Tilaisuuden avaus, ohjelmajohtaja Mikko Kurttila, Luke. Jatkuvapeitteinen ja jaksollinen metsänkasvatus – vastakkainasettelusta yhteiseloon -webinaari, 18.1.2021.

1. 1
WEBINAARI 18. ja 19.1.2021
Jatkuvapeitteinen ja jaksollinen
metsänkasvatus – vastakkain-
asettelusta yhteiseloon
Ohjelmajohtaja Mikko Kurttila

2. 2
Webinaarin tavoite:
Tutkimustuloksiin pohjautuen rakentaa
ymmärrystä kokonaisuudesta
• Tuoda esiin monipuolisesti aihepiirin
tutkimusten tuloksia
• Punnitaan jatkuvapeitteisen kasvatuksen hyviä ja
huonoja puolia
• Pohditaan eri tilanteisiin ja erilaisiin tavoitteisiin
parhaiten sopivaa metsien käsittelyä
→ Kohti toimijoiden yhteisymmärrystä ja
monipuolistuvaa ja suuremman kokonaishyödyn
tuottavaa metsien käsittelyä
18.1.2021

3. 3
Ohjelma
Maanantai 18.1.
Tilaisuuden avaus
ohjelmajohtaja Mikko Kurttila
Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus – mitä
se on?, erikoistutkija Sauli Valkonen
Puuntuotanto ja sen kannattavuus,
tutkimusprofessori Jari Hynynen
Ilmastonäkökulmat, apulaisprofessori
Aleksi Lehtonen
Vesistövaikutukset,
tutkija Sakari Sarkkola, Luke
Kommenttipuheenvuoro, suunnittelupäällikkö
Kalle Eerikäinen, Metsähallitus
Chatissa esitettyjen kysymysten läpikäynti
18.1.2021
Tiistai 19.1.
Tilaisuuden avaus,
ohjelmajohtaja Mikko Kurttila
Monimuotoisuusvaikutukset,
tutkija Juha Siitonen
Metsien monikäyttö, professori Anne Tolvanen
Metsätuhot, tutkimusprofessori Jarkko Hantula
Puunkorjuu, erikoistutkija Yrjö Nuutinen
Kommenttipuheenvuoro,
dosentti, filosofian tohtori Panu Halme, Jyväskylän yliopisto
Yhteenveto, Mikko Kurttila & Hannu Salminen
Chatissa esitettyjen kysymysten läpikäynti

4. 4
Webinaari 19.1.2021
Jatkuvapeitteinen ja jaksollinen
metsänkasvatus – vastakkainasettelusta
yhteiseloon
YHTEENVETO
Mikko Kurttila ja Hannu Salminen
18.1.2021

5. 5
Käsittelytavan valintaa voidaan
katsoa eri näkökulmista
• Metsän käytön tavoitteet
- Monitavoitteista, eri tavoitteilla erilaisia tärkeyksiä
- Kokonaiskestävyys
• Eri mittakaavat: metsikkötaso, tila- ja aluetaso
• Eri aikajänteet:
- Lyhyt aikaväli
- Pitkä aikaväli
→ Johtaa erilaiseen päätössuositukseen
18.1.2021

6. 6
Kuka päättää?
• Säädökset, ml. kansainväliset sopimukset ja
ohjaavat päätöksentekoa
• Markkinat vaikuttavat päätöksiin hintojen ja
kustannusten kautta
- Sertifiointi
Omistaja päättää tilansa metsien käytöstä omien
tavoitteidensa mukaisesti!
• Metsäammattilaisten rooli?
18.1.2021

7. 7
Mitä historia*) meille opettaa?
• 1900-luvun alkupuolella avohakkuita vieroksuva
suuntaus
• 1960-luvun MERA-kausien avohakkuita ja
metsänviljelyä korostava ”tehometsätalous”
• 1980 luvulta alkaen jälleen takaisin kohti
luontaista uudistamista ja lievempiä hakkuutapoja;
aiemmat ikään kuin perättäin esiintyneet
suuntaukset ovat ”kilpailleet vallasta ja suosiosta”
vaihtoehtoina, toisensa pois sulkien
• 1990 → Kestävyys, kokonaiskestävyys
18.1.2021

8. 8
Mitä historia*) meille opettaa?
• ” Hidas, mutta varmin tie on pyrkiä keräämään systemaattista
näyttöä ja kokemusta eri metsänkasvatustavoista: mihin ne
perustuvat, mitä ne vaativat ja mihin ne johtavat. Mutta tämä
tie on hidas ja vaikea, eikä sen avulla vähitellen kertyvä tieto
tyydytä niitä, jotka haluavat pikaista ja ehdotonta ratkaisua
puoleen tai toiseen”
18.1.2021
• ”Käytännössä ainakin nopein ellei paras tie on
lisätä metsänhoidon vaihtoehtojen ja valinnan
mahdollisuuksia kaikkialla siellä, missä
valinnan mahdollisuuksia suinkin on.”
*)Leikola, Matti (1987). Metsien hoidon aatehistoria. Silva Fennica 21(4): 332-341.

9. 9
… visiota 2020-luvulta alkaen?
• Eri menetelmiä käytetään monipuolisesti kulloisenkin
kohteen ja päätöksentekijän ehdoilla; ei siis joko–tai
vaan sekä–että -valintoja.
• Metsien käyttöön liittyvän keskustelun ”piiri”
laajenee.
• Moderni tiedonvälitys mahdollistaa monenlaisen
tiedon jakamisen; polarisaatio vähenee.
• Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa;
metsiin liittyviä päätöksiä joudutaan jatkossakin
tekemään epävarmuuden vallitessa – enemmän
tai vähemmän
18.1.2021

10. 10
Kohti uusia muutoksia!
Kiitos!