Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 1.1.–31.12.2014. Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista. Tytti Jäppinen, SAK.
Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 1.1.–31.12.2015. Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista. Ilkka Kaukoranta, SAK.
Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 2006–2017 (syyskuu 2017). Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista.
Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 1.1.–19.6.2016. Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista. Ilkka Kaukoranta, SAK.
Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 1.1.–11.10.2016. Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista. Tytti Naukkarinen, SAK.
Vuosikohtainen kooste irtisanomis- ja yt-neuvottelutilastoista 2006–2018. Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista.
Vuosikohtainen kooste irtisanomis- ja yt-neuvottelutilastoista 2006–2019. Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista. Päivitetty 10.3.2020.
Vuosikohtainen kooste tilastoista 2006–2017 (tammikuu 2018). Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista.
Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 1.1.–31.12.2015. Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista. Ilkka Kaukoranta, SAK.
Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 2006–2017 (syyskuu 2017). Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista.
Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 1.1.–19.6.2016. Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista. Ilkka Kaukoranta, SAK.
Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 1.1.–11.10.2016. Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista. Tytti Naukkarinen, SAK.
Vuosikohtainen kooste irtisanomis- ja yt-neuvottelutilastoista 2006–2018. Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista.
Vuosikohtainen kooste irtisanomis- ja yt-neuvottelutilastoista 2006–2019. Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista. Päivitetty 10.3.2020.
Vuosikohtainen kooste tilastoista 2006–2017 (tammikuu 2018). Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista.
Vuosikohtainen kooste tilastoista 2006–2018 (huhtikuu 2018). Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista.
Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 1.1.–27.6.2014. Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista. Tytti Jäppinen, SAK.
Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 1.1.-30.6.2013. Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista. Tytti Jäppinen, SAK.
Lauri Virta: Mitä Kelan tilastot kertovat yksityissektorin lääkäripalveluista lapsilla? Esitys seminaarissa "Lasten terveyspalvelut julkisella ja yksityisellä – miten kahden kanavan palveluita käytetään ja miksi?" (23.9.2014 Kelan päätalo, Helsinki)
Tammi–joulukuu 2016–2017. Mukana myös vuositilastoja 2007–2017. Vertailut perustuvat julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista.
Luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitosten vetovoimaisuus yhteishaussa 2013MTK ry
Tilastoon koottu luonnnonvara- ja ympäristöalan oppilaitosten vetovoimaisuus (ensij. hakija/opiskelijapaikka) ensimmäisessä yhteishaussa 2013 ennen täydennyshakua. (lähde: www.koulutusnetti.fi)
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
Vuosikohtainen kooste tilastoista 2006–2018 (huhtikuu 2018). Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista.
Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 1.1.–27.6.2014. Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista. Tytti Jäppinen, SAK.
Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 1.1.-30.6.2013. Perustuu julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista. Tytti Jäppinen, SAK.
Lauri Virta: Mitä Kelan tilastot kertovat yksityissektorin lääkäripalveluista lapsilla? Esitys seminaarissa "Lasten terveyspalvelut julkisella ja yksityisellä – miten kahden kanavan palveluita käytetään ja miksi?" (23.9.2014 Kelan päätalo, Helsinki)
Tammi–joulukuu 2016–2017. Mukana myös vuositilastoja 2007–2017. Vertailut perustuvat julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksista.
Luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitosten vetovoimaisuus yhteishaussa 2013MTK ry
Tilastoon koottu luonnnonvara- ja ympäristöalan oppilaitosten vetovoimaisuus (ensij. hakija/opiskelijapaikka) ensimmäisessä yhteishaussa 2013 ennen täydennyshakua. (lähde: www.koulutusnetti.fi)
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Den här guiden berättar om de rättigheter och skyldigheter som finns i arbetslivet, och som garanterar ett rättvist arbetsliv för oss alla.
Alla som jobbar behöver tillförlitlig information om de avtal, förfaringssätt och termer som rör arbetslivet – men speciellt viktigt är det för dem som är nya i arbetslivet. Den här guiden ger dig grundläggande kunskaper om arbetslivet och hjälper dig att enkelt kolla vad du ska tänka på när du börjar på ett nytt jobb eller befinner dig i en ny situation. Ibland kan det uppstå frågor eller problem som du behöver mer hjälp för att lösa. Då ska du komma ihåg adressen www.arbetslivetsspelregler.fi.
Arbetslivets spelregler är en guide som har sammanställts av experter vid Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC. Guiden lämpar sig för unga, personer som har flyttat till Finland och alla som vill lära sig mer om det finländska arbetslivet.
SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteiden muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen.
Joulukuun puolessavälissä 2023 toteutetun kyselyn mukaan 63 prosenttia Suomen väestöstä hyväksyi ammattiliittojen torstaina 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 405 henkilöä, jotka edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 15.–20.12.2023 ja sen virhemarginaali on noin 2,0 %-yksikköä molempiin suuntiin.
SAK:n vero-ohjelman tavoitteena on toimia avauksena ja ohjenuorana aiheesta käytävään keskusteluun. Ohjelmassa käydään läpi kaikki verotuksen osa-alueet ja tarjotaan ratkaisuja verojärjestelmän kehittämiseen.
SAK:n mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verotukseen. SAK:lle tärkeitä tavoitteita ovat myös reilu tulonjako ja ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät verokysymykset.
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Ilmastotoimia tekevien SAK:laisten työpaikkojen osuus on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2019 vastaava osuus oli 44 prosenttia.
12:sta sak:laisilla aloilla työskentelevän pienipalkkaisen työntekijän haastattelu toimeentulovaikeuksista ja siitä, miten he pyrkivät tilannettaan rakotmaan.