Kansainväliset kriisit ja Suomi

1. Kansainväliset kriisit
ja Suomi
SDP viestintä
14.8.2014

2. Yleistilanne
• Yleistilanne on vaikeampi kuin vuosi sitten.
• Globaalitasolla on useita yhtäaikaisia kriisipesäkkeitä: Syyria, Ukraina, Lähi-itä
(Gaza), Irak (mm. Isis) ja Libya, jossa hallinto on käytännössä romahdustilassa.
• Samalla kestävän kehityksen haasteet, kuten ilmastonmuutos, väestönkasvu ja
erilaiset kansanterveyden haasteet, ovat yhä vaativammassa tilassa. Näihin
tarvittaisiin ratkaisuja, eivätkä edellä mainitut uudet kriisit saa halvaannuttaa
kansainvälistä yhteisöä näissä ihmiskunnan selviämisen avainkysymyksissä.
Tämä riski on nyt olemassa, mutta aikaa ei ole hukattavaksi.
• Suomella ei ole vakavia ongelmia minkään valtion tai tahon kanssa. Olemme
yhteisessä EU-linjassa suhteessa Venäjään kohdentuviin pakotteisiin, mutta ne
eivät kuitenkaan ole muuttamassa kahdenvälisiä suhteitamme periaatteellisella
tasolla Venäjän kanssa Pohjolassa.

3. Ukraina
Eduskuntaryhmän kesäkokouksen kannanotto 12.8.2014:
•Tuomitsemme Venäjän tuen Ukrainan aseellista voimaa käyttäville separatisteille
sekä rajojen siirron kansainvälisen oikeuden vastaisin menetelmin. Suomi toimii
EU:n jäsenenä ja omilla toimillaan pysyvän ja rauhanomaisen ratkaisun
löytämiseksi.
•EU:n Venäjälle asettamat talouspakotteet ovat perusteltuja ja välttämättömiä
tilanteessa, jossa Venäjä ei ole edesauttanut verenvuodatuksen lopettamista Itä-
Ukrainassa. Pakotteiden tarkoituksena on tukea poliittisen ratkaisun löytymistä,
eikä niihin ole lähdetty kevyin perustein. EU:lle on luotava suunnitelma
talouspakotteiden asteittaiseksi lieventämiseksi, jotta tilanteen kehittyessä
suotuisasti ollaan valmiita myös pakotteiden purkamiseen.
•Taloudelliset seuraukset Suomelle voivat olla mittavia, mikäli vastatoimenpiteet
laajenevat ja kestävät pitkään. Kun Suomen elintarvikevienti Venäjälle supistuu, on
toimittava korvaavien markkinoiden löytymiseksi.

4. Pakotteet
• Suomi ei ole pitänyt pakotteita ja niiden laajentamista ensisijaisena politiikan
vaihtoehtona. Tärkeintä olisi myös luoda ns. exit-strategia, jotta emme kulje
tietä vain yhteen suuntaan, vaan annamme mahdollisuuden positiiviselle
kehitykselle, heti kun se olisi mahdollista.
• Tilanne pakoterintamalla on tällä hetkellä sellainen, ettei lyhyellä aikajänteellä
ole ilmeisesti nähtävissä asioiden höllentymistä.
• Venäjän vastapakotteiden merkitys ja vaikutus tullaan näkemään vasta tulevina
kuukausina.
• Nyt on tärkeintä saada kehitys kääntymään positiiviselle uralle, mikä edellyttää,
että pakotteiden laajentamisesta pidättäydytään molemmilla puolilla. Tämä ei
tule olemaan helppoa, sillä edellytyksenä on, että myös Venäjä pyrkii vakavasti
Ukrainan kriisin ratkaisuun. Ratkaisujen tulee olla ukrainalaisten itsensä käsissä,
ja Venäjän on lopetettava separatistien toiminnan tukeminen Itä-Ukrainassa.
Venäjän olisi sen sijaan alettava käyttää vaikutusvaltaansa alueella
väkivallattoman, kestävän ratkaisun luomiselle osana Ukrainaa.

5. Gaza
• Tärkeintä Gazassa on saada aikaan kestävä aselepo.
• Humanitäärinen tilanne on kestämätön. Jotta kriisi ei syvenisi entisestään, on
apu niin puhtaan juomaveden kuin saniteettitilanteen korjaamiseksi saatava
esteettä liikkeelle ja perille alueelle.
• Tämän jälkeen on mahdollisimman nopeasti avattava tie jälleenrakennukseen ja
demokraattisen yhteiskunnan toimintaedellytyksiin.
• Pysyvä rauha alueella edellyttää alkuperäisen kahden valtion toteuttamista.
• Israelilla on oikeus itsepuolustukseen, mutta sen on noudatettava kansainvälistä
oikeutta ja vältettävä siviiliuhreja. Suhteeton voimankäyttö, joka rikkoo
kansainvälistä oikeutta ja humanitaarisia perusperiaatteita, on tuomittava.
• Tuomittava on myös Hamasin tekemät raketti-iskut Israelia vastaan.
• Väkivalta on lopetettava, jos rauhanprosessille halutaan antaa mahdollisuus
tuottaa tuloksia. Väkivalta ja viha synnyttävät uuden väkivallan noidankehän.

6. Asekaupat
• Suomen ja Israelin välillä on tehty viime vuosina asekauppoja.
• Puolustusministeriö vastaa materiaalin ostoista. Ministeriö on ilmoittanut, että
päätökset tehdään taloudellisin perustein. Suomeen hankinnat ovat olleet
taloudelliselta ja muulta merkitykseltään pieniä, mm. suojaverkkoja.
• Asevienti tapahtuu tarkassa hallituksen valvonnassa, jossa ulkoministeriö on
lausunnon antaja. Muutamia pienen lukumäärän vientipäätöksiä on tehty
liittyen mm. taistelukaasusuojautumiseen.
• Jokainen tapaus käy tulevaisuudessakin läpi tarkan syynin, ja viime aikojen
tapahtumat otetaan tietenkin niissä huomioon.

7. Isis
• Ulkoministeri Tuomiojan mukaan Isis on osoittautunut ehkä aikamme
kammottavimmaksi terroristijärjestöksi, joka on syyllistynyt suoranaiseen
kansanmurhaan tai ainakin sitä muistuttaviin toimiin.
• Suomi pitää länsimaiden aseellista väliintuloa Irakiin täysin perusteltuna, kunhan
se tapahtuu Irakin hallituksen tuella ja luottamuksella.
• Suomi on toimittanut maailman elintarvikeohjelman (WFP) kautta
humanitääristä tukea Irakiin hengenhädässä oleville ihmisille.
• Isis eli Irakin ja Suur-Syyrian islamilainen valtio on Irakissa syntynyt
sunnimuslimien ääriliike, joka tunnettiin alun perin Irakin al-Qaidana mutta on
sittemmin irtautunut emojärjestöstään. Isisin ideologiana on taistella
”vääräuskoisia” vastaan, levittää valta-aluettaan ja islamin äärimmilleen tulkitun
sharia-lain noudattamista.

8. Kiitos!