Tukholman Citybanan, Björn Kruse, TrafikverketINFRAry
The document discusses the Citybanan project in Stockholm, Sweden. It provides details about:
1) The current and historical train traffic in Stockholm, noting 550 trains now use the tracks daily compared to 10 trains in the past.
2) Key aspects of the Citybanan project including the construction of a new 6km rail tunnel, 2 tracks and 2 stations running 10-45m below the surface.
3) Projections for the rising costs of the project, from an initial estimate of 20 billion SEK to the current estimate of 168 billion SEK.
4) An overview of the local area around the project that is home to over 100,000 people and several commercial and community buildings.
Tukholman Citybanan, Björn Kruse, TrafikverketINFRAry
The document discusses the Citybanan project in Stockholm, Sweden. It provides details about:
1) The current and historical train traffic in Stockholm, noting 550 trains now use the tracks daily compared to 10 trains in the past.
2) Key aspects of the Citybanan project including the construction of a new 6km rail tunnel, 2 tracks and 2 stations running 10-45m below the surface.
3) Projections for the rising costs of the project, from an initial estimate of 20 billion SEK to the current estimate of 168 billion SEK.
4) An overview of the local area around the project that is home to over 100,000 people and several commercial and community buildings.
This document provides an overview of Normet's involvement in the Crossrail project in London. Some key points:
- Normet provided 60% of the sprayed concrete lining solutions for Crossrail tunnels, including at 5 underground stations.
- They used their Spraymec 8100 machine and conducted trials to improve the flexural strength of the sprayed concrete panels.
- Normet also performed injection and ground engineering works, repairing leaks in tunnel segments and station boxes using various TamPur and TamRez products.
- The project involved large tunnels constructed using tunnel boring machines and sprayed concrete lining. Normet helped solve issues that arose and supported customers throughout the project.
This document provides an overview of Normet's involvement in the Crossrail project in London. Some key points:
- Normet provided 60% of the sprayed concrete lining solutions for Crossrail tunnels, including at 5 underground stations.
- They used their Spraymec 8100 machine and conducted trials to improve the flexural strength of the sprayed concrete panels.
- Normet also performed injection and ground engineering works, repairing leaks in tunnel segments and station boxes using various TamPur and TamRez products.
- The project involved large tunnels constructed using tunnel boring machines and sprayed concrete lining. Normet helped solve issues that arose and supported customers throughout the project.
6. STM Pako muistio 2000:22
21.3.2014 6
Ylitarkastaja Teemu Juhala, LSSAVI
työsuojelu
Ei riittävän kattavaa tilastoa v. 2000 jälkeen, suuruusluokkana 90 luvun
ennakkotiedon luokkaa (oma arvio)
16. …
21.3.2014
Ylitarkastaja Teemu Juhala, LSSAVI
työsuojelu
Dieselpakokaasujen osalta:
Häkä on oleellinen välittömän vaaran sekä
kertymisen osalta
Kuitenkaan häkä ei toimi indikaattorina
dieselpakokaasun haitallisten hiukkasten osalta
Koneiden kunto ja tekniset ratkaisut (paras
käytettävissä oleva tekniikka vrt. vanhat koneet)
(Työterveyslaitoksen julkaisun Dieselpakokaasujen tavoitetasoperustelumuisto
23.11.2009)
16
17. …
21.3.2014
Ylitarkastaja Teemu Juhala, LSSAVI
työsuojelu
On kiinnitettävä huomiota terveyden kannalta merkittävimpiin tilanteisiin ensisijaisesti.
Kuormauksen ja kuljetuksen aikana dieselpakokaasujen pitoisuudet voivat olla
merkittäviä. Dieselpakokaasut sisältävät hiilimonoksidin ja typenoksidien lisäksi muita
haitallisia tekijöitä. Vertailupitoisuutena voidaan käyttää mm. Sveitsin ohjeraja-arvoa
dieselpakokaasuille, 100 µg/m3 (8h) alkuainehiilenä (alveolijae) ja typpidioksidin HTP-
arvoja 3 ppm (8h) ja 6 ppm (15 min). Dieselpakokaasujen osalta moottorien kunto ja
säädöt vaikuttavat hiilimonoksidin muodostumiseen. Typpioksidien määrä voi toimia
indikaattorina myös pakokaasun muiden osaston pitoisuuksille. Kuitenkin esim. urea-
tekniikalla varustetut moottorit voivat tuottaa vähemmän typen oksideja ja pakokaasun
haitallisia aineita voi olla työilmassa vaikka typen oksidien pitoisuus olisi pienempi.
Tällöin pakokaasuseoksen vaikutuksia arvioitaessa voitaisiin käyttää vertailuarvona yllä
mainittua alkuainehiilen alveolijakeen pitoisuutta.
Häkä, Typen oksidit, indikaattori, alkuainehiili
(alveolijae) Sveitsi 100µg/m3 (8h)
Työhygienian Asiantuntijan käyttö!
(Soveltaen: Työterveyslaitoksen julkaisun Dieselpakokaasujen tavoitetasoperustelumuisto 23.11.2009)
17
