Dokumen tersebut merangkum model pembelajaran kooperatif tipe STAD (Student Teams Achievement Divisions), yang mencakup pengertian, karakteristik, langkah-langkah pelaksanaannya, serta kelebihan dan kekurangan model pembelajaran ini. Model STAD melibatkan siswa dalam kelompok kecil yang heterogen untuk saling berbagi pengetahuan demi mencapai prestasi maksimal.

1. Model Pembelajaran KKooooppeerraattiiff TTiippee SSTTAADD
11.. PPeennggeerrttiiaann mmooddeell ppeemmbbeellaajjaarraann kkooooppeerraattiiff ttiippee
SSTTAADD
22.. KKaarraakktteerriissttiikk mmooddeell ppeemmbbeellaajjaarraann ttiippee SSTTAADD
33.. TTaahhaapp--ttaahhaapp ppeemmbbeellaajjaarraann kkooooppeerraattiiff ttiippee SSTTAADD
44.. KKeelleebbiihhaann ddaann kkeekkuurraannggaann ppeemmbbeellaajjaarraann ttiippee
SSTTAADD

2. 1. PENGERTIAN MODEL PEMBELAJARAN TIPE STAD
MMeennuurruutt wwiinnaa ((22000088::224422)) mmeennjjeellaasskkaann bbaahhwwaa ppeemmbbeellaajjaarraann
kkooooppeerraattiiff mmeerruuppaakkaann mmooddeell ppeemmbbeellaajjaarraann mmeenngggguunnaakkaann ssiisstteemm
ppeennggeelloommppookkkkaann aattaauu ttiimm kkeecciill,,yyaaiittuu aannttaarraa 44--55 oorraanngg yyaanngg mmeemmppuunnyyaaii
llaattaarr bbeellaakkaanngg kkeemmaammppuuaann aakkaaddeemmiikk,,jjeenniiss kkeellaammiinn,,rraass aattaauu ssuukkuu yyaanngg
bbeerrbbeeddaa ((hheetteerrooggeenn))
JJoohhnnssoonn ((ddaallaamm EEttiinn SSoolliihhaattiinn,,22000055 ::44 )) mmeennyyaattaakkaann bbaahhwwaa
::ppeemmbbeellaajjaarraann kkooooppeerraattiiff aaddaallaahh ppeemmaannffaaaattaann kkeelloommppookk kkeecciill ddaallaamm
ppeemmbbeellaajjaarraann yyaanngg mmeemmuunnggkkiinnkkaann ssiisswwaa bbeekkeerrjjaa ssaammaa..
SSllaavviinn (( ddaallaamm WWiinnaa,,22000088::224422)) mmeennggeemmuukkaakkaann dduuaa aallaassaann bbaahhwwaa
::ppeemmbbeellaajjaarraann kkooooppeerraattiiff mmeerruuppaakkaann bbeennttuukk ppeemmbbeellaajjaarraann yyaanngg ddaappaatt
mmeemmppeerrbbaaiikkii ppeemmbbeellaajjaarraann sseellaammaa iinnii.. PPeerrttaammaa,,bbeebbeerraappaa ppeenneelliittiiaann
mmeemmbbuukkttiikkaann bbaahhwwaa ppeenngggguunnaaaann ppeemmbbeellaajjaarraann kkooooppeerraattiiff ddaappaatt
mmeenniinnggkkaattkkaann pprreessttaassii bbeellaajjaarr ssiisswwaa sseekkaalliigguuss ddaappaatt mmeennnnggkkaattkkaann
kkeemmaammppuuaann hhuubbuunnggaann ssoossiiaall,,mmeennuummbbuuhhkkaann ssiikkaapp mmeenneerriimmaa
kkeekkuurraannggaann ddiirrii ddaann oorraanngg llaaiinn,,sseerrttaa ddaappaatt mmeenniinnggkkaattkkaann hhaarrggaa ddiirrii..
kkeedduuaa,,ppeemmbbeellaajjaarraann kkooooppeerraattiiff ddaappaatt mmeerreeaalliissaassiikkaann kkeebbuuttuuhhaann ssiisswwaa
ddaallaamm bbeellaajjaarr,,bbeerrffiikkiirr,,mmeemmeeccaahhkkaann mmaassaallaahh ddaann mmeennggiinntteeggrraassiikkaann
ppeennggeettaahhuuaann ddeennggaann kkeetteerraammppiillaann..
MMeennuurruutt SSllaavviinn ((ppeemmbbeellaajjaarraann kkooooppeerraattiiff mmooddeell SSTTAADD,, ssiisswwaa
ddiikkeelloommppookkkkaann ddaallaamm kkeelloommppookk bbeellaajjaarr yyaanngg bbeerraannggggoottaakkaann eemmppaatt
aattaauu lliimmaa oorraanngg ssiisswwaa yyaanngg mmeerruuppaakkaann ccaammppuurraann ddaarrii kkeemmaammppuuaann
aakkaaddeemmiikk yyaanngg bbeerrbbeeddaa,,sseehhiinnggggaa sseettiiaapp kkeelloommppookk tteerrddaappaatt ssiisswwaa yyaanngg
bbeerrpprreessttaassii ttiinnggggii,,sseeddaanngg ddaann rreennddaahh..
PPaaddaa mmooddeell SSTTAADD ssiisswwaa ddiikkeelloommppookkkkaann sseeccaarraa hheetteerrooggeenn,,kkeemmuuddiiaann
ssiisswwaa yyaanngg ppaannddaaii mmeennjjeellaasskkaann kkeeppaaddaa aannggggoottaa yyaanngg llaaiinn ssaammppaaii
mmeennggeerrttii..
MMooddeell kkooooppeerraattiiff ttiippee SSTTAADD mmeerruuppaakkaann ppeennddeekkaattaann yyaanngg
mmeenneekkaannkkaann ppaaddaa aakkttiivviittaass ddaann iinntteerraakkssii ddiiaannttaarraa ssiisswwaa uunnttuukk ssaalliinngg
mmeemmoottiiffaassii ddaann ssaalliinngg mmeemmbbaannttuu ddaallaamm mmeenngguuaassaaii mmaatteerrii
ppeemmbbeellaajjaarraann gguunnaa mmeennccaappaaii pprreessttaassii yang maksimal.

3. 22.. KKaarraakktteerriissttiikk ppeemmbbeellaajjaarraann SSTTAADD (( SSttuuddeenntt TTeeaamm AAcchhiieevveemmeenntt
DDiivviissiioonn))
 MMeennyyaammppaaiikkaann mmaatteerrii ppeellaajjaarraann
 MMeemmbbaaggii ssiisswwaa ddaallaamm kkeelloommppookk kkooooppeerraattiiff yyaanngg
bbeerraannggggoottaakkaann 44 aattaauu 55 ssiisswwaa
 MMeennjjeellaasskkaann llaannggkkaahh--llaannggkkaahh kkeerrjjaa kkeelloommppookk
 MMeemmbbiimmbbiinngg ssiisswwaa ddaallaamm kkeerrjjaa kkeelloommppookk
 MMeennuuggaassii ssiisswwaa mmeellaappoorrkkaann hhaassiill kkeerrjjaa kkeelloommppookk
 MMeemmbbiimmbbiinngg ssiisswwaa mmeennyyiimmppuullkkaann ppeemmbbeellaajjaarraann

4. 33.. SSiinnttaakkssiiss // llaannggkkaahh--llaannggkkaahh ppeemmbbeellaajjaarraann kkooooppeerraattiiff ttiippee SSTTAADD
MMeennuurruutt ssaallvviinn (( ddaallaamm ZZaaiinnuurriiss,,22000077::88))mmeennggeemmuukkaakkaann llaannggkkaahh--llaannggkkaahh
ppeemmbbeellaajjaarraann kkooooppeerraattiiff ttiippee SSTTAADD aaddaallaahh ::
aa)) GGuurruu mmeennyyaammppaaiikkaann mmaatteerrii ppeellaajjaarraann;; bb)) GGuurruu mmeemmbbeennttuukk bbeebbeerraappaa
kkeelloommppookk,,sseettiiaapp kkeelloommppookk tteerrddiirrii ddaarrii eemmppaattssaammppaaii lliimmaa oorraanngg ssiisswwaa ddeennggaann
kkeemmaammppuuaann yyaanngg bbeerrbbeeddaa--bbeeddaa;; cc)) BBaahhaann aattaauu mmaatteerrii yyaanngg tteellaahh ddiippeerrssiiaappkkaann
ddiiddiisskkuussiikkaann ddaallaamm kkeelloommppookk uunnttuukk mmeennccaappaaii kkoommppeetteennssii ddaassaarr;; dd)) GGuurruu
mmeemmffaassiilliittaassii ssiiwwaa ddaallaamm bbeennttuukk rraannggkkuummaann,,mmeennggaarraahhkkaann,,ddaann mmeemmbbeerriikkaann
ppeenneeggaassaann ppaaddaa ppaaddaa mmaatteerrii ppeellaajjaarraann yyaanngg tteellaahh ddiippeellaajjaarrii;; ee)) GGuurruu mmeemmbbeerriikkaann
tteess //kkuuiiss kkeeppaaddaa ssiisswwaa sseeccaarraa iinnddiivviidduu;; ff)) GGuurruu mmeemmbbeerriikkaann ppeenngghhaarrggaaaann kkeeppaaddaa
kkeelloommppookk bbeerrddaassaarrkkaann ppeerroolleehhaann nniillaaii hhaassiill bbeellaajjaarr iinnddiivviidduu ddaarrii sskkoorr ddaassaarr kkee sskkoorr
kkuuiiss bbeerriikkuutt nnyyaa..
NNuurraassmmaa ((22000066::551)) mmeennyyaattaakkaann bbaahhwwaa kkeeggiiaattaann ppeemmbbeellaajjaarraann mmooddeell
SSTTAADD tteerrddiirrii ddaarrii eennaamm llaannggkkaahh yyaaiittuu :: aa)) ppeerrssiiaappaann ppeemmbbeellaajjaarraann;; bb)) ppeennyyaajjiiaann
mmaatteerrii;; cc)) BBeellaajjaarr kkeelloommppookk ;;dd)) tteess ;; ee))ppeenneennttuuaann sskkoorr ppeenniinnggkkaattaann iinnddiivviidduuaall ddaann
ff))ppeenngghhaarrggaaaann kkeelloommppookk..

5. 4. Kelebihan dan Kekurangan pembelajaran Tipe STAD
A) Kelebihan model pembelajaran Kooperatif STAD
Menurut Davidson (dalam Nurasma,2006:26) :
Meningkatkan kecakapan individu
Meningkatkan kecakapan kelompok
Meningkatkan komitmen
Menghilangkan prasangka buruk terhadap teman sebaya
Tidak bersifat kompetitif
Tidak memiliki rasa dendam
A) Kekurangan model pembelajaran kooperatif STAD
Menurut Slavin (dalam Nurasma 2006:2007 )yaitu:
Konstribusi dari siswa berprestasi rendah menjadi kurang
Siswa berprestasi tinggi akan mengarah pada
kekecewaan karena peran anggota yang pandai lebih
dominan.

6. TUGAS
KONSEP DASAR KOMPUTER
OLEH :
SUKARDI

7. TUGAS
KONSEP DASAR KOMPUTER
OLEH :
SUKARDI