Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Väkivallan vastaisten palvelujen nykytila kunnissa. FT, tutkijatohtori Satu Lidman

1. Väkivallan vastaisten
palvelujen nykytila kunnissa
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
LAPEn valtakunnalliset päivät,
29.5.2017 Helsingissä
Satu Lidman
www.lidman.fi

3. AINEISTO:
1. Kysely (seurantatutkimus)
• 2006 kyselyyn vastauksia 129 kunnasta –> nyt vastasi 88 kuntaa
• 118 vastausta (54 kunnanvaltuuston puheenjohtajaa ja 64
sosiaalipalvelujen vastaavaa työntekijää)
2. Syvähaastattelut viidestä esimerkkikunnasta (15 kpl)
Akaa
Askola
Espoo
Haapavesi
Hamina
Hangö
Harjavalta
Hartola
Helsinki
Hämeenlinna
Iitti
Ilmajoki
Ilomantsi
Inari
Inkoo
Jakobstad
Jyväskylä
Jämsä
Kajaani
Kalajoki
Kannonkoski
Kauhava
Kauniainen
Keitele
Keuruu
Kitee
Kokkola
Koski
Kotka
Kristinestad
Kronoby
Kuhmo
Kuopio
Kustavi
Kuusamo
Kärsämäki
Lahti
Lappeenranta
Lapua
Larsmo
Laukaa
Leppävirta
Lieksa
Malax
Masku
Muhos
Multia
Nakkila
Nokia
Nurmes
Nykarleby
Närpes
Orimattila
Paimio
Pelkosenniemi
Pello
Pirkkala
Pyhäjoki
Raisio
Raseborg
Rautalampi
Rautjärvi
Riihimäki
Saarijärvi
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Savukoski
Seinäjoki
Siikalatva
Suonenjoki
Taivalkoski
Tervola
Teuva
Turku
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Vesanto
Vieremä
Viitasaari
Vörå
Ylitornio
Äänekoski

4. Haastattelukunnat:
Tornio,
Maalahti,
Jyväskylä,
Lappeenranta,
Helsinki.
Kyselyyn vastanneet kunnat
keltaisella AVI-alueittain:
Etelä-Suomi 18 kpl,
Länsi- ja Sisä-Suomi 30 kpl,
Lounais-Suomi 11 kpl,
Itä-Suomi 13 kpl,
Pohjois-Suomi 10 kpl,
Lappi 6 kpl.

6. Lataa selvitys pdf-tiedostona:
www.amnesty.fi/kuntapaattajien-tiedoissa-naisiin-
kohdistuvasta-vakivallasta-vakavia-puutteita-/
Tai kysele s-postilla: satu@lidman.fi

7. Lataa selvitys pdf-tiedostona:
www.amnesty.fi/kuntapaattajien-tiedoissa-naisiin-
kohdistuvasta-vakivallasta-vakavia-puutteita-/
Tai kysele s-postilla: satu@lidman.fi
Lähtökohtiani väkivaltatutkijana:
• Väkivalta laajana ilmiönä (henkisen, seksuaalisen,
fyysisen ja taloudellisen väkivallan variaatiot)
• Lapsi kärsii aina kun perheessä on väkivaltaa
• Väkivallan vastainen työ hyödyttää kaikkia, mutta
ilmiöiden erityispiirteet on huomioitava

8. • Naisiin kohdistuva väkivalta
• Lähisuhdeväkivalta
• Parisuhdeväkivalta
• Perheväkivalta
Samaa vai osittain samaa?

9. Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan
väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta
(Istanbulin sopimus):
"naisiin kohdistuva väkivalta" tarkoittaa naisiin kohdistuvaa
ihmisoikeuksien loukkaamista ja yhtä syrjinnän muotoa, ja se
käsittää kaikki sellaiset sukupuoleen perustuvat väkivallanteot,
jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa naisille ruumiillista,
seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä,
mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai
mielivaltainen vapaudenriisto joko julkisessa tai
yksityiselämässä (§ 3a)
"sukupuoleen perustuva naisiin kohdistuva väkivalta" tarkoittaa
väkivaltaa, joka kohdistetaan naiseen hänen naiseutensa
vuoksi tai joka kohdistuu suhteellisesti useimmin naisiin (§ 3d)
"naiset" tarkoittaa [Istanbulin sopimuksessa] myös alle 18-
vuotiaita tyttöjä (§ 3f)

10. Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan
väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta
(Istanbulin sopimus):
"perheväkivalta" tarkoittaa kaikkia perheen tai kodin sisäisiä
tai toistensa entisten tai nykyisten puolisoiden tai
kumppanien välisiä ruumiillisen, seksuaalisen, henkisen tai
taloudellisen väkivallan tekoja riippumatta siitä, asuuko
väkivallantekijä tai onko hän asunut samassa asunnossa
uhrin kanssa (§ 3b)

11. Kansallinen lainsäädäntö
• RL on sukupuolineutraali;
lähisuhdeväkivalta ja perheväkivalta eivät
ole rikosnimikkeitä
• SosHuoltoL: tuen tarve seuraa mm.
lähisuhde- ja perheväkivallasta (§ 11)
Sosiaalipalvelujen kokoaminen alueellisesti
muiden palvelujen yhteyteen
[…] voidaan koota yhteen yksittäisiä
mielenterveys- ja päihdetyön palveluja,
vammaisten henkilöiden palveluja,
lastensuojelun palveluja sekä väkivalta- ja
seksuaalirikosten uhrien palveluja (§ 33a)

12. Kaikki lähisuhdeväkivalta ei
kohdistu naisiin – eikä kaikki naisiin
kohdistuva väkivalta ole
lähisuhdeväkivaltaa.

14. Päättäjät ja resurssit (1/5)
• Kuntapäättäjät tunnistavat usein heikosti naisiin
kohdistuvan väkivallan ilmiötä ja yleisyyttä.
• Vain 14,5% arvioi esiintyvyystietojen vaikuttavan
kunnan budjettiratkaisuihin.
• Puutteita perusasioissa (ennaltaehkäisy, varhainen
puuttuminen, kohdennettu apu).
• Näistä huolehtiminen kuuluu kiistatta kuntalaisten
hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (kuntien
velvollisuus).

15. Väkivaltatyö sote-Suomessa (2/5)
• Kentällä(kin) soten vaikutukset väkivallan
torjumiseen pääosin tuntemattomat: pelkona
auttamispalveluiden hajaantuminen kauas ja
laadun heikentyminen.
• Palveluketjujen kokonaisvaltaisuus ja
terveyskeskuspäivystyksen toimivuus edelleen
kehityshaasteita.
• Turvakotiverkoston hajanaisuus, matalan
kynnyksen palvelujen puute ja muu alueellinen
epätasa-arvo huolestutti.

16. Moniammatillisuus (3/5)
• Moniammatillinen väkivaltatyö osoittautunut
lupaavaksi, uusia MARAK-työryhmiä perustetaan
jatkuvasti (2016 lopulla 32 paikkakunnalla).
• 78% moniammatillisen toimintamallin
omaksuneista kunnista piti tätä tärkeänä tai
erittäin tärkeänä.
• Toimintamallit kuitenkin sopeutettava kunnan
väkivaltatyön tilanteeseen: ei yhtä ainoaa hyvää
toimintatapaa.
• Syytä panostaa jatkossa entistä enemmän,
hyödyntäminen esim. väkivaltatyön
koordinoinnissa.

17. Ilmiön tunnettuus ja tiedonkulku (4/5)
• Väkivallasta tiedottaminen kuntalaisille ja
henkilöstön koulutus valtakunnallisesti epätasaista.
• Tiedonkulku päättäjien ja kenttätyöntekijöiden
välillä usein heikkoa.
• Väkivaltatyötä koordinoiva vastuu- tai yhdyshenkilö
edelleen harvinaisuus.
• Tarvetta jatkuvalle koulutukselle sekä perustasolla
että erityiskysymyksissä, mielellään
moniammatillisesti.

18. Väkivallan erityiset riskiryhmät (5/5)
Heterogeeninen, yhteenlaskettuna suuri
joukko:
• Seksuaalista väkivaltaa kokeneet
naiset
• Tytöt ja nuoret naiset
• Vammaiset naiset
• Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt
• Heikosti tai ei ollenkaan suomea
puhuvat naiset
• Maahanmuuttajataustaiset tytöt ja
nuoret naiset
• Turvapaikanhakijanaiset
• Kulttuurisiin kunniakäsityksiin liittyvä
väkivalta
• Vanhempansa menettäneet tai
huostaan otetut lapset
• Ikääntyvät naiset

19. Väkivallan erityiset riskiryhmät (5/5)
• Huomioidaan väkivaltatyön palveluissa
heikosti.
• Tarvitaan lisää tietoa riskiryhmään
kuulumisen vaikutuksista
väkivaltatilanteessa.
• Kaikkien väkivaltaa kokeneiden
huomioiminen samalla tavalla koetaan
tyypillisesti oikeudenmukaisena.
• Saman tarjoaminen kaikille
yksioikoisesti ei takaa
yhdenvertaisuutta: erityiset riskit ja
tarpeet huomioitava paremmin.
Heterogeeninen, yhteenlaskettuna suuri
joukko:
• Seksuaalista väkivaltaa kokeneet
naiset
• Tytöt ja nuoret naiset
• Vammaiset naiset
• Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt
• Heikosti tai ei ollenkaan suomea
puhuvat naiset
• Maahanmuuttajataustaiset tytöt ja
nuoret naiset
• Turvapaikanhakijanaiset
• Kulttuurisiin kunniakäsityksiin liittyvä
väkivalta
• Vanhempansa menettäneet tai
huostaan otetut lapset
• Ikääntyvät naiset

20. ”Huomioidaanko kunnan väkivaltaa
kokeneille suunnatussa
palveluntarjonnassa erityisellä
tavalla haavoittuvia ryhmiä omana
joukkonaan?”

21. TOTEUTUIVATKO AMNESTYN VUODEN 2006
SUOSITUKSET ?
…osittain kyllä, monelta osin ei.
Lisääkin näkökulmia on ilmaantunut (Istanbulin
sopimus, vainoamisen kriminalisointi, väkivallan
moninaisuuden tunnistaminen, erityisen riskin ryhmät,
sote-uudistus…).

22. AMNESTYN SUOSITUKSIA KUNNILLE 2017:
• Nkv:n tilastointi, resursointi ja sisällyttäminen poliit. hyväksyttyihin
hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmiin
• Torjumisen indikaattorien kehittäminen ja järjestelmällinen
kouluttaminen (valtakunnallinen)
• Kirjaamisen ja puheeksi ottamisen lomakkeiden parempi käyttö
• Palvelujen saavutettavuus kaikille kaikkialla, myös erityiset riskiryhmät
• Palveluketjujen ja moniammatillisuuden alueellinen kehittäminen
osana sote-ratkaisuja
• Matalan kynnyksen palvelut ja avopalvelut osaksi ennaltaehkäisevää
työtä (tiedottaminen, tuki)
• Turvakoti ja seksuaalista väkivaltaa kokeneiden tukikeskus jokaiseen
maakuntaan

23. Kiitos!
satu@lidman.fi