Aamiaisseminaari: Verkkoviestinnän esteettömyys ja saavutettavuus 2/2011

1. Näkövammaiset ja
viestintäteknologia
Esteettömyys /
saavutettavuus 16.2.2011

2. Sisältö
Esityksessä käydään läpi näkövammaisten
kannalta esteettömyyteen liittyviä ongelmakohtia
Lisäksi havainnollistetaan esimerkkien avulla
perusapuvälineiden kehittämisen haasteita ja
verrataan niitä viestintäteknologian tuomiin
haasteisiin näkövammaisille

3. Näkövammaisten apuvälineet yleisesti
Apuvälineille olemassa ISO-luokitus, SFS-EN ISO 9999
Valmistus ja kehitys maailmanlaajuista, mukana myös
pääomasijoittajia
Apuvälineitä jokapäiväisen elämän hallinnasta atk-
apuvälineisiin ja suurennuslaitteisiin
Apuvälineiden saanti: omakustannus, yhteiskunta,
avustukset
Apuvälineiden myöntämisperusteet ja saanti vaihtelee
laajalti: Suomessa eri alueilla, eri maissa
Apuvälineitä ei myydä kaikkialle: ohjelmistopiratismi,
tuoteväärennökset
Apuvälineitä käytetään kompensoimaan aistivajauksen
aiheuttamaa toiminnallista haittaa

4. Näkövammaisten apuvälineiden
kehityssuunnat
Perusapuvälineissä (päivittäisapuvälineet) hyvin
vähän kehitystä: pistekellot, valkoiset kepit:
materiaalikehitystä
Atk- ja viestintälaitteiden apuvälineet suurin haaste,
nopea uusiutumistahti: käyttöjärjestelmät,
ohjelmistot
Sulautettu tietotekniikka tulee apuvälineisiin:
elektroniset pienet suurennuslaitteet, puhuvat kellot,
automaattinen ajan päivitys
Pistekirjoituksen käyttö vähenee puhuvien
apuvälineiden myötä
Haasteena tuoda entistä visuaalisempi maailma
näkövammaisten käytettäväksi

5. Näkökulmia apuvälineiden kehittämiseen
Suomessa sokeita arviolta 10000, eriasteisesti
heikkonäköisiä 70000
Suurin osa näkövammaisista yli 65-vuotiaita,
mediaani-ikä 75 vuotta
Näkövammaistaitojen oppiminen myöhemmällä
iällä haastavaa
Näkövammaiselle suurin haaste kodin
ulkopuolinen maailma: liikkumistaito
Use case: Sokea kepin käyttäjä eri
vuodenaikoina

6. Sokea opaskoiran käyttäjä talvella

7. Sokea kepin käyttäjä kaupungissa talvella

8. Vaikeasti heikkonäköinen nainen tulossa
bussipysäkiltä

9. Näkövammainen tietoyhteiskunnassa
Parhaassa asemassa opiskelijat ja työssä
käyvät henkilöt
Haasteena turvata apuvälineiden saanti ja
käyttökoulutus myös ikääntyneille
Apuvälineitäkin tulee huoltaa ja päivittää,
unohtamatta uusiutuvien ohjelmistojen tuomaa
koulutustarvetta
Arkipäivän apuvälineiden tietoteknistyminen:
laserkepit + gps-paikannus, elektroniset
suurennuslasit
Elektroniset julkaisut / sähkökirjat (Daisy, Epub,
PDF)

10. Tiedonsaanti tietoyhteiskunnassa (1)
Käyttäjän voitava valita kanava ja käyttöympäristö:
Mobiili, tietokone, digitv,
Paikka kotona vs. julkiset palvelupisteet
Kehitys keskittynyt viime vuosina tiedonsaannin
esteettömyyteen:
Käyttöjärjestelmät, laitteet, sisältö (web, softa
pilvessä)
Ongelmana ohjelmistoalustojen moninaisuus ja
ohjelmistojen tiheä uusiutuminen:
PC: Windows 95 -> Windows 7, linux (yli 1200 eri
distribuutiota)
Mobiili: Symbian, IOS, Windows mobile/phone 7, linux
(Android, Maemo ...)

11. Tiedonsaanti tietoyhteiskunnassa (2)
Apuvälineiden toiminnan lähtökohtana on
toimiva standardi, jos siitä poiketaan (tai sitä ei
ole), positiivinen käyttäjäkokemus vaarantuu
(apuväline ei ehkä toimi halutusti)
Apuvälinekehityksen tärkein tehtävä (nykytila)
pysyä kehityksen tahdissa uusien innovaatioiden
kustannuksella.
Yleissääntö: apuvälineteknologia tulee 5 vuotta
kehityksen perässä.
Case: atk-apuvälineiden kehittäminen

12. Heikkonäköisen atk-työasema

13. Tempus 20” HD -lukutelevisio

14. Focus-pistenäyttö

15. Elektroninen suurennuslasi Ruby

16. Harmaantunut vanhempi herra käyttää
ruudunsuurennusohjelmaa kuulokkeet päässään

17. Sokean työasema
Sokean työasema,
jossa
ruudunlukuohjelma
Jaws for Windows
sekä pistenäyttö.

18. Mobiililaitteiden esteettömyys
Applen tuotteissa ilmainen ruudunluku- ja
suurennusohjelma Voice over
Android, mukana accessibility api, (ei toimiva)
Symbian, S60 (myös ^3) ei geneeristä
rajapintaa. Talks ja MobileSpeak kaupallisia
ruudunlukuohjelmia
Windows phone 7, täysin esteellinen, ei juuri
toivoa kehityksestä
BlackBerry, sisältää accessibility apin, myös
kaupallinen ruudunlukuohjelma saatavilla
Tärkeää: fyysiset näppäimet ja taktuaalinen
tuntuma

19. Doro-seniorikännykkä

20. Suositus (1)
Suositaan kansainvälisten standardien kehittämistä
ja hyödyntämistä: apuvälineteknologia globaalia
Tarvitaan standardit käyttöjärjestelmien
apuvälineohjelmistoille sekä syntetisaattoreille
Nokia, Microsoft, … tehtävä mahdollistaa
innovaatiot (open source yms)
Luodaan standardi sulautettujen avusteisten
teknologioiden käyttöön:
esim. standardoitu piirilevy jossa mukana
puhesyntetisaattori ja ruudunlukuohjelma sekä
väri- ja taustamalleja heikkonäköisille

21. Suositus (2)
Design for all EU:ssa myytävien tuotteiden pakolliseksi
vaatimukseksi
(Out of the box esteettömyys)
Pois erillisistä apuvälineistä, kohti käytettäviä, käyttäjät
huomioon ottavia vakiotuotteita
Riittävä siirtymäaika tuotteiden standardoinnin ja kehityksen
mahdollistamiseksi
USA:ssa lainsäädännön ja siirtymäajan avulla
mahdollistettiin bussien muuttuminen esteettömiksi, nyt
olemassa laki koskien viestintälaitteita ja kodinkoneita
Porkkana: muutosvaihe, tutkimus ja kehittäminen luo
liiketoimintaa
Julkishallinto ensimmäinen DFA-standardin vaatija, niin
viestintälaitteissa kuin digitaalisessa sisällöntuotannossa ja
-palveluissa
Sanktiointi?

22. Linkkejä
Microsoft accessibility: www.microsoft.com/enable
W3C: www.w3.org/wai/
Freedom Scientific: www.freedomscientific.com
Dolphin: www.yourdolphin.com

23. Radio Energy-etusivu
Etusivu siten, kuin se
on suunniteltu
nähtäväksi.

24. Radio Energy-etusivu2
Etusivuilman lisäosia
ja kuvia.

25. Naamakirja
Facebook ilman kuvia
ja lisäosia – eli vain
”sisältö” näkyy.

26. Naamakirja 2

27. Kiitos
Reijo Juntunen
Aviriksen johtaja
Näkövammaisten Keskusliitto ry
p. (09) 3960 4300
m: 050 3701102
reijo.juntunen@nkl.fi
http://fi.linkedin.com/in/reijojuntunen
www.aviris.fi
www.nkl.fi