Vajaasti hyödynnettyjen kalojen seminaari 28.11.17

1. Juha Piilola
Suomen sisävesiammattikalastajat Ry

2.  Nuoria kaupallisia kalastajia on vähän ja
harvassa, määrä vähenee ja usein joudutaan
tekemään kalastus työ yksin, yhteistyön
tekeminen on vaikeaa pitkien välimatkojen vuoksi
(vaikka halua ois) eikä palkkatyötä ole kovinkaan
helposti saatavilla kalastukseen.
 Kuluttajien kysyntä puhtaalle sisävesikalalle on
kuitenkin säilynyt hyvänä eli markkinoita on,
tosin esim. muikun markkinat ovat rajalliset
vaikka kokonaisuus sisävesikalasta on pulan
puolella
 Kalakannat ovat järvissä runsaat
 Muikkukannat ovat paikoin ylitiheitä ja kalat
kääpiöityy. Samoin usein myös särjellä
 Troolaukseen kalastuslupia on erittäin vaikea
saada etenkin uusille alueille.

3. -2000
-1000
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
Sisävesikalastusken kehitys Suomessa 1962-2030
SAALIS YHTEENSÄ 1000 kg
Sisävesikalastajien määrä
Kalastajamäärä ennuste

4.  Tällä hetkellä nuottakalastusta harjoitetaan
yleisimmin kahden tai kolmen henkilön pienissä
porukoissa kaksireitisellä nuotalla
koneavusteisesti.
 Nuotalla pyydetään yleensä särkeä ja muikkua
 Toimijoilla yleensä käytössään julkiset
kalasatamat ja palkattua työvoimaa (esim.
Kuusamo ja Puruvesi)

6.  Yksinäisen kalastajan tulee pystyä
hyödyntämään tulevaisuudessa
kustannustehokkaasti kääpiöityneitä ylitiheitä
kalavaroja ja harjoittamaan yksinään
elinkeinoaan sillä kalavaroja ja kysyntää
kalalle on, mutta tekijöitä on hyvin rajallisesti.
Eli kysyntä ja tarjonta on olemassa,
teoriassa….
 Tarvitaan siis ”vain” kalastaja ja pyydys, jolla
voidaan kalastaa yksin myös osin rajallisille
markkina-alueille ->selvitystyö miten ennen
on tehty ja selvitty ku ei oo ollu ees koneita?

7.  Kuulopuheita oli tiedossa jostain kierre-/puolinuotasta
 Netistä löytyi kaksi kirjallista lähdettä
kierrenuottauksesta eli puolinuotasta/löyhkästä:
 http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/p
enaht08.htm
 https://www.kelontekema.fi/wp-
content/uploads/historia.pdf
 Lisäksi löytyi joitain hajanaisia nettikirjoitteluja:
 https://eralehti.fi/arinkalahatusta/2015/05/19/pyydys
kalastus-muutoksen-kourissa/
 Niiden perusteella tuli mieleeni yhdistää uutta ja
vanhaa: voisiko tuosta löyhkästä rakentaa avoperäisen
puolinuotan, jota voisi vetää yksin (kuten netissä oli
kirjoitettu)? Voiko pyydys olla 16 m korkea ja 200-300
m pitkä, yksireitinen nuotta? Voisiko vetämiseen
käyttää konetta apupaulasta vetäen kuten Puruvedellä
nuotta vedetään ylös? Soveltuisiko siihen
sähkötoiminen verkonvetokone?

12.  Saalis etsitään kaikuluotaamalla
 Pyydys 15 m * 200-300 m avoperänuotta,
jolla voi vetää ainakin pinnasta, välivedestä ja
pohjasta penkkaa vasten yksin
koneavusteisesti
 Saalislajina pääasiassa muikku, mutta
testataan myös soveltuvuutta särjen
pohjanuottaukseen.
 Pyydys tulisi olla kustannustehokas ja
saalisvarma sekä nopea vetää apajat


15.  Kuhmossa tutustuttiin kurenuottaan
 Kuusamossa tutustuttiin särjen nuottakalastukeen perinteisellä
kaksireitisellä nuotalla
 Tutkimuskäynti Konneveden kalatutkimusasemalla avoperänuotan
rakenteeseen
 Tutustumiskäynti Puruvedellä avoperänuottaukseen (ei liittynyt tähän
hankkeeseen muuta kuin hiljaisen tiedon keruuna ja tietopankkina)
 Muu selvitystyö:
 Puhelinkeskustelut kalastajien kans; mm. Paavo Pekkinen avoperänuotan
rakenne ja leikkaukset Puruvedellä, Jaakko Tammelin avoperänuotan
rakenne tiedustelu, Kalastaja Onni Pakarinen Konnevesi nuotan rakenne,
materiaalien ja raaka-aineiden hankintapaikat jne.
 Lappajärvellä käynti kalastajan luona -> verkonvetokoneen soveltuvuus
nuotanvetoon
 Muu selvitystyö: osakaskunnat-> lupapolitiikka nyt ja tulevaisuudessa,
kalakanta selvitykset ja markkinatilanne selvitys

16.  Saarijärven alueella ja Pohjoisessa Keski-
Suomessa on pieni vapaa markkina-alue muikulle
markkinoilla n. 50- 100 kg/pv -> saattaisi
elättää juuri yhden kalastajan.
 Kalastusluvan saa nuotalle, mutta ei troolille
 Koenuottaukset perinteisellä nuotalla antoi
lupaavia saaliita, eli kalaa ois, mutta vain sopiva
nuotta ja tekniikka uupuu.
 Käynti Puruvedellä ja Lappajärvellä selvitti, että
nuottaa voi vetää koneella apupaulasta vetäen ja
siihen on sähkömoottorilla toimiva kone
periaatteessa olemassa.

17.  Kuusamon kalastaja kollegoiden yhteydenpidon kautta
kuulin että Kuhmossa olisi kalastaja, joka hallitsee
kurenuottauksen salat ammattimittakaavassa.
Järjesteltiin pienen porukan retki (Piilola, Seppälä, Loma
ja Rajala) Kuhmoon tutustumaan kurenuottaukseen.
Tavoitteena oli tutustua kurenuottaustekniikkaan
käytännössä ja selvittää soveltuisko kurenuottaus
muikun ja särjenpyyntiin.
 Tulokset: kurenuottaus on toimenpiteenä
yksinkertainen, nopea ja kustannustehokas
kalastusmuoto
 Kurenuotalla voi saada muikkua, mutta toimiiko se
särjelle? Ilmeisesti ei (Seppälä A.), sillä särki vilkkaana ja
rohkeanan pohjakalana ei pysy kurenarun sisäpuolella
(Korhonen J. ), Sen sijaan muikku arkana pysyy
kureessa, kuten koevetokin sen näytti.

27.  Saaliin etsintä kaikuluotaimella
 Nuottana muistaakseni 9 m * 200 m kurenuotta
 Voi hoitaa yksin koneavusteisesti
 Kevyehkö käsitellä
 Kustannustehokas pieni kalusto, nuotta on halpa
ja helppo valmistaa
 Apajat nopeita vetää yski veto noin 45 min-> jos
tulee ”huti”, niin ehtii vetään useammankin
vedon-> saalisvarmuuden paraneminen
 Osa saaliista voidaan vapauttaa nuotasta ->
saalismäärän säätely markkinoille sopivaksi

30.  Saaliin etsintä kaikuluotaimella, särjet löytyy
vuodesta toiseen samoilta apajilta
 Nuottana 12m*350m umpiperänuotta
 Tarvitaan kaksi kalastajaa
 Lautat/ kalusto suurempaa ja raskaampaa->
kalusto kalliimpi
 Saalis särjelle varmempi kuin
kurenuottauksessa
 Apajan vetämiseen kului aikaa n. parituntia
saaliin käsittelyineen.

31.  Pysyykö puolinuotta auki vielä vedon
loppuvaiheessakin riittävästi, eli ehtiikö kalat
uida avoperään ja ehtiikö ne uida sieltä
poiskin?
 Karkaako saalis nuotan ali vedon aikana?
 Voiko puolinuotalla vetää pohjasta?
 Voiko puolinuotalla saada pohjasta
kutualueelta mätimuikkua?
 Toimisiko puolinuotta särjelle?
 Nämä selviää vain kokeilemalla….. Eli ensi
kesänä

32.  Puolinuotta on suunniteltu ja piirustukset
tehty
 Exel-ohjelmalla toimiva pyydys
suunnitteluohjelma on lähes valmis
 Puolinuotan havakset on leikattu sekä painot
ommeltu ja kasaaminen aloitettu
 Kurenuotan suunnittelu on aloitettu
 Kevääksi valmistuu kaksi erityyppistä nuottaa;
kurenuotta ja avoperäinen puolinuotta, joita
testataan koko avovesikausi 2018 muikulle ja
särjelle