Tulevaisuuden kestävät bioenergiaratkaisut (BEST-tutkimusohjelma)CLEEN_Ltd
TULEVAISUUDEN KESTÄVÄT BIOENERGIARATKAISUT (BEST) - Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow
CLEEN Oy:n ja FIBIC Oy:n koordinoima julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimusohjelma
2013-2016
Tulevaisuuden kestävät bioenergiaratkaisut (BEST-tutkimusohjelma)CLEEN_Ltd
TULEVAISUUDEN KESTÄVÄT BIOENERGIARATKAISUT (BEST) - Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow
CLEEN Oy:n ja FIBIC Oy:n koordinoima julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimusohjelma
2013-2016
IT-barometri 2012 arvioi IT:n hyödyntämistä suomalaisten organisaatioiden liiketoiminnassa ja IT:n vaikutusta organisaation menestykseen. Vuoden 2012 IT-barometrin uusi teema on tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen. IT:n kuluttajistuminen, pilvipalvelut ja sosiaalisen median johtaminen ovat niin ikään mukana perinteisten IT-barometrin aiheiden lisäksi.
Tämä on tiivistelmäversio kokonaisesta raportista. Voit ostaa raportin kokonaisuudessaan Tietotekniikan liitolta.
Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuren esitys MTT:n tutkimusseminaarissa 29.11.2013 Jokioisilla. Lisää tietoa aiheesta www.mtt.fi/climatecommunication
Rakentamisen ja aluesuunnittelun aamukahvi 21.5.2015 messman Virpi Messman
Materiaalitehokkuus ja jätehuolto osahanke perehtyy kiinteistöjen, yritysten ja yhteisöjen ympäristökuormituksen vähentämiseen. Osahankkeen tavoitteena on pyrkiä kehittämään keinoja jätehuollon tehostamiseen, energiankulutuksen vähentämiseen sekä asumisen ekologisuutta lisäävien tuotteiden sekä niiden markkinoiden kehittämiseen. Tavoitteena on myös lisätä yhteistyötä alan toimialojen kesken samoin kuin viranomaisten välille koko Etelä-Suomen alueella
Mitä tutkimus kertoo liikenneinfran vaikutuksista? ekonomisti Aki KangasharjuTurun kauppakamari
Hyvät liikenneyhteydet ovat edellytys niin Suomen kuin koko Euroopan kasvulle ja menestykselle. Entistä laajemmat työssäkäyntialueet synnyttävät tutkimuksen mukaan uutta aineetonta ja inhimillistä pääomaa, jolla on merkittävä positiivinen vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin sekä kansantalouteen.
Nordean pääekonomistin Aki Kangasharjun esitys Liikennekäytävävaltuuskunnan kansalaisinfossa 12.10.2017.
Antti Lippo kävi puhumassa FIBS ry:n tilaisuudessa 29.8. vähähiilisen kiinteistö- ja rakennusalan ydinindikaattoreista sekä kehitteillä olevasta kiinteistöpassista.
Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa. Vuonna 2030 yli 65-vuotiaita on jo neljännes suomalaisista. Talousvaikeuksissa kamppaileville kunnille tämä merkitsee kasvavaa haastetta: miten taata tulevaisuudessa turvalliset ja laadukkaat vanhuspalvelut kustannustehokkaasti? VTT, Työtehoseura, yritykset ja kunnat etsivät yhteisessä tutkimushankkeessa ratkaisua uudenlaisesta toimintamallista ja teknologian monipuolisesta hyödyntämisestä.
TupaTurva-tutkimushanke hakee vanhuspalvelujen järjestämiseen kustannustehokkuutta ja laatua hyödyntämällä olemassa olevia resursseja uudella tavalla ja uudistamalla palvelujen hankintaa. Tarkoituksena on tehdä vanhuspalveluiden suunnittelusta nykyistä kokonaisvaltaisempaa, tiivistää yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyötä sekä lisätä kuntien osaamista teknologisten ratkaisujen hankinnassa.
VTT kehittää yritysten ja kuntien kanssa vanhuspalveluiden järjestämiseen uutta toimintamallia, joka ottaa huomioon ikäihmisten ja heidän omaistensa, kuntien sekä palveluja tuottavien yritysten tarpeet. Tavoitteena on, että yhä useampi ikäihminen pystyisi asumaan kotona itsenäisesti mahdollisimman pitkään, saisi apua ja hoitoa tarvittaessa eikä jäisi yhteisön tai tukiverkoston ulkopuolelle.
IT-barometri 2012 arvioi IT:n hyödyntämistä suomalaisten organisaatioiden liiketoiminnassa ja IT:n vaikutusta organisaation menestykseen. Vuoden 2012 IT-barometrin uusi teema on tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen. IT:n kuluttajistuminen, pilvipalvelut ja sosiaalisen median johtaminen ovat niin ikään mukana perinteisten IT-barometrin aiheiden lisäksi.
Tämä on tiivistelmäversio kokonaisesta raportista. Voit ostaa raportin kokonaisuudessaan Tietotekniikan liitolta.
Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuren esitys MTT:n tutkimusseminaarissa 29.11.2013 Jokioisilla. Lisää tietoa aiheesta www.mtt.fi/climatecommunication
Rakentamisen ja aluesuunnittelun aamukahvi 21.5.2015 messman Virpi Messman
Materiaalitehokkuus ja jätehuolto osahanke perehtyy kiinteistöjen, yritysten ja yhteisöjen ympäristökuormituksen vähentämiseen. Osahankkeen tavoitteena on pyrkiä kehittämään keinoja jätehuollon tehostamiseen, energiankulutuksen vähentämiseen sekä asumisen ekologisuutta lisäävien tuotteiden sekä niiden markkinoiden kehittämiseen. Tavoitteena on myös lisätä yhteistyötä alan toimialojen kesken samoin kuin viranomaisten välille koko Etelä-Suomen alueella
Mitä tutkimus kertoo liikenneinfran vaikutuksista? ekonomisti Aki KangasharjuTurun kauppakamari
Hyvät liikenneyhteydet ovat edellytys niin Suomen kuin koko Euroopan kasvulle ja menestykselle. Entistä laajemmat työssäkäyntialueet synnyttävät tutkimuksen mukaan uutta aineetonta ja inhimillistä pääomaa, jolla on merkittävä positiivinen vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin sekä kansantalouteen.
Nordean pääekonomistin Aki Kangasharjun esitys Liikennekäytävävaltuuskunnan kansalaisinfossa 12.10.2017.
Antti Lippo kävi puhumassa FIBS ry:n tilaisuudessa 29.8. vähähiilisen kiinteistö- ja rakennusalan ydinindikaattoreista sekä kehitteillä olevasta kiinteistöpassista.
Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa. Vuonna 2030 yli 65-vuotiaita on jo neljännes suomalaisista. Talousvaikeuksissa kamppaileville kunnille tämä merkitsee kasvavaa haastetta: miten taata tulevaisuudessa turvalliset ja laadukkaat vanhuspalvelut kustannustehokkaasti? VTT, Työtehoseura, yritykset ja kunnat etsivät yhteisessä tutkimushankkeessa ratkaisua uudenlaisesta toimintamallista ja teknologian monipuolisesta hyödyntämisestä.
TupaTurva-tutkimushanke hakee vanhuspalvelujen järjestämiseen kustannustehokkuutta ja laatua hyödyntämällä olemassa olevia resursseja uudella tavalla ja uudistamalla palvelujen hankintaa. Tarkoituksena on tehdä vanhuspalveluiden suunnittelusta nykyistä kokonaisvaltaisempaa, tiivistää yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyötä sekä lisätä kuntien osaamista teknologisten ratkaisujen hankinnassa.
VTT kehittää yritysten ja kuntien kanssa vanhuspalveluiden järjestämiseen uutta toimintamallia, joka ottaa huomioon ikäihmisten ja heidän omaistensa, kuntien sekä palveluja tuottavien yritysten tarpeet. Tavoitteena on, että yhä useampi ikäihminen pystyisi asumaan kotona itsenäisesti mahdollisimman pitkään, saisi apua ja hoitoa tarvittaessa eikä jäisi yhteisön tai tukiverkoston ulkopuolelle.
Christina Lindbäck: Environmental friendly buildings is conquering SwedenJoutsenmerkki
Christina Lindbäck is the senior vice president and head of Group Sustainability at NCC Group, a Nordic construction company with four specialized business areas. NCC's strategy for 2016-2020 is profitable growth and renewing their industry by providing superior sustainable solutions. NCC's sustainability framework focuses on economic, social and environmental sustainability through dimensions like materials and waste, climate and energy, health and safety, and social inclusion.
Nordic Ecolabelling for Investment FundsJoutsenmerkki
This document summarizes a presentation on Nordic Ecolabelling for investment funds. It discusses that the ecolabel does not indicate financial risk or return, but that sustainable companies are expected to perform better long-term with lower risk or higher returns. It also notes that the ecolabel aims to positively incentivize investee companies to improve sustainability. Key criteria for the ecolabel include exclusions like fossil fuels and weapons, as well as inclusion criteria requiring ESG analysis and inclusion of highly rated ESG companies or indexes. Fund transparency and management criteria involve ESG reporting, answering ecolabel questions, and responsibilities for quality and regulatory compliance.
This document discusses the proposed Nordic Swan Ecolabel criteria for investment funds. It provides background on why ecolabelled funds are important to guide consumers towards more sustainable options. The proposed criteria would require funds to exclude certain unsustainable holdings and include a minimum percentage of companies with strong environmental, social and governance practices. Funds must also meet transparency requirements around reporting, shareholder engagement and responding to questions. Stakeholders are invited to comment on whether the proposed exclusion, inclusion and transparency levels are appropriate during the consultation period.
Klikkailun ekologinen jalanjälki, median käytön ympäristövaikutukset vtt
1. Mistä koostuu klikkailun ekologinen
jalanjälki? – Median käytön
ympäristövaikutukset
Ympäristömerkinnän hankintaverkoston tapaaminen
15.09.2015
Hanna Pihkola, Maija Federley, VTT
2. Click to edit Master title style
Click to edit Master text styles
Second level
Third level
Fourth level
Fifth level
217.9.2015 2
SHAPE Media (2011-2014):
Ympäristötietoisuus ja muuttuva median
käyttö - Tutkimuksen tavoite
Arvioida kokonaisvaltaisesti kuluttajien mediankäyttöön liittyviä
ympäristövaikutuksia, ja erityisesti tunnistaa eri mediankäyttö-
tapoihin liittyvät merkittävimmät ympäristövaikutusten lähteet
Tuottaa perustietoa eri mediatuotteiden ja alustojen
ympäristövaikutuksista huomioiden median käytön elinkaaren
aikaiset vaikutukset
Pihkola, Nors, Federley & Behm (2014):
Ympäristötietoisuus ja muuttuva median käyttö. Näkökulmia
kuluttajien median käytön ympäristövaikutusten arviointiin ja
viestintään. http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T159.pdf
3. Click to edit Master title style
Click to edit Master text styles
Second level
Third level
Fourth level
Fifth level
317.9.2015 3
Kallen mediapäivä – Jatkuvaa klikkailua…
Kallen jokapäiväisiä rutiineja ovat
aktiivinen uutis- ja SOME-virran
seuranta kännykällä, sanoma- ja
aikakauslehtien lukeminen, tv:n
katselu iltaisin ja radion kuunteleminen
autossa.
Median parissa Kalle on keskimäärin
4 tuntia päivässä. Tv:n äärellä hän
viettää eniten aikaa, mutta
merkityksellisimmäksi itselleen hän
kokee mobiililaitteen ja sen kautta
SOMEn ja uutisten seurannan.
Lapsiperheen arki rytmittää vahvasti
myös Kallen median käyttöä.
Kalle on 34-vuotias
työssäkäyvä,
akateemisesti koulutettu
perheenisä.
Hän asuu Salossa
omakotitalossa vaimon,
3-vuotiaan tyttären ja 5-
vuotiaan pojan kanssa.
0
50
100
150
200
250
300
ma ti ke to pe la su
pelikonsoli
kännykkä
radio
painotuote
tietokone
tv
29 %
16 %
22 %
10 %
16 %
7 %
Kallen media-alustojen käytön
jakauma vapaa-ajalla viikon
aikana
tv
tietokone
painotuote
radio
kännykkä
pelikonsoli
4. Click to edit Master title style
Click to edit Master text styles
Second level
Third level
Fourth level
Fifth level
417.9.2015 4
Sisällön jakeluun tarvittava infrastruktuuri
Tuotteen tai laitteen elinkaari
Käyttövaihe
Sisällön tuotanto
Valmistus
Kuljetukset
KäyttöHävitys tai
kierrätys
Raaka-aineet
Miten klikkailun ympäristövaikutus muodostuu? –
Elinkaarinäkökulma median käytön ympäristövaikutusten arviointiin
(SHAPE MEDIA; Pihkola et al. 2014)
5. Click to edit Master title style
Click to edit Master text styles
Second level
Third level
Fourth level
Fifth level
517.9.2015 5
Päätelaitteen elinkaari – puhelin, tietokone,
tabletti…*
Sähköisellä medialla käyttövaihe ja laitteiden valmistus ovat tämän
hetkisen tiedon valossa merkittävimpiä ympäristövaikutusten aiheuttajia,
kun tarkastellaan tehtyjä elinkaariarviointeja tai vastaavantyyppisiä
tutkimuksia (suhteessa nelikentän eri osa-alueisiin)
Laitteen koon (massa ja komponentit) kasvaessa tyypillisesti myös
ympäristövaikutukset kasvavat
Isommilla ja pitkäikäisemmillä laitteilla käyttövaiheen merkitys on suhteessa suurempi
Tiedoissa on paljon puutteita (mm. harvinaiset metallit, komponentit, kierrätys) ja tieto
on usein vanhaa
Eniten tietoa on tarjolla energiankulutuksesta ja hiilijalanjäljestä,
mutta se ei välttämättä ole ympäristön näkökulmasta merkittävin vaikutus
Virallisen kierrätysjärjestelmän ulkopuolelle päätyvä
elektroniikkajäte aiheuttaa vakavia vaikutuksia ihmisille ja
ympäristölle (toksisuus), mutta näitä vaikutuksia ei ole huomioitu
tuotekohtaisissa arvioinneissa
*Kaikki tulokset perustuvat SHAPE Media kirjallisuuskatsaukseen
6. Click to edit Master title style
Click to edit Master text styles
Second level
Third level
Fourth level
Fifth level
617.9.2015 6
Sisällön tuotanto – Uutissivun sisältö tai videon
tuotanto ja kuvaaminen
Vaihe on useimmiten rajattu pois tuotekohtaisista arvioinneista
(kokonaan tai osittain)
Löydettävissä muutamia tutkimuksia mm. sähköisistä ja painetusta
lehdistä sekä tv-tuotannoista, arvioissa on mukana yleensä vain
hiilijalanjälki
Merkittävimpiä tekijöitä ovat laitteiden ja toimitilojen
energiankulutus (sähkö ja lämpö), materiaalinkulutus (esim. paperi
ja painovärit), työmatkat ja kuljetukset
Erot voivat olla suuria (10 – 50 % suhteessa muihin vaiheisiin) ja
vaihtelevat toiminnan luonteesta ja laajuudesta riippuen
Suhteutus oletettavaan katsoja- tai lukijamäärään
Sisältöä tuotetaan yhä useampiin jakelukanaviin, jotka voivat olla
sekä painettuja että sähköisiä. Kuluttajat myös tuottavat sisältöä itse
Sisällön ja jakelun pirstaloituminen – eri kanavien ja niiden
vaikutusten erottelu on haastavaa
7. Click to edit Master title style
Click to edit Master text styles
Second level
Third level
Fourth level
Fifth level
717.9.2015 7
Sisällön jakeluun tarvittava infrastruktuuri –
esim. tietoverkko
Elektronisen sisällön jakelusta on vain vähän tutkimustietoa
Löydettävissä on lähinnä energiankulutukseen ja hiilijalanjälkeen liittyviä arvioita, joihin
sisältyy suuria epävarmuuksia
Kattavia mittaustuloksia verkon energiankulutuksesta ei toistaiseksi ole saatavilla
Laajakaistaverkossa energian kulutuksen kannalta merkittävimpiä tekijöitä ovat
palvelinkeskus > päätelaitteet kotitalouksissa > verkko
Erot teknologioiden välillä voivat olla merkittäviä
Arvion mukaan kotitalouksien elektronisten laitteiden osuus koko ICT-
alan kasvihuonekaasupäästöistä on n. 59%, kun verkkojen osuus on n.
22% ja konesalien osuus n. 17% (GeSI 2012)
Konesalien päästöt kasvavat noin 7% vuodessa, verkkojen päästöt 5% ja kuluttajien
tietokoneiden ja oheislaitteiden päästöt 2% (GeSI 2012)
8. Click to edit Master title style
Click to edit Master text styles
Second level
Third level
Fourth level
Fifth level
817.9.2015 8
Käyttövaihe – uutisten selailu, videon katsominen
Sähköisen median osalta tämä on useimpien tutkimusten mukaan
merkittävin elinkaaren vaihe laitteiden sähkönkulutuksen takia
Nelikentän osa-alueista eniten tutkittu vaihe Vääristymä mahdollinen?
Median osuutta muusta käytöstä ja tiedonsiirrosta on vaikea erotella
Laitteen käyttöiän jatkaminen esimerkiksi kahdesta neljään vuoteen pienentää
laskennallisia ympäristövaikutuksia puolella
Yksittäisten laitteiden ympäristövaikutukset ovat pienentyneet, mutta
määrä on lisääntynyt, ja esim. sähköisten palvelujen kehityksessä tai
sisällön jakelussa ympäristövaikutuksiin ei ole vielä kiinnitetty juurikaan
huomiota
Käyttötottumuksista johtuvat erot ovat huomattavan suuria
Esim. käyttökerrat ja luku- tai katseluajat
Käytetyt laitteet ja niiden elinikä
Median käyttö on voimakkaassa muutoksessa – käyttötottumukset
muuttuvat nopeasti (teknologia, laitteet, palvelut, käyttäjät…)
Siirrettävän tiedon määrä on kasvussa
9. Click to edit Master title style
Click to edit Master text styles
Second level
Third level
Fourth level
Fifth level
917.9.2015 9
Johtopäätökset ja yhteenveto
Sähköisen median käytön - tai klikkailun - ympäristövaikutusten kattava arviointi
ei tällä hetkellä ole mahdollista julkisesti saatavilla olevan tiedon pohjalta
Tiedon puute hankaloittaa myös yritysten omia tuotteita ja palveluita koskevien
arviointien tekemistä sekä vaikutusten vähentämistä
Suurimmat haasteet ja tiedonpuutteet liittyvät elektronisten laitteiden
valmistukseen ja kierrätykseen, tietoverkkoihin ja tiedonsiirtoon sekä tiedonsiirron ja
ajankäytön erotteluun eri tarkoituksia varten
Sähköisen median ympäristövaikutusten osalta käyttövaihe on tämänhetkisen
tiedon valossa merkittävin vaihe, kun käyttöä tarkastellaan suhteessa muihin
elinkaaren osa-alueisiin
Median käyttötottumukset ja niihin liittyvät ympäristövaikutukset ovat huomattavan
erilaisia, mutta käyttäjä voi vaikuttaa merkittävästi omaan
ympäristövaikutukseensa
10. Click to edit Master title style
Click to edit Master text styles
Second level
Third level
Fourth level
Fifth level
1017.9.2015 10
Miten kuluttaja voi hillitä mediankäytön
ympäristövaikutuksia?
Hanki uutta harkiten: mieti, voisitko vielä jatkaa
vanhan tuotteen käyttöä, arvioi hankittavan laitteen
tulevaa käyttöastetta, tarvitsemiasi ominaisuuksia,
kodin laitteiden lukumäärää sekä niiden yhteensopivuutta.
Hankkiessasi laitteita pyri valitsemaan vähän energiaa kuluttavia ja kestäviä
laitteita.
Seuraa kodin sähkönkulutusta ja pyri selvittämään, mistä se muodostuu.
Älä pidä laitteita turhaan päällä ja valmiustilassa.
Kierrätä sekä painotuotteet että elektroniikka hyötykäyttöön.
Kierrätyksen vaikutus on huomattava!
11. Click to edit Master title style
Click to edit Master text styles
Second level
Third level
Fourth level
Fifth level
1117.9.2015 11
Mitä yksittäinen yritys voi tehdä?
Oman toiminnan ympäristövaikutusten selvittäminen (esim. toimitilojen
energiankulutus ja matkustus) ja vähentäminen (resurssitehokkaat ratkaisut ja
hankinnat) Koskee kaikkia sektoreita. Mediasektorilla suora vaikutus
sisällöntuotannon ympäristökuormitukseen.
Ympäristötiedon selvittäminen tuotteiden koko elinkaaren kattavasti
Toiminta yhteistyössä arvoverkon muiden toimijoiden kanssa, sekä tiedon
pyytäminen ja tarjoaminen
ICT-sektorilla ja sähköisten palveluiden osalta: Ympäristöasioiden
huomioiminen jo tuotteiden ja palveluiden suunnitteluvaiheessa (myös käytön
osalta)
Ympäristötiedon viestintä kuluttajille; kiinnostuksen herättäminen, toimien
vaikutuksista viestiminen, vaikuttaminen.
Elektroniikan keräysasteen nostaminen ja ratkaisujen kehittäminen
kierrätysjärjestelmän ongelmiin
12. Click to edit Master title style
Click to edit Master text styles
Second level
Third level
Fourth level
Fifth level
1217.9.2015 12
Kiitos mielenkiinnosta!
Kysymyksiä?
Yhteystiedot: Hanna Pihkola, Maija Federley
etunimi.sukunimi@vtt.fi
Ympäristötietoisuus ja muuttuva median käyttö. Näkökulmia kuluttajien
median käytön ympäristövaikutusten arviointiin ja viestintään.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T159.pdf
Video Kallen mediapäivästä: http://youtu.be/KYmfAxIBWSs
13. Click to edit Master title style
Click to edit Master text styles
Second level
Third level
Fourth level
Fifth level
13
TEKNOLOGIASTA TULOSTA