Yritysten välillä on suuria eroja tuottavuudessa ja taloudellisessa menestyksessä myös saman toimialan sisällä. Johtamismenetelmät muodostavat kokonaisuuden. Osallistavat johtamismenetelmät eivät näytä aiheuttavan korkeampaa tuottavuutta.
Työhyvinvointi on moniaineksinen kokonaisuus. Esimiehen tuki on ratkaiseva osa työhyvinvointia. Asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden rooli työhyvinvoinnin määrittäjinä on vähäinen. Työhyvinvointiin kannattaa panostaa, mutta vaikutusten arviointi vaatii huolellista tutkimusta.
Kevät ja syksy 2001. SAK:n julkaisusarja.
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä
tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.
Työterveyshuolto kuuluu kaikille työntekijöille. Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijöiden on tehtävä työterveysyhteistyötä, ja samalla työterveyshuollon on noudatettava hyvää työterveyshuoltokäytäntöä.
Tutkimusraportti: Asiakkuudet uudistavat johtamisen - Johtamismallit murroksessaICMI Oy
ICMI Oy:n keväällä 2010 toteuttama "Asiakkuudet uudistavat johtamisen" -tutkimus selvitti, millaisia johtamismalleja organisaatioissa käytetään tänään, ja millaiseksi johtamista ja johtamismalleja halutaan kehittää.
Työhyvinvointi on moniaineksinen kokonaisuus. Esimiehen tuki on ratkaiseva osa työhyvinvointia. Asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden rooli työhyvinvoinnin määrittäjinä on vähäinen. Työhyvinvointiin kannattaa panostaa, mutta vaikutusten arviointi vaatii huolellista tutkimusta.
Kevät ja syksy 2001. SAK:n julkaisusarja.
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä
tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.
Työterveyshuolto kuuluu kaikille työntekijöille. Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijöiden on tehtävä työterveysyhteistyötä, ja samalla työterveyshuollon on noudatettava hyvää työterveyshuoltokäytäntöä.
Tutkimusraportti: Asiakkuudet uudistavat johtamisen - Johtamismallit murroksessaICMI Oy
ICMI Oy:n keväällä 2010 toteuttama "Asiakkuudet uudistavat johtamisen" -tutkimus selvitti, millaisia johtamismalleja organisaatioissa käytetään tänään, ja millaiseksi johtamista ja johtamismalleja halutaan kehittää.
This dissertation examines the effect of labour and consumption taxes on economic performance and distributional issues. To study these, I first use a Keynesian-type macroeconometric model whereas in the second and third essay I use a dynamic general equilibrium model with heterogeneous agents.
Tutkimuksessa tarkastellaan laajan, rekisteripohjaisen paneeliaineiston avulla
köyhyyden dynamiikkaa vuosina 1995–2008. Köyhyyteen saapumista ja siitä irtautumista
mallitettiin Markovin ketjuna, joka perustuu dynaamiseen Probit-malliin.
Köyhyysriskin dynamiikan kehitystä tarkastellaan jakamalla havaintoperiodi
kolmeen viiden vuoden pituiseen paneeliin. Lisäksi tarkastellaan, miten tulokset
muuttuvat, kun aineistoa rajataan henkilön iän perusteella ja eläkeläisiin. Malleissa
päähuomio kohdistuu dynaamisten, ajassa muuttuvien, perhetilannetta, kotitalouden
rakennetta ja sen kokoa kuvaavien tekijöiden vaikutukseen ja köyhyystapahtuman
aiheuttaman tilariippuvuuden arviointiin. Lisäksi tarkasteltiin köyhyysriskin
havaitsemattoman ominaistekijän ja iän, sukupuolen, koulutusasteen
ja sosioekonomisen aseman välisiä korrelaatioita. Köyhyysjaksojen pitkittymisen
taustalla voi olla on joko aito tilariippuvuus tai syynä voi olla yksilöllisen ominaistekijän
aiheuttama näennäiskorrelaatio. Tulosten avulla voidaan erottaa nämä
selitykset toisistaan, mikä on tärkeää politiikkatoimenpiteiden suunnittelun kannalta.
Tutkimusasetelma tarjoaa myös mahdollisuuden eri estimointimenetelmien
vertailuun. Satunnaisvaikutusten malli olisi johtanut voimakkaasti harhaisiin johtopäätöksiin
dynaamisten vaikutusten arvioinnin osalta.
Yksityisillä palvelualoilla naiset ovat yliedustettuina matalapalkkaisissa osa-aikaisissa ja määräaikaisissa tehtävissä. Sukupuolten välinen keskimääräinen palkkaero kaventuisi, jos naisten yliedustus näissä tehtävissä vähenisi tai jos näissä tehtävissä maksettaisiin yhtä suurta keskimääräistä palkkaa kuin kokoaikaisissa ja vakinaisissa tehtävissä. Palvelualoilla sukupuolten välisiä palkkaeroja selittää pitkälti naisten ja miesten erilainen sijoittuminen eri tehtäviin. Säännöllisen työajan kiinteän palkan päälle maksettavat erilaiset palkanlisät kasvattavat pääsääntöisesti sukupuolten välisiä palkkaeroja.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2018 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin kaksi prosenttia viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto kasvaa 0,7 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2017 ja 2018 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi ja seuraavana vuonna vajaat neljä prosenttia ja siten selvästi nopeammin kuin muu kansantalous. Tehdasteollisuudessa kasvu jää vajaan prosenttiyksikön hitaammaksi.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2010–2015 ja ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Yhteensä aikavälillä 2010–2017 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vähiten palkansaajaperheillä, 0–3 prosenttia, ja eniten eläkeläisperheellä, 13 prosenttia. Kilpailukykysopimus jättää ansiotason nousun ensi vuonna liukumien varaan, mutta samalla kaikkien esimerkkiperheiden verotus kevenee. Vuonna 2016 ostovoiman muutokset asettuvat välille -2,0 ja 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 välille -1,5 ja 0,8 prosenttia.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Tutkimuksessa tarkastellaan työn vaatimusten, työntekijän vaikutusmahdollisuuksien ja esimiehiltä saatavan tuen vaikutuksia erikseen ja yhdessä työssä koettuun hyvinvointiin. Tulokset osoittavat, että vaikutusmahdollisuudet ja esimiehen tuki ovat merkittäviä työhyvinvoinnin selittäjiä.
Tässä artikkelissa tutkitaan, miten Suomen vuoden 2010 ja Ruotsin vuoden 2012 ravintola-annosten arvonlisäveron alennus vaikutti niiden hintoihin. Tulokset osoittavat, että hintojen muutoksen keskittyivät joko veron täyteen läpimenoon hintoihin tai veron nollavaikutukseen hintoihin. Ravintoloiden jakaminen ketjuihin kuuluviin ja yksittäisiin ravintoloihin selittää veron kahtalaista vaikutusta hintoihin hyvin. Yksittäiset ravintolat muuttivat hintojaan vain harvoin, kun taas ketjuissa veron täysi läpimeno hintoihin oli tavallista. Tulokset osoittavat, että yrityksen sisäiset ominaisuudet ovat tärkeitä selitettäessä niiden hinnoittelukäyttäytymistä.
Suomessa osa-aikatyötä tehdään keskimääräistä yleisemmin vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemisalalla sekä kiinteistöpalvelualoilla. Enemmistölle osa-aikatyön tekemisen syynä on kokoaikatyön puute. Vähittäiskaupassa yli puolet ja majoitus- ja ravitsemisalalla lähes puolet osa-aikaisista tekee työtä iltaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Osa-aikaisilla työaikojen epätyypillisyys on yleisempää kuin kokoaikaisilla ja osa myös kokee, että työajat sopivat huonosti työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Osa-aikaiset ansaitsivat keskimäärin 62,2–68 prosenttia alan kokoaikaisten kuukausiansioista, ja yli puolet koki vaikeuksia tulla toimeen palkallaan. Toimipaikan suurempi koko, naisten suurempi osuus työvoimasta, työn määrän vaihtelu päivittäin ja viikoittain sekä viikonlopputyö lisäävät osa-aikatyön teettämisen todennäköisyyttä ja sen intensiteettiä.
ISOBAG is a durable and highly versatile meal management bag. The entire bag is hand-built in the USA.
With room for 3-6 meals depending on bag size option, your ISOBAG can be a direct reflection of your personal diet needs
This dissertation examines the effect of labour and consumption taxes on economic performance and distributional issues. To study these, I first use a Keynesian-type macroeconometric model whereas in the second and third essay I use a dynamic general equilibrium model with heterogeneous agents.
Tutkimuksessa tarkastellaan laajan, rekisteripohjaisen paneeliaineiston avulla
köyhyyden dynamiikkaa vuosina 1995–2008. Köyhyyteen saapumista ja siitä irtautumista
mallitettiin Markovin ketjuna, joka perustuu dynaamiseen Probit-malliin.
Köyhyysriskin dynamiikan kehitystä tarkastellaan jakamalla havaintoperiodi
kolmeen viiden vuoden pituiseen paneeliin. Lisäksi tarkastellaan, miten tulokset
muuttuvat, kun aineistoa rajataan henkilön iän perusteella ja eläkeläisiin. Malleissa
päähuomio kohdistuu dynaamisten, ajassa muuttuvien, perhetilannetta, kotitalouden
rakennetta ja sen kokoa kuvaavien tekijöiden vaikutukseen ja köyhyystapahtuman
aiheuttaman tilariippuvuuden arviointiin. Lisäksi tarkasteltiin köyhyysriskin
havaitsemattoman ominaistekijän ja iän, sukupuolen, koulutusasteen
ja sosioekonomisen aseman välisiä korrelaatioita. Köyhyysjaksojen pitkittymisen
taustalla voi olla on joko aito tilariippuvuus tai syynä voi olla yksilöllisen ominaistekijän
aiheuttama näennäiskorrelaatio. Tulosten avulla voidaan erottaa nämä
selitykset toisistaan, mikä on tärkeää politiikkatoimenpiteiden suunnittelun kannalta.
Tutkimusasetelma tarjoaa myös mahdollisuuden eri estimointimenetelmien
vertailuun. Satunnaisvaikutusten malli olisi johtanut voimakkaasti harhaisiin johtopäätöksiin
dynaamisten vaikutusten arvioinnin osalta.
Yksityisillä palvelualoilla naiset ovat yliedustettuina matalapalkkaisissa osa-aikaisissa ja määräaikaisissa tehtävissä. Sukupuolten välinen keskimääräinen palkkaero kaventuisi, jos naisten yliedustus näissä tehtävissä vähenisi tai jos näissä tehtävissä maksettaisiin yhtä suurta keskimääräistä palkkaa kuin kokoaikaisissa ja vakinaisissa tehtävissä. Palvelualoilla sukupuolten välisiä palkkaeroja selittää pitkälti naisten ja miesten erilainen sijoittuminen eri tehtäviin. Säännöllisen työajan kiinteän palkan päälle maksettavat erilaiset palkanlisät kasvattavat pääsääntöisesti sukupuolten välisiä palkkaeroja.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2018 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin kaksi prosenttia viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto kasvaa 0,7 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2017 ja 2018 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi ja seuraavana vuonna vajaat neljä prosenttia ja siten selvästi nopeammin kuin muu kansantalous. Tehdasteollisuudessa kasvu jää vajaan prosenttiyksikön hitaammaksi.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Palkansaajien tutkimuslaitos on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa seitsemän esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2010–2015 ja ennustanut sitä tälle ja ensi vuodelle. Laskelmissa on huomioitu muutokset verotuksessa, sotumaksuissa, sosiaaliturvassa, asuntolainojen hoitokuluissa ja kotitalouskohtaisissa inflaatiovauhdeissa. Yhteensä aikavälillä 2010–2017 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat vähiten palkansaajaperheillä, 0–3 prosenttia, ja eniten eläkeläisperheellä, 13 prosenttia. Kilpailukykysopimus jättää ansiotason nousun ensi vuonna liukumien varaan, mutta samalla kaikkien esimerkkiperheiden verotus kevenee. Vuonna 2016 ostovoiman muutokset asettuvat välille -2,0 ja 1,6 prosenttia ja vuonna 2017 välille -1,5 ja 0,8 prosenttia.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Tutkimuksessa tarkastellaan työn vaatimusten, työntekijän vaikutusmahdollisuuksien ja esimiehiltä saatavan tuen vaikutuksia erikseen ja yhdessä työssä koettuun hyvinvointiin. Tulokset osoittavat, että vaikutusmahdollisuudet ja esimiehen tuki ovat merkittäviä työhyvinvoinnin selittäjiä.
Tässä artikkelissa tutkitaan, miten Suomen vuoden 2010 ja Ruotsin vuoden 2012 ravintola-annosten arvonlisäveron alennus vaikutti niiden hintoihin. Tulokset osoittavat, että hintojen muutoksen keskittyivät joko veron täyteen läpimenoon hintoihin tai veron nollavaikutukseen hintoihin. Ravintoloiden jakaminen ketjuihin kuuluviin ja yksittäisiin ravintoloihin selittää veron kahtalaista vaikutusta hintoihin hyvin. Yksittäiset ravintolat muuttivat hintojaan vain harvoin, kun taas ketjuissa veron täysi läpimeno hintoihin oli tavallista. Tulokset osoittavat, että yrityksen sisäiset ominaisuudet ovat tärkeitä selitettäessä niiden hinnoittelukäyttäytymistä.
Suomessa osa-aikatyötä tehdään keskimääräistä yleisemmin vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemisalalla sekä kiinteistöpalvelualoilla. Enemmistölle osa-aikatyön tekemisen syynä on kokoaikatyön puute. Vähittäiskaupassa yli puolet ja majoitus- ja ravitsemisalalla lähes puolet osa-aikaisista tekee työtä iltaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Osa-aikaisilla työaikojen epätyypillisyys on yleisempää kuin kokoaikaisilla ja osa myös kokee, että työajat sopivat huonosti työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Osa-aikaiset ansaitsivat keskimäärin 62,2–68 prosenttia alan kokoaikaisten kuukausiansioista, ja yli puolet koki vaikeuksia tulla toimeen palkallaan. Toimipaikan suurempi koko, naisten suurempi osuus työvoimasta, työn määrän vaihtelu päivittäin ja viikoittain sekä viikonlopputyö lisäävät osa-aikatyön teettämisen todennäköisyyttä ja sen intensiteettiä.
ISOBAG is a durable and highly versatile meal management bag. The entire bag is hand-built in the USA.
With room for 3-6 meals depending on bag size option, your ISOBAG can be a direct reflection of your personal diet needs
Mistä liiketoimintainnovaatiot syntyvät?Juho Pesonen
Käyn läpi liiketoimintainnovaatioiden syntyä edesauttavia tekijöitä. Innovatiiviset yritykset saavat kilpailuetua ja pystyvät palvelemaan asiakkaita paremmin sekä tehokkaammin. Innovaatiot ovat kilpailukyvyn keskeisin tekijä ja niiden syntyminen vaatii yrityksiltä resursseja, visiota, ja oikeinlaista johtamista. Yrityskulttuuri on innovaatioiden keskeinen mahdollistaja.
Suomen t&k-verokannuste ei saavuttanut tavoitteitaan
Suomessa toteutettiin t&k-verokannustin vuosina 2013-2014. verokannustimesta tehty arviointi totesi, että tuen käyttö jäi vähäiseksi, eikä se kohdentunut nykyjärjestelmän katvealueille. Tulosten mukaan verotettavasta tulosta tehtiin vuonna 2013 t&k-toiminnan lisävähennyksiä noin 65 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 noin 81 miljoonaa euroa. Efektiiviset vuotuiset veromenetykset olivat lisävähennysten vuoksi noin 16 miljoonaa euroa. Tämä oli vain noin 8 % hallituksen esityksessä arvioidusta 190 milj. eurosta.Verokannustinta hyödynsi noin 800 yritystä, joista 46 % käytti sitä molempina vuosina, neljännes vain vuonna 2013 ja 29 % vain vuonna 2014. Lisävähennystä haki alle kolmasosa yrityksistä, joiden tiedetään Tilastokeskuksen kyselyn perusteella harjoittavan t&k-toimintaa. Lisävähennystä hyödyntäneet yritykset olivat keskimäärin vanhempia, suurempia, kannattavampia, vakavaraisempia ja tuottavampia kuin suoraa t&k-tukea saaneet yritykset, joten verotuki ei kohdistunut toivotulla tavalla suoran tuen katvealueille. Tukea saaneilla yrityksillä oli vähemmän vaikeuksia rahoituksen saatavuudessa ja ne olivat muita harvemmin voimakkaasti kasvuhaluisia. Aiempien tutkimusten mukaan tuen kohdistaminen kasvaviin (ei välttämättä pieniin) yrityksiin maksimoi parhaiten syntyvät yhteiskunnalliset tuotot. Suomen tukikokeilun tulosten perusteella on vaikea nähdä edes paremmin suunnitellun ja tiedotetun verotuen tuovan suurta lisäarvoa nykyiseen suoriin tukiin perustuvaan innovaatiojärjestelmään.
Julkishallinnon johtamisohjelman lähtökohta on uudistaa julkishallintoa siten, että se vastaa paremmin kansalaisten hyvinvoinnin tarpeisiin ja edistää yhteiskunnan kestävää kehitystä sekä mahdollistaa Suomen kansainvälisen menestymisen tulevaisuudessakin. Uudistumisen toteuttaminen vaatii ennakkoluulotonta johtamisajattelua, mahdollistavaa johtajuutta ja yhteistyötä yli perinteisten rajojen.
Talous & Yhteiskunta -lehden numero 4/2019 sisältää artikkeleita ja haastattelun, jotka kertovat alueellista keskittymistä käsitelleistä tutkimuksista. Suomen seitsemän suurimman kaupunkiseudun väestö kasvaa nopeimmin, kun taas pienempien kaupunkien ja maaseudun väestöosuus supistuu. Muutos on kuitenkin verrattain hidasta, ja sille on myös vastavoimia.
Talous & Yhteiskunta -lehden numeron 3/2019 teemana on työ ja terveys. Artikkeleissa tarkastellaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta ja pohditaan mitä voitaisiin oppia Ruotsissa jo tehdyistä terveydenhuollon uudistuksista. Muissa artikkeleissa käsitellään terveyskäyttäytymisen ja työmarkkinamenestyksen yhteyttä, työttömien aktivointia, työikäisten eritasoisia terveyspalveluja, työaikajoustojen vaikutusta terveyteen sekä informaatioteknologian ja tekoälyn käyttöä mielenterveyspalvelujen tukena. Haastateltavana on THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen. Hänen mielestään sote-uudistus on tehtävä, vaikka se vaatiikin vielä monen yksityiskohdan ratkaisemista.
Opiskelijavalinta ylioppilaskirjoitusten nykyarvosanojen perusteella ei ole täysin perusteltua, todetaan Aalto-ylipiston ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen uudessa tutkimuksessa. Ylioppilaskirjoitusten arvosanoilla on pitkän ajan vaikutuksia. Hienojakoisempi arvosteluasteikko tekisi opiskelijavalinnasta nykyistä reilumman.
Esimerkkiperhelaskelmissa tarkastellaan seitsemää kotitaloutta. Laskelmat kuvaavat ansiotulojen, tulonsiirtojen sekä verojen ja veronluonteisten maksujen kehityksen vaikutusta perheiden ostovoimaan. Perheille lasketaan Tilastokeskuksen tietoihin perustuvat perhekohtaiset kulutuskorit, jotka mahdollistavat perhekohtaisten inflaatiovauhtien ja reaalitulokehitysten arvioinnin. Ensi vuonna eläkeläispariskunnan ostovoima kasvaa eniten ja työttömien vähiten. Esimerkkiperhelaskelmia on tehty Palkansaajien tutkimuslaitoksella vuodesta 2009 lähtien.
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa Suomen talouskasvuksi tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia. Kasvua hidastaa eniten yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen. Toisaalta vienti kasvaa tänä vuonna hieman ennakoitua nopeammin, neljä prosenttia, ja ensi vuonnakin vielä kaksi prosenttia. Tuotannollisten investointien kasvu jatkuu maltillisena, mutta rakentamisen vähentyminen kääntää yksityiset investoinnit kokonaisuutena pieneen laskuun ensi vuonna. Hallituksen vuoteen 2023 mennessä tavoittelemien 75 prosentin työllisyysasteen ja julkisen talouden tasapainon toteutumista on vaikea arvioida, koska nämä tavoitteet on määritelty rakenteellisina ja niiden eri arviointimenetelmät saattavat tuottaa hyvin erilaisia tuloksia.
Suomen palkkataso oli 2015 ylempää eurooppalaista keskitasoa. Suomen suhteellinen asema ei ole juurikaan muuttunut 2010-luvun alun tilanteesta. Hintatason huomioiminen kuitenkin heikentää asemaamme palkkavertailussa. Palkkaerot meillä olivat vertailumaiden pienimpiä ja pysyivät melko samalla tasolla koko tarkastelujakson 2007–2015 ajan. EU-maissa havaittiin erisuuntaista kehitystä palkkaeroissa. Suurin osa palkkojen kokonaisvaihteluista selittyi taustaryhmien sisäisillä palkkaeroilla.
Suomessa toteutettiin vuonna 2005 laaja eläkeuudistus, jossa vanhuuseläkkeen alaikärajaa laskettiin. Tutkimuksessa havaitaan, että ikärajan lasku aikaisti eläkkeelle jäämistä. Kun alaraja laskettiin 65:stä 63:een, myös yleinen eläköitymisikä laski. Taloudellisten kannustimien muutosten vaikutukset eläköitymiseen jäivät paljon heikommiksi alaikärajan muuttamiseen verrattuna. Eläköitymisikään voidaan siis vaikuttaa tehokkaasti ja vähäisin kustannuksin lakisääteistä eläkeikää muuttamalla.
Talous & Yhteiskunta -lehden numeron 2/2019 artikkelit ja haastattelu kertovat tutkimuksista, joita on tehty Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeessa "Osaavat työntekijät - menestyvät työmarkkinat". Keskeinen kysymys on, miten sopeudutaan teknologisen kehityksen mukanaan tuomaan työn murrokseen.
Tutkimuksessa tarkastellaan ammattirakenteiden polarisaatiota sekä sitä, että mihin supistuvissa ja rutiininomaisissa ammateissa olevat työntekijät päätyvät hyödyntämällä kokonaisaineistoa vuosille 1970-2014. Ammattirakenteiden polarisaatio on jatkunut Suomessa jo vuosikymmeniä. Ammattirakennemuutoksen kehityskulku on pääosin tapahtunut siten, että keskitason tuotanto- ja toimistotyöntekijät ovat nousseet urapolkuja pitkin asiantuntijatöihin. Viimeaikaista palveluammattien osuutta on puolestaan kasvattanut se, että nuoret siirtyvät työmarkkinoille palvelutöihin. Rutiininomaisia ja kognitiivisia taitoja vaativien ammattien työntekijöillä on kuitenkin suurempi todennäköisyys nousta korkeammille palkkaluokille rutiininomaista ja fyysistä työtä tekeviin työntekijöihin verrattuna. Rutiininomaista ja fyysistä työtä tekevät tippuvat puolestaan suuremmalla todennäköisyydellä matalapalkka-aloille, ja heidän ansiotason kehitys on myös heikompaa.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle viimesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
The Labour Institute for Economic Research has lowered its forecast of Finland’s economic growth for the current year from last autumn’s 2.4 per cent to 1.4 per cent. Uncertainty in the international economic outlook will slow Finland’s economic growth, particularly this year. If the worst threats do not materialise, growth will pick up slightly next year to 1.5 per cent. Export growth, which came to a halt last year, will recover and growth in private consumption growth will also provide support to economic growth. In general, Finland has adjusted well to occupational restructuring, but it may be difficult to find means to employ older workers who only have basic education.
Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle vii-mesyksyisestä 2,3 prosentista 1,4 prosenttiin. Kansainvälisen talouden näkymien epävarmuus hidastaa Suomen talouskasvua etenkin kuluvana vuonna. Jos pahimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, kasvu piristyy ensi vuonna hivenen 1,5 prosenttiin. Viime vuonna pysähtynyt viennin kasvu elpyy, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua. Suomi on sopeutunut ammattirakenteiden murrokseen yleisesti ottaen hyvin, mutta etenkin perusasteen koulutuksen varassa olevien varttuneiden työntekijöiden työllistämiseen voi olla vaikea löytää työkaluja.
Tämä PT Policy Brief tuo esiin havaintoja Suomen tuloerojen kehityksestä 1990-luvun puolivälin jälkeen. Tällä ajanjaksolla tuloerot ovat kasvaneet. Aluksi kasvu oli hyvin nopeaa, kunnes kehitys tasaantui finanssikriisin myötä. Tämä näkyy tarkasteltaessa kehitystä viiden vuoden ajalta lasketuissa keskituloissa. Taloudessa on tuloliikkuvuutta, ts. tulot vaihtelevat vuodesta toiseen. Havaitsemme, että liikkuvuus tuloportaikossa on vähentynyt. Samalla kun tuloerot ovat kääntyneet kasvuun, on tuloverotuksen progressiivisuus alentunut. Valtion tuloveron alennusten ohella tähän on erityisesti tulojakauman huipulla vaikuttanut pääomatulojen voimakas kasvu.
Julkisen budjetin sopeuttamistoimia toteutetaan usein etuuksien indeksileikkauksina tai tuloverojen korotuksina. Näillä toimenpiteillä on tulonjako- ja työllisyysvaikutuksia. Tämä PT Policy Brief esittää SISU-mallilla lasketut vaikutukset käytettävissä oleviin tuloihin tuloluokittain, jos valtion tuloveroasteikkoa korotettaisiin 0,4 prosenttiyksiköllä tai jos kansaneläkeindeksiä leikattaisiin. Molemmissa toimenpiteissä budjetti vahvistuisi 180 miljoonalla eurolla mutta tulonjakovaikutukset ovat huomattavan erilaiset. Oheisen kuvion mukaisesti indeksileikkaukset kohdistuvat voimakkaasti alempiin tulonsaajakymmenyksiin, kun taas tuloveron korotukset kohdistuvat ylempiin kymmenyksiin. Kun huomioidaan muutosten aiheuttamat työllisyysvaikutukset, kokonaiskuva muuttuu vain hieman.
Makeisvero otettiin käyttöön makeisille ja jäätelölle vuoden 2011 alusta. Virallinen perustelu oli kerätä verotuloja, mutta poliittisessa keskustelussa selvä tavoite oli ohjata kulutusta terveellisempään suuntaan. Makeisvero nosti selvästi makeisten kuluttajahintoja, mutta se ei vaikuttanut makeisten kysyntään. Toisaalta vuonna 2014 virvoitusjuomavero nousi sokerillisille juomille, mutta sokerittomat juomat jäivät alemmalle verotasolle. Tämä muutos alensi sokerillisten juomien kulutusta ja ohjasi kulutusta sokerittomiin juomiin. Onnistunut terveellisiin tuotteisiin ohjailu näyttääkin vaativan riittävän läheisen terveellisempien tuotteiden ryhmän olemassaolon.
Talous & Yhteiskunta-lehden "Suuren vaalinumeron" 1/2019 jutut käsittelevät aiheita, jotka voivat nousta esille kevään vaalikeskusteluissa. Pääpaino on ilmastonmuutoksessa: haastateltavana on Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas, ja kahdessa eri artikkelissa pohditaan metsien hiilinielujen ja yhdyskuntarakenteen merkitystä pyrittäessä hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Muut artikkelit käsittelevät tuloerojen kasvua, sotea, eläkkeiden riittävyyttä, maahanmuuttajien työllistymistä, EMUn uudistamista, eurooppalaista palkkavertailua ja kestävyysvajeen sopimattomuutta talouspolitiikan suunnitteluun.
Raportissa tehdään laskelmia korkeakouluopiskelijoille suunnatun opintotuen tulorajojen muutosten vaikutuksista. Opintotuen tulorajojen tavoite on, että suurituloisille opiskelijoille ei makseta opintotukea. Samalla nykyiset tulorajat kuitenkin estävät opiskelijoita tienaamasta niin paljon kuin he haluaisivat. Laskelmissa hyödynnetään simulaatiomallia, jonka avulla voidaan arvioida miten opiskelijoiden tulojakauma muuttuisi eri vaihtoehtoisissa opintotuen tulorajojen muutoksissa. Tulosten mukaan nykyisiä tulorajaoja voisi nostaa esimerkiksi 50 prosentilla, jolloin yhdeksän kuukauden ajan opintotukea nostavan opiskelijan vuosituloraja olisi 18 000 euroa nykyisen noin 12 000 euron sijaan. Laskelmien mukaan tällöin päästäisiin opintotuen nykyisten tulorajojen haitallisista tulovaikutuksista laajasti ottaen eroon, koska vain harva opiskelija tienaisi tätä tulorajaa enempää. Ottaen huomioon verotulot ja tulonsiirrot tämä vaihtoehto lisäisi julkisyhteisöjen nettotuloja arviolta 5,9 miljoonaa euroa vuodessa.
Tässä tutkimuksessa tutkitaan diskreettien valintajoukkojen vaikutusta palkansaajien työn tarjonnan reagoimiseen tuloveroihin. Artikkelin empiirisessä osiossa hyödynnetään opintotuen tulorajojen aiheuttamaa tuloveroissa tapahtuvaa äkillistä nousua, ja reformia, jossa tulorajoja nostettiin. Tulosten mukaan vuoden 2008 reformi, jossa tulorajaa nostettiin 9 opintotukikuukautta nostaneille 9000 eurosta 12000 euroon, aiheutti merkittäviä muutoksia opiskelijoiden tulojakaumassa. Tulojakauma siirtyi korkeammalle tasolle lähtien noin 2000 euron tuloista. Koska opiskelijoiden verojärjestelmässä ei tapahtunut muutoksia näin alhaisella tasolla vuoden 2008 reformissa, eivät työn taloustieteen normaalit mallit pysty selittämään tätä siirtymää. Artikkelissa esitetään empiirisiä lisätuloksia, teoreettisia argumentteja ja simulaatiomalli, jotka kaikki viittaavat siihen, että tuloksen pystyy selittämään diskreettien valintajoukkojen mallilla. Lisäksi artikkelissa esitetään, että verotuksen hyvinvointitappiot voivat olla suuremmat kuin empiirisesti estimoidut, jos valintajoukot ovat diskreettejä, mutta niiden ajatellaan olevan jatkuvia.
Talous & Yhteiskunta -lehden uuteen numeroon sisältyy artikkeleita veropohjasta ja -vajeesta, liikenteen veroista, naisista tulojakauman huipulla, työllisyyden kasvusta, mikrosimulaatiomalleista ja digitalisaatiosta. Lehdessä on myös Helsingin yliopiston professori Uskali Mäen haastattelu, jossa käsitellään tieteenfilosofista näkökulmaa taloustieteeseen.
Tutkimuksessa rakennettiin uusia makrotaloudellisia malleja PT:n ennustetyötä varten. Malleilla tehtiin ennusteita vuosille 2017 ja 2018. Mallien BKT-ennuste vuodelle 2017 on 3,1 prosenttia (vrt. toteutunut 2,8 prosenttia) ja vuodelle 2018 1,8 prosenttia (vrt. PT:n 11.9 ennuste 2,7 prosenttia).
1. PT
POLICY
BRIEF
01−2017
Tutkimustietoa yhteiskunnallisen keskustelun ja
päätöksenteon tueksi.
Ovatko osallistavat
johtamismene-
telmät avain
parempaan
tuottavuuteen?
Y
ritysten käyttämien osallistavien
johtamismenetelmien ja tuottavuuden
välillä on positiivinen korrelaatio. Tämä
korrelaatio ei kuitenkaan tarkoita sitä,
että tällaisten johtamismenetelmien käyttöönotto
yrityksissä nostaisi niiden tuottavuutta. Tämä joh-
tuu siitä, että osallistavien johtamismenetelmien ja
tuottavuuden välinen korrelaatio selittyy pitkälti
sillä, että näitä menetelmiä ottavat käyttöön keski-
määräistä tuottavammat yritykset.
Tausta
Yritysten välillä on huomattavia tuottavuuseroja,
myös hyvin kapeasti määriteltyjen toimialojen
sisällä. Yritysten välisten tuottavuuserojen taustal-
la on pitkään ajateltu olevan erot liikkeenjohdon
kyvyissä ja käytetyissä johtamismenetelmissä.
Taloustieteellinen tutkimus on pyrkinyt mittaa-
maan yritysten välisiä eroja johtamismenetelmissä
ja toisaalta näiden menetelmien yhteyttä yritysten
tuottavuuteen. Yritysten tuottavuuden ja taloudel-
lisen menestyksen kannalta merkittäviä johtamisen
osa-alueita ovat kannustinjärjestelmät, työntekijöi-
den osallistuminen omaa työtä koskevaan päätök-
Yritysten välillä on suuria eroja tuotta-
vuudessa ja taloudellisessa menestyksessä
myös saman toimialan sisällä.
Johtamismenetelmät muodostavat
kokonaisuuden.
Osallistavat johtamismenetelmät eivät näytä
aiheuttavan korkeampaa tuottavuutta.
Petri Böckerman
Professori, Turun kauppakorkeakoulu
Erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos
petri.bockerman@labour.fi
Mari Kangasniemi
Ekonomisti, Food and Agriculture Organization of
the United Nations, PhD
mari.kangasniemi@fao.org
Työ on tehty Mari Kangasniemen työskennellessä
Palkansaajien tutkimuslaitoksessa
Antti Kauhanen
Tutkimuspäällikkö, ETLA
antti.kauhanen@etla.fi
Tutkimuksen on rahoittanut Tekes (hankenumero
4112/31/2014) ja aineiston on kerännyt Tilastokeskus.
2. PT POLICY BRIEF 01−2017
2
Johtamisen vaikutuksen eristäminen
asettaa huomattavia vaatimuksia
tutkimusaineistolle.
sentekoon, työn organisointi, työnantajan tarjoama
koulutus sekä informaation jakaminen työntekijöiden
kanssa. Empiiristen tutkimusten keskeinen tulos on se,
että tällaisia johtamismenetelmiä käyttävät yritykset
ovat myös tuottavampia (Bloom ja Van Reenen,
2011).
Tutkimuksissa havaittu johtamismenetelmien
ja tuottavuuden välinen positiivinen korrelaatio ei
kuitenkaan tarkoita sitä, että parempi johtaminen
aiheuttaa korkeamman tuottavuuden. Tähän on kaksi
keskeistä syytä. Ensiksi, yritykset valikoituvat käyttä-
mään erilaisia johtamismenetelmiä. Valikoituminen voi
tapahtua niin, että ainoastaan korkeamman tuottavuu-
den yrityksissä on ”varaa” kokeilla uusia menettelyta-
poja, tai että erityisen huonosti menestyvissä yrityk-
sissä ”pitää” kokeilla uusia menettelytapoja, jotta ne
pärjäisivät kilpailussa muiden yritysten kanssa.
Toiseksi, yritysten väliset tuottavuuserot johtuvat
myös monista muista tekijöistä kuin käytetyistä johta-
mismenetelmistä. Taloustieteellisessä tutkimuksessa
nämä muut tekijät on luokiteltu viiteen pääryhmään:
Työvoiman ja pääoman laatuerot, informaatioteknolo-
gian käyttö, tekemällä oppiminen, tuoteinnovaatiot ja
yritysrakenne. Nämä yritysten väliset erot tulee huomi-
oida, sillä muutoin esimerkiksi työvoiman laatueroista
johtuvat tuottavuuserot saatetaan lukea virheellisesti
johtamiseroista johtuviksi.
Näistä syistä johtuen se, että tuottavammat yrityk-
set käyttävät useammin osallistavia johtamismenetel-
miä, ei tarkoita sitä, että muut yritykset välttämättä
hyötyisivät näiden menetelmien käyttöönotosta.
Johtamisen tuottavuusvaikutusten tutkimiseksi
tulee siis pyrkiä huomioimaan yritysten valikoitumi-
nen erilaisten johtamismenetelmien käyttäjiksi sekä
vakioimaan muut tuottavuuteen vaikuttavat keskeiset
tekijät. Kaikkia tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä ei
voida missään tutkimuksessa huomioida. Pitkittäistut-
kimuksissa, joissa on tavallisesti mahdollista paremmin
huomioida sekä yritysten valikoituminen erilaisten
johtamismenetelmien käyttäjiksi että muita tuotta-
vuuteen vaikuttavia tekijöitä, johtamismenetelmien
ja tuottavuuden välinen korrelaatio onkin tavallisesti
huomattavasti heikompi kuin poikkileikkaustutkimuk-
sissa.
Tuottavuuden ja johtamisen välisen
yhteyden tutkiminen on haastavaa
Tuottavuuden ja johtamismenetelmien välisen yhtey-
den tutkiminen asettaa siis huomattavia vaatimuksia
käytettäville tilastonaineistoille. Tuoreessa suomalai-
sessa tutkimuksessa yhdistetään rekisteriaineistoja
johtamismenetelmiä kartoittavaan kyselyyn (Böcker-
man ym., 2017). Tutkimuksen tarkoituksena on
arvioida kuinka johtamismenetelmien ja tuottavuuden
välinen korrelaatio riippuu yritysten valikoitumisesta
erilaisten johtamismenetelmien käyttäjiksi sekä mui-
den tuottavuuteen keskeisesti vaikuttavien tekijöiden
huomioimisesta.
Käyttökelpoinen lähtökohta tällaiselle tutkimuk-
selle on Tilastokeskuksen vuonna 2012 keräämä
kyselyaineisto työelämän käytännöistä, MEADOW
(Measuring the Dynamics of Organisation and Work).
Kohdejoukkona tässä kyselyssä olivat kaikki yli 10
henkeä työllistävät organisaatiot sekä yksityisellä että
julkisella sektorilla.
MEADOW-aineistosta saadaan tietoa seuraavien
johtamismenetelmien käytöstä suomalaisissa organi-
saatioissa: Erilaiset tiimit, työntekijöiden säännöllinen
osallistuminen toiminnan kehittämiseen, mahdollisuus
liukuvaan työaikaan, mahdollisuus etätyöhön, kokouk-
3. PT POLICY BRIEF 01−2017
3
Osallistavan johtamisen ja yrityksen
tuottavuuden välillä on positiivinen
korrelaatio.
set alaisten ja lähiesimiesten välillä, työnantajan tarjo-
ama palkallinen koulutus sekä suorituksen arviointi.
Aiemmat tutkimukset ovat havainneet positiivisen
korrelaation tällaisten johtamismenetelmien ja tuotta-
vuuden välillä.
Tuottavuustutkimusta varten johtamismenetelmiä
koskevista kysymyksistä muodostetaan johtamista ku-
vaavia yhdistelmämuuttujia kahdesta syystä. Ensiksi,
johtamismenetelmiä kuvaavia muuttujia on paljon,
joten analyysin helpottamiseksi niitä täytyy yhdistellä.
Toiseksi, aiempi taloustieteellinen kirjallisuus on osoit-
tanut, että johtamismenetelmät vaikuttavat toiminnan
tuottavuuteen etupäässä yhdistelminä.
Tuottavuustutkimuksen mahdollistamiseksi
MEADOW-aineisto yhdistetään Tilastokeskuksen
toimipaikka- ja yritysrekistereihin yritystunnuksia
käyttäen. Näistä saadaan tuottavuustutkimuksen vaati-
mat tiedot tuotoksesta ja toisaalta tuotantopanoksista
(työvoima ja pääomakanta) sekä muista tuottavuuteen
vaikuttavista tekijöistä kuten esimerkiksi henkilöstön
rakenteesta. Tuottavuuskäsitteenä analyysissä on työn
tuottavuus. Yritysten valikoitumista erilaisten johta-
mismenetelmien käyttäjiksi kontrolloidaan huomioi-
malla yritysten tuottavuushistoria.
Tulokset
Osallistavat johtamismenetelmät ovat selkeästi posi-
tiivisesti korreloituneita työn tuottavuuden kanssa.
Tästä ei kuitenkaan voida päätellä, että nämä johtamis-
menetelmät aiheuttaisivat kausaalisesti korkeamman
tuottavuuden, sillä yksinkertaisessa poikkileikkaustar-
kastelussa ei voida huomioida lainkaan yritysten välisiä
eroja muissa tuottavuuteen vaikuttavissa tekijöissä eikä
yritysten valikoitumista käyttämään tiettyjä johtamis-
käytäntöjä.
Tarkastelua voidaan rikastaa vakioimalla yritysten
taustatekijöitä. Huomioitaessa yritysten väliset erot
työvoiman laadussa ja henkilöstön koossa johtamisme-
netelmien kerroin pienenee huomattavasti, eikä se ole
enää tilastollisesti merkitsevä. Kertoimen pienenemi-
nen johtuu siitä, että samat henkilöstön ominaisuudet,
jotka nostavat tuottavuutta lisäävät merkittävästi myös
todennäköisyyttä erilaisten johtamismenetelmien
käyttöön.
Kontrolloitaessa myös yritysten keskimääräinen
tuottavuus edeltäneen viiden vuoden aikana johtamis-
menetelmien kerroin pienenee edelleen. Tämä kertoo
siitä, että tuottavimmat yritykset ottavat enemmän
osallistavia johtamismenetelmiä käyttöön.
Tulosten valossa osallistavat johtamismenetelmät
ovat tyypillisiä joko korkeasti koulutettuja työllistä-
vissä, useita organisaatiotasoja sisältävissä ja joiltakin
osin myös nuoria keski-ikäisiä ikäluokkia työllistävissä
toimipaikoissa. Korkeasti koulutettujen tehtävät ovat
tavallisesti itsenäisempiä, mikä mahdollistaa esimer-
kiksi joustojen ja itseohjautuvien tiimien tehokkaan
käytön. Useampi organisaatiotaso vaatii puolestaan
toimintojen ja erilaisten intressien yhteensovittamista,
joka helpottuu osallistavien käytäntöjen ansiosta.
Lopuksi
Tuottavuus on talouspolitiikan yksi keskeinen tavoite.
Tuottavuutta voidaan parantaa kehittämällä mm. uutta
tehokkaampaa tuotantoteknologiaa ja satsaamalla työ-
voiman koulutukseen. Tuottavuuteen voidaan vaikut-
taa myös yritysten henkilöstöpolitiikalla.
Aiemmat empiiriset tutkimukset ovat osoittaneet,
että osallistavia johtamismenetelmiä yritykset ovat
myös muita tuottavampia. Tämä ei kuitenkaan tar-
koita suoraviivaisesti sitä, että parempi johtaminen
4. PT POLICY BRIEF 01−2017
4
aiheuttaisi korkeamman tuottavuuden. Tähän on kaksi
keskeistä syytä. Ensiksi, uusien johtamiskäytäntöjen
käyttöönoton hyödyt ja kustannukset vaihtelevat
yrityksittäin, joten yritykset aktiivisesti valikoituvat
käyttämään erilaisia johtamismenetelmiä, koska ne te-
kevät kustannustehokkaita valintoja. Toiseksi, yritysten
väliset tuottavuuserot johtuvat myös monista muista
tekijöistä kuin johtamisesta. Näihin tekijöihin lukeutu-
vat mm. yritysten henkilöstön ikä- ja koulutusrakenne,
jolla on vahva itsenäinen vaikutus tuottavuuteen.
Tuoreen suomalaisen tutkimuksen tulokset osoit-
tavat, että johtamismenetelmillä ei ole selkeää tilastol-
lisesti merkitsevää positiivista yhteyttä yritysten työn
tuottavuuteen kun muita tuottavuuteen vaikuttavia
keskeisiä tekijöitä ja yritysten valikoituminen erilaisten
johtamismenetelmien käyttäjiksi on huomioitu. Jos
näitä tekijöitä ei huomioida tilastollisissa malleissa,
näyttävät johtamismenetelmät olevan tilastollisesti
merkitsevästi positiivisesti korreloituneita yrityksen
työn tuottavuuden kanssa.
Nämä tulokset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että
johtamisella ei olisi merkitystä tuottavuudelle. Tämä
johtuu siitä, että johtamista on erittäin vaikea mitata
luotettavasti. Kvantitatiivisissa johtamista ja tuotta-
vuutta koskevissa tutkimuksissa voidaan yleensä mita-
ta ainoastaan käytettyjä johtamismenetelmiä, eikä sitä
miten niitä sovelletaan tai kuinka laajasti niitä organi-
saatiossa sovelletaan. Erilaisten johtamismenetelmien
vaikutus tuottavuuteen saattaa riippua olennaisesti
siitä, kuinka yhteensopivia ne ovat esimerkiksi yrityk-
sen strategian kanssa tai siitä kuinka sitoutuneita eri
henkilöstöryhmät ovat näiden menetelmien sovelta-
miseen. Mittarit johtamiselle ovat siis hyvin karkeita.
Ne tavoittavat ainoastaan muutamia operatiivisen
johtamisen aspekteja, mutta eivät tavoita strategisen
johtamisen piirteitä, jotka ovat olennaisia yritysten
pitkän aikavälin menestykselle.
Yritysjohdon ja organisaatioiden kehittäjien tulisi-
kin suhtautua varauksella tutkimuksiin, joissa osoite-
taan jonkun tietyn johtamismenetelmän nostavan tuot-
tavuutta. Tyypillisesti tutkimuksissa on vaikea löytää
vakuuttavaa näyttöä tällaisista vaikutuksista, johtuen
ongelmista yritysten valikoitumisessa erilaisten joh-
tamismenetelmien käyttäjiksi, muiden tuottavuuteen
vaikuttavien tekijöiden huomioimisessa ja johtamisen
käytäntöjen mittaamisessa.
Lähteet
Bloom, N. ja Van Reenen, J. (2011), Human resource
management and productivity. Teoksessa D. Card ja O.
Ashenfelter (toim.), Handbook of labor economics (4B,
1697–1767). Elsevier.
Böckerman, P., Kangasniemi, M. ja Kauhanen, A. (2017),
Vaikuttavatko johtamismenetelmät yritysten tuottavuuteen?
Työelämän tutkimus 15:1, 23–46.
Johtamista tulisi mitata
mahdollisimman kattavasti.