is 3D printed there aren’t any recesses as the mesh and the rim are a single part, which makes the cleaning a lot easier. • Faster turnaround – Delivering wedge wire filters to customers used to be slow, as the wedge wire producer has a lead time of 4-6 weeks. Now there’s no need to wait for the wedge wire delivery. In one customer case, a wedge wire filter was designed, manufactured and delivered to the customer in total of 2 days. • More effective production and better quality – The amount of manual work in filter production has been cut significantly and the production process simplifies from 6 steps to a single step. Also there’s no need for tooling and many filters can be printed as a single part, thus eliminating assembly work. • Possibility for new growth – Having a base business, that benefits from additive manufacturing in many ways, made it much easier to expand to a new business area. Also having 2 companies makes it easier to share resources. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 10
  11. 11. CROFT AM – LESSONS LEARNED • “The world isn’t ready for additive manufacturing” – As metal 3D printing is a relatively new technology, Croft AM has had to spend a lot of effort in educating the potential clientele about the possibilities and benefits of additive manufacturing (AM). Neil Burns thinks that AM is set for explosive growth, but doesn’t know when that is going to happen. • Expanding into AM business has also put a lot of pressure on the Croft management and staff not only to learn new technologies, but to be more active in sales and marketing. • Neil himself has started doing university studies and completed his MBA in 2013. He has also had learn how to deliver public presentations and speeches. • Metal 3D printing still isn’t plug and play – Even after 2,5 years in the business, Croft AM is still learning more about metal 3D printing. According to AM experts, there are around 150 variables affecting the build process, like orientation of the objects, support structures, laser power and scanning speed, and so on. • The artisan nature of the metal 3D printing makes it sometimes hard to respond to customer requests. With demanding projects, it can be actually easier to produce the part first and only after that give a price quote, so as not to commit to delivering impossible projects. • Working with only one material – The ReaLizer SLM machine that Croft has, in principle supports changing the build material, but the change would be so laborious that the company has decided use stainless steel – the most common material – only. • Forgetting the old limits is hard – For people having a long experience in the field it’s still too easy to be constrained by the limits of conventional manufacturing. Unlearning the old limitations and utilizing the new possibilities to the fullest needs looking at the products with a fresh perspective. • Finding the right balance with openness – Croft AM has been very open in talking about metal 3D printing and sharing their experiences and, but doesn’t want to become an unpaid AM training company. Their core business is to offer manufacturing and consulting services for AM, not to teach others how to do that on their own. • There are also companies on the market currently, that offer both equipment or software and manufacturing services. This makes them a supplier and a competitor at the same time, which makes it necessary to share only some of the information. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 11
  12. 12. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 12 CROFT AM – COMMENTS ON THE CASE EXAMPLE This slide contains some comments about the presented case by (MSc) Harri Lakkala (CEO, Intosome Oy), who has also compiled this case study. This slide shouldn’t be considered to be part of the case description, but analysis of it from the Finnish manufacturing industry perspective. • Additive manufacturing as a trend holds a lot of potential, but it’s still unclear if or when the growth takes off and how the business will be divided between different kind of players in the future. The machines are still rather expensive and slow, and operating them requires a lot of know-how. This had led to the birth of AM production hubs or centers, that assist in the design process and run a large number of different kinds of machines, and big companies buy their own machines. • Croft AM has been one of the forerunners with AM in the UK, which has meant there hasn’t been too much competition, but also that there hasn’t been very much existing market demand either. Therefore Croft AM has had to spend a lot of time and effort in sharing information about metal 3D printing and that effort is hopefully starting to bear fruit. • Buying the printer was a sizable investment, and according to Neil Burns made with little financial calculations, which makes it a rather bold move. Croft AM still has a small turnover (200 000 euros last year), which probably means it’s charging smaller fees for the filter production and some challenges in finding enough other customers. • The ReaLizer 250 machine makes it hard to change the build material and has only one laser, whereas some of the newer machines support faster material changes and sport several lasers. Still the machine has a big build volume compared to most other metal 3D printers, which makes it possible to produce bigger parts or larger batches of parts on one run. • The custom filters produced by Croft Filters offered a very natural base for expanding into additive manufacturing. The technology has made it possible to improve the product offering, cut down manual production work and achieve faster turn-around times for some bought-in products. • Producing metal parts with AM seems to gather a lot of interest in Finland, as witnessed by the number of people at the Subcontracting fair queuing to learn more about the AM machines on display and by the 300 people attending the first big metal 3D printing seminar in Tampere in October. Still there’s currently only one small commercial metal 3d printer in Finland and a couple of them at research institutes. Neil Burns feels that Finnish manufacturing companies are much better aware about the possibilities of additive manufacturing than companies in the UK. Croft AM’s journey shows one possible way for an SME company to expand into a new business area. In the longer term metal 3D printing could shake up a lot of things, so companies would be wise to follow the topic closely for the next few years.
  13. 13. 2. HARTL CRUSHER Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 13
  14. 14. HARTL CRUSHER – CASE STUDY TEAM FINLAND FUTURE WATCH REPORT, JANUARY 2016 DIGITALIZATION EXAMPLES FOR THE MANUFACTURING INDUSTRY Case-kuvaus verkossa: bit.ly/digicase-hartl
  15. 15. HARTL CRUSHER – THE COMPANY • Hartl Crusher (www.hartl-crusher.com) is a small company of 19 employees, which sells bucket crushers, bucket screeners and screen plants. The firm is based in Mauthausen, Austria, and is owned and run by two brothers, Dominik and Alexander Hartl. • The Hartl family has a long tradition in the crushing industry, going back to 1935. They used to manufacture bigger track-mounted mobile crushers, but sold the business to Atlas Copco in 2010. • The current company HARTL Engineering & Marketing GmbH was established in 2011, but the first products were introduced at the Bauma fair in 2014. • Hartl products are mostly sold through their dealer network. The company has close to 40 dealers, which sell Hartl products in 44 countries. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 15 Dominik and Alexander Hartl
  16. 16. HARTL CRUSHER – DRIVERS FOR CHANGE • After selling their previous company, the Hartl brothers wanted to stay in the crushing business and utilize their expertise, but at the same time set up a totally different kind of company. • They wanted to create a modern business, which would be easy to manage and which would offer better customer experience for both the dealers and the end customers. • Selling the old business allowed them to invest in setting up the new company; including setting up the online platform for running the operations. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 16
  17. 17. HARTL CRUSHER – THE CHANGE • Company operations have been built around their online platform, which automates all core business processes. • The most important part of the platform is the web store for handling orders, spare parts delivery and warranty claims. The store has been connected to the finance system to minimize accounting and reporting work. • Both dealers and end customers can view their purchase history and easily order spare parts. There are also extensive installation, operation and service instructions with plenty of visual materials, such as photos, graphics and videos. • To make managing the business easier, all manufacturing has been outsourced to trusted partners. Hartl is responsible for stocking products and operating a global spare part warehouse at their headquarters. • Hartl sells most products and parts via their dealers, all of which use the online platform, but also end customers can place orders directly using the web store. • Allowing end customers to access the online platform directly sets Hartl apart from their competition. End customers can order spare parts without going through their local dealer, if they wish, and also access all product documentation. • Moving to an online sales channel has also meant that product and part prices are openly seen by everyone. This makes it faster and easier for the end customer to see their investment cost. At the same time, this means that the prices have to be the same in all markets and countries. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 17
  18. 18. HARTL CRUSHER – BENEFITS • Better customer experience – Open pricing, real-time inventory levels, shipment tracking, and good product documentation help to improve the customer experience. Also the processes are faster, as everything is automated, and online payments enable fast shipments. • Less non-productive work – The number of interactions has been cut from about 6-8 to an average of just 1, as the orders are placed in the web store. This saves a lot of work, as there isn’t as much need to handle exceptions and correct mistakes. • Dealers and end customers see real-time inventory levels and can place orders in the web store, and get DHL tracking codes for each order, so there’s no need to send queries about order status. Also the possibility to order wrong spare parts has been minimized by a spare part selector based on product serial numbers. • Business scalability – The platform makes it possible to serve more dealers and end customers without hiring more employees. Dominik Hartl estimates that they could double their business with existing staff. • Differentiation – Online platform accessible directly to end customers, open pricing and excellent after-sales support set Hartl apart from their competitors. • Self-service – Most end customers wish to maintain the equipment themselves. Using the online platform they can order the spare parts easily and have access to the maintenance and repair instructions. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 18
  19. 19. HARTL CRUSHER – LESSONS LEARNED • Still few direct orders – Most end customers still prefer to order through their local dealer; most end customers are small contractors who are not very web-savvy and typically have a long and trusted business relationship with the dealer. • Need to educate the dealers – An online store, which is open also to the end customers is something the dealers are not yet familiar with, so Hartl needs to go through the pros and cons with them before signing them up as a dealer. • Global and open pricing – Previously the end customers had to ask a dealer for a quote to see the pricing, and the prices varied country by country. Now the prices are shown openly and are fixed globally, which has been a big change. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 19
  20. 20. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 20 HARTL CRUSHER – COMMENTS ON THE CASE EXAMPLE Business impact • As the company is still very young, business impact of the change can’t be really estimated based on annual revenue growth. And much of the future growth will depend other things, for example building the dealer network. • Though commonplace in B2C industries, online platforms are still rare in small-to-medium sized manufacturing companies. Several of Hartl’s competitors have their own online portals, but those are open just for their dealer networks. • The online platform acts as an enabler, enabling both excellent customer experience and scaling of the business, without the need to hire more employees. These benefits will be gained most in the medium to long term. Effects on employees and management • Well-defined processes and availability of real-time business data on any device makes the company much easier to manage and lead. • With the previous company, managing the orders and manufacturing the products amounted to a lot of non-productive work. Now the company can focus more on value-adding things – that is serving their customers and building the best possible sales organization and dealer network. • Hartl had an unique opportunity to build their new business from scratch utilizing their long experience in the field. For existing companies a similar change can be quite a bit more challenging due to business and technology commitments already made and resistance to change – both inside and outside the company. Open and globally fixed pricing • Product and spare part prices are visible to both dealers and end customers in the web store. This means that the prices are globally fixed, which is unusual in this industry. Differences in operation costs are taken into account in dealer commissions, which means that dealers in high-cost countries get a bigger cut of the sale than ones in low-cost countries. Hartl is a good example of utilizing digitalization to benefit everyone: the company itself, their dealers and of course the end customers.
  21. 21. 3. INDUSTRYHACK Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 21 Case-kuvaus verkossa: bit.ly/digicase-industryhack
  22. 22. INDUSTRYHACK – CASE-KUVAUS TEAM FINLAND FUTURE WATCH -RAPORTTI, TAMMIKUU 2016 DIGITALISAATIOESIMERKKEJÄ TEOLLISUUDELLE
  23. 23. INDUSTRYHACK – YLEISKUVAUS (1/2) • Industryhack (www.industryhack.com/) on suomalainen tapahtumakonsepti teollisuusyritysten innovoinnin ja kehittämisen tueksi. • Hack eli hackathon on yleisempi termi, joka tarkoittaa tiivistä innovointitapahtumaa, jossa joko ideoidaan tai toteutetaan jotakin uutta. Hackathoneja on järjestetty etenkin IT-alalla, mutta ne ovat levinneet jonkin verran myös muille aloille. • Idea suomalaisille teollisuusyrityksille suunnatusta innovointikonseptista syntyi eräässä Internet of Things -seminaarissa syksyllä 2014. Petri Vilén ja Pekka Sivonen kaipasivat Teollista internettiä käsittelevien seminaarien rinnalle jotain käytännön läheisempää tekemistä ja heittivät idean hackathon-sarjasta Konecranesin Chief Digital Officer Juha Pankakoskelle. Pankakoski innostui ideasta ja lupasi järjestää ensimmäisen tilaisuuden Konecranesilla. • Petri ja Pekka pyysivät toimintaan mukaan myös Mikael Hautalan sekä Ville Riikkalan, ja kyseinen nelikko muodostaa edelleen Industryhackin ydintiimin. Tavoitteena oli fasilitoida 100 Teollisen internetin kokeilua vuonna 2015 ja tapahtumasarja nimettiin Industryhackiksi. Ensimmäinen Industryhack-tilaisuus ”Hack the Crane” pidettiin Konecranesilla helmikuussa 2015. • Industryhack – Konsepti • Industryhack on viikonlopun mittainen tapahtuma, jossa jokin teollisuusyritys kutsuu innovatiivisia tiimejä keksimään ja toteuttamaan uusia ideoita sen liiketoimintaan ja järjestelmiin perustuen. Isäntäyritys tarjoaa tapahtuman puitteet, kertoo tilanteestaan ja tarpeistaan sekä avaa ohjelmointirajapintojaan osallistujille tilaisuuden ajaksi. • Osallistujatiimeihin kuuluu 2-3 henkeä ja tiimien täytyy hakea mukaan tapahtumaan. Tyypillisesti osallistujat ovat joko töissä IT-alan yrityksissä tai startupeissa tai ovat opiskelijoita. Tilaisuuteen otetaan yleensä mukaan kymmenkunta tiimiä. • Osallistujilla on 48 tuntia aikaa keksiä idea ja konkretisoida se joko demonstraatioksi, videoksi tai esitykseksi. Tilaisuuden tuomaristo valitsee 3 minuutin mittaisten loppuesitysten perusteella voittajan, joka saa kunniaa sekä voittaa rahapalkinnon. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 23
  24. 24. INDUSTRYHACK – YLEISKUVAUS (2/2) • Industryhack-toiminta 2015 • Vuonna 2015 järjestettiin yhteensä 7 Industryhack-tilaisuutta, joissa luotiin 100 demoa tai konseptia ja tilaisuuksiin yli 250 henkeä. Isäntäyrityksinä toimivat Konecranes (2 tilaisuutta), Fastems, Iittala, Lassila&Tikanoja, Gasum sekä Nokia ja Fortum, jotka järjestivät yhteisen tilaisuuden. • Yhteistyökumppaneina tilaisuuksissa ovat olleet Samsung ja Elisa sekä lisäksi teknologiakumppaneina suomalaiset startupit TreLab, Thingsee ja Bttn. • Tilaisuudet ovat saaneet paljon näkyvyyttä sekä verkossa että perinteisessä mediassa. Tiedon levittämisen tukemiseksi ja mahdollista kansainvälistymistä ajatellen kaikki Industryhack-materiaalit on tuotettu englanniksi. • Vuonna 2016 on luvassa useita Industryhack-tapahtumia. Näistä tammikuun alussa oli julkistettu TallinkSiljan ”Hack the Ship” (02/2016), Vehon ”Hack MB Airport” (03/2016) ja Koneen ”KONE Hackathon” (03/2016). Lisäksi co-founder Mikael Hautalan mukaan he valmistautuvat toiminnan kansainvälistämiseen. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 24
  25. 25. Industryhack-ydintiimi: Ville Riikkala, Pekka Sivonen, Petri Vilén ja ja Mikael Hautala. INDUSTRYHACK – ORGANISAATTORI – INDUSTRYHACK OY (1/2) • Industryhack Oy omistaa Industryhack-brändin sekä -konseptin ja se vastaa tilaisuuksien järjestämisestä yhdessä isäntäyritysten kanssa. • Yrityksen toiminnan kuvaus perustuu co-founder Mikael Hautalan haastatteluun marraskuussa 2015. • Industryhack Oy tarjoaa isäntäyrityksille: • Valmiin tapahtumakonseptin – käytännössä kokeiltu ja tuotteistettu hackathon-konsepti, jonka avulla tilaisuus voidaan järjestää ennakoitavin lopputuloksin ja isäntäyrityksen osalta paljon pienemmällä vaivalla kuin omin voimin. • Osallistujatiimit – Industryhackilla on valmiit kontaktit IT-yrityksiin ja startuppeihin. Etenkin pienempien isäntäyritysten voisi olla haastava löytää tarpeeksi osallistujia tilaisuuteensa itse. • Ammattimaisia mediasisältöjä – Industryhack-tiimi pystyy tuottamaan yrityksille laadukkaita valokuvia ja videoita tilaisuuksista. Ydintiimin jäsenillä on taustaa sekä valo- ja videokuvauksesta että markkinoinnista. • Verkkonäkyvyyttä – Industryhack-brändi, industryhack.com -verkkosivusto ja ydintiimin verkkomarkkinointiosaaminen takaavat tapahtumalle laajemman verkkonäkyvyyden, kuin yritys pystyisi itse luomaan. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 25 Co-founder Mikael Hautala, Industryhack Oy
  26. 26. INDUSTRYHACK – ORGANISAATTORI – INDUSTRYHACK OY (2/2) • Industryhack Oy määrittelee olevansa ”suomalainen avoimen innovaation alustaa rakentava startup, joka tuo suuryritykset yhteen innovatiivisten startupien kanssa”. Hautalan mukaan tämä tarkoittaa, että he hakevat merkittävää kasvua toiminnalleen, eikä tarkoitus ole rajoittua pelkästään nykyisen kaltaisiin viikonlopputapahtumiin. • Kotimaiset hackathonit tulevat pysymään toiminnan perustana. Lisäksi konsepti on tarkoitus viedä ulkomaille, ja sen eteen tehdään aktiivisesti töitä. • Industryhackin laajempana tavoitteena on yhdistää suuryritykset sekä IT-alan osaajat ja startupit keskenään. Yritys järjesti marraskuussa pikkujoulutilaisuuden Helsingissä, jonka ajatuksena oli verkottaa ihmisiä eri tilaisuuksien välillä. Lisäksi mietinnässä on miten eri osapuolien yhdistämistä voisi tukea verkossa. • Industryhack haluaa kasvaa, joten sen toimintakonseptin tulee olla helposti skaalautuva. Tämän tukemiseksi on mietitty miten tapahtumia voisi järjestää ilman omien resurssien kasvattamista, voisiko konseptia laajentaa isojen teollisuusyritysten ulkopuolelle ja kannattaisiko lähteä rakentamaan jonkinlaista omaa verkkoalustaa tapahtumia ja verkostoitumista varten (”hackathonien Airbnb”). Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 26
  27. 27. INDUSTRYHACK – ISÄNTÄYRITYKSEN KOKEMUKSIA – FASTEMS (1/2) • Fastems järjesti toisen Industryhackin eli ”Hack the Factory” -tapahtuman toukokuussa 2015. Tilaisuuteen kuului sisävesiristeily ja tehdaskierros sekä itse hackathon-tapahtuma Fastemsin tiloissa Tampereen Lahdesjärvellä. • Fastems-konserni tarjoaa ratkaisuja kappaletavaran käsittelyyn ja tuotannon automatisointiin. Konsernin liikevaihto on 70 miljoonaa euroa vuodessa ja se työllistää 360 henkeä, joista Suomessa työskentelee 210 henkeä. • Tilaisuudessa oli mukana 9 osallistujatiimiä ja noin 15 henkeä Fastemsilta tapahtuman eri vaiheissa. Päävastuussa Industryhack-tapahtuman järjestämisestä Fastemsilla oli Chief Information Officer (CIO) Janne Kivisellä, jonka haastatteluun kuvaus perustuu. • Kokemukset: Fastemsille jäi erittäin hyvät kokemukset hackathon-viikonlopusta ja heidät yllätti etenkin, millaisia tuloksia tiimit saivat aikaan yhden viikonlopun aikana. • Esitellyt ideat ja demot sisälsivät mm. työnohjausta älykelloa hyödyntäen, toiminnan pelillistämistä ja visualisointia sekä datankeruuta ja datan analysointia. Voittajaksi valittiin IT-yritys Cybercomin tiimi, joka voitti 1 500 euron palkinnon. • Hyödyt: • Uusia ideoita ja vahvistusta omille ajatuksille – osa ajatuksista oli ollut esillä jo sisäisesti, mutta niiden lisäksi tapahtumasta saatiin myös kokonaan uusia ideoita. Tilaisuuden tuloksia on hyödynnetty ja jatkojalostettu tuotekehityksessä. • Verkostoituminen ja kumppanien kartoittaminen – Fastems sai hyvän käsityksen suomalaisista IT-yrityksistä ja Teollisen internetin -startupeista sekä sai luotua kontakteja alan toimijoihin. • Oman henkilöstön innostaminen – Tapahtuma on edistänyt Fastemsin sisäistä innovaatiotoimintaa sekä nopeisiin käytännön kokeiluihin perustuvaa toimintamallia tuote/palvelukonseptoinnissa ja -kehityksessä. • Työantajakuvan rakentaminen – Fastems mielletään edelleen perinteiseksi teollisuusyritykseksi, vaikka ohjelmistoilla on suuri merkitys sen tuotteissa. Tapahtuma nosti yrityksen profiilia ja paransi tunnettuutta IT-osaajien keskuudessa. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 27 Fastemsin henkilöstöä Industryhackissa.
  28. 28. INDUSTRYHACK – ISÄNTÄYRITYKSEN KOKEMUKSIA – FASTEMS (2/2) • Opittua: tilaisuuden hyvä ja huolellinen valmistelu on suoraan verrannollinen saavutettaviin tuloksiin ja tilaisuuden onnistumiseen. Toimivat ja hyvin dokumentoidut ohjelmistorajapinnat ja kehitysympäristöt sekä yrityksen asiantuntijoiden tuki tiimeille tapahtuman aikana ovat tärkeitä. Analytiikkaa hyödyntäviä sovelluksia varten pääsy laitteiden todelliseen käyttöhistoriatietoon parantaa tulosten hyödynnettävyyttä. • Tulevaisuus: kokemukset ensimmäisestä hackathonista olivat erittäin positiiviset ja Fastems harkitsee toisen tilaisuuden järjestämistä myöhemmin. • Janne Kivisen mielestä hienointa oli, että tilaisuudessa ”oikeasti tehtiin jotain, eikä vain istuttu seminaarissa.” Lisäksi kehitysinnostus lisääntyi: ”jos viikonlopussa saa jo tämän verran aikaan, mitä kuukaudessa voisi saavuttaa?” • Tunnelmia tilaisuudesta on nähtävillä Fastemsin videokanavalla: https://vimeo.com/128772381. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 28
  29. 29. INDUSTRYHACK – ISÄNTÄYRITYKSEN KOKEMUKSIA – KONECRANES (1/2) • Konecranes järjesti kaksi Industryhack-tapahtumaa vuonna 2015. Ensimmäinen keskittyi nosturien (”Hack the Crane”) ja toinen huoltoliiketoiminnan kehittämiseen (”Hack the Maintenance”). • Konecranes tarjoaa tuotteita ja palveluita materiaalinkäsittelyyn liittyen. Yritys työllistää 12 000 henkeä ja sen liikevaihto vuonna 2014 oli noin 2 miljardia euroa. Huoltosopimuskanta kattaa 450 000 laitetta ja 42 % liikevaihdosta tulee palveluista • Konecranesin kokemusten kuvaus perustuu yrityksen pitämään innovaatio-webinaariin, jonka tallenne löytyy verkosta: http://www.konecranes.com/webinar (linkki tilattavissa sähköpostiin). • Teollinen internet on yksi Konecranesin strategisista teemoista ja se on panostanut sekä tuotteidensa ja palvelujensa kehittämiseen että mielipidejohtajuuden rakentamiseen. Yrityksen johtajat ovat käyneet puhumassa monissa eri tapahtumissa ja teemasta ylläpidetään Industrial Internet Now -verkkosivustoa, jossa jaetaan tietoa mm. kirjoituksina ja videoina. • Kokemukset: Konecranes on ollut hyvin tyytyväinen Industryhackien tuloksiin. Ensimmäiselle hackathonille oli selkeät tavoitteet, mutta ei todellista varmuutta pystyykö konsepti täyttämään niitä, joten asia piti varmistaa käytännössä. • Ensimmäisessä hackathonissa oli mukana 41 osallistujaa 16 tiimissä. Ideat käsittelivät muun muassa uusia tapoja ohjata nosturia, nostotoiminnan automatisointia, käyttöliittymien kehittämistä sekä ulkoisten sensorien hyödyntämistä. • Toiseen hackathoniin osallistui 12 tiimiä ja 38 osallistujaa. Tuloksina esiteltiin mm. avatar-hahmon käyttämistä jakamaan reaaliaikaista tietoa (voittaja), tarkastusraportoinnin helpottamista puheentunnistuksen avulla sekä nelikopterin hyödyntämistä nosturin tarkastukseen. Aihetta pidettiin edellistä vaikeampana, sillä palveluja on vaikeampi konkretisoida kuin tuotteita. • Konecranes sanoo satojen sen työntekijöiden käyttäneen aikaansa Industryhack-tapahtumiin osallistumiseen. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 29 Konecranesin CDO Juha Pankakoski
  30. 30. INDUSTRYHACK – ISÄNTÄYRITYKSEN KOKEMUKSIA – KONECRANES (2/2) • Hyödyt: • Verkostoituminen ja kumppanien etsiminen – Konecranes on päässyt verkostoitumaan startuppien ja pienten yritysten kanssa, joista osa on mahdollisia tulevia kumppaneja. Konecranes myös palkkasi yhden hackathon-osallistujan, joka työskentelee nyt tutkimusinsinöörinä. • Uusia konsepteja ja tuoteideoita – tilaisuudessa kehitettyjen ideoiden konseptointia on jatkettu useamman osallistujatiimin kanssa ja kummankin hackathonin pohjalta on käynnistetty sisäisiä kehitysprojekteja. Lisäksi yhdestä osallistujayrityksestä on tullut tärkeä kehityskumppani sen osaamisalueella. • Sosiaalisen median näkyvyys – Kummankin tapahtuman sisällöille saatiin kolmessa päivässä 500 000 sosiaalisen median katselukertaa, kun normaalisti vastaavaan kuluu 3 kuukautta. Konecranesin oma henkilöstö oli tärkeässä roolissa tiedon levittämisessä verkossa. • Sisäisen muutoksen tukeminen – Lyhyessä ajassa aikaan saadut demot ovat energisoineet omaa henkilöstöä ja edistäneet muutosta kulttuurissa ja ajattelutavoissa. Konecranes uskoo avoimen innovoinnin ja nopeiden kokeilujen olevan tärkeä elementti digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä. • Opittua: osallistujat ovat kiitelleet Konecranesia erittäin hyvästä tuesta tilaisuuksissa. Omaa henkilöstöä osallistui paljon etenkin toiseen tilaisuuteen, kun konseptista oli parempi käsitys. • Lisämateriaalia Konecranesin Industryhackeista löytyy yrityksen verkkosivuilta (http://industrialinternetnow.com ja http://www.konecranes.com/webinar) sekä YouTube- kanavalta (esim. tiivistelmä toisesta hackathonista: https://youtu.be/ioOnHQl6Oxo). Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 30 Kuvakaappaus Konecranesin Industryhack-webinaarista
  31. 31. INDUSTRYHACK – OSALLISTUJAYRITYKSEN KOKEMUKSIA – CYBERCOM (1/2) • IT-alan palveluyritys Cybercom Finland Oy (210 työntekijää) on osa Cybercom- konsernia, jossa työskentelee yhteensä 1 200 henkeä. Suomen yksikkö toimi aiemmin Plenware nimellä. • Cybercom on palvellut suomalaisia teollisuusyrityksiä jo pitkään, sen asiakkaita ovat mm. Sandvik, Kone, Outotec ja John Deere. • Cybercom on osallistunut 4 Industryhack-tapahtumaan eri tiimeillä ja voittanut niistä 2. Voitto irtosi Fastemsilla sekä Konecranesin toisessa huoltotoimintaan keskittyvässä hackathonissa. • Kuvaus Cybercomin kokemuksista perustuu Konecranesin tilaisuuteen osallistuneen ratkaisuarkkitehti Tarmo Pajusen haastatteluun. • Idea osallistua Industryhackeihin ei tullut Cybercomin johdolta, vaan työntekijät olivat itse kiinnostuneita konseptista ja halusivat mukaan. • Kokemukset: Pajusen mukaan Konecranesin hackathoniin osallistuminen oli ainutlaatuinen kokemus. • ”Viikonloppu on hyvin tiivis ja tilaisuuden lopussa saa heti palautteen omasta suorituksestaan. Omassa työssäni tämä on aika harvinaista. Lisäksi kovin moni ei pääse häkkäämään isoa teollisuusnosturia.” • Hyödyt: • Haetaan uusia asiakkaita – Cybercom hakee mukaan tilaisuuksiin, jonka isäntäyritys kiinnostaa tulevana asiakkaana. Viikonlopun aikana saa hyvän käsityksen isännän liiketoiminnasta ja teknologioista sekä tutustuu yrityksen avainhenkilöihin paljon syvällisemmin kuin normaaleissa esittelytapaamisissa. • Benchmarkkaus ja oppiminen – tilaisuudessa näkee miten oma tiimi pärjää kilpailijoihin verrattuna – sekä teknologiaosaamisen että ajattelutapojen osalta. Viikonlopussa myös oppii uusia asioita sekä oman tekemisen että muiden tiimien ajatusten ja demojen pohjalta. • Haasteita työntekijöille – tiivistahtinen tilaisuus, paine tuottaa demo lyhyessä ajassa ja voittaa muut tiimit, sekä lopuksi välitön palaute suorituksesta tekevät konseptista kiinnostavan ja innostavan IT-osaajille. Tilaisuus on mukavaa vaihtelua arkiselle työlle. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 31
  32. 32. INDUSTRYHACK – OSALLISTUJAYRITYKSEN KOKEMUKSIA – CYBERCOM (2/2) • Opittua: • Tilaisuuksiin täytyy valmistautua kunnolla etukäteen, jo heti kun alustavat tiedot tapahtumasta saadaan. Valmistautumisessa hyödynnetään myös aiempiin hackathoneihin osallistuneiden kollegoiden kokemuksia. • Osallistujatiimien näkökulmasta on tärkeää, että isäntäyritys jakaa tietoa avoimesti, eikä yritä kaunistella asioita. Lisäksi hyvien lopputulosten aikaan saamiseksi on tärkeää että tarpeelliset avainhenkilöt ovat paikalla vastaamassa osallistujien kysymyksiin. • Tilaisuudet eivät ole oikotie uusien asiakkaiden hankkimiseen, mutta antavat hyvän pohjan jatkokeskusteluille ja tarjoavat kontakteja. • Tulevaisuus: Cybercomilta aiotaan osallistua harkitusti myös tuleviin Industryhack-tilaisuuksiin. Osallistuminen vaatii kuitenkin kohtuullisen suuren panostuksen, joten jokaiseen tilaisuuteen ei ole tarkoitus hakea mukaan. • Pajunen näkee digitalisaation ja Teollisen internetin vaativan isoja muutoksia teollisuusyritysten liiketoiminnassa eli aiheuttavan merkittävän epäjatkuvuuskohdan. Hänen mielestään Industryhackit voivat auttaa ymmärtämään muutosta käytännön kokeilujen kautta ja siksi onkin hienoa, että konsepti on käytössä Suomessa. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 32 Cybercomin “Hack the Maintenance” -tiimi: Tarmo Pajunen, Panu Horsmalahti ja Timo Myllymäki.
  33. 33. INDUSTRYHACK – TEKNOLOGIAPARTNERIN KOKEMUKSIA – TRELAB (1/2) • TreLab on tamperelainen teknologiayritys, joka on keskittynyt langattomaan tiedonkeruuseen teollisuusympäristössä. TreLabin päätuote on Smart Data Mill -kokonaisuus, johon kuuluvat energiatehokkaat langattomat sensorit (Smart Tag) ja pilvipalveluna toimiva tiedonkeruujärjestelmä. Järjestelmä on ollut tuotantokäytössä vuoden 2013 loppupuolelta. • TreLabilla on useita asiakkuuksia, pääasiassa teollisuuden ja kiinteistöhuollon tiedonkeruun ja -analyysin sekä niiden etähallinnan parista. Samaan aikaan yrityksellä on useita projekteja menossa yrityksille tietopalveluja tarjoavien toimijoiden kanssa. • TreLab oli vuonna 2015 mukana 4 Industryhack -tapahtumassa teknologiakumppanin roolissa eli tarjoamassa oman teknologiansa osallistujatiimien käyttöön tilaisuuden ajaksi. Kuvaus TreLabin Industryhack-kokemuksista perustuu tuote- ja palvelujohtaja Ismo Laitisen haastatteluun. • TreLabin Smart Data Mill -ratkaisu soveltuu hyvin hackathon- tilaisuuksiin, sillä sensorit ovat langattomia ja tiedonkeruuta on helppo laajentaa. Laitteiden lisäksi järjestelmä soveltuu myös ihmisten ja olosuhteiden seurantaan, mikä tarjoaa laajempia mahdollisuuksia. • TreLab on aina sopinut isäntäyritysten kanssa etukäteen mitä laitteita varustetaan sensoreilla ja mitä tietoa kerätään. Tarvittaessa tilaisuuden aikana on voitu lisätä uusia seurattavia laitteita tai mitattavia asioita. TreLabin ratkaisun dokumentaatio ja rajapintakuvaukset on toimitettu osallistujille etukäteen valmistautumista varten. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 33
  34. 34. INDUSTRYHACK – TEKNOLOGIAPARTNERIN KOKEMUKSIA – TRELAB (2/2) • Hyödyt: • Industryhack on pystynyt tarjoamaan osallistujatiimeille helposti hyödynnettävän alustan demoja varten, jota on saanut halutessaan käyttää osana ratkaisuaan. • TreLab on saanut näkyvyyttä ratkaisulleen sekä päämiesyritysten että kehittäjien keskuudessa. Lisäksi yritys on saanut paljon palautetta kehittäjätiimeiltä ja isäntäyrityksiltä sekä oppinut uusia asioita ratkaisunsa soveltamisesta. • Opittua: lyhyessä tapahtumassa tarjolla olevien ratkaisujen käyttöönoton helppous korostuu. TreLab on saanut hyvä palautetta sekä ratkaisustaan että dokumentaatiosta, sekä siitä että sillä on ollut aina henkilöstöä tapahtumissa tukemassa käyttöönottoa. Tapahtumien palautekyselyssä TreLab on saanut arvosanan 3,4 (maksimi 5). • Tulevaisuus: TreLabia kiinnostaa myös olla tulevaisuudessa mukana Industryhackeissa, joihin sen teknologia soveltuu. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 34 Trelabin “Hack the Recycling” -tukitiimi: Ismo Laitinen ja Kimmo Saarela.
  35. 35. INDUSTRYHACK – LISÄTIETOA AIHEESTA • Hackathon-termi on syntynyt vuonna -99 ja hackathonien suosio on kasvanut etenkin 2000-luvun puolivälin jälkeen. Laajemmin tietoa aiheesta löytyy mm. Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Hackathon. • Industryhackia vastaavia teollisuuden innovointiin keskittyviä hackathon-sarjoja ei maailmalta selvityksen kuluessa löytynyt, joten ainakin Industryhack-toiminnan laajuus huomioiden Suomi vaikuttaa olevan teollisuuden hackathonien edelläkävijöitä maailmanlaajuisesti. • Lähimpänä teemaa ovat Internet of Things (IoT) -hackathonit, joskin niissä on yleensä enemmän IT-painotusta, eikä tapahtumissa keskitytä yksittäisen hyödyntäjäyrityksen tuotteisiin ja palveluihin kuten Industryhackeissa vaan yleiseen ratkaisukehitykseen. • GE järjesti vuonna 2015 kaksi teollisuuden sovellusten kehittämiseen keskittyvää hackathonia Australiassa (http://gereports.com.au/gehack/). Yritys on myös aiemmin järjestänyt kodinkoneiden kehittämiseen liittyvän hackathonin Amerikassa. • Mielenkiintoinen esimerkki IT-alan ulkopuolisesta hackathon-sarjasta ovat rakennettuun ympäristöön keskittyvät AEC Hackathonit. Yksi niistä järjestettiin Helsingissä Slush -startup-tapahtuman yhteydessä Teklan isännöimänä. Lisätietoa AEC Hackathon 2.7 -tapahtumasta osoitteessa: http://aechackathon.com/aec-hackathon-2-7-helsinki/. • Innovointi ja uudistuminen ovat tärkeitä teemoja monelle isolle yritykselle ja yritykset edistävätkin näitä teemoja monin eri tavoin. Osa yrityksistä myös aktiivisesti seuraa startup-maailmaa ja etsii sieltä mm. uusia yhteistyökumppaneita. • Esimerkiksi Lassila&Tikanoja on tehnyt yhteistyötä ZenRoboticsin kanssa automatisoidun jätteidenkäsittelyjärjestelmän kehittämiseksi ja testaamiseksi. Konecranesilla on puolestaan sisäinen startup-kiihdyttämö ja se on mm. ostanut Suomen teollisuusosan, josta on syntynyt Agilon varastoliiketoiminta. • Lisätietoa suomalaisten isojen yritysten ja startuppien yhteistyöstä löytää Sami Kuuselan Elinkeinoelämän keskusliitolle 2014 toimittamasta Erilaiset-raportista (lisätietoa: http://bit.ly/erilaiset_raportti). • Saksassa muun muassa Siemens ja Bosch etsivät uusia yrityksiä joilta ne voisivat ostaa palveluja, sijoittaa niihin tai tehdä niiden kanssa yhteistyötä esimerkiksi markkinalanseerauksen kanssa. • Suomessa toimii myös Finnish Industrial Internet Forum – FIIF (www.fiif.fi) -yhteistyöfoorumi, jonka tavoitteena on yhdistää Teollisen internetin toimijoita. Osa FIIF:n toimintaa ovat Jam Sessions -tilaisuudet, joissa kuunnellaan alustuksia ja ideoidaan uusia Teollisen internetin palveluja ja hyödyntämistapoja. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 35
  36. 36. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 36 INDUSTRYHACK – KOMMENTTEJA AIHEESTA Tämä kalvo sisältää case-kuvauksen laatijan DI Harri Lakkalan (konsultti, Intosome Oy) näkemyksiä esimerkin merkittävyydestä. Sisältö on siis esimerkin analyysiä teollisuuden näkökulmasta, eikä osa itse esimerkkiä. • Industryhack – Industryhack on ulkopuolisen silmin katsottuna ollut yllättäväkin menestys. Suomalaiset teollisuusyritykset ovat kaivanneet konkretiaa oman digitalisaation ja Teollisen internetin mietintänsä tueksi ja hackathonit ovat tarjonneet innostavaa käytännön tekemistä seminaarien rinnalle. • Industryhackin tiimi on onnistunut rakentamaan uskottavan ja ammattimaisen brändin konseptilleen ja innostamaan monenlaisia yrityksiä mukaan. Yritykset myös kokevat tapahtumien auttavan luomaan merkittävää verkkonäkyvyyttä, mikä ei onnistuisi niiltä itseltään. • On myös hienoa, että Konecranes, joka on vahvasti pyrkinyt profiloitumaan Teollisen internetin ja innovoinnin edelläkävijänä, oli mukana käynnistämässä Industryhack-toimintaa. Tunnettu ankkuriyritys on varmasti helpottanut aiheen edistämistä. • Vaikuttavuus – Toiminnan vaikuttavuutta on vaikea arvioida tarkemmin. Konecranes on julkisesti kertonut palkanneensa yhden osallistujan, löytäneensä yhden kumppanin ja vieneensä keskusteluja ainakin muutaman osallistujayrityksen kanssa eteenpäin. Samaten Fastems on käynyt joitakin jatkokeskusteluja. Kontakteja on varmasti pystytty luomaan eri toimijoiden välille, mutta niistä syntyneiden toimeksiantojen määrästä tai laajuudesta ei ole tietoa. • Olisi hyödyllistä, jos Industryhack tai jokin tutkimuslaitos tekisi osallistujille seurantakyselyjä ja selvittäisi toiminnan bisnesvaikutuksia. Tällä hetkellä seurantaa ei ole tehty järjestelmällisesti, joten tiedot ovat hajanaisia. Lisäksi yritykset ovat varovaisia tietojen antamisessa. • Toimijoiden kommenttien perusteella monet ideoista ovat jo isäntäyrityksille tuttuja, mutta hyötyjä saadaan lisäksi oman henkilöstön innostamisesta sekä verkkonäkyvyydestä ja profiloitumisesta innovatiivisena yrityksenä. • Industryhackin kasvu – Industryhack Oy:n omat kasvusuunnitelmat vaikuttavat kunnianhimoisilta, mutta olisi hienoa, jos toimintaa saataisiin kasvatettua innovoinnin tukemiseen laajemmin. Digitalisaatio-trendi tulee vaikuttamaan teollisuuteen yhä laajemmin, ja vaikutuksien syvällinen ymmärtäminen vaatii varmasti myös ketteriä kokeiluja sekä teollisuuden ja startuppien törmäyttämistä keskenään. • Hackathonit tarjoavat hyvän perustoiminnan, jonka ympärille voi lähteä luontevasti rakentamaan täydentäviä tapahtumakonsepteja, pitää muitakin tilaisuuksia sekä alkaa rakentaa verkkoyhteisöä. Industryhack on jo pystynyt rakentamaan suhteita sekä teollisuuteen että IT- ja startup-yrityksiin, mikä tarjoaa sille hyvän pohjan verkostoitumisen mahdollistajana Suomessa. • On myös hienoa nähdä, että toimintaa halutaan laajentaa ulkomaille. Muissakin teollisuusmaissa on varmasti vastaavasti tarvetta digitalisaation ymmärtämiselle kuin Suomessa. Konseptin myyminen isäntäyrityksille ja tilaisuuksien järjestäminen vaativat kuitenkin myös paikallisia toimijoita, joten kansainvälisen toiminnan organisoiminen on mietittävä omalla tavallaan.
  37. 37. 4. MERCATEO Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 37
  38. 38. MERCATEO – CASE STUDY TEAM FINLAND FUTURE WATCH REPORT, JANUARY 2016 DIGITALIZATION EXAMPLES FOR THE MANUFACTURING INDUSTRY Case-kuvaus verkossa: bit.ly/digicase-mercateo
  39. 39. MERCATEO – PLATFORM ECONOMY • Platform economy is a hot topic at the moment, with a lot of startups aiming to conquer different consumer markets. Airbnb has already had an effect on the accommodation business, whereas Uber, Lyft and others want to transform transportation, and there are several other platform companies trying to become the transaction handler in their own area. • An important trait in the digital consumer markets is a strong ”winner takes it all” market dynamic, caused by the network effect – the more demand and offering a platform has, the faster it grows. In a digital consumer market the biggest player usually takes a lion share of the market; for example Google is dominant in web searches and Facebook in social networking. Therefore platform companies aim for very rapid growth and internationalisation, many of them with sizable funding from venture capital firms. • Platform companies don’t own the resources (like rooms or cars) used to deliver the services, but instead act as intermediaries who connect the customers and the service providers together and handle the transactions. This makes it possible to scale the business very rapidly, as they don’t need to invest in their own production resources. • B2B markets on the other hand seem to have a different dynamic – at least so far. They are usually highly fragmented and even the biggest players have small market shares. • The question is how does the continuing digitalization trend and growing e-commerce affect B2B markets, will the B2B businesses also be more concentrated and what will the winning platforms be in the future? • This case study focuses on the European online B2B marketplace and e-procurement platform Mercateo, but also gives an overview of some of its competitors. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 39
  40. 40. MERCATEO – COMPANY OVERVIEW (1/3) • Mercateo (www.mercateo.com) is an online marketplace for B2B companies targeting the long-tail of business purchasing, that is indirect purchases or C category items in the ABC classification. These items could, for example, be standard office supplies or basic IT equipment. According to Mercateo it is also Europe’s leading e-procurement platform for business customers. • Mercateo acts as the connector between buyers and sellers and handles the financial transactions. Sellers ship the products to the customers directly based on shipping notes coming from Mercateo, but otherwise are disconnected from them. • Mercateo has over 1,3 million registered customers, making 32 000 visits and 4 000 purchases daily. On the supply side, the platform has over 9 700 manufacturers and over 500 suppliers offering in total more than 19 million different items. • Mercateo operates in 13 European countries and estimates a turnover of around 200 million euros for 2015 (160M€ in 2014). The company employed over 380 people in January 2016. • This case description is based on the interview of Dr. Bernd Schönwälder, Managing Director and Member of the Board at Mercateo. • Benefits for customers: • Saves time – saves a lot of time in purchasing as everything is done electronically and in a single system with an extensive catalogue, covering also hard-to-find items. Mercateo also cuts down invoice handling, as all items are billed in one invoice. • Lowers costs – customers need to integrate their own systems to only one platform or alternatively they can use Mercateo also as their internal purchasing systems, as it handles purchase approvals, role management and other needed things. • Benefits for suppliers and manufacturers: • More sales – access to a very large customer base and the possibility to easily sell their products in several countries. • Smoother processes – Mercateo offers electronic online processes to companies of all sizes. Prices are easy to update and the system also support customer specific catalogues and pricing, which are essential in B2B business. • Lower risks – Mercateo carries the risk of getting payment from the customer and handles the investments in building the online systems on behalf of the companies on the platform. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 40 Dr. Bernd Schönwälder
  41. 41. MERCATEO – GROWTH AND THE FUTURE (2/3) • GROWTH • Mercateo AG was established in 1999 in Munich, Germany and has been growing steadily. The company started international expansion in 2012 by establishing its Austrian subsiadary and currently operates in total of 13 European countries. • Mercateo started its international expansion by “following the customers”, meaning that its large German customers wished to use the platform also in their European subsidiary companies. • Mercateo growth has been supported by the network effect. Customers using the platform have asked their suppliers to offer their catalogues via the service and also suppliers have proposed using Mercateo to their other clients. The more a company uses Mercateo, the more it benefits from it. • THE FUTURE • Mercateo doesn’t operate in Finland or other Nordic countries at the moment, but they see it as a natural expansion direction in the near future. Also the company plans to continue expanding its operations to other European countries. • There are already some Finnish manufacturers currently utilizing the platform, but specific details about them usage wasn’t available for this case study. • Currently Mercateo is a combination of an online market place and an e- procurement platform. In the long run the company has the vision to become a B2B transaction platform in addtion. • There will be some news on expanding the Mercateo service offering in the first quarter of 2016, but as those plans aren’t public yet, they couldn’t be covered in this report. • Mercateo aims to grow by increasing its market share in the current markets, expanding its operations to new European countries and by introducing new services, that complement the existing offering and build upon Mercateo’s current customer and supplier base. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 41 Revenues in € million Number of employees
  42. 42. MERCATEO – COMPETITIVE ADVANTAGES (3/3) • Dr. Schönwälder thinks that the network effect does exist also in the B2B world, but that it differs from consumer markets. “The network effect is mostly local to a country, and it is strong in the long-term, but useless in the beginning.” • With the network effect being local means, that Mercateo has to invest time and money in creating the initial supply and demand when it expands to a new country. Once the business in a country has reached critical mass, the network effect starts to help in further growing the customer and the supplier/manufacturer base. • On the e-procurement side Mercateo competes SAP and other purchasing system providers, but operates with a single- instance model, which give it certain benefits. Just like Facebook, there’s just one Mercateo platform in the cloud that all users use or connect to, instead of each customer having to buy their own instance of the system. • As companies don’t need to invest in their own e-procurement system or if they have one, need to integrate it with just one platform, they can save in IT costs. • Mercateo also offers a shortcut for SME companies to adopt e-commerce and to digitalize their processes. Instead of investing in setting up an own online store and process management systems, SMEs can simply take the Mercateo platform into use. • Mercateo also makes it possible for manufacturers to start advertising and selling their products online without upsetting their reseller networks, with the features Mercateo offers. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 42
  43. 43. MERCATEO – COMPETITORS – OVERVIEW • Mercateo is competing with different kind of companies with its offering. The marketplace is replacing traditional wholesale chains or online-only stores targeting B2B business. With the Mercateo e-procurement functionalities it is against purchasing management companies. Different market areas also have different competitors, many of which are planning to expand to Europe or to grow their market share in Europe. • Mercateo doesn’t stock any of the products it sells, but acts only as the handler of the business and financial transaction. This sets it apart from most of its competitors. • EUROPE • In Europe the biggest wholesale company is Würth Group (www.wurth.com), with total sales of 9,75 billion euros, of which 4,4 billion was in Germany. Würth has a market share of about 5% in Germany. • In the UK one of the biggest MRO chains is Screwfix (www.screwfix.com), that currently has 400 stores and plans to open 200 more. Screwfix is also expanding to Germany and currently runs 7 stores and also operates an German language online store. • Contorion (www.contorion.de) is a young German startup with seed funding from Project A Ventures targeting the MRO space. It currently offers over 350 000 articles and employs over 50 people. • SAP (www.sap.com) offers both procurement management systems and runs the SAP Ariba Network (www.ariba.com), which is a marketplace for buying, selling and bidding on industrial items. • NORTH AMERICA • Grainger is the biggest North American MRO company. It serves bigger customers using the traditional multi-channel model and SMEs and consumers via the online-only model through its subsidiaries (see separate slide). • Amazon is the biggest e-commerce company in the US and is renewing and trying to grow its B2B business both in the US as well as in Europe (see separate slide). • eBay also has a B2B section offering business and industrial supplies (www.ebay.com/rpp/business-industrial). • CHINA AND INDIA • In China Alibaba is the biggest player, serving both international and local B2B customers (see separate slide). • IndiaMART (www.indiamart.com) connects buyers (10M/month) and suppliers (1,5M) in India together. IndiaMART also launched Tolexo (www.tolexo.com) in 2014 as an e-commerce platform for SMEs, which seems to be seeing fast growth. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 43
  44. 44. MERCATEO – COMPETITORS – AMAZON • Amazon (www.amazon.com) is the biggest American e-commerce company founded by Jeff Bezos in 1995. Amazon’s revenue was 88,99 billion US dollars in 2014 (up from $74,45B in 2013) and it employed around 154 000 employees. • Amazon is very strong in consumer e-commerce, but also has a specific site for B2B customers in the US. Amazon Business (www.amazon.com/business/) is directed at business customers and offers around 2,2 million items in 17 different categories. • Amazon both sells its own products, but also acts as a marketplace for other sellers. It also offers storage, shipping and customer support services to other companies selling on Amazon (Fulfillment by Amazon). Amazon Business also offers some basic e-procurement features for customers, like approvals and multi-user accounts. • In Europe Amazon has opened Business, Industrial & Scientific Supplies stores on its sites in the UK, Germany, Italy, France and Spain. For instance the UK site offers around 680 000 items. • The European B2B stores still operate under a ”beta” status and don’t seem to offer e-procurement features currently. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 44
  45. 45. MERCATEO – COMPETITORS – GRAINGER • Grainger (www.grainger.com) is a big American maintenance, repair and operations (MRO) company with 10 billion dollars of revenue and 23 600 employees (2014). It serves mainly bigger customers with a multichannel model and has 6% market share in the North American MRO market. • Grainger has also invested heavily in e-commerce and it is the 13th largest e-retailer in North America. 36% of the sales originated from it online business in 2014. • Grainger also has presence in Japan through a joint venture (51% ownership) company MonotaRO (www.monotaro.com), which operates as an online-only business (similar to Amazon) targeting SME companies and consumers. • The MonotaRO single online channel model was copied to the US in 2011, when Grainger started a Zoro Tools (www.zoro.com, later on just Zoro). Zoro utilizes existing Grainger resources, like storage and logistics, and focuses on serving SMEs and consumers via the internet. • Grainger wants to expand to Europe next, because the company sees it as a lucrative market, with possibility for growth and profitable business. The company started Zoro Germany (www.zorotools.de) in July 2014 and acquired the Cromwell Group ($440M in revenue and 2 150 employees) in the UK in September 2015. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 45
  46. 46. MERCATEO – COMPETITORS – ALIBABA GROUP • Alibaba is a Chinese e-commerce giant, that in addition to big consumer businesses operates both domestic and international wholesale (B2B) business as well. Total revenue of the Alibaba Group in the fiscal year 2015 (ending 03/2015) was 12 billion US dollars, of which 4% (517M dollars) comes from the Chinese and 6% from the international wholesale (761M dollars). • Alibaba.com (www.alibaba.com) is the international wholesale marketplace, which offers global access to Chinese manufacturing resources. • 1688.com (www.1688.com) is the domestic marketplace for wholesale trade between Chinese companies. • Alibaba handles financial transactions (AliPay) and offers a reputation system for the suppliers. • Alibaba is currently opening offices in Europe (UK, Germany, France and Italy), but seems at the moment focused in consumer business and in introducing more European brands to the Chinese market. • As the Chinese economy seems to be slowing down Alibaba is aiming for international growth. In the long run this probably also means investments in selling more Chinese products in Europe and other western countries. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 46
  47. 47. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 47 MERCATEO – COMMENTS ON THE CASE EXAMPLE This slide contains some comments about the presented case by (MSc) Harri Lakkala (CEO, Intosome Oy), who has also compiled this case study. This slide shouldn’t be considered to be part of the case description, but analysis of it from the Finnish manufacturing industry perspective. • Mercateo seems to have established itself as a credible platform offering both an online marketplace for indirect purchases and e-procurement in Europe. Hopefully it will expand to the Nordics in the near future to better serve Finnish companies. • Mercateo is and will be against serious competition both in Europe and globally. Traditional brick-and- mortar store chains have already embraced e-commerce and for example Grainger is expanding to Europe with its online-only Zoro concept. • On the other hand, the current B2C e-commerce giants like, Amazon and Alibaba, want to grow in the global markets and see B2B as a lucrative future opportunity. • Overall B2B markets probably won’t be affected by the network effect as much as consumer markets or at least won’t be as quick. It’s still easy to predict that more consolidation will probably take place with online sales growing and big e-commerce companies putting serious effort in growing their B2B market share. • Most importantly Mercateo seems to offer Finnish manufacturers an easy way to grow their international sales by adopting the platform and putting effort in advertising their products. Hopefully this opportunity will be communicated to Finnish manufacturers with own products. • Also the platform could offer Finnish suppliers and manufacturers a cost-effective way to handle indirect purchases and move to all-electronic processes as there’s no need for software investments. But this isn’t possible before Mercateo starts operating in Finland as well. Mercateo is an interesting B2B platform company and its business model seems to be working. It will be interesting to see how the markets will be shared between different players in the field.
  48. 48. 5. TULEVAISUUDEN VALMISTUS – OPENDESK JA MATOOL.COM Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 48
  49. 49. TULEVAISUUDEN VALMISTUS – OPENDESK JA MATOOL.COM – CASE-KUVAUS TEAM FINLAND FUTURE WATCH -RAPORTTI, TAMMIKUU 2016 DIGITALISAATIOESIMERKKEJÄ TEOLLISUUDELLE Case-kuvaus verkossa: bit.ly/digicase-opendesk-matool
  50. 50. TULEVAISUUDEN VALMISTUS – JOHDANTO • Tässä case-esimerkissä esitellään kaksi uudenlaista verkkopalvelua ja konseptia tulevaisuuden valmistukseen liittyen. • OPENDESK • Opendesk on Open Making -ideologiaan perustuva markkinapaikka toimistohuonekalu-designien jakamiseen ja niiden globaalisti hajautettuun tuotantoon. • MATOOL.COM • MATOOL.com tarjoaa DMG MORI -sorvien ja -koneistuskeskuksien omaavien konepajojen ja koneistuskapasiteettiä etsiville asiakkaille tavan löytää toisensa verkossa. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 50
  51. 51. TULEVAISUUDEN VALMISTUS – OPENDESK (1/2) • Opendesk (www.opendesk.cc) on verkkosivusto modernien design-huonekalujen hankkimiseen toimistoihin tilaustyökalusteita edullisemmin. Suunnittelijat julkaisevat tuotteidensa piirustukset sivulla, joiden avulla ne on helppo joko valmistaa itse tai teettää paikallisella valmistajalla, kuten puusepän verstaalla. • Suunnittelijat jakavat sivustolla erilaisten toimistohuonekalujen, kuten tuolien, pöytien ja kirjahyllyjen, suunnitelmia. • Tuotteet on suunniteltu erityisesti tietokoneohjattua valmistusta ajatellen, eli niiden osat on helppo valmistaa millä tahansa CNC-ohjatulla puulevyleikkurilla ympäri maailmaa. Monet huonekaluista pystyy myös kasaamaan ilman ruuveja ja osat on mitoitettu täyttämään kokonaisia vanerilevyjä kustannustehokkuuden vuoksi. • Sivustolta löytyy globaali hakemisto valmistajia, jotka pystyvät leikkaamaan osat ja haluttaessa myös viimeistelemään (esim. hionta ja öljyäminen) ne sekä kokoamaan tuotteet osista. Koska valmistajia löytyy joka maailman kolkasta, on huonekalut mahdollista teettää ekologisesti lähituottajalla. • Opendeskin idea on, että tuotteiden piirustukset ovat avoimesti jaossa Creative Commons -lisenssin alla ei- kaupalliseen käyttöön, eli kuka tahansa voi vapaasti ja ilmaiseksi valmistaa tuotteet itselleen omaan käyttöönsä. • Kuitenkin, jos osat tai huonekalut tilaa valmistajalta, tämä maksaa designin käytöstä provision suunnittelijalle (8 % valmistuskustannuksista) sekä alustamaksun Opendeskille (12 %). Näin kaikki osapuolet saavat korvauksen tekemästään työstä. • Opendesk toimii globaalina markkinapaikkana, joka yhdistää suunnittelijat, valmistajat ja asiakkaat keskenään. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 51
  52. 52. TULEVAISUUDEN VALMISTUS – OPENDESK (2/2) • HYÖDYT • Suunnittelija – saa designinsa maailmanlaajuiseen jakeluun, eikä hänen tarvitse itse huolehtia huonekalujen tuotannosta. Saa korvauksen suunnitelmien kaupallisesta käytöstä sekä tunnettuutta suunnittelijana. Voi saada lisätöitä tuotteiden muokkaamisesta asiakkaiden toiveiden mukaiseksi. • Asiakas – pystyy hankkimaan design-toimistohuonekaluja edullisesti, sekä pystyy halutessaan osallistumaan niiden valmistukseen. Toimii ekologisesti käyttämällä paikallista valmistajaa. • Valmistaja – uusi myyntikanava omalle tuotantokapasiteetille. Pystyy tarjoamaan myös lisäpalveluja, kuten osien käsittelyä ja huonekalujen kokoamista. • KOMMENTTEJA • Tietokoneohjattu valmistus eli erilaiset CNC-koneet ja 3D-tulostimet mahdollistavat tuotteiden valmistamisen lähempänä loppuasiakasta. Eniten hyötyä tästä on kuitenkin lyhyissä sarjoissa sekä asiakasräätälöidyissä tuotteissa. • Vaikka useassa suomalaisessa puusepänliikkeessä onkin CNC-ohjattu levyleikkuri, ne eivät näytä löytäneen Opendesk-sivustoa. Moni startup- yritys voisi kuitenkin olla kiinnostunut kyseisistä huonekaluista, joten kysyntää palvelulle saattaisi ollakin jonkin verran. • Ainoa suomalainen palveluun listautunut valmistaja on design-yritys ja puunsepänverstas The Interior Cafe, Rovaniemellä. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 52
  53. 53. TULEVAISUUDEN VALMISTUS – “AVOIMEN LÄHDEKOODIN” TUOTTEET • Avoin lähdekoodi on merkittävä tekijä ohjelmistoalalla, josta tunnetuimmat esimerkit ovat Linux- ja Android-käyttöjärjestelmät. Vastaavaa ajatusta on yritetty tuoda eri yhteyksissä myös fyysisiin tuotteisiin. • Yksi laajalle levinnyt esimerkki Open Hardware -projektista on Arduino- mikrokontrollerialusta (www.arduino.cc). Laitteen suunnitelmat ovat vapaasti jaossa ja niitä valmistaa ja myy useampi eri taho. Tosin muut toimijat eivät voi käyttää rekisteröityä Arduino-tuotemerkkiä. • OSVehicle-yritys (www.osvehicle.com ) puolestaan jakaa avoimesti oman sähköautoalustansa designit, niin että muut voivat tehdä omia kaupallisia tuotteitaan sen pohjalle. Ajatuksena on nopeuttaa sähköautojen kehittämistä ja toimia alustana. • Opendeskin taustalla vaikuttaa vastaavasti Open Making -ideologia (openmaking.is), joka tavoittelee uutta, avoimeen jakamiseen perustuvaa toimintamallia fyysisten tuotteiden suunnitteluun ja valmistamiseen. • Osa Opendeskin perustajista on ollut mukana myös WikiHouse-hankkeessa (http://www.wikihouse.cc/), joka tähtää ”avoimen lähdekoodin” talojen suunnitteluun ja rakentamiseen. Muutamia pieniä taloja on rakennettu tapahtumien puitteissa. • Opendeskin rinnakkaishankkeena toimii myös FabHub.io -sivusto (FabHub.io), jonka kautta voi etsiä erilaisia paikallisia digitaalisia valmistajia, eli tehtaita, verstaita tai harrastelijoita (”makers”). Valmistustapoina on tarjolla muun muassa 3D-tulostamista, eri materiaalien koneistamista sekä laserleikkaamista ja -käsittelyä. 3D- tulostajia voi etsiä myös laajemmasta 3D Hubs -hakemistosta (www.3dhubs.com). • Laaja valikoima 3D-malleja esimerkiksi 3D-tulostimella valmistettavaksi löytyy Thingiverse-sivustolta (www.thingiverse.com). Sivustolta löytyy jo yli 460 000 3D- mallia. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 53 Arduino-mikrokontrolleri OSVehicle Tabby EVO
  54. 54. TULEVAISUUDEN VALMISTUS – MATOOL.COM (1/2) • MATOOL.com (www.matool.com) on verkkosivusto sorvien ja koneistuskeskuksien tuotantokapasiteetin mainostamiseen sekä tarjolla olevan kapasiteetin etsimiseen. • Matool AG on perustettu 2015 Lichtensteinissa ja toimii tiiviissä yhteistyössä DMG MORI Groupin kanssa. Sivusto onkin suunnattu pelkästään DMG MORI -koneita omistaville tai käyttäville yrityksille. Matool mainostaa kuitenkin olevansa maailman suurin CNC-yhteisö (”The largest CNC community in the world”). • DMG MORI Group on yksi maailman suurimpia CNC-sorvien ja - koneistuskeskuksien valmistajia. Yritys on syntynyt saksalaisen Gildemeisterin ja japanilaisen MORI SEIKIn yhdistyttyä. • MATOOL.com toimii yhdistäjänä valmistuskapasiteetin tarjoajien ja etsijöiden välillä. Alusta mahdollistaa kontaktin luomisen yritysten välille, mutta ei ota roolia minkäänlaista itse kaupankäynnissä. • Sivusto tarjoaa konepajoille mahdollisuuden luoda itselleen yritysprofiili, listata DMG MORI -laitteensa ja määrittää minkä laitteiden tuotantokapasiteettia se tarjoaa myyntiin ja kuinka paljon. • Kapasiteettia etsivät asiakkaat voivat tehdä hakuja konetyyppien, materiaalien, teollisuusalaosaamisen ja muiden hakukriteerien mukaan. • MATOOL.com veloittaa vuosimaksun palvelua käyttäviltä yrityksiltä. Sivusto on käytettävissä eri 10 kielellä ja vaikuttaa keskittyvän Eurooppaan ensimmäisenä markkina-alueena. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 54
  55. 55. TULEVAISUUDEN VALMISTUS – MATOOL.COM (2/2) • KOMMENTTEJA • Matool ei ole yrittänyt lähteä myymään todellista konekapasiteettia, vaan tyytyy olemaan kontaktien luoja yritysten välillä. Konetuntien myyminen olisikin haastavaa, sillä valmistukseen liittyvät lisäpalvelut ja toimittajan muu osaaminen ovat tärkeässä roolissa. • Verkkoyhteisö on luotu vanhasti yhteistyössä DMG MORIn kanssa, mikä on sen sekä vahvuus että heikkous. Iso kumppani auttaa varmasti saamaan käyttäjiä ja keskittyminen yhden valmistajan laitteisiin helpottaa koneiden kuvaamista sekä hakutoimintojen toteuttamista. • Vastaavasti kuitenkin palvelu on tarjolla vain DMG MORI -hyödyntäjille, mikä rajoittaa sekä tarjontaa että kysyntää merkittävästi. Konetoimittajan suhteen neutraali välityspalvelu pystyisi luomaan laajemman markkinan ja olisi sitä kautta kiinnostavampi vaihtoehto. • Suomessa päämiesyritykset todennäköisesti tuntevat toimittajakunnan suhteellisen hyvin, mutta MATOOL.com voisi tarjota suomalaisille konepajoille uusia kontakteja muualta Euroopasta. Alustan vuosimaksun suuruudesta tai käyttäjämääristä ei kuitenkaan ollut tietoa saatavilla, joten hyötyjä kustannuksiin verrattuna on mahdoton arvioida. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 55
  56. 56. 6. PRIMA POWER Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 56
  57. 57. PRIMA POWER – CASE-KUVAUS TEAM FINLAND FUTURE WATCH -RAPORTTI, TAMMIKUU 2016 DIGITALISAATIOESIMERKKEJÄ TEOLLISUUDELLE Case-kuvaus verkossa: bit.ly/digicase-prima-power
  58. 58. PRIMA POWER – YRITYS • Prima Power on yksi maailman johtavia levyntyöstökoneisiin ja -järjestelmiin erikoistuneita yrityksiä. • Tuotevalikoimaan kuuluvat mm. levyjen lävitys-, laserleikkaus- ja taivutuskoneet sekä koneiden käyttöä tehostavat automaatioratkaisut, kuten automaattivarastot ja levynkäsittelykoneet. • Prima Power syntyi vuonna 2008, kun Prima Industrie osti Finn- Power Oy:n ja yhdisti italialaisen laser-osaamisen suomalaiseen levytyöstöosaamiseen. • Prima Powerin Suomen yksikkö (Finn-Power Oy) sijaitsee Kauhavalla, työllistää 330 henkilöä ja tuottaa liikevaihtoa noin 100 miljoonaa euroa vuodessa (2014). • Prima Industrie -konsernissa työskentelee 1600 henkeä ja sen kokonaisliikevaihto on noin 350 miljoonaa euroa. • Yritys on ulkoistanut tuotannon Suomessa hyvin pitkälle. Omin voimin hoidetaan enää isojen osien pintakäsittely ja laitteiden kokoonpano. • Prima Powerin Suomen toimittajaverkostoon kuuluu noin 100 yritystä, mutta tilaukset jakautuvat 80/20 -säännön mukaisesti eli pieni määrä avaintoimittajista vastaa pääosasta toimituksista. • Tämä case-kuvaus käsittelee Prima Powerin Suomen toimintoja ja perustuu hankintapäällikkö Tommi Mäen haastatteluun syyskuussa 2015. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 58 Hankintapäällikkö Tommi Mäki
  59. 59. PRIMA POWER – MUUTOSTARVE • Sisäisesti Prima Powerilla on jo pitkään ollut kattavat järjestelmät toiminnanohjaukseen sekä tuotetiedon hallintaan. Toimittajien kanssa kuitenkin toimittiin perinteisemmin, eli tilaukset lähettiin sähköpostin liitteinä ja piirustukset jaettiin verkkolevyjen avulla. • Toimintamalli aiheutti seuraavia haasteita: • Viestejä liikkui paljon ja ostajien työajasta merkittävä osa meni sähköposteihin vastaamiseen. Esimerkiksi hankintapäällikön sähköpostiliikenteestä noin puolet liittyi tilausten käsittelyyn ja viestejä oli noin 50-100 päivässä. • Viestejä saattoi myös hukkua tai jäädä epähuomiossa vastaamatta, mikä aiheutti mm. turhia viiveitä ja kiiretöitä. • Tuotetiedon ja muiden dokumenttien versioiden hallinta verkkolevyillä oli vaivalloista ja lisäksi oli haastavaa huolehtia käyttöoikeuksista. Toimintatapa aiheutti sekä turhaa työtä että lisäsi tiedonhallinnan riskejä. • Merkittävä osa Prima Powerin toimituksista on isompia kokonaisuuksia, jotka toteutetaan projekteina. Projektiluonteisuus tarkoittaa, että toimitusten aikana tapahtuu yleensä useita muutoksia, jotka täytyy pystyä käsittelemään tehokkaasti. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 59
  60. 60. PRIMA POWER – MUUTOS • Hankintatoiminnan haasteiden ratkaisemiseksi Prima Power päätti lähteä etsimään uutta toimintatapaa ja järjestelmää tilausten hoitamiseen ja toimittajayhteistyöhön. Työkaluksi valittiin kotimainen Jakamo- pilvipalvelu (http://jakamo.net/), joka tukee sekä tilaus-toimitusprosessin että toiminnan kehittämisen hallintaa toimittajaverkostoissa. • Jakamo valittiin järjestelmäksi, koska koettiin että ulkoisen tahon ylläpitämä ratkaisu vapauttaisi aikaa järjestelmän kehittämisestä itse toiminnan kehittämiseen, järjestelmä on yleiskäyttöinen eli toimittajat voivat käyttää sitä myös muiden päähankkijoiden kanssa ja järjestelmä oli jo käytössä osalla seudun muista veturiyrityksistä. • Jakamoa käytetään nyt tilausten ja muutosten välittämiseen, tuotetiedon ja dokumenttien jakamiseen sekä tilaus-toimitusprosessiin liittyviin keskusteluihin. • Prima Powerin tuotetiedonhallinta- (PDM) ja toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) on kytketty Jakamoon, niin että tilaukset ja tuotetiedot välittyvät toimittajille automaattisesti. Tuotetiedon jakaminen on turvallisempaa, sillä toimittajat pääsevät käsiksi vain vastuullaan olevien tuotteiden piirustuksiin ja rakennetietoon. • Tärkeässä roolissa ovat tilauksiin ja erilaisiin muutoksiin liittyvät keskustelut. Järjestelmä nostaa esiin käsittelyä vaativat asiat ja lähettää sähköposti-ilmoituksia halutuista tapahtumista. • Jakamoon on lisäksi tallennettu yleinen dokumentaatio, kuten muun muassa pintakäsittelyohjeistukset. Ohjeistuksien muutoksista lähetetään ilmoitus vastuuhenkilöille automaattisesti. • Jakamon käyttöönoton lisäksi Prima Power on laajemminkin uudistanut toimintatapojaan toimittajien kanssa sekä selkeyttänyt ja kehittänyt prosesseja ja toimintamalleja. • Järjestelmän käyttöönotto on tapahtunut askelittain, eikä vieläkään kata täysin koko toimittajaverkostoa. Tällä hetkellä Prima Powerilla on yhteys 49 toimittajaan (toimittajia yhteensä noin 100 kappaletta) Jakamossa ja käyttäjätunnus löytyy 52 Prima Powerin työntekijältä. • Koska kaikki avaintoimittajat käyttävät Jakamoa, hoidetaan sen kautta kuitenkin valtaosa tilauksista ja ostovoluumista. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 60
  61. 61. PRIMA POWER – HYÖDYT • Muutoksen merkittävimmät hyödyt Prima Powerille on saatu toiminnan avoimuuden ja järjestelmällisyyden lisääntymisestä. Näillä varmistetaan työskentelyn ja tiedonkulun tehokkuus sekä kehittämistoimien vaikuttavuus. HYÖTYJÄ • Yhteinen tilannekuva – Tilaukset, dokumentit ja keskustelut on kerätty yhteen yhteiseen paikkaan. Kaikilla on sama käsitys tilanteesta ja aina viimeisin tieto käytössään. Lisäksi Prima Power jakaa ennusteita tulevista tilauksista. • Toiminnan tehostuminen – Rutiinityön määrä Prima Powerilla on vähentynyt merkittävästi järjestelmäintegraatioiden myötä, ja tilausten käsittelyyn liittyvä sähköpostittelu on siirtynyt yhteisiksi verkkokeskusteluiksi. Sähköpostit eivät huku matkalle ja sovitut asiat hoidetaan. Lisäksi dokumentteja ei tarvitse kysellä muilta, vaan ne löytyvät järjestelmästä. • Nopeus – Avoimet tehtävät, aktiiviset keskustelut ja eroavat näkemykset, esim. toimitusajoista, ovat heti näkyvillä. Järjestelmä lähettää sähköpostilla ilmoitukset tärkeimmistä tapahtumista. • Laadukkuus ja järjestelmällisyys – Toimintatavat on käyty läpi ja dokumentoitu muutoksen myötä, mikä on selkeyttänyt työrooleja ja odotuksia. Toimittajilla on aina tuoreimmat piirustukset ja työohjeet käytössään. • Mitattavuus – Automaattiset mittarit, jotka perustuvat todelliseen työhön. Kehitystä voidaan viedä eteenpäin järjestelmällisesti kerätyn tiedon pohjalta. • Riskien pienentyminen – Käyttöoikeuksien hallinta on helpompaa ja tehdään vain yhdessä paikassa, mikä vähentää etenkin tuotetiedon jakamiseen liittyviä riskejä. Yhteinen tietovarasto helpottaa henkilövaihdoksia ja sijaisjärjestelyjä. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 61
  62. 62. PRIMA POWER – HAASTEET JA OPITUT ASIAT • Hankintapäällikkö Mäki pitää digitalisaatio-kehitykselle leimallisena asiana, että selkeitä hyötyjä on vaikea näyttää nopeasti. Todellisia hyötyjä on kyllä saavutettu, mutta muutos on vaatinut aikaa, eikä muutoksen läpiviennin jälkeenkään hyötyjä välttämättä huomaa arjessa. Muutoksen luonne tekee kehitysteeman ”myymisestä” haastavampaa. • Yksi isoja muutoksia on ollut avoimuuden lisääminen tiedonjaossa, mikä on aluksi pelottanut osaa toimittajista. Toimintamalli on samalla muuttunut enemmän järjestelmällä johtamisen suuntaan. • Uuden toimintamallin ja järjestelmän käyttöönotto on ollut pitkä projekti, mikä on vaatinut uuden oppimista sekä Prima Powerin että toimittajien osalta. Mäen kokemuksen mukaan muutoksen läpiviennissä auttavat seuraavat asiat: • Päähankkijan ja toimittajien yhteistyöhön tarvitaan yhteiset säännöt, joista pidetään kiinni. • Muutoksen läpiviennissä kannattaa huomioida henkilöiden erilainen suhtautuminen aiheeseen. Vaikka vastaavat järjestelmät olisivat tuttuja henkilökohtaisessa käytössä, niiden ottaminen käyttöön työpaikalla voi silti olla vaikeaa. • Jos mahdollista kannattaa pyrkiä korvaamaan jokin vanha järjestelmä tai toimintatapa. Järjestelmien määrä kannattaa pyrkiä pitämään mahdollisimman pienenä ja kertoa selkeästi mitä uusi toimintamalli tarkoittaa käytännön tasolla. • Muutoksen läpivientiin tarvitaan muutosagentteja, jotka ylläpitävät uutta toimintatapaa ja innostavat myös muita järjestelmän käyttöön. Vanhasta poisoppiminen on aina vaikeaa ja siihen tarvitaan pitkäjänteistä tukea. 62 Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi
  63. 63. PRIMA POWER – TOIMITTAJAN NÄKÖKULMA • Ruoveden Jäminkipohjassa toimiva Oriveden Ohutlevytekniikka on yksi Prima Powerin avaintoimittajia. Yritys valmistaa Prima Powerille sopimusvalmistuksena sekä erilaisia komponentteja että laajempia kokonaisuuksia, kuten levyjen kääntöpöytiä. • Oriveden Ohutlevytekniikka työllistää 28 henkeä ja sen liikevaihto on noin 4 miljoona euroa vuodessa, josta Prima Powerin tilaukset muodostavat arviolta puolet. • Ohutlevytekniikan kaksi toimihenkilöä ovat käyttäneet Jakamo-alustaa Prima Powerin kanssa vuodesta 2014. Yrityksen omaa toiminnanohjausjärjestelmää (ERP) ei ole integroitu alustaan, ja Prima Power on ainoa Jakamoa käyttävä asiakas. Järjestelmän käytön opettelun koettiin olleen helppoa ja nopeaa, ja onnistuvan perusosaamisella tietokoneiden käytöstä. • Toimitusjohtaja Jani Lehdon mukaan yhteistyö Prima Powerin kanssa on selkeästi muuttunut Jakamon käyttöönoton myötä – ja parempaan suuntaan. Merkittävämpänä erona Lehto pitää toiminnan järjestelmällisyyden lisääntymistä. • Aiemmin tilaukset tulivat sähköpostilla ja muutosten käsittely oli työlästä. Nyt kaikki tilaukset ja keskustelut löytyvät yhdestä paikasta ja vastaamista vaativat asiat näkee helposti yhdellä silmäyksellä. Tämä takaa, että “pallot pysyvät ilmassa”, eli sovitut asiat tulevat hoidettua. • Toimintatavoista on sovittu ja kommunikaatio tapahtuukin pääosin Jakamon kautta. Myös puhelimessa tai kasvotusten sovituista asioista tehdään lyhyt merkintä järjestelmään. Muutostenhallinta on tärkeässä roolissa, sillä järjestelmätoimituksia joudutaan yleensä räätälöimään. • Vaikka yrityksessä on vain kaksi toimihenkilöä, on Jakamo helpottanut myös sisäistä työskentelyä, sillä järjestelmästä näkee hoitaako toinen jo jotain asiaa ja kaikki kommunikointi päähankkijan kanssa on kummankin näkyvissä. • Jakamo on tällä hetkellä käytössä operatiivisessa toiminnassa ja isommat kehittämisasiat käydään edelleen kasvokkain läpi. Merkittävä ero on kuitenkin, että nyt keskustelujen pohjana voidaan käyttää järjestelmän tuottamaa todellista tietoa kustannuksista ja ongelmista. • Toimitusjohtaja Lehto näkee Jakamon yhtenä toimivana keinona toiminnan kehittämiseen ja uskoo yhteisen panostuksen verkoston toiminnan tehokkuuteen auttavan osaltaan pitämään töitä Suomessa. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 63
  64. 64. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 64 PRIMA POWER – KOMMENTTEJA ESIMERKISTÄ Tämän kalvon sisältö on esimerkin laatijan, konsultti DI Harri Lakkalan (Intosome Oy) näkemyksiä sen merkittävyydestä, eikä osa itse esimerkin kuvausta. PRIMA POWER • Prima Power on saavuttanut selkeitä hyötyjä toimittajayhteistyön kehittämisellä, mutta muutos ei ole ollut vaivaton ja on vaatinut pitkäkestoista kehittämistä. Muutos on myös luonteeltaan asteittainen, niin että vasta vertaamalla alku- ja nykytilaa huomaa kunnolla mikä on muuttunut ja mitä hyötyjä on saavutettu. • Moni päämiesyritys on automatisoinut tilausprosesseja EDI-viestien avulla, mutta Prima Power on pystynyt viemään samaan yhteyteen myös keskustelut muutoksista ja ongelmista sekä tuotetiedon jakamisen toimittajille. Pilvipalvelun valitseminen järjestelmäksi oli moderni ratkaisu ja on auttanut kohdistamaan työpanokset toiminnan kehittämiseen järjestelmän kehittämisen sijaan. DIGITAALISET TYÖKALUT VERKOSTOTOIMINNASSA • Digitaaliset työkalut ovat jo laajasti käytössä korkean teknologian aloilla. Teollisuudessa tietotekniikan hyödyntäminen on kuitenkin keskittynyt enemmän bisnesjärjestelmiin, ja yleisessä tietotyön kehittämisessä ollaan takamatkalla. Tietoa ja esimerkkejä mahdollisuuksista teollisuuden näkökulmasta löytyy mm. SYKE-projektin tuloksista: www.insyke.fi. • Toimittajien näkökulmasta iso haaste on, että käytännössä jokaisella päähankkijalla on omat järjestelmänsä – tyypillisesti oma toimittajaportaali – sekä omat toimintatavat. Toimittajien kannattaakin kehittää kykyään palvella päähankkijoita tehokkaasti kaikilla työkaluilla sekä mahdollisesti integroida joitain tärkeimpiä järjestelmiä keskenään. • Pidemmällä tähtäimellä Jakamolla on potentiaali kehittyä suosituksi alustaksi, mikä toisi lisähyötyjä sitä käyttäville yrityksille verkostovaikutuksien kautta. Kyseessä on kuitenkin nuori startup-yritys, joten sen kasvua tai tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Suomalaisten tuotantoverkostojen kilpailukyvyn kehittyminen on tärkeää sekä Suomelle että Suomessa toimiville yrityksille. Emme pysty kilpailemaan työvoimakustannuksilla ja automatisoinnin hyödyt ovat saatavilla myös kilpailijamaissa, joten yritysten ja verkostojen työskentelystä tulisi puristaa kaikki hukka pois eli ”leanata” myös teollisuuden tietotyö. Toisin sanoen teollisuudessa tulisi hyödyntää digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet kilpailukyvyn kehittämiseen täysimääräisesti.
  65. 65. 7. WITTENSTEIN Esimerkin on koostanut tohtorikoulutettava Karan Menon Tampereen teknilliseltä yliopistolta. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 65
  66. 66. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 66 WITTENSTEIN AG – CASE STUDY TEAM FINLAND FUTURE WATCH REPORT, JANUARY 2016 DIGITALIZATION EXAMPLES FOR THE MANUFACTURING INDUSTRY Case-kuvaus verkossa: bit.ly/digicase-wittenstein
  67. 67. WITTENSTEIN AG – THE COMPANY • In 1949, Walter Wittenstein and Bruno Dähn founded Spezialmaschinenfabrik DEWITTA (making sewing machines) in Steinheim. 30 years later, Manfred Wittenstein takes over the parent company: production program shifts from sewing machines to low-backlash planetary gearheads. Over the years Wittenstein Group expanded into various business units. • Today, WITTENSTEIN AG (http://www.wittenstein.de/en-en/) develops customized products, systems and solutions for highly dynamic motion, maximum-precise positioning and smart networking for mechatronic drive technology. • It is their leading capacity for innovation that drives them to further develop the essential technology for electromechanical drive systems and pioneer new areas of application. • Their latest example is the revolutionary Galaxie drive system, which was already honored with the 2015 Hermes Award at the Hanover trade show. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 67 Prof. Dr.-Ing. Dr.-Ing. E. h. Dr. h. c. Dieter Spath (Chairman of the Board and CEO) and Karl-Heinz Schwarz (Member of the Board) Wittenstein Facts and Figures Yearly report 31.3.2015
  68. 68. WITTENSTEIN AG – PRODUCTION OF THE FUTURE • Industrial production is increasing in complexity: Products are becoming more customized, innovation cycles shorter. Furthermore, networking with customers and suppliers is entering new dimensions. Mastering complexity and complex technologies is therefore the main challenge in remaining competitive. Decentralized self- organization instead of central control is the solution. For this, Wittenstein AG uses "Industry 4.0" technology to turn the factories of tomorrow into smart factories. • As a driver of innovation in mechatronic drive technology, Wittenstein sees themselves as a pioneer for Industry 4.0. Their commitment centers on production optimization as well as the development of products for Industry 4.0. • Wittenstein AG has invested 12 million euros into Future Urban Production. The production site serves as a demo factory into which Industry 4.0 concepts will gradually be incorporated. • With their Innovation Factory, Wittenstein is creating space for their above mentioned Production of the Future concept. Here, they will establish new types of working environment and live out their concept of interplay between all process partners. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 68 Industry 4.0 Future Urban Production The Innovation Factory
  69. 69. WITTENSTEIN AG – THE CHANGE TOWARDS INDUSTRY 4.0 • It’s essentially about achieving tighter integration between the digital world of information as it exists in production planning systems, for instance, and the real world of physical objects such as workpieces, tools or pallets. People, machines and products will in future exchange information continuously in smart networks with the help of cyber- physical systems (CPS) – enabling processes to be represented almost completely in real time. • The transparency created by digital networks is vital in order to take robust decisions, optimize processes and avoid wasting valuable resources. It is also essential to shape and safeguard a company’s future in a sustainable way. Against the background of today’s mega trends like product customizing – in extreme cases with a batch size of 1 – increasingly volatile markets and globalized, net-centric production, the ability to systematically channel and leverage the flow of information about goods movements is crucial for long-term survival. • The role of human beings as “cooperating production factors and decision-makers” is being defined anew: “In the factories of the future, human beings are at the centre of the production process. People come first, not machines. The machines simply support the operators with tailored information to enable them to carry out their work efficiently in the right place and at the right time. Tomorrow’s employees will be planners and decision-makers in a complex environment, and a higher skills level will be demanded of them”, emphasizes Professor Dieter Spath, WITTENSTEIN President. Team Finland Future Watch Report – Digitalization Examples for the Manufacturing Industry – www.insyke.fi 69 Productionplanningandcontrol intheageof Industry 4.0 which forma digital specifi can b proce situati organ stanc a mac produ We w The ro ductio define future produ »Even in Industry 4.0 problems with tools and processes cannot always be ruled out. In this case, prompt and robust decisions are called for. And that’s some- thing human beings can still do best.« DR. MARIA HERGESELL, HEAD OF TECHNOLOGY MANAGEMENT, WITTENSTEIN BASTIAN GMBH

×