Paneelikeskustelun avauspuheenvuoro Mindtrekissä 2001

1. Matkalla media-avaruuteen
Paneeli / Mindtrek 2001 / KHK 7.11.2001
Moderaattori:
Kari-Hans Kommonen, Taideteollinen korkeakoulu, Media Lab, tutkimusryhmä ARKI
Keskustelijat:
Harri Sirén, Helsingin Sanomat
Raimo Lång, Yleisradio, Ohjelmakehitys RTI
Jarmo Mäkäläinen, A4 Media
Mikko J. Salminen, Nokia Networks
Tulevaisuuden mediaympäristö - media-avaruus
"digitalisoitumisen ja siihen liittyvän konvergenssin tuloksena syntyy aikanaan
mediaympäristö, jota voidaan ajatella erillisten tiukasti omiin jakelu- ja julkaisukanaviinsa
sidottujen yksisuuntaisten massamedioiden kokoelman sijasta saumattomana, kaikkien
verkon varrella olevien ihmisten ja yhteisöjen monisuuntaisena media-avaruutena"
Viisi näkökulmaa Media-avaruuteen
• millaisia piirteitä media-avaruudella on
• mitä erityisen kiinnostavia tai merkittäviä ilmiöitä se tekee mahdolliseksi
• mitä tästä näkökulmasta katsoen pitäisi nyt tutkia tai kehittää
• miten median käyttäjien, tekijöiden ja liiketoiminnan suhteet muuttuvat
• millaisia vaiheita kehitykseen voisi liittyä ja milloin
Miksi kuvitella media-avaruutta
• kehittämistä ohjaa aina jonkinlainen näkemys tulevaisuudesta
• jos kehittämistä ohjaa hyvä näkemys, päästään ehkä parempiin tuloksiin
• jos media-avaruus toteutuu, se muuttaa radikaalisti rakenteita ja toimintatapoja
• media vaikuttaa kaikkeen yhteiskunnassa
• kehitys on teknologiavetoista - tarvitaan laajempialainen tulevaisuusnäkemys
Mikä on media-avaruus?
Media-avaruus syntyy, kun digitalisoitumisen ja verkottumisen edistyessä kasvava
konvergenssi synnyttää saumattoman maailmanlaajuisen digitaalisen ulottuvuuden.
Digitalisoituvat mediat toimivat tässä digiulottuvuudessa, ja synnyttävät sinne puolestaan
saumattoman mediaympäristön - jota nimitämme media-avaruudeksi.
Digitaalinen ulottuvuus

2. Digitalisoituva media
Materiaalinen media (kirjat, lehdet, jne.) ei häviä, mutta saa myös digitaaliset olomuodot. Kirja
on mukava lukea, mutta siitä on hankala tehdä hypermediaa, ja kirjastoa on hankala kuljettaa
mukana matkalla jne. Kaikki sähköinen media on jo pitkälle digitaalista, mutta digitaalinen
ulottuvuus ei ole vielä saumaton, eivätkä sen kaikki palvelut vielä ulotu kaikkialle.
Saumaton ja joustava
Digitaalisessa ulottuvuudessa medioiden mahdolliset raja-aidat eivät perustu enää teknisiin
reunaehtoihin tai katselulaitteisiin, vaan sopimuksiin, designiin ja lisensseihin. Joustavuus on
joillekin kauhistus, mutta monille tilaisuus vallata markkinat. Lopulta kaikki ovat joustavia ja
kaikkea mediaa voidaan saumattomasti yhdistellä hypermediaksi.
Julkinen ja yksityinen
Kaikki media, myös yksityinen, elää samassa media-avaruudessa. Saumattomuus tarkoittaa
myös sitä, että tiukat rajat yksityisen ja julkisen, pienen ja suuren, virallisen ja epävirallisen
välillä muuttuvat epäselvemmiksi. Minä voin liittää omassa mediamaisemassani julkisiin
uutisiin ystävieni omia kertomuksia tai omia käsityksiäni ja antaa tästä syntyvät koosteet
valikoiden joidenkin toisten nähtäväksi.
Yhteiskunnan mieli
Yhteiskunta keskustelee itsestään ja tavoitteistaan sekä valmistelee päätöksentekoa
mediassa. Siksi media-avaruuden muutokset ovat muutoksia yhteiskunnan ja kulttuurin
kehityksessä ja tavassa toimia.
Henkilökohtainen mediamaisema ratkaisee
Kun nykyisenkaltaiset jakelujärjestelmät, eli kanavat, menettävät valtansa sen
määrittelemiseen, mitä ohjelmia voin kulloinkin katsoa/lukea, korostuu sen merkitys, millä
kriteereillä valitsen mediani. Joka tapauksessa valintojeni tuloksena minulle syntyy
henkilökohtainen mediamaisema, joka on varmasti erilainen kuin kenenkään muun
mediamaisema. Media-avaruudessa toimiville median tekijöille muodostuu
avainkysymykseksi: kuinka tämä tuotteemme pääsee haluamiemme ihmisten
mediamaisemaan ja saa häneltä positiivisia suosituksia?
Esimerkkejä
Millaisia asioita media-avaruus tuo arkeen?
Case 1: Perheuutiset
Valokuvia, ääniviestejä ja videoita perheen ja ystävien asioista nousee esiin
henkilökohtaisessa mediamaisemassani. Poikani esittelee päiväkodin tämänpäiväisiä
keskustelunaiheita. Vierailusta paloasemalle on pieni dokumentti.
Case 2: Mediakokoelma
Keräilen uutisia ja ohjelmia muutamasta kiinnostavasta aiheesta. Osa on sellaisia, että käytän
niitä välillä työssäni aineistona. Kokoelmassa on kaikenlaista erityyppistä mediaa sulassa
sovussa, video- ja audio-ohjelmia, lehtileikkeitä, omia ja kollegoiden valokuvia ja videoita.
Case 3: Keskustelukanava
Kaupunginosamme tulevaisuus on vaaka-laudalla, liike-elämän, kaupungin johdon ja
asukkaiden mielipiteet ovat erilaisia, ja aiheesta käydään vakavaa keskustelua, jota seuraan
aktiivisesti. En itse yleensä osallistu, mutta on tärkeää että ilmaisen tukeni hyville
puheenvuoroille.
Case 4: Mediasaitti
Erilaisista aiheista on koottu hyviä mediasaitteja, joiden kautta pääsee käsiksi ko. aihetta
käsittelevään erittäin korkeatasoiseen alkuperäiseen monimediamateriaaliin sekä hyviin,

3. erilaisia näkokulmia kannattaviin yhteenvetoihin ja analyyseihin. Jos haluan itse kehitellä
asiaa eteenpäin, voin käyttää näitä materiaalina.
Case 5: Uutispalstat
Ystäväni seuraa teknologian kehitystä ja kokoaa ja toimittaa mielestäni aivan poskettoman
hauskasti kritiikitöntä teknologiauskoa ja kulutusyhteiskuntaa piikittelevät mutta samalla
todella asiantuntevat teknologiauutiset, joista myös tarvittaessa aina pääsee alkuperäistä
materiaalia navigoimaan.
Case 6: Jääkaappi-pakastimen ostaminen
Suodatan normaalisti kaikki mainokset (paitsi hauskat ja todelliset uutiset) pois
mediamaisemastani, paitsi nyt kun joudumme ostamaan uuden. Viikonlopun aikana varmaan
käyn läpi kaikki mahdolliset jääkaappi-pakastin materiaalit, joita kaikki valmistajat ovat
ystävällisesti minulle valmistaneet, tosin erilaisten vertailujen, ympäristötekijöiden, reilun
kaupan, valmistajien työntekijöiden työolojen kuvausten ja kestävyystilastojen rankkausten
mukaan järjestettyinä.
Case 7: Sekalaiset ohjelmat
Kun valitsen kaikkea muuta ohjelmaa esim. illan ratoksi, ne tuppaavat aina järjestymään
erilaisten suositusten mukaan, joita minulle, niin kuin kaikille muillekin, tulee aika ison
verkoston kautta. Kaverit, sukulaiset, on-line-tuttavat je kolleegat ympäri maailmaa ovat
muodostuneet tuntosarvikseni media-avaruuteen.
Kommentit 2010
KHK 7.9.2010
Aika suuri osa näistä ylläolevista caseista on jo aivan arkipäivää suurelle osalle suomalaisia,
erityisesti Facebookin muodostaman tietoteknisen selkärangan kautta, jonka avulla
sosiaalinen verkosto on voitu kytkeä osaksi mediamaisemaa. Mutta paljon on saumoja jäljellä,
ja esimerkiksi videoiden kohdalla ollaan vielä aivan alkutekijöissä.
YouTube ja muut videonjakojärjestelmät ovat vasta tulossa HD-televisioiden ruudulle
täysilaatuisina, ja suurin osa TV-katsojista on vielä nykyisiin laitesukupolviin rakennettujen
rajoitusten takia karsinoitu vanhojen kanavien äärelle. Mutta merkittävä osa uusien
mediatottumusten pioneereja on jo siirtynyt katsomaan video-ohjelmansa television sijaan
tietokoneella, jossa heille avautuu myös videoiden laaja media-avaruus, joskin vielä
kuvanlaadultaan epätasaisena, käytettävyydeltään heikkona ja hallittavuudeltaan melko
sekavana.
Miksi lukea vanhaa 2001 kirjoitettua kehitystä ennakoivaa dokumenttia jos tämä on suureksi
osaksi jo tapahtunut? Uskon että on hyvä nähdä että kehityksessä on logiikkaa, jota tämä
ennakointi on aikanaan pyrkinyt havainnollistamaan, ja se että suuri osa tästä on jo
toteutunut, antaa uskoa siihen että tässä esitellyt trendit ovat oikeansuuntaisia, ja ehkäpä
kehitys etenee vielä pidemmällekin näiden esittämään suuntaan seuraavienkin vuosien
aikana.
Jätän tämän dokumentin puimisen tältä erää tähän, mutta ehkäpä on syytä ryhtyä tekemään
tilanteesta jonkinlaista syvempää analyysia ja samalla päivittämään visioita nyt seuraavan
vuosikymmenen suuntaan.