Päihdepäivät 2019 seminaari 5

ALKOHOLIMONOPOLIT JA
KANSANTERVEYS
Pia Mäkelä
13.05.2019 Alkoholimonopolit ja kansanterveys 1

”COMMERCIAL DETERMINANTS OF HEALTH” –
TERVEYDEN TALOUDELLISET MÄÄRITTÄJÄT
▪ “Efforts to prevent non-communicable diseases go against
the business interests of powerful economic operators”
WHO:n pääjohtaja Margaret Chan
(=Yritykset ehkäistä tarttumattomia tauteja sotivat vaikutusvaltaisten taloudellisten
toimijoiden intressejä vastaan)
▪ Alkoholihaittojen ehkäisy hyvä esimerkki – muita: tupakka,
rasvainen ja sokeroitu ruoka & juomat; maailmalla nousevasti
myös kannabis

TAUSTAKSI: MITÄ TIEDÄMME 2018 LAIN
VAIKUTUKSISTA?

Alkoholinkulutus lisääntyi
+0,6 % vuonna 2018
Päivittäistavarakaupat: +4,6%
Alko: -5,1 %
Anniskelu: +0,6 %.
Matkustajatuonti: +3,8 %.

Kauppojen vähittäismyynnin
keskivahvuus nousi
4,5 prosentista 4,7 prosenttiin
(Valvira)

MIKSI VAIKUTUS JÄI ENNAKOITUA
PIENEMMÄKSI?
▪ Vaikutus ≠ muutos: muutkin tekijät vaikuttavat.
▪ Hinta: Ennakoitiin 40 prosentin hinnan laskua – olisi merkinnyt
kilpailukykyistä hintaa tarjouskeskioluen kanssa
– Vahva olut on jäänyt kalliiksi vaihtoehdoksi – silloin sen myynti jää tietysti
paljon vähäisemmäksi
▪ Alkoholiveron nosto kompensoi
▪ Muista tekijöistä johtuva aleneva trendi

PELOTELTIINKO KUOLEMILLA? (150)
▪ 150 kuolemaa ylös- tai alaspäin on tapahtunut 2000-luvulla 7 vuonna
↔ ei ole pelottelua, vaan kertoo että tapauksia on paljon.

PELOTELTIINKO KUOLEMISTA? (150)
▪ 150 kuolemaa ylös- tai alaspäin on tapahtunut 2000-luvulla 7 vuonna
↔ ei ole pelottelua, vaan kertoo että tapauksia on paljon.
▪ 2007: 3034 alkoholiin liittyvää kuolemaa,
2017: 2091
Jos vuoden 2007 taso olisi jatkunut, 2008-2017
olisi nähty 5900 alkoholikuolemaa enemmän

MITÄ TÄSTÄ VOIDAAN PÄÄTELLÄ?
▪ Toistaiseksi vaikutus on ollut ennakoitua pienempi, mutta hyvä
kehitys on katkennut ainakin hetkeksi.
▪ Loppupäätelmää 2018 vaikutuksesta ei voida vielä vetää. Esim.
hintakilpailu voi vielä vauhdittua, etenkin jos Viro laskee veroja.
▪ ”Tästä ei ollut haittaa, voimme siis edetä nostamalla prosenttirajaa
lisää / tuomalla viinit ruokakauppoihin”??
– Jos heikot jäät eivät petä 5 metriä rannasta, voidaanko päätellä että on
turvallista edetä 50 metriä rannasta?

MIKSEI VAIN VIINIEN MYYNTIÄ VOI
SIIRTÄÄ RUOKAKAUPPOIHIN?
▪ Erikoiskauppaketjut pärjäävät markettien kanssa kilpaillessaan vain
isommissa kaupungeissa.
– Viinit ~50% Alkon myynnistä -> suuri osa siirtyisi.
– Ei valmistustaparajoitetta: viinit = <[15]-prosenttiset juomat ja sekoitteet 
Merkittävä osa väkevien myynnistä siirtyisi myös!
▪ Monopolimyymälöiden lukumäärän romahdus -> legitimiteetin katoaminen.
– ”Miksi 15-prosenttista kossuvissyä saa joka kioskista mutta minun pitää käydä
hakemassa laatuviskini 100 kilometrin päästä?”
▪ Juridiikka. Lakien mukaan kulutushyödykkeiden myynnin rajoitusten tulee
olla perusteltuja ja johdonmukaisia. Vain väkeviä koskeva monopoli voisi
kaatua EU-oikeudessa.

MITÄ PUOLUSTETAAN,
JOS PUOLUSTETAAN ALKOA?
▪ Kyse ei ole ko. yhtiön puolustamisesta, vaan sellaisen
myyntijärjestelmän puolustamisesta, jossa alkoholikauppa
on valtiollinen monopoli
– Jos alkoholikauppa vapautettaisiin (Alko olisi ~Altia),
terveystoimijat tuskin erityisesti tukisivat Alkoa
▪ Alko on hyvä työkalu, ei päämäärä

MIKSEI ANNETA IHMISTEN ÄÄNESTÄÄ
JALOILLAAN?
▪ Väestön mielipide: Viinien myyntiä ruokakaupoissa kannattaa ~ puolet,
väkevien myyntiä vain 13%.
▪ Vaikutukset: muutos erittäin todennäköisesti lisäisi myyntiä ja haittoja [katsaus]
– Alko = suomalaisten kollektiivinen päätös järjestää alkoholin myynti niin, että
haittoja olisi vähemmän
WHO: terveellisestä vaihtoehdosta pitää tehdä helpoin
 epäterveellisestä vaihtoehdosta pitää tehdä vähän hankalampi.
Alkoholimonopoli on pohjoismainen terveysinnovaatio josta voisi olla ylpeä.
Miksi muut eivät siirry tähän? Liberalisointi on 1-suuntainen tie, sosialisointi
mahdotonta.

MIKSI MONOPOLIMYYNTI VÄHENTÄÄ
KULUTUSTA / HAITTOJA?
Ei ”nimi paperissa” vaan mekanismit:
▪ Yksityinen kilpailu  myynnin edistäminen ja maksimointi
▪ Hinta (maailmalla: ei aina halvempi. Suomessa: 2-3 suurta toimijaa –
halvemmat hinnat ainakin tarjoustuotteissa todennäköiset)
▪ Saatavuus (360 vs. >5000)
▪ Erikoiskauppa (erillistä käyntiä vaativa) vs. päivittäiskauppa (käydään joka
tapauksessa) – heräteostokset
▪ Aukioloajat
▪ Valikoima (mikä tahansa mikä myy)
▪ Lain vaatimusten noudattamistaso (päihtyneet, alaikäiset)

▪ Aukioloajat
Monopolin tavoitteena on leikata se
osa kulutuksesta, joka
”liiketaloustieteen mukaan voitaisiin
optimaalisella
markkinaohjautuvuudella ja
kuluttajiin kohdistuvalla
myynninedistämisellä saada aikaan”
(Virtanen 2017, laina STM:n virkamieheltä)

▪ Aukioloajat
110 – 180 tutkimusta, >1000
estimaattia:
hintojen nousu vähentää
alkoholin kulutusta ja hintojen
aleneminen lisää sitä
Wagenaar ym. 2009, Nelson 2013 meta-
analyysit & Ollikainen 2016

▪ Aukioloajat
Vähittäismyyntipisteiden lukumäärällä oli
tilastollisesti merkitsevä vaikutus
kulutukseen
kolmessa tutkimuksessa neljästä
(katsaus, Sherk ym. 2018)

▪ Aukioloajat
Uusi Seelanti: viinin myynti lisääntyi 17% kun se aloitettiin suuremmissa
elintarvikeliikkeissä yksityisten erikoiskauppojen lisäksi (Wagenaar & Langley 1995)
”Nudge” – taloustieteellinen & psykologinen tutkimus:
valinnan helppouden merkittävä vaikutus.

▪ Aukioloajat
Aukioloajat: meta-analyysi (Sherk ym. 2018).
Yksi lisäpäivä lisäsi alkoholinmyyntiä
3,4%
Suomi 2016?
- Alkoholin myynnin ajat eivät muuttuneet,
suurten kauppojen aukioloajat vapautuivat
- Pienistä kaupoista olutta sai aiemminkin
- Myynnin lasku ei jatkunut kaupoissa 2016

▪ Aukioloajat
2018 ostokokeet – kuinka monelta nuoren näköiseltä kysyttiin paperit?
- Alko: 95% (Alko 2019)
- Päivittäistavarakauppa: 72% (Päivittäistavarakauppayhdistys 2019)

ENTÄ TULOKSET MONOPOLIEN
LOPETUKSISTA / MUUTOKSISTA?
Paljon tutkimuksia erityisesti viinin myynnin yksityistämisestä
Yhdysvalloista ja Kanadasta; Pohjoismaista oluen
Tuloksissa paljon vaihtelua koska
▪ Monopolien luonne on vaihteleva: osa amerikkalaisista monopoleista
lähempänä kaupallisen kilpailun tilannetta kuin pohjoismaisia STM:ien
ohjauksessa toimivia monopoleja
▪ Muutoksen määrä vaihtelee:
– Siirtyminen yksityisiin erikoiskauppoihin vs. ruokakauppoihin?
– Vain jokin viinityyppi --- kaikki juomat
▪ Samalla on voitu nostaa veroja ja maksuja merkittävästi

▪ Monopolin purkaminen on tyypillisesti lisännyt ko. juomalajin kulutusta:
Länsi-Virginia, Alabama, Idaho, Maine, Montana, New Hampshire &
Brittiläinen Kolumbia.
▪ Samoin oluen myynnin yksityistäminen (Suomi, Ruotsi)
▪ Vain harvoin muutoksista seurasi muiden juomalajien kulutuksen näkyvää
vähenemistä.
▪ Keskimäärin pienempi vaikutus, jos on siirrytty yksityisiin erikoiskauppoihin
(Kanada) kuin yleiskauppoihin (US)
▪ Merkittävä hinnan nousu = 2 erisuuntaista muutosta -> kulutus ei noussut
(Washington 2012)
▪ [Monen tekijän muuttuminen yhtä aikaa-> mahdotonta erottaa
yksityistämisen vaikutusta: Islanti, Iowa]

MITÄ SUOMESSA TAPAHTUISI JOS
MONOPOLI LOPETETTAISIIN?
▪ Erikoiskaupat tuskin vaihtoehto -> ruokakauppamyynti
▪ Hintojen kohtalo yksi keskeinen kysymys. Tarjousten lisäys
sisäänvetotuotteista
▪ Saatavuuden lisäys (360-> 5000+)
▪ Myyntiaikojen lisäys 15h per vko
▪ Kilpailun ja myynninedistämisen lisäys
▪ ”Villien” tuotteiden lisäys
▪ Kuluttaja [tai ongelmakäyttäjä] ei pääsisi pakoon vielä nykyistä
valtaisampaa alkoholijuomien tuputusta – vrt. rahapelikoneista käyty
keskustelu
=> Tutkimustiedon valossa odotettavissa olisi kulutuksen ja haittojen lisäys

Päihdepäivät 2019 seminaari 5

Recommended

Recommended

More Related Content

More from EHYT

More from EHYT (20)

Päihdepäivät 2019 seminaari 5