Länsi uudenman matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset 2016
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•159 views
Tilaaja Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy. Toteuttaja Innolink.
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (11)
Similar to Länsi uudenman matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset 2016
Similar to Länsi uudenman matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset 2016 (20)
Länsi uudenman matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset 2016
- 1. Länsi-Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyystutkimus Länsi-Uudenmaan Lumo Matkailu Oy Pekka Vuorela Jari Holttinen
- 2. 1. Johdanto 2. Tutkimusmenetelmä 3. Tutkimusalue 4. Matkailun taloudelliset vaikutukset alueella 5. Matkailijakyselyn tuloksia 6. Matkailualan yritykset 7. Yhteenveto Sisällys
- 3. Johdanto 1. Johdanto 2. Tutkimusmenetelmä 3. Tutkimusalue 4. Matkailun taloudelliset vaikutukset alueella 5. Matkailijakyselyn tuloksia 6. Matkailualan yritykset 7. Yhteenveto
- 4. Johdanto Länsi-Uudenmaan matkailustrategia on tehty yrittäjävetoisesti ja se on hyväksytty Länsi-Uudenmaan kunnanhallituksissa (Raasepori, Inkoo, Lohja, Siuntio, Karkkila, Kirkkonummi, Hanko). Strategian tavoite on luoda yhteiset suuntaviivat koko alueen matkailulle. Aluetta myydään ja markkinoidaan yhtenäisenä kokonaisuutena yhteistyössä kaikkien matkailutoimialalla olevien yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa. Länsi-Uudellamaalla on yhteinen matkailubrändi. Toimintaa varten on perustettu Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy (Lumo). Alueen kunnista Lumo matkailu Oy:n palveluita käyttävät Hanko, Inkoo, Lohja, Raasepori ja Siuntio. Strategian tavoite 2016: Länsi-Uusimaa muodostaa asiakkaalle ympärivuotisen, kestävän ja laadukkaan matkailullisen kokonaisuuden joka on helppo löytää ja sen palveluja on helppo ostaa. Strategian tavoite 2020: Matkailutulo on kaksinkertainen vuoden 2007 tasoon verrattuna.
- 5. Johdanto • Tutkimusprojektin keskeisenä tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen ja laaja-alainen ymmärrys matkailun rakenteesta, taloudellisesta merkityksestä ja vaikutuksesta Länsi-Uudenmaan alueella sekä suhteessa koko Suomeen. • Tutkimuksen tarkempina tavoitteina oli: • selvittää Länsi-Uudenmaan matkailun volyymejä ja matkailijoiden kulutuskäyttäytymistä • määrittää edellisen avulla alueen saamaa matkailutuloa • selvittää matkailun työllistävä vaikutus alueella • Tutkimus toteutettiin kokonaisuudessaan aikavälillä joulukuussa 2015 – syyskuussa 2016. • Käytettävät käsitteet: • Välitön matkailumeno: matkailijoiden tavaroiden ja palveluiden ostot tutkimusalueella sisältäen arvonlisäveron • Välitön matkailutulo: yritysten suoraan matkailijoilta saama tulo ilman arvonlisäveroa • Välillinen matkailutulo: matkailutuloa saavan yrityksen hankinnat muilta yrityksiltä • Välitön työllisyysvaikutus: yritysten ja toimipaikkojen matkailuliikevaihtoa vastaava työllisyys henkilötyövuosina ilmaistuna • Verotulovaikutus: matkailun palkoista johdettu verotulo tutkimusalueen kunnille
- 6. Tutkimusmenetelmä Menomenetelmä • Matkailijoiden kohderyhmän muodostivat Länsi-Uudenmaan alueella matkailleet kuluttajat (suomalaiset ja ulkomaalaiset). Tutkimustieto kerättiin henkilökohtaisilla haastatteluilla kohdealueella sekä nettilinkin kautta vastattavana sähköisenä tutkimuksena. • Tässä tutkimuksessa matkailija määriteltiin henkilöksi, joka tuli alueelle sen ulkopuolelta tai matkusti tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella. Matkailijaksi ei lueta säännölliselle työ-, opiskelu- tai ostosmatkalle saapuvia. Matkailijaksi luetaan myös päiväkävijät sekä läpikulkumatkalla olevat henkilöt. Määrittelyssä toteutetaan Työ- ja elinkeinoministeriön suosituksia matkailijan ja matkailun määritelmistä. • Tiedonkeruun henkilökohtaiset haastattelut toteutettiin kahdessa osassa: joulukuussa 2015 – helmikuussa 2016 matkustaneille sekä kesä-elokuussa 2016 pääasiassa erilaisten tapahtumien yhteydessä. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös nettilinkin kautta sähköisenä internetissä. • Vastaajilla oli mahdollisuus vastata suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi. Haastatteluissa noudatettiin erillistä rotaatiosuunnitelmaa edustavuuden takaamiseksi. Haastatteluita mm. suoritettiin tasaisesti koko kesäkaudelta ja vaihtelevasti arkena ja viikonloppuisin sekä eri kellonaikoihin. • Yhteensä vastauksia saatiin 772 kpl. Henkilökohtaisia haastatteluja tehtiin 602 kpl ja sähköisiä vastauksia kertyi 170 kpl. • Haastatelluista 96 % oli suomalaisia ja ulkomaalaisia oli 4 %. Haastatelluissa oli 13 eri kansallisuutta. Suurin ulkomaalaisryhmät olivat ruotsalaiset ja sen jälkeen venäläiset. • Analyysivaiheessa aineistosta jätettiin pois rahankäytöltään huomattavasti muista poikkeavia vastauksia.
- 7. Tutkimusmenetelmä Tulomenetelmä • Tutkimuksen toisen kohderyhmän muodostavat alueella välitöntä ja välillistä tuloa matkailusta saavat yritykset. Yritysten osalta data kerättiin puhelinhaastatteluilla, joita tehtiin 120 kpl. Perustiedot yrityksistä kerättiin tilastoista. • Kyselyn avulla selvitettiin yritysten liikevaihto ja matkailusta saamien tulojen osuus sekä arviot oman yrityksen lähiajan näkymistä. • Otoksen toimialoiksi valikoitiin TEM:in suositusten mukaiset toimialat. Niiden mukaan tehtiin otos Fonectan yritysrekisteristä perustuen Tilastokeskuksesta saatuihin tietoihin. • Toimialaluokituksessa on viisi toimialaa: tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemus, huvi- ja virkistys, liikenne sekä matkatoimistot/matkanjärjestäjät. Toimialaluokitus perustuu TOL 2008- luokittelujärjestelmään. • Laaditun toimialaluokituksen ulkopuolelle voi jäädä yrityksiä, jotka saavat matkailutuloa; esimerkiksi rakentamissektori on jätetty matkailun aluevaikutusten ulkopuolelle. Samoin luokituksessa on mukana yrityksiä, joiden tulot tulevat muualta kuin matkailusta. • Joillakin haastatelluista yrityksistä oli huomattavia vaikeuksia määritellä matkailutulon osuutta liikevaihdostaan tai yritysten edustajat eivät sitä jostain muusta syystä halunnet tehdä. Puutteellisten vastausten täydentämiseksi tehtiin uusi soittokierros syyskuussa, jossa kysyttiin vielä tarkennuksia aikaisemmin saatuihin vastauksiin. Siitä huolimatta aineistoon jäi edelleen vastauksia, joissa oli puutteita erityisesti matkailun liikevaihto-osuuden kohdalla. Tästä syystä joitakin yrityksiä jätettiin laskennan ulkopuolelle, jotta niiden epävarmat arviot eivät vaikuttaisi tuloksiin.
- 8. 1. Johdanto 2. Tutkimusalue 3. Matkailun taloudelliset vaikutukset alueella 4. Matkailijat 5. Matkailualan yritykset 6. Yhteenveto Tutkimusalue
- 9. Tutkimusalue Länsi-Uudenmaan matkailustrategian toteuttamiseksi on perustettu Länsi- Uudenmaan Lumo matkailu Oy. Lumo on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, jonka tarkoituksen on edistää alueen matkailua. Lumon omistavat alueen matkailuyritykset. Alueen kunnista Lumon mukana Lumon toiminnassa ovat Hanko, Inkoo, Lohja Raasepori ja Siuntio. Hanko: Asukasluku 8863 Suomenkielisiä 53,1 % Ruotsinkielisiä 42,5 % Muita 4,4 % Inkoo: Asukasluku: 5 541 Suomenkielisiä 42,8 % Ruotsinkielisiä 53,7 % Muita 3,5 % Lohja: Asukasluku: 47 349 Suomenkielisiä 92,7% Ruotsinkielisiä 3,5 % Muita 3,8 Raasepori Asukasluku: 28 404 Suomenkielisiä 30,8 % Ruotsinkielisiä 65,0 % Muita 4,2 % Siuntio Asukasluku: 6 182 Suomenkielisiä 66,6 % Ruotsinkielisiä 29,1 % Muita 4,3 % Väestötiedot: Tilastokeskus – Väestö 31.12.2015
- 10. Matkailun taloudelliset vaikutukset alueella 1. Johdanto 2. Tutkimusmenetelmä 3. Tutkimusalue 4. Matkailun taloudelliset vaikutukset alueella 5. Matkailijakyselyn tuloksia 6. Matkailualan yritykset 7. Yhteenveto
- 11. Matkailun taloudelliset vaikutukset Suomessa • Matkailuun kulutettiin Suomessa vuonna 2014 arviolta 14,2 miljardia euroa. Summa sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus matkailun kokonaiskulutuksesta oli noin 28 prosenttia eli 4,03 miljardia euroa. • Matkailun aikaansaama arvonlisäys eli jalostusarvo vuonna 2014 oli arviolta 4,4 miljardia euroa, joka on 2,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Verrattuna muiden toimialojen arvonlisäykseen, matkailun arvonlisä oli yli puolitoista kertaa suurempi kuin elintarviketeollisuuden, suurempi kuin maatalouden ja moninkertainen verrattuna peliteollisuuteen. • Matkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2014 yhteensä 139 200 henkilöä. • Matkailualalla toimii 28 900 yritystä. Uusia yrityksiä syntyy eniten ohjelmapalveluihin. Yli 3 000 uutta yritystä vuosina 2007–2014. Lähde: www.visitfinland .fi Viimeisimmät Tilastokeskuksen matkailutilinpidon Tilastopalvelu Rudolfissa ovat vuodelta 2014. Tilasto on päivitetty 19.4.2016.
- 12. Matkailun tunnusluvut Suomessa vuonna 2015 Infograafin lähde: http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2016/04/Matkailun-luvut-infograafi-2015-fi.pdf (Viimeisimmät Tilastokeskuksen matkailutilinpidon tiedot Tilastopalvelu Rudolfissa ovat vuodelta 2014, joita myös Visitfinland käyttää)
- 13. Yöpymiset vuonna 2015 maakunnittain Saapuneet 2015 Viipymisaika Yöpymiset 2015 N % VRK N % KOKO MAA 10734841 100,0 % 1,8 19738123 100,0 % Varsinais-Suomi 689986 6,4 % 1,7 1167867 5,9 % Satakunta 223201 2,1 % 1,8 393049 2,0 % Kanta-Häme 218902 2,0 % 1,6 356337 1,8 % Päijät-Häme 271049 2,5 % 2,0 541074 2,7 % Pirkanmaa 888 067 8,3 % 1,6 1 452 408 7,4 % Kymenlaakso 172460 1,6 % 1,8 318130 1,6 % Etelä-Pohjanmaa 383807 3,6 % 1,7 670916 3,4 % Pohjanmaa 251225 2,3 % 1,7 420805 2,1 % Keski-Pohjanmaa 87587 0,8 % 1,7 148862 0,8 % Pohjois-Pohjanmaa 618361 5,8 % 1,8 1138580 5,8 % Kuusamo 160 037 1,5 % 3,0 482 713 2,4 % Ahvenanmaa 202198 1,9 % 2,0 404764 2,1 % Etelä-Karjala 326947 3,0 % 1,8 590153 3,0 % Etelä-Savo 360664 3,4 % 1,9 696938 3,5 % Pohjois-Savo 455369 4,2 % 1,8 815940 4,1 % Pohjois-Karjala 260369 2,4 % 1,8 481194 2,4 % Keski-Suomi 537012 5,0 % 1,8 983229 5,0 % Kainuu 293914 2,7 % 3,2 931917 4,7 % Lappi 979360 9,1 % 2,4 2356847 11,9 % Uusimaa (koko maakunta) 3 354326 31,2 % 1,6 5386400 27,3 % Uusimaa- vain pääkaupunkiseutu 2 944 260 27,4 % 1,6 4693807 23,8 % Uusimaa ilman pääkaupunkiseutua 410 066 3,8 % 1,7 692593 3,5 % Koko Uudenmaan osuus koko maan yöpymisistä on 27 %. Valtaosa yöpyi kuitenkin pääkaupunkiseudulla, joten muun Uudenmaan osuus jää alle 4 prosenttiin koko maan yöpymisistä. Yllä olevat luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilastosta ja ne on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa. Alueella on runsaasti myös muuta pienimuotoista majoitustoimintaa, joka ei näy majoitustilastossa. Muissa majoituksissa yöpyneiden määrä on jäljempänä tässä raportissa arvioitu matkailijakyselyn perusteella eri tyyppisissä yöpymispaikoissa yöpyneiden suhteellisten osuuksien mukaan.
- 14. Tilastoidut yöpymiset vuonna 2015 maittain Länsi-Uudenmaan tilastoiduissa majoitusliikkeissä yöpyjistä valtaosa on kotimaisia. Ulkomaisia matkailijoita on vain 8,4 % kaikista yöpyjistä. Pääkaupunkiseudulla noin puolet yöpyjistä on ulkomaisia, mikä nostaa myös koko Uudenmaan osuutta. Suurimman ulkomaisen matkailijaryhmän, venäläisten, osuus jää Länsi-Uudellamaalla muuta maata selvästi matalammaksi. Inkoo ja Siuntio eivät ole omina kuntinaan mukana vertailussa, koska niissä on liian vähän majoitusta, jotta erillisen tilaston voisi tuottaa. Tammi-joulukuu 2015 Koko maa Uusimaa Länsi-Uusimaa (Hanko, inkoo, Lohja, Raasepori, Siuntio) Lohja Raasepori Hanko N % N % N % N % N % N % Yhteensä 19738123 100,0 % 5386400 100,0 % 323094 100,0 % 155585 100,0 % 67224 100,0 % 49146 100,0 % Suomi 14227773 72,1 % 2956620 54,9 % 296738 91,8 % 142844 91,8 % 62040 92,3 % 44417 90,4 % Ulkomaiset 5510350 27,9 % 2429780 45,1 % 26356 8,2 % 12741 8,2 % 5184 7,7 % 4729 9,6 % Venäjä 782848 4,0 % 209894 3,9 % 4918 1,5 % 3121 2,0 % 394 0,6 % 1061 2,2 % Ruotsi 549870 2,8 % 186663 3,5 % 4547 1,4 % 2059 1,3 % 1086 1,6 % 470 1,0 % Saksa 543294 2,8 % 217983 4,0 % 2079 0,6 % 550 0,4 % 596 0,9 % 790 1,6 % Britannia 471869 2,4 % 178283 3,3 % 946 0,3 % 511 0,3 % 157 0,2 % 63 0,1 % Ranska 230090 1,2 % 65523 1,2 % 581 0,2 % 273 0,2 % 166 0,2 % 123 0,3 % Kiina + Honkong 210535 1,1 % 158557 2,9 % 212 0,1 % 159 0,1 % 17 0,0 % 15 0,0 % Yhdysvallat 202546 1,0 % 148670 2,8 % 554 0,2 % 279 0,2 % 136 0,2 % 120 0,2 % Viro 188899 1,0 % 73395 1,4 % 3241 1,0 % 940 0,6 % 1446 2,2 % 717 1,5 % Norja 185995 0,9 % 64202 1,2 % 633 0,2 % 264 0,2 % 158 0,2 % 54 0,1 % Sveitsi 158805 0,8 % 67351 1,3 % 787 0,2 % 322 0,2 % 115 0,2 % 340 0,7 % Italia 127757 0,6 % 61651 1,1 % 975 0,3 % 130 0,1 % 73 0,1 % 78 0,2 % Puola 100259 0,5 % 43296 0,8 % 466 0,1 % 147 0,1 % 160 0,2 % 94 0,2 % Tanska 97959 0,5 % 54159 1,0 % 935 0,3 % 626 0,4 % 181 0,3 % 94 0,2 % Itävalta 60659 0,3 % 26860 0,5 % 284 0,1 % 48 0,0 % 49 0,1 % 101 0,2 % Latvia 43256 0,2 % 15054 0,3 % 250 0,1 % 134 0,1 % 22 0,0 % 15 0,0 % Unkari 18832 0,1 % 11013 0,2 % 253 0,1 % 188 0,1 % 15 0,0 % 0 0,0 %
- 15. Yöpymisten muutos 2014 -2015 maittain Länsi-Uusimaa 2015 N %-osuus Muutos vuodesta 2014 Yhteensä 323094 100,0 % 8,7 % Suomi 296738 91,8 % 9,6 % Ulkomaat 26356 8,2 % -0,5 % Ulkomaat ilman Venäjää 21438 6,6 % 16,3 % Venäjä 4918 1,5 % -39,1 % Ruotsi 4547 1,4 % 40,2 % Viro 3241 1,0 % 60,1 % Saksa 2079 0,6 % -6,0 % Italia 975 0,3 % 127,8 % Iso-Britannia 946 0,3 % -25,2 % Tanska 935 0,3 % 77,8 % Sveitsi 787 0,2 % 69,2 % Alankomaat 636 0,2 % -14,1 % Norja 633 0,2 % 9,1 % Länsi-Uudenmaan yöpymisten kokonaismäärä on kasvanut 9 % vuodesta 2014 vuoteen 2015 lähinnä kotimaisen matkailun kasvun ansiosta. Muiden ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten kasvu on lähes korvannut venäläisten romahtaneen matkailijamäärän ja ruotsalaisten osuus lähestyy jo pienentynyttä venäläisten osuutta. Ulkomaisten matkailijoiden osuus on alueella kokonaisuudessaan kuitenkin edelleen niin pieni, että sillä ei kokonaisvolyymin kannalta ole kovin suurta merkitystä. Länsi-Uusimaa: • Hanko • Inkoo • Lohja • Raasepori • Siuntio
- 16. Länsi-Uudenmaan tilastoitu majoituskapasiteetti kuukausittain Länsi-Uusimaa: • Hanko • Inkoo • Lohja • Raasepori • Siuntio Liikkeiden lukumäärä Huoneet Vuoteet Tammikuu 2015 26 938 2296 Helmikuu 2015 27 978 2381 Maaliskuu 2015 27 985 2391 Huhtikuu 2015 27 995 2407 Toukokuu 2015 29 1035 2503 Kesäkuu 2015 32 1170 2802 Heinäkuu 2015 33 1208 2921 Elokuu 2015 33 1195 2844 Syyskuu 2015 30 1071 2589 Lokakuu 2015 29 1054 2533 Marraskuu 2015 28 1031 2476 Joulukuu 2015 27 996 2386 Tammikuu 2016 28 998 2407 Helmikuu 2016 28 1003 2432 Maaliskuu 2016 30 1053 2554 Huhtikuu 2016 30 1057 2560 Tilastoitu majoituskapasiteetti on suurimmillaan kesäkuukausina matkailusesongin aikana. Heinäkuussa 2015 huoneita oli 1208 ja vuoteita 2921. Joulukuussa 2015 vuodepaikkojen määrä oli 2386 lähes viidenneksen pienempi. Alueella on myös runsaasti pienimuotoista majoitustoimintaa, joka ei näy tilastokeskuksen luvuissa.
- 17. Tilastoitujen yöpymisten kuukausivaihtelu 2015 Vuosi 2015 N % Tammi 15505 5 % Helmi 15312 5 % Maalis 16980 5 % Huhti 20705 6 % Touko 26921 8 % Kesä 41930 13 % Heinä 56992 18 % Elo 44499 14 % Syys 26420 8 % Loka 24394 8 % Marras 19668 6 % Joulu 13768 4 % Yhteensä 323094 100 % 44 % tilastoiduista yöpymisistä kolmen kesäkuukauden aikana. 14 % joulu - helmikuussa
- 18. Matkailijameno
- 19. Matkailijoiden määrä Lukumäärät Suomalaiset Ulkomaiset Yhteensä Maksullisissa majoitusliikkeissä yöpyneet (yöpyneet) 296 738 26 356 323 094 Maksullisissa majoitusliikkeissä yöpyneet (Saapuneet) 174 552 16 473 191 024 Muualla yöpyjät (estimoitu) 475 000 23 000 498 000 Yöpyvät yhteensä 649 000 40 000 689 000 Päiväkävijät (estimoitu) 551 000 10 000 560 000 Matkailijat yhteensä 1 199 246 49 418 1 250 000 Yöpymistilastojen lähde: http://www.lumomatkailu.com/tilastot Majoitustilaston yöpyjät ja kyselyaineistosta yleistämällä estimoidut matkailijamäärät. • Vapaa-ajanasunto • Sukulaisten/tuttavien luona • Oma huoneisto • Muu majoitus Maksullisia majoitusliikkeitä koskevat luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilastosta ja ne on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa. Estimoidut arvot on laskettu suhteuttamalla matkailijahaastatteluiden eri matkailijaryhmien osuudet tiedossa oleviin yöpymistilaston lukuihin.
- 20. Matkailumeno – Matkailijoiden rahankäyttö matkan aikana • Haastatteluissa pyydettiin matkailijoita arvioimaan omaa rahankäyttöään eri kohteisiin niissä kunnissa, joissa vastaaja matkansa aikana on vieraillut. Vastausten perusteella rahankäyttö on yleistetty kuvaamaan kaikkien edellisellä sivulla estimoidun matkailijamäärän rahankäyttöä. • Matkailijat arvioivat omasta näkökulmastaan matkan aikana kuluttamiaan rahamääriä, joten näissä arvioissa on mukana arvonlisäveron osuus. Käyttökohde Euroa Ennakkomaksut 8 565 830 Yöpyminen 27 283 293 Ravintolat, kahvilat 92 663 303 Ohjelmapalvelut 11 250 456 Tapahtumat 33 301 850 Nähtävyydet 8 378 531 Ostokset liikkeissä 89 616 564 Polttoaine 33 601 529 Sisäinen liikenne 1 061 364 Muu 8 366 044 Yhteensä 310 480 127 Ennakkomaksut: matkatoimistoon, matkanjärjestäjälle, majoitusyritykseen. Ohjelmapalvelut: retket, ostetut aktiviteettipalvelut. Keskiarvo (€) Mediaani (€) 1 päivä tai vähemmän 133 90 2-6 päivää 257 200 1-2 viikkoa 533 500 yli 2 viikkoa, alle kuukausi 650 660 kuukauden tai pidempi 1356 763 Kaikki 249 130 Matkailumeno matkan aikana viipymän mukaan
- 21. Matkailumenon vertailu edelliseen alueelta tehtyyn tutkimukseen • Tämän tutkimuksen matkailijahaastattelujen pohjalta estimoitu matkailumeno on 310 milj. euroa. Vuonna 2013 Haaga-Helian toteuttamassa lähes vastaavan alueen (Länsi-Uusimaa ilman Vihtiä ja Kirkkonummea) matkailumenoksi arvioitiin 235 milj. euroa. • Tutkimukset eroavat toisistaan erityisesti siinä, että vuoden 2013 tutkimuksessa pyrittiin arvioimaan erillisellä kotitalouskyselyllä muualla kuin hotellissa yöpyjien ja päivämatkailijoiden osuutta. Tässä tutkimuksessa eri matkailijaryhmien osuudet yleistettiin koskemaan kaikkia matkailijoita haastatteluihin vastanneiden eri matkailijaryhmien osuuksien pohjalta. Tästä syystä aiemmassa tutkimuksessa suurin osa arvioidusta matkailijoiden kulutuksesta koostuu päivämatkailijoiden menoista. Tässä tutkimuksessa kyselyn perusteella päivämatkailijoiden osuus arvioitiin pienemmäksi ja vastaavasti pidempään viipyvien osuus suuremmaksi kuin aiemmassa tutkimuksessa, mikä näkyy myös matkan aikana käytetystä rahasummasta.
- 22. 3 % 9 % 30 % 4 % 11 % 3 % 29 % 11 % 0 % 3 % Ennakkomaksut Yöpyminen Ravintolat, kahvilat Ohjelmapalvelut Tapahtumat Nähtävyydet Ostokset liikkeissä Polttoaine Sisäinen liikenne Muu Matkailumeno – Matkailijoiden eri kohteisiin matkansa aikana käyttämien rahamäärien osuudet Matkailijoita pyydettiin arvioimaan matkan aikana alueella käyttämiään rahamääriä erikseen kunkin käyttökohteen osalta. Kuviosta voidaan nähdä eri käyttökohteiden osuudet matkailijoiden kokonaiskulutuksesta Osuudet on saatu yleistämällä haastatteluaineistosta saadut vastaukset kattamaan volyymiltaan kaikki alueella matkailleet. Matkailijoiden arvioissa rahankäytöstään on arvonlisävero mukana.
- 23. Matkailijatulo
- 24. Länsi-Uudenmaan matkailutoimialaan liittyvät yritykset Toimipaikkojen lukumäärä Henkilöstön määrä Liikevaihto (1000 euroa) Vähittäiskauppa 842 2 535 810 555 Liikenne 200 575 96 979 Majoitus ja ravitsemistoiminta 297 1 033 98 279 Matkatoimistot 30 33 4 154 Huvi ja virkistys 98 246 18 247 Yhteensä 1467 4 422 1 028 214 Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy:n alueen (Hanko, Inkoo, Lohja, Raasepori, Siuntio) matkailuun liittyvien toimialojen toimipaikkojen lukumäärä, henkilöstön määrä ja liikevaihto vuonna 2015. (Lähde: Tilastokeskuksen yritystilastot. Tutkimusta varten tilattu aineisto). • Toimialaluokituksessa on viisi toimialaa: tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemus, huvi- ja virkistys, liikenne sekä matkatoimistot/matkanjärjestäjät. Toimialaluokitus perustuu TOL 2008-luokittelujärjestelmään.
- 25. Matkailutulo toimialoittain Välitön matkailutulo 1000 € Alv. osuus Välitön matkailutulo 1000 € + ALV Kokonaismatkailu- tulo 1000 € (Alv. (0 %) Vähittäiskauppa 141 268 000 24 % 175 173 000 169522 000 Liikenne 14 547 000 10 % 16 002 000 17456 000 Majoitus ja ravitsemus 56 314 000 17 % 65 887 000 67577 000 Matkatoimistot 3 275 000 24 % 4 061 000 3930 000 Huvi & virkistys 6 406 000 24 % 7 943 000 7687 000 Yhteensä 221 810 000 269 066 000 266 172 000 Yrityshaastatteluissa alueella toimivilta yrityksiltä pyydettiin arvioita siitä, mikä osuus heidän liikevaihdostaan tulee matkailijoilta. Matkailutulo laskettiin näiden arvioiden perusteella osuutena kaikkien kyseisten toimialojen yritysten liikevaihdoista toimialaryhmäkohtaisilla painotuksilla. Laskelmissa on huomioitu ainoastaan välitön, suoraan matkailijalta tuleva matkailutulo. Välillisiä vaikutuksia ei ole huomioitu. Arvonlisäprosentillinen välitön matkailutulo muodostetaan toimialoittaisten arvonlisäprosenttien mukaan. Vähittäiskaupan, huvi ja virkistyksen sekä matkatoimistojen arvonlisäprosenttina käytetään 24 %. Vastaavasti liikenteen alv:na käytetään 10 %. Majoitustoiminnalla alv on 10 % ja ravitsemusalalla 24 %, joten niiden yhdistetyn toimialan arvonlisäprosenttina käytetään keskiarvoa 17 %. Kokonaismatkailutulo ilman arvonlisäveroa saadaan kertomalla välitön matkailutulo tulokertoimella. Tulokertoimena on käytetty kerrointa 1,20. Yhdistämällä eri toimialojen kokonaismatkailutulot saadaan summaksi alueen kokonaismatkailutulo.
- 26. Matkailutulon toimialoittainen jakauma Lähes kaksi kolmannesta alueen matkailutulosta suuntautuu vähittäiskauppaan. Majoituksen ja ravitsemuksen osuus on noin neljännes. 65 %6 % 24 % 2 % 3 % vähittäiskauppa liikenne majoitus ja ravitsemus matkatoimistot huvi & virkistys
- 27. Matkailun työllisyysvaikutus toimialoittain Toimiala- ryhmän Henkilöstö (hlöä) Matkailun osuus (% LV:stä) Välitön matkailutyöl- lisyys (htv) Osuus matkailutyöllisyy destä Vähittäiskauppa 2 535 17 % 431 35 % Majoitus- ja ravitsemus 1 033 57 % 592 48 % Liikenne 575 15 % 86 7 % Huvi ja Virkistys 246 35 % 86 7 % Matkatoimistot 33 79 % 26 2 % Yhteensä 4 422 1221 100 % Välitön matkailutyöllisyys käsittää ne toimipaikkojen työntekijät, jotka tarvitaan matkailijoiden palveluiden toteuttamiseen ja tuotteiden valmistamiseen. Työllisyys henkilötyövuosina on arvioitu yrityshaastatteluista saatujen toimialakohtaisten matkailuosuus-prosenttien avulla: Tilastokeskukselta tilatut alueen toimialakohtaiset henkilöstömäärät kerrottiin yritysten arvioimilla matkailuosuusprosenteilla ja tulokseksi saatiin toimialakohtaiset välittömät matkailutyölliset.
- 28. Matkailun työllisyysvaikutuksen toimialoittainen jakauma Lähes puolet alueen matkailun työllisyysvaikutuksesta kohdistuu majoitus- ja ravitsemustoimintaan. Kaupan alan osuus matkailutyöllisyydestä on runsas kolmannes. 35 % 48 % 7 % 7 % 2 % Vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemus Liikenne Huvi ja Virkistys Matkatoimistot
- 29. Palkka- ja verotulot Majoituksen ja ravitsemuksen sekä vähittäiskaupan osuus lähes sama ja yhdessä ne tuottavat yli 80 % matkailun palkka- ja verotuloista. Palkkatulot on laskettu kertomalla välittömästä matkailutyöllisyydestä saadut henkilötyövuodet toimialaryhmäkohtaisilla valtakunnallisilla painotetuilla keskiarvokokonaisansioilla. Palkkatulojen laskennan tarkkuutta vähentää se, että toimialojen palkkojen keskiarvoihin saattaa vaikuttaa myös kohderyhmään kuulumattomia toimialojen osia. Verotulot puolestaan on laskettu kertomalla palkkatulot efektiivisillä veroasteella. Efektiivinen veroaste saatiin kuntaliiton tilastosta ”Kuntien veroprosentit ja efektiiviset veroasteet vuosina 2001-2015” Palkkatulot Verotulot % Majoitus- ja ravitsemus 17894 000 2 863 000 42 % Vähittäiskauppa 17292 000 2 767 000 41 % Liikenne 3 480 000 557 000 8 % Huvi ja Virkistys 2 981 000 477 000 7 % Matkatoimistot 1 028 000 164 000 2 % Yhteensä 42 675 000 6 828 000 100 %
- 30. Matkailijakyselyn tuloksia 1. Johdanto 2. Tutkimusmenetelmä 3. Tutkimusalue 4. Matkailun taloudelliset vaikutukset alueella 5. Matkailijakyselyn tuloksia 6. Matkailualan yritykset 7. Yhteenveto
- 31. Tutkimusaineiston kuvaus Muu maa, mikä? Kpl. Ruotsi 9 Venäjä 5 Iso-Britannia 4 Kiina 4 Saksa 3 Luxemburg 2 Eesti 1 Italia 1 Kreikka 1 Norja 1 Ranska 1 Yhdysvallat 1 100%80%60%40%20%0% Suomi 95,6% (738) muu maa 4,4% (34) 100%80%60%40%20%0% mies 40,6% (312) nainen 59,4% (457) Sukupuoli 100%80%60%40%20%0% 15-24 3,6% (28) 25-34 14,4% (111) 35-44 21,9% (169) 45-54 22,0% (170) 55-64 23,0% (177) yli 64 15,0% (116) 100%80%60%40%20%0% työntekijä 41,8% (323) toimihenkilö 16,7% (129) johtavassa asemassa oleva 4,8% (37) yrittäjä 6,2% (48) eläkeläinen 20,7% (160) opiskelija 4,4% (34) kotiäiti / -isä 1,8% (14) työtön 2,7% (21) muu 0,8% (6) Ikä Ammattiryhmä Asuinmaa
- 32. Kyselyyn vastanneet 100%80%60%40%20%0% Uusimaa 74,5% (550) Pirkanmaa 7,3% (54) Varsinais-Suomi 4,5% (33) Häme 2,0% (15) Keski-Suomi 1,6% (12) Pohjois-Pohjanmaa 1,5% (11) Kymenlaakso 1,5% (11) Itä-Uusimaa 1,2% (9) Päijät-Häme 1,1% (8) Etelä-Savo 0,8% (6) Etelä-Pohjanmaa 0,7% (5) Satakunta 0,5% (4) Lappi 0,5% (4) Ahvenanmaa 0,5% (4) Pohjois-Karjala 0,4% (3) Savo 0,4% (3) Pohjanmaa 0,4% (3) Etelä-Karjala 0,3% (2) Keski-Pohjanmaa 0,1% (1) Maakunta 100%80%60%40%20%0% Helsinki 38,4% (211) Espoo 14,2% (78) Lohja 9,6% (53) Vantaa 7,1% (39) Raasepori 4,7% (26) Hanko 4,0% (22) Vihti 4,0% (22) Kirkonummi 3,5% (19) Sipoo 3,5% (19) Hyvinkää 2,5% (14) Inkoo 2,0% (11) Siuntio 1,6% (9) Nurmijärvi 1,1% (6) Kauniainen 0,7% (4) Kerava 0,7% (4) Porvoo 0,7% (4) Tuusula 0,7% (4) Mäntsälä 0,4% (2) Järvenpää 0,2% (1) Karkkila 0,2% (1) Askola 0,2% (1) Uudenmaan kunta:
- 33. Missä seuraavista kunnista olette vierailleet tai vierailette tällä matkallanne 100%80%60%40%20%0% Lohja 38,0% (291) Raasepori 51,4% (393) Hanko 40,8% (312) Inkoo 16,6% (127) Siuntio 14,1% (108) Kaikki vastaajat Suomi muu maa Yhteensä Lohja 94,8% (276) 5,2% (15) 100,0% (291) Raasepori 94,7% (372) 5,3% (21) 100,0% (393) Hanko 93,3% (291) 6,7% (21) 100,0% (312) Siuntio 99,1% (107) 0,9% (1) 100,0% (108) Inkoo 95,3% (121) 4,7% (6) 100,0% (127) Vastaajan asuinmaan mukaan Uusimaa Etelä-Savo Itä-Uusimaa Savo Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Satakunta Keski-Suomi Häme Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Lappi Ahvenanmaa Yhteensä Lohja 75,7% (209) 0,0% (0) 1,1% (3) 0,0% (0) 4,0% (11) 0,0% (0) 0,7% (2) 1,1% (3) 2,9% (8) 1,1% (3) 7,6% (21) 0,7% (2) 1,4% (4) 0,0% (0) 1,4% (4) 0,4% (1) 0,4% (1) 1,1% (3) 0,4% (1) 100,0% (276) Raasepori 72,8% (271) 0,5% (2) 1,3% (5) 0,5% (2) 5,1% (19) 0,3% (1) 0,5% (2) 1,9% (7) 1,9% (7) 1,1% (4) 6,7% (25) 0,5% (2) 1,1% (4) 0,3% (1) 1,6% (6) 0,3% (1) 2,2% (8) 0,3% (1) 1,1% (4) 100,0% (372) Hanko 66,0% (192) 1,4% (4) 1,7% (5) 0,3% (1) 4,8% (14) 1,0% (3) 0,7% (2) 2,7% (8) 1,7% (5) 1,0% (3) 10,0% (29) 0,7% (2) 1,4% (4) 0,3% (1) 1,7% (5) 0,3% (1) 3,1% (9) 0,3% (1) 0,7% (2) 100,0% (291) Siuntio 65,4% (70) 2,8% (3) 0,0% (0) 1,9% (2) 3,7% (4) 1,9% (2) 0,0% (0) 2,8% (3) 1,9% (2) 0,9% (1) 8,4% (9) 0,9% (1) 0,9% (1) 0,0% (0) 3,7% (4) 1,9% (2) 0,9% (1) 0,0% (0) 1,9% (2) 100,0% (107) Inkoo 76,9% (93) 1,7% (2) 0,0% (0) 0,0% (0) 2,5% (3) 0,0% (0) 0,8% (1) 0,0% (0) 2,5% (3) 0,0% (0) 6,6% (8) 0,8% (1) 2,5% (3) 0,8% (1) 3,3% (4) 0,0% (0) 1,7% (2) 0,0% (0) 0,0% (0) 100,0% (121) Asuinmaakunnan mukaan Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Kauniainen Kerava Kirkonummi Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Sipoo Siuntio T uusula Vantaa Vihti Hanko Inkoo Raasepori Askola Porvoo Yhteensä Lohja 11,4% (24) 36,0% (76) 5,7% (12) 0,0% (0) 0,5% (1) 0,0% (0) 3,8% (8) 3,8% (8) 0,9% (2) 1,4% (3) 0,5% (1) 2,8% (6) 0,5% (1) 11,4% (24) 8,1% (17) 2,8% (6) 2,8% (6) 5,2% (11) 0,5% (1) 1,9% (4) 100,0% (211) Raasepori 15,9% (43) 42,1% (114) 0,4% (1) 0,4% (1) 1,1% (3) 1,1% (3) 4,4% (12) 6,3% (17) 0,7% (2) 0,7% (2) 6,6% (18) 1,5% (4) 0,4% (1) 5,2% (14) 2,6% (7) 4,1% (11) 1,8% (5) 3,7% (10) 0,0% (0) 1,1% (3) 100,0% (271) Hanko 18,8% (36) 44,3% (85) 1,6% (3) 0,0% (0) 1,0% (2) 2,1% (4) 2,6% (5) 8,3% (16) 0,0% (0) 1,6% (3) 1,0% (2) 1,0% (2) 2,1% (4) 5,7% (11) 1,0% (2) 1,6% (3) 0,0% (0) 6,8% (13) 0,0% (0) 0,5% (1) 100,0% (192) Siuntio 18,6% (13) 32,9% (23) 0,0% (0) 0,0% (0) 1,4% (1) 0,0% (0) 5,7% (4) 15,7% (11) 0,0% (0) 1,4% (1) 0,0% (0) 0,0% (0) 0,0% (0) 4,3% (3) 4,3% (3) 5,7% (4) 4,3% (3) 4,3% (3) 0,0% (0) 1,4% (1) 100,0% (70) Inkoo 24,7% (23) 28,0% (26) 0,0% (0) 0,0% (0) 2,2% (2) 0,0% (0) 6,5% (6) 7,5% (7) 0,0% (0) 1,1% (1) 1,1% (1) 1,1% (1) 1,1% (1) 6,5% (6) 1,1% (1) 3,2% (3) 1,1% (1) 14,0% (13) 0,0% (0) 1,1% (1) 100,0% (93) Uudenmaan kunnan mukaan
- 34. Matkan pääasiallinen tarkoitus 100%80%60%40%20%0% vapaa-ajan matka 92,6% (712) työmatka 2,3% (18) yhdistetty työ- ja vapaa-ajanmatka 3,1% (24) läpikulkumatka 1,7% (13) muu matka 0,3% (2) vapaa-ajan matka työmatka yhdistetty työ- ja vapaa-ajanmatka läpikulkumatka muu matka Yhteensä Lohja 93,4% (271) 0,3% (1) 3,8% (11) 2,1% (6) 0,3% (1) 100,0% (290) Raasepori 94,4% (369) 1,0% (4) 3,3% (13) 1,0% (4) 0,3% (1) 100,0% (391) Hanko 90,0% (279) 4,5% (14) 3,5% (11) 1,9% (6) 0,0% (0) 100,0% (310) Siuntio 82,4% (89) 7,4% (8) 2,8% (3) 7,4% (8) 0,0% (0) 100,0% (108) Inkoo 97,6% (124) 0,0% (0) 2,4% (3) 0,0% (0) 0,0% (0) 100,0% (127) Kaikki vastaajat
- 35. Tärkeimmät syyt käynnille 100%80%60%40%20%0% tapahtuma 34,0% (242) luonto 30,1% (214) muu syy 26,8% (191) sukulaiset / ystävät 24,2% (172) ostosten tekeminen 16,0% (114) kulttuuri 14,3% (102) aktiviteetit (kuten liikunta) 10,4% (74) nähtävyys 8,0% (57) urheilu 3,8% (27) Kaikki vastaajat sukulaiset / ystävät urheilu luonto aktiviteetit (kuten liikunta) kulttuuri ostosten tekeminen tapahtuma nähtävyys muu syy Yhteensä Lohja 23,6% (66) 3,9% (11) 23,6% (66) 8,2% (23) 17,1% (48) 23,6% (66) 47,1% (132) 12,5% (35) 21,8% (61) 181,4% (508) Raasepori 25,5% (97) 3,4% (13) 36,5% (139) 10,0% (38) 18,6% (71) 17,1% (65) 37,0% (141) 9,7% (37) 25,5% (97) 183,2% (698) Hanko 27,4% (81) 6,1% (18) 45,6% (135) 15,9% (47) 22,6% (67) 10,8% (32) 15,9% (47) 7,1% (21) 29,7% (88) 181,1% (536) Inkoo 25,6% (32) 3,2% (4) 51,2% (64) 14,4% (18) 15,2% (19) 6,4% (8) 9,6% (12) 8,0% (10) 46,4% (58) 180,0% (225) Siuntio 35,8% (34) 6,3% (6) 46,3% (44) 13,7% (13) 21,1% (20) 6,3% (6) 17,9% (17) 9,5% (9) 30,5% (29) 187,4% (178) Kunnan mukaan
- 36. Kenen kanssa matkustatte? 100%80%60%40%20%0% perheen tai sukulaisten kanssa 67,8% (521) ystävien kanssa 16,5% (127) yksin 10,4% (80) muussa seurueessa 3,6% (28) työkaverin tai -porukan kanssa 1,7% (13) Kaikki vastaajat Kunnan mukaan yksin perheen tai sukulaisten kanssa työkaverin tai -porukan kanssa ystävien kanssa muussa seurueessa Yhteensä Lohja 9,3% (27) 63,4% (184) 1,7% (5) 20,7% (60) 4,8% (14) 100,0% (290) Raasepori 7,2% (28) 72,1% (282) 0,3% (1) 16,9% (66) 3,6% (14) 100,0% (391) Hanko 12,2% (38) 73,6% (229) 1,6% (5) 12,5% (39) 0,0% (0) 100,0% (311) Siuntio 19,4% (21) 64,8% (70) 1,9% (2) 13,9% (15) 0,0% (0) 100,0% (108) Inkoo 9,5% (12) 82,5% (104) 0,0% (0) 7,9% (10) 0,0% (0) 100,0% (126)
- 37. Seurueen koko Kaikki vastaajat Kunnan mukaan 100%80%60%40%20%0% 1 henkilö 11,4% (88) 2 hlöä 35,5% (274) 3-5 hlöä 40,2% (310) 6-9 hlöä 7,4% (57) 16-20 hlöä 1,0% (8) yli 20 hlöä 4,4% (34) 1 henkilö 2 hlöä 3-5 hlöä 6-9 hlöä 16-20 hlöä yli 20 hlöä Yhteensä Lohja 11,0% (32) 31,4% (91) 44,8% (130) 4,5% (13) 2,4% (7) 5,9% (17) 100,0% (290) Raasepori 9,2% (36) 36,6% (144) 41,0% (161) 7,9% (31) 1,3% (5) 4,1% (16) 100,0% (393) Hanko 14,5% (45) 37,0% (115) 39,2% (122) 7,7% (24) 1,3% (4) 0,3% (1) 100,0% (311) Siuntio 22,2% (24) 32,4% (35) 36,1% (39) 9,3% (10) 0,0% (0) 0,0% (0) 100,0% (108) Inkoo 11,8% (15) 48,0% (61) 37,8% (48) 2,4% (3) 0,0% (0) 0,0% (0) 100,0% (127)
- 38. Käytetyt kulkuvälineet Kaikki vastaajat Kunnan mukaan 100%80%60%40%20%0% henkilöauto 81,4% (627) linja-auto 11,8% (91) vene 7,5% (58) juna 5,8% (45) muu 4,4% (34) polkupyörä 1,2% (9) taksi 0,9% (7) laiva 0,9% (7) moottoripyörä 0,8% (6) henkilöauto linja-auto moottoripyörä juna taksi laiva vene polkupyörä muu Yhteensä Lohja 79,0% (229) 18,6% (54) 0,7% (2) 4,5% (13) 1,7% (5) 0,3% (1) 2,8% (8) 1,4% (4) 6,2% (18) 115,2% (334) Raasepori 81,7% (321) 10,9% (43) 0,5% (2) 7,9% (31) 1,3% (5) 1,5% (6) 9,4% (37) 2,0% (8) 5,6% (22) 120,9% (475) Hanko 78,5% (244) 8,7% (27) 1,3% (4) 10,6% (33) 1,6% (5) 1,3% (4) 11,9% (37) 1,6% (5) 7,4% (23) 122,8% (382) Siuntio 84,3% (91) 6,5% (7) 0,9% (1) 4,6% (5) 0,9% (1) 0,0% (0) 8,3% (9) 2,8% (3) 12,0% (13) 120,4% (130) Inkoo 83,5% (106) 4,7% (6) 1,6% (2) 7,1% (9) 0,8% (1) 0,0% (0) 24,4% (31) 5,5% (7) 3,9% (5) 131,5% (167) Inkoon matkailijoista neljännes on liikkeellä veneellä Henkilöauto on kaikkialla käytetyin matkustusväline.
- 39. Kuinka kauan matkanne kesti tai kestää kokonaisuudessaan? Kunnan mukaan Lohjalla on suhteessa muita kuntia enemmän päivämatkailijoita. Muualla suurin osa on kohteessa vähintään päivän. Inkoon vastaajista kolmannes on matkalla vähintään viikon. 100%80%60%40%20%0% alle 8 tuntia 26,4% (204) yli 8, mutta alle 24 tuntia 15,3% (118) 1 päivä 9,7% (75) 2-6 päivää 35,2% (272) 1-2 viikkoa 7,8% (60) yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden 3,6% (28) kuukauden tai pidempään 1,9% (15) alle 8 tuntia yli 8, mutta alle 24 tuntia 1 päivä 2-6 päivää 1-2 viikkoa yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden kuukauden tai pidempään Yhteensä Lohja 33,7% (98) 17,5% (51) 7,2% (21) 29,9% (87) 7,2% (21) 3,4% (10) 1,0% (3) 100,0% (291) Raasepori 23,7% (93) 11,5% (45) 9,4% (37) 37,7% (148) 10,4% (41) 4,8% (19) 2,5% (10) 100,0% (393) Hanko 13,5% (42) 12,2% (38) 11,2% (35) 41,3% (129) 13,1% (41) 5,1% (16) 3,5% (11) 100,0% (312) Siuntio 21,3% (23) 9,3% (10) 11,1% (12) 42,6% (46) 8,3% (9) 6,5% (7) 0,9% (1) 100,0% (108) Inkoo 20,5% (26) 3,9% (5) 11,8% (15) 30,7% (39) 17,3% (22) 10,2% (13) 5,5% (7) 100,0% (127)
- 40. Yöpymispalvelut 100%80%60%40%20%0% oma vapaa-ajanasunto 28,4% (128) sukulaisten tai tuttavien luona 25,5% (115) hotelli tai motelli 23,7% (107) leirintäalue 10,6% (48) vuokrattu vapaa-ajan-asunto 9,1% (41) muu majoitus 8,6% (39) muu maksullinen majoitus (esim. maatilamajoitus, bed and breakfast) 4,9% (22) airBnB 2,4% (11) Mitä seuraavista yöpymispalveluista käytätte/käytitte matkallanne? hotelli tai motelli leirintäalue airBnB muu maksullinen majoitus (esim. maatilamajoitus, bed and breakfast) oma vapaa-ajanasunto vuokrattu vapaa-ajan-asunto sukulaisten tai tuttavien luona muu majoitus Yhteensä Lohja 19,7% (29) 17,0% (25) 1,4% (2) 7,5% (11) 20,4% (30) 10,9% (16) 34,0% (50) 10,2% (15) 121,1% (178) Raasepori 25,1% (64) 12,9% (33) 3,9% (10) 5,9% (15) 24,7% (63) 11,0% (28) 23,9% (61) 11,8% (30) 119,2% (304) Hanko 31,1% (76) 13,5% (33) 2,9% (7) 7,0% (17) 23,4% (57) 7,8% (19) 20,9% (51) 9,8% (24) 116,4% (284) Inkoo 17,5% (17) 7,2% (7) 1,0% (1) 4,1% (4) 34,0% (33) 7,2% (7) 19,6% (19) 21,6% (21) 112,4% (109) Siuntio 34,7% (25) 6,9% (5) 0,0% (0) 8,3% (6) 23,6% (17) 5,6% (4) 23,6% (17) 11,1% (8) 113,9% (82) Kunnan mukaan Siuntiossa ja Hangossa matkailijat yöpyvät muita kuntia enemmän hotellissa. Inkoossa puolestaan on huomattava osa vapaa-ajanasunnon omistajia. Lohjan matkailijoista huomattava osa yöpyy sukulaisten tai tuttavien luona. Muu majoitus yleisimmin vene tai matkailuauto / vaunu.
- 41. Matkailupalveluiden käyttö 100%80%60%40%20%0% ravintola ja kahvila 88,8% (640) tapahtumat (kulttuuri tai urheilu) 53,0% (382) luontokohteissa vierailu 48,4% (349) nähtävyydet (ml. museot) 43,3% (312) etukäteisinformaatio (painettu esite, internet) 17,5% (126) ohjelmapalvelut (aktiiviteetit, opastetut retket, risteilyt ym.) 8,3% (60) matkailuneuvonta 7,8% (56) urheilupalvelut (ladut, hallit yms.) 4,2% (30) sisäinen, julkinen liikenne 2,6% (19) muu 1,9% (14) huvipuistot 1,7% (12) Mitä seuraavista matkailupalveluista käytätte/käytitte matkallanne? ravintola ja kahvila matkailuneuvonta ohjelmapalvelut (aktiiviteetit, opastetut retket, risteilyt ym.) huvipuistot urheilupalvelut (ladut, hallit yms.) nähtävyydet (ml. museot) luontokohteissa vierailu tapahtumat (kulttuuri tai urheilu) etukäteisinformaatio (painettu esite, internet) sisäinen, julkinen liikenne muu Yhteensä Lohja 84,9% (241) 9,9% (28) 9,5% (27) 2,5% (7) 3,2% (9) 40,1% (114) 40,1% (114) 63,0% (179) 15,8% (45) 3,5% (10) 1,4% (4) 273,9% (778) Raasepori 91,6% (349) 10,0% (38) 10,5% (40) 2,4% (9) 4,5% (17) 53,5% (204) 58,0% (221) 59,1% (225) 24,9% (95) 3,9% (15) 1,8% (7) 320,2% (1220) Hanko 95,3% (284) 13,4% (40) 12,4% (37) 2,7% (8) 7,7% (23) 53,4% (159) 65,1% (194) 42,6% (127) 22,5% (67) 3,0% (9) 2,0% (6) 320,1% (954) Siuntio 97,9% (94) 7,3% (7) 6,3% (6) 2,1% (2) 6,3% (6) 54,2% (52) 61,5% (59) 36,5% (35) 13,5% (13) 3,1% (3) 2,1% (2) 290,6% (279) Inkoo 95,7% (111) 10,3% (12) 8,6% (10) 2,6% (3) 6,0% (7) 52,6% (61) 81,9% (95) 38,8% (45) 16,4% (19) 3,4% (4) 5,2% (6) 321,6% (373) Kunnan mukaan Lohjan ja Raaseporin matkailijoista suuri osa osallistuu tapahtumiin. Inkoossa erityisen tärkeitä ovat luontokohteet.
- 43. Tutkimusaineiston kuvaus Toimiala 100%80%60%40%20%0% Vähittäiskauppa 15,8% (19) Matkatoimisto- ja matkanjärjestäjäpalvelut 12,5% (15) Urheilu- ja virkistyspalvelut 11,7% (14) Ravitsemistoiminta 11,7% (14) Vapaa-ajan asuntopalvelut 11,7% (14) Liikenne 10,8% (13) Kulttuuripalvelut 10,0% (12) Hotelli- ja majoitus 7,5% (9) Polttoaineen vähittäiskauppa 6,7% (8) Kulkuneuvojen vuokraus 1,7% (2) 100%80%60%40%20%0% Lohja 29,2% (35) Hanko 28,3% (34) Raasepori 26,7% (32) Inkoo 9,2% (11) Siuntio 6,7% (8) Kunta 100%80%60%40%20%0% 1-4 70,1% (75) 5-9 20,6% (22) 10-19 5,6% (6) 20-49 2,8% (3) 50-99 0,9% (1) Henkilöstömäärä 100%80%60%40%20%0% 0-0,2 miljoonaa euroa 64,4% (58) 0,2-0,4 miljoonaa euroa 13,3% (12) 0,4-1 miljoonaa euroa 13,3% (12) 1-2 miljoonaa euroa 4,4% (4) 2-10 miljoonaa euroa 2,2% (2) yli 200 miljoonaa euroa 2,2% (2) Liikevaihto
- 44. Miten matkailu ja sesonkivaihtelut näkyvät liiketoiminnassanne ja tuloksessanne? Poimintoja vastauksista: • Näkyy selvästi, vakituiset asiakkaat käyvät ympäri vuoden ja kesällä tulee myös turisteja. • Kesä on iso sesonki, liikematkailijat puuttuvat silloin. Käyttäjäkunta siis eri kesällä ja muuna aikana. • Suurin osa tulee juuri tässä sesongin aikana. • Kesällä näkyy ja ympäri vuoden myös majoituksessa. • Kesällä tietysti tapahtuu suurin osa kaikesta toiminnasta. • Vilkastuu kesällä myymälässä, tuplaantuu myynti. • Heinä- ja elokuu kiireistä, kesä- ja syyskuu myös ja loput jakautuu tasaisesti liikevaihdon osalta. • Kyllä turistit jonkin verran nostavat liikevaihtoa. • Matkailijat ja turistit eivät varsinaisesti vaikuta, mutta kesällä selvästi mökkiläisiä enemmän. • Kyllä näkyy todella paljon, ryhmämatkoista tulee varmaan eniten. • Kesällä palkkaamme lisää henkilökuntaa. • Yritys tosiaan auki vain nämä kesäkuukaudet. • Hyvin vähän vaikuttaa, vakio määrä asiakkaita, joita on vuoden ympäri. Vähän lisääntyy kesällä. • Enemmän toimimme yritysasiakkaiden kanssa, joten matkailun näkyvyys toiminnassamme on vielä ainakin aika vähäistä. • Ei juurikaan näy. Suurin osa asiakkaista on suomalaisia ja sesonkiaika kesällä.
- 45. Keskeisimmät kehitettävät tekijät Palveluiden kehittäminen: • Koko ajan kehitetään, nyt rakenteilla oleva kylpylähotelli varmasti kasvattaa myös myyntiä. • Järvelle liikennettä, eli tämän kaltaisia yrityksiä lisää kuin omani, ravintoloita myös jne. • Pitää olla jotain mikä houkuttaa matkailijoita alueelle, eli palveluiden kehittäminen. • Sanoisin että mereen liittyvien palveluiden kehittäminen. Markkinointi: • Markkinointia, varsinkin sosiaalisessa mediassa, ja kenties joku uusi innovaatio liikunnan saralla olisi hyvä. • Ulkolaisista en tiedä, mitä kautta saavat kotimaissaan tästä kaupungista infoa. Suomalaisia matkailijoita ajatellen, Lohjan perinteisiä asioita mainostamalla. Mitä täällä on nähtävää? Tapahtumat ovat tärkeitä ja niitä voisi olla enemmän. Hotelleille tapahtumat ovat hyvin merkittävä asiakaslähde. • Kiinan myyntiä vaan markkinoida lisää, mutta ongelma tämä muu vuosi kesän lisäksi. • Kautta tulisi pidentää, ja mainontaa myös lisätä ylipäätään. Markkinointirahat todella pienet. • Meille on kalastuksen puolelle satsaaminen, antaa vähän pidempää sesonkia. • Se on monien asioiden summa. Ylipäätään tiedon saattaminen palveluista matkailijoille, mitä on saatavilla. Matkailijat eivät tiedä mitä kaikkea täältä suunnalta löytyy. • Voisin pitää pitkän esitelmän tästä. Keskeisimmät ovat ulkomaanmatkailun lisääminen rohkeilla markkinointitoimenpiteillä. Täytyy saada ulkomaalaisia tänne, siitä se raha tulee. Niin kauan kun ei uskalleta, niin he eivät tule. Täytyy olla läsnä markkinoilla. Yrittäjiltä kysyttiin: ”Mitkä ovat mielestänne keskeisimmät tekijät, joita kehittämällä alueen matkailutuloa saataisiin kasvatettua?”
- 46. Yhteenveto 1. Johdanto 2. Tutkimusmenetelmä 3. Tutkimusalue 4. Matkailun taloudelliset vaikutukset alueella 5. Matkailijakyselyn tuloksia 6. Matkailualan yritykset 7. Yhteenveto
- 47. Yhteenveto • Yöpymistilaston ja matkailijakyselyn tulosten perusteella alueen vuosittaiseksi matkailijamääräksi estimoitiin 1 249 000 matkailijaa. Heistä 28 % yöpyi majoitusliikkeissä, 40 % muualla (esim. sukulaisten tai tuttavien luona tai omassa vapaa- ajanasunnossa) ja päiväkävijöiden määräksi arvioitiin kyselyn perusteella 45 % matkailijamäärästä. • Estimoidun matkailijamäärän ja kyselyssä ilmoitettujen matkailumenojen perusteella alueen matkailijoiden käyttämä rahasumma (matkailumeno) on yhteensä 310 milj. euroa. Vuonna 2013 tehdyssä Haaga-Helian Uuttamaata koskevassa tutkimuksessa koko Länsi- Uudenmaan matkailumenoksi ilman Vihtiä ja Kirkkonummea estimoitiin 235 milj. • Matkailijat käyttävät eri käyttökohteisiin matkansa aikana yhteensä keskimäärin 249 euroa. Ravintoloihin ja kahviloihin sekä ostoksiin liikkeissä käytetään molempiin hieman vajaa kolmannes matkailumenosta. • Yritysten ilmoittamien matkailuosuuksien perusteella alueen arvioitu välitön matkailutulo on 266 milj. euroa ja arvonlisäveron kanssa laskettuna yhteensä 269 milj. euroa. • Lähes kaksi kolmannesta alueen matkailutulosta kohdistuu vähittäiskauppaan. • Tilastokeskuksen toimittamien toimialatietojen mukaan matkailuun liittyvillä toimialoilla työskentelee yhteensä 4442 henkilöä. Yritysten ilmoittamien matkailuosuuksiin suhteutettuna välittömäksi matkailutyöllisyydeksi voidaan laskea 1221 henkilötyövuotta. Palkkatuloja matkailusta kertyy alueella yhteensä 42,7 milj. euroa ja verotuloja 6,8 milj. euroa.
- 48. Yhteenveto matkailijakyselyn tuloksista • Kotimaisista matkailijoista kolme neljästä (75 %) oli Uudenmaan alueelta ja heistä 38 % Helsingistä. • 93 % ilmoitti matkansa olevan vapaa-ajanmatka. 5 prosentin kohdalla kyseessä oli työmatka tai yhdistetty työ- ja vapaa-ajanmatka. Vain harva matkaili yksin (11 %). Kaksin matkusti 36 % ja 3-5 hengen seurueessa 40 %. Valtaosa matkailijoista oli liikkeellä henkilöautolla (81 %). • 58 prosentin osalta matka kestää vähintään päivän. Tyypillisin matkan kesto on 2- 6 päivää (35 %). Yleisin yöpymispaikka on oma vapaa-ajanasunto (28 %). Myös sukulaisten ja tuttavien luona yöpyminen on yleisempää kuin hotellissa yöpyminen (26%/24%). • 42 % alueen hotelliyöpymisistä tapahtuu kolmen kesäkuukauden aikana ja muiden kvartaalien määrä jää puoleen siitä. • Valtaosa (89 %) käyttää matkallaan ravintola- ja kahvilapalveluita. Runsas puolet (53 %) ilmoittaa osallistuvansa kulttuuri tai urheilutapahtumiin. Luontokohteissa vierailu on lähes yhtä yleistä (48 %) ja nähtävyydet kuten museot kuuluvat useiden matkailijoiden kohteisiin (43 %). Etukäteisinformaatiota kuten painettua esitettä tai internettiä on käyttänyt 18 % ja ohjelmapalveluita sekä matkailuneuvontaan molempia 8 %.
- 49. Palveluita ja niiden kehittämistä toivotaan selkeästi lisää. Ongelmana kauden pituus, huoli toimeentulosta kesäkauden ulkopuolella. 1 Panostuksia alueen markkinointiin niin Suomessa kuin ulkomailla. 2 Innovatiiviset palvelut ja tapahtumat -> rohkeus tarjonnassa ja sen markkinoinnissa. 3 4Yritysten näkökulmasta Eniten kiinnostavat tapahtumat ja luonto -> lisää palveluja näiden yhteyteen. Kiinnostava kohderyhmä veneilijät. Veneilyn ja sen tukipalveluiden kehittäminen ja alueen markkinointi. 1 Eniten rahaa käytetään ravintoloihin ja ostoksiin -> näiden kehittäminen, lisääminen ja markkinointi. 2 Päivämatkailu alueella yleistä -> panostetaan matkan keston pidentämiseen. 3 4 Tutkimuksen matkailijahaastattelujen pohjalta estimoitu matkailumeno on 310 milj. euroa. Yrityshaastatteluihin pohjautuva välitön matkailutulo on arvonlisävero mukaan luettuna 269 milj. euroa. Matkailumenon muutos Yli 40% matkailusta sijoittuu kesäkuukausille. Matkailu muina kuukausina jakautuu tasaisesti, mutta volyymi on vain puolet kesäkvartaalista. Pääosa kotimaisista matkailijoista tulee Uudenmaan alueelta -> panostetaan viestintään myös muualla Suomessa 1 -> Matkailijavirran tasaaminen ympärivuoden on avainasemassa alueen kasvun näkökulmasta. 2 Venäläisten osuus laskenut huomattavasti, muuten Eurooppalaisten matkailijoiden virta on kasvussa -> panostetaan viestintään Euroopassa 3 4Suhteessa matkailijavirran lisäämiseen Ydinlöydökset ja mitä tulisi tehdä Palveluiden näkökulmasta