Innohaukka™-selvityksessä kartoitettiin syksyllä 2010 maaseudulla toimivia innovatiivisia ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä, jotka voivat olla esikuvina sekä jo olemassa oleville toimijoille että innovaatio- ja yritystoiminnasta maaseutuympäristössä kiinnostuneille.

1. 04
innohaukka™
CLEANTECH
kuva: Jaakko Jaskari
KUKA
Nimi: Daniel Salonen
Ikä: 20
Koulutus: Automaatioasentaja,
Lohjan Ammattioppilaitos 2009
Ammatti: Tekninen asiantuntija, yrittäjä,
Amotec Oy
(yksi kolmesta perustajaosakkaasta)
Erikoistuminen: Sähköajoneuvosovellukset, poltto-
moottoriautojen muuntaminen
sähköautoiksi
Paikkakunta: Karjalohja
INNOVAATIO
Mikä:
Uudentyyppinen, tehokkaampi akkujärjestelmä.
Tehtävä:
Korvata sarjaan kytketty akusto yksinkertaisemmalla järjestelmällä. Tämä piden-
tää akuston käyttöikää, koska sen varautumis-purkautumisprosessia on helpompi
kontrolloida ja tekee ongelmallisesta ja kalliista akkujenhallintajärjestelmästä
tarpeettoman.
Kohteet:
Erityisesti sähköautot, mutta myös lukuisia muita sovelluksia, joissa nyt tarvitaan
monia akkuja (yli kymmenen) yhden tai muutaman sijasta.
Liiketoimintaulottuvuus:
Nykyisiä tehokkaammalle, kestävämmälle ja edullisemmalle akustolle on loputon
määrä sovelluksia. Toimivaksi todistettu uusi teknologia on välittömästi myytävis-
sä tai lisensioitavissa useammalle eri taholle.
Kimmoke:
Halu rakentaa akustoltaan kestävämpi ja edullisempi sähköauto.
Eettinen hyöty:
Mahdollistaa ympäristöystävällisen sähköenergian käytön monissa kohteissa, jois-
sa se on tänä päivänä hankalaa ja/tai kallista tai ei lainkaan mahdollista akkuihin
ja niiden hallintaan liittyvien ongelmien takia.

2. 04
innohaukka™
CLEANTECH
Vähemmällä
enemmän
Sähköautoharrastus johdatteli karjalohjalaisen
Daniel Salosen sähkö- ja akkutekniikan
perimmäisten haasteiden pariin. Mikäli hänen
akkuihin liittyvä keksintönsä läpäisee testit, sille voi
löytyä satojen miljoonien eurojen markkinat.
Daniel Salonen ei näe itseään keksijänä vaan
sähköautoalan yrittäjänä, jolla on olemassa
innovatiivinen idea sähköautojen heikon kohdan
– akkujen ja niihin liittyvän hallinnan – paran-
tamiseksi. Salonen on yksi kolmesta perustajasta
ja osakkaasta vuosi sitten perustetussa Amotec
Oy:ssä, joka sekä muuntaa polttomoottorikäyt-
töisiä kulkuneuvoja sähköllä kulkeviksi että
tarjoaa muunnokseen liittyviä asiantuntijapalve-
luja. Tällä hetkellä yhtiötä työllistää pääasiassa
kuva: Jaakko Jaskari
suunnittelurooli EU-hankkeessa, jolla selvitetään
sähköautotuotannon laajamittaista aloittamista
Keski-Pohjanmaalla.
Amotecin muina osakkaina ovat yhtiön
hallinnosta vastaava automaatioinsinööri Mika
Daniel Salonen on nuoresta iästään huolimatta kokenut Laakso sekä myynnistä ja markkinoinnista vas-
sähköautomuunnosten tekijä. taava monitaituri Mika Koskimies. Daniel Sa-
lonen vastaa tekniikasta, joskin hänen mukaansa
sähköautoihin liittyvä teknologia on hyvin tuttua myös molemmille yhtiökumppa-
neille. Yhtiön ensimmäinen tilikausi on vielä kesken, mutta osakkaat ovat pystyneet
jo lähes vuoden elättämään sen liiketoiminnalla itsensä.

3. 04
Kiinnostus herää
Daniel Salonen on koko ikänsä ollut kiinnostunut tekniikasta ja erilaisista laitteista.
Tämän tietäen hänen yläasteen luokanvalvojansa, Santeri Laner, houkutteli nuoru-
kaisen perehtymään sähköautoihin, joista vasta harvat yleensä tiesivät mitään vuonna
2005.
Daniel, joka oli harvaan asuttujen alueiden tapaan ehtinyt perehtyä polttomootto-
riautojen teknologiaan, vaikkei ollut täyttänyt vielä 18 vuottakaan, kiinnostui aihees-
innohaukka™ ta. Yläasteen jälkeen hän jatkoi opintoja sähkölinjalla Lohjan ammattioppilaitoksessa
CLEANTECH
valmistuen sieltä keväällä 2009 automaatioasentajaksi.
Opintojen ohessa Daniel perehtyi entistä enemmän sähköautoihin ja erityisesti
polttomoottoriautojen muuntamiseen sähköautoiksi. Kuultuaan entiseltä luokanval-
vojaltaan Sähköautot – Nyt! -yhteisöstä, hän meni mukaan sen toimintaan syksyllä
2007. Yhteisössä Daniel otettiin iloisesti vastaan, sillä hän oli yksi harvoista var-
haisista yhteisöaktiiveista, jolla oli tuoretta, koulutuksen tuomaa tietoa sähkö- ja
automaatioasennukseen liittyen.
Yhteisön kautta Salonen pääsi mukaan lukuisiin muunnossähköautoprojekteihin.
Hän onkin nuoresta iästään huolimatta yksi niistä harvoista suomalaisista, jotka ovat
menestyksekkäästi muuntaneet useita poltto-
moottoriautoja sähköautoiksi. Daniel myös tun-
tee muunnostyöhön ja yleensä sähkön käyttöön
auton voimanlähteenä liittyvät haasteet. Säh-
köautopiireissä hänet tunnetaan miehenä, joka
”puhuu vähemmän ja tekee enemmän”.
Toimintakenttä
Salosen keksintö liittyy akkuteknologiaan ja
akustoihin. Tarkemmin on kyse akkujärjestel-
mästä, jota käytetään sähköauton energiavarasto-
na, joskin keksintöä voi hyödyntää myös muissa
kohteissa, joissa tarvitaan akkuja. Tällä hetkellä
kuva: Jaakko Jaskari
markkinoilla olevissa sähköautoissa olevat akku-
järjestelmät komponentteineen – mahdollisesti
itse akkuja lukuun ottamatta – ovat autonvalmis-
tajien itsensä tekemiä. Esimerkiksi Tesla Motors
käyttää Panasonicin akkuja, mutta akkujärjestel-
Salonen ja muunnossähköauton akusto hallinta-
mä on Tesla Motorsin itsensä kehittämä.
järjestelmineen.
Lisäksi markkinoilla on muutamia valmiita
akkujärjestelmiä ja niiden kokoamiseen tarvittavia komponentteja niitä varten, jotka
haluavat joko rakentaa itse sähköauton tai muuntaa polttomoottoriauton sähköautok-
si. Itserakentajat tosin suosivat yleensä akkujärjestelmän hankkimista komponenttei-
na, koska se tulee edullisemmaksi.
Salosen keksintö asettuu tähän kenttään. Olemassa olevista ratkaisuista sen
erottaa muista tunnetuista valmistajista täysin poikkeava lähestymistapa akkujärjes-
telmiin liittyviin haasteisiin.
Akkutekniikan haasteet sähköauton näkökulmasta
Akkujen keskeisenä haasteena sähköautojen näkökulmasta nähdään usein niiden
huono energiatiheys suhteessa nyt käytössä oleviin polttoaineisiin. Nykyaikaisen
litium-ioniakun energiatiheys (Wh/kg) on suunnilleen sadasosa bensiinin vastaa-
vasta. Vielä laajalti käytössä olevilla lyijyakuilla tilanne on vielä huonompi. Käytän-
nössä tämä tarkoittaa sitä, että kilossa bensiiniä olevan energiamäärän varastointiin

4. 04
tarvitaan sata kiloa akkuja.
Akkujen teho suhteessa painoon on kuitenkin parantunut koko ajan puolittuen
suunnilleen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ei ole mitään syytä uskoa, ettei
tämä kehitys jatkuisi myös tulevaisuudessa. Tämän lisäksi polttomoottori vaihteis-
toineen ja muine komponentteineen painaa olennaisesti enemmän kuin sähköinen
vaihtoehto. Vastoin yleistä käsitystä sähköautomuunnos ei välttämättä nosta auton
painoa merkittävällä tavalla. Alkujaan sähköisiksi suunnitelluissa ajoneuvoissa
innohaukka™ paino-ongelma voidaan ratkaista erilaisella suunnittelulla ja hyödyntämällä raken-
CLEANTECH
teissa metallia kevyempiä komposiittimateriaaleja.
Todellinen haaste on akkujen kestävyys. Akkujen yksi lataus- ja tyhjennyskerta
tunnetaan termillä sykli. Kytkentätavoista, akustosta ja käytetystä akkujen hallinta-
järjestelmästä riippuen akkujen syklien määrä
vaihtelee. Tesla Motors takaa autojensa akus-
toille vain 400 sykliä, muilla valmistajilla luvut
liikkuvat 700–1000 syklin välillä. Jos ajoneuvo
kulkee yhdellä latauksella 130–150 kilometriä
(Teslalla pidempi kantama) tämä tarkoitta sitä,
että akusto on vaihdettava hieman yli 100 000
kilometrin jälkeen, mikä nostaa olennaisesti
sähköautoiluun liittyviä kustannuksia pidem-
mällä tähtäimellä. Yksittäisen akun kennot la-
tautuvat ja purkautuvat eri tahtiin, mikä johtaa
ajan kuluessa vielä lyhyempään ajomatkaan per
lataus. Mitsubishi on testannut uuden i Mie-
vinsä akustoa ja todennut akuston kapasiteetin
alentuneen 1000 syklin jälkeen 84 prosenttiin
alkuperäisestä.
kuva: Jaakko Jaskari
Akuston lataus- ja purkuprosessia valvo-
maan tarvitaankin mikroprosessorilla varustet-
tu akkujenhallintajärjestelmä eli BMS (Battery
Management System), joka myös valvoo
”Miksi asiat pitäisi tehdä myös akkujen lämmönvaihtelua. Akkujen
ylikuumeneminen voi johtaa vaaratilantei-
monimutkaisesti, jos ne voi siin. Tekniikan kehityksestä huolimatta hyviä
akkujen hallintajärjestelmiä on markkinoilla
tehdä yksinkertaisesti.” vähän. Jokaiseen akkuun on lisäksi kytkettävä
erilliset komponentit, jotka huolehtivat niiden
–daniel salonen
latautumisesta. Kytkentöjen suuri määrä tekee
järjestelmän kokoamisesta työlään prosessin, jossa virheisiin ei ole varaa. BMS voi
kaksinkertaistaa akuston hinnan, joka taas muodostaa keskeisen osan sähköautojen
hinnasta.
Kohti selkeämpää ratkaisua
Orastavassa sähköautoteollisuudessa huomio on kiinnittynyt paremman akkujen-
hallintajärjestelmän luomiseen, mutta Daniel Salonen kertoo jo pitkään pohtineensa
sitä, miten koko BMS:stä pääsisi eroon. Ensimmäinen idea ratkaisusta alkoi syntyä
hänen mielessään puolitoista vuotta sitten.
Yksittäisen kennon virranhallinta on haasteellista, puhumattakaan sadoista
sarjaan kytketyistä kennoista. Jos nykyistä akkujärjestelmää yksinkertaistetaan,
monimutkainen akkujen hallintajärjestelmä ei myöskään ole tarpeen. Muutos tekee
akuston syklien hallinnasta olennaisesti helpompaa ja lisää samalla syklien määrää
– siis akuston kestävyyttä.

5. 04
Daniel Salosen tekemät selvitykset sekä laskelmat osoittavat, että tämä on mah-
dollista. Hän ei halua tässä vaiheessa paljastaa keksintönsä yksityiskohtia, koska
uuteen teknologiaan liittyvä patentointiprosessi on kesken. Huolimatta siitä, että
maailmalla panostetaan jatkuvasti suuria summia parempaan akkuteknologiaan,
kukaan ei hänen tietojensa mukaan ole kehittämässä samanlaista ratkaisua. Talo-
udellisten resurssien vähäisyyden takia, Salonen kumppaneineen ei ole kunnolla
päässyt testaamaan ideoimaansa järjestelmää. Ensimmäiset testit tulevan järjestel-
innohaukka™ män ”pienoismallilla” ovat kuitenkin suunnitteilla.
CLEANTECH
Projektin eteneminen ja rahoitus
Daniel Salonen on yhtiökumppaneineen aikanaan saanut starttirahaa yhteisen
yrityksensä Amotecin perustamiseen, jonka suojissa uutta keksintöä kehitellään. He
ovat lisäksi saaneet alustavan lupauksen pääsystä mukaan Keksintösäätiön Tuote-
väylä-palveluun, jonka avulla voitaisiin kustantaa patentointiprosessi.
Ensimmäinen yhteys patenttitoimistoon otettiin jo ennen kesää, mutta asia ei
edennyt lähes kahteen kuukauteen, kun toimisto meni kesäksi kiinni. Tuoteväy-
läprosessi on myös edelleen kesken. Salosen esittämä teknologia on laadultaan niin
uutta, että sen arviointiin on vaikea löytää osaavaa tahoa.
Salonen on ollut yhteydessä Tekesiin, josta saattaisi olla mahdollista saada
rahoitusta lisäselvityksen tekemiseen, joka edelleen ehkä mahdollistaisi prototyy-
pin edellyttämän rahan saamisen. Danielin arvion mukaan toimiva prototyyppi
maksaisi ainakin 500 000 euroa.
Vaihtoehtona olisi yksityisen rahoituksen hankkiminen, mutta Salonen kump-
paneineen on huolissaan neuvotteluasemastaan sen osalta. Ilman toimivaa proto-
tyyppiä neuvotteluja on hankala käydä ja taustalla olevan teorian paljastaminen
ulkopuolisille tahoille voisi helposti johtaa sen menettämiseen kokonaan. Samanai-
kaisesti kello tikittää. Esimerkiksi Yhdysvalloissa nykyinen hallinto lupasi jo vuosi
kuva: Jaakko Jaskari
sitten presidentti Barack Obaman johdolla investoida 1,5 miljardia dollaria (noin
1,14 miljardia euroa) parempien akkujen kehittämiseen sähköajoneuvoihin.
LINKIT:
http://www.amotec.eu
http://www.sahkoautot.fi
http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2010/09/keski-pohjanmaalle_
pohjustetaan_sahkoautoteollisuutta_1997538.html
http://www.lansi-uusimaa.fi/Uutiset/Paivan-Puheenaihe/Daniel-Salonen-
Karjalohjalta-tekee-tanskalaisesta-Audista-sahkoauton
http://www.ev-info.com/en/home.html
http://www.teslamotors.com
http://www.mitsubishi-motors.com/special/ev
http://www.greencarcongress.com/2008/05/the-battery-pac.html
http://www.nissanusa.com/leaf-electric-car/index#/leaf-electric-car/index
http://fi.wikipedia.org/wiki/Akku
http://fi.wikipedia.org/wiki/Litiumioniakku
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16792/Koukkula%20
Veli.pdf
http://www.alternative-energy-news.info/technology/battery-power

6. 04 S
SWOT: Uusi akkuteknologia
W
Auttavat tekijät Haittaavat tekijät
Vahvuudet Heikkoudet
• Poikkeuksellinen lähestymistapa • Vaatii melko paljon tuotekehitys-
ja ratkaisu yleisesti tunnettuun tä, vaikka järjestelmän keskeiset
innohaukka™
Sisäiset tekijät
tekniseen ongelmaan komponentit perustuvat pääosin
olemassa olevaan teknologiaan
CLEANTECH • Yksinkertaistaa akuston sähköistä
ja mekaanista rakennetta sekä • Käyttöönotto edellyttää nyt
pidentää sen käyttöikää käytössä olevien järjestelmien
kokonaisvaltaista muuttamista
• Vähentää akkujärjestelmän
kokoonpano- ja valmistuskustan- • Tekijöiden rajalliset taloudelliset
nuksia resurssit
• Tekijöiden vahva asiantuntemus
O T
Mahdollisuudet Uhat
• Voi mullistaa koko sähköautoteol- • Muut, nopeammin markkinoille tu-
Ulkoiset tekijät
lisuuden tekemällä sähköautoista levat ratkaisut samaan ongelmaan
paremmin kilpailukykyisiä poltto-
moottoriautojen kanssa • Liian suuri muutos nyt käytössä
olevaan teknologiaan nähden
• Hyödynnettävissä monissa sähköllä
toimivissa laitteissa ja järjestelmissä • Aluksi kalliit toteuttamiskustan-
nukset
• Maailmanlaajuinen markkinapoten-
tiaali
Suhteet innovaatiojärjestelmään
Daniel Salonen on yhtiökumppaneineen ollut yhtey- toimialalla. Salonen kritisoi myös sitä, että myönnet-
dessä suomalaiseen innovaatiojärjestelmään usealla tävät tukia voi pääsääntöisesti käyttää vain alihankin-
eri tavalla ja selvittänyt myös EU-rahoituksen mah- taan ja tukien 30 prosentin omavaraosuutta, jota hän
dollisuutta erään Amotecin projektin kautta saamansa pitää aloittavalle innovaatioyritykselle korkeana.
kontaktin avustamana. He pitävät järjestelmää toi- Salosen tekemä keksintö on luonteeltaan sellainen,
saalta hyvänä, mutta toisaalta myös byrokraattisena ja että innovaatiojärjestelmästä on vaikea löytää sopivaa
hidasliikkeisenä. Siksi he ovat viime aikoina pohtineet tukea sen edelleen kehittämiseksi ja kaupallistamisek-
yhä enemmän yksityisten rahoituskanavien käyttöä si. Prototyypin kehittäminen suhteessa potentiaalisiin
sekä keksintöön liittyvän tuotannon, myynnin ja markkinoihin ei ole kallista, mutta sen hinta on abso-
markkinoinnin ulkoistamista, jolloin heille jäisi vain luuttisesti melko korkea. Se, että keksintö liittyy ak-
siihen liittyvä tuotekehitys ja tekijänoikeuksien tuomat kuteknologiaan, jossa kaikki – siis myös mahdolliset
lisensiointimaksut. kilpailevat projektit – etenevät tällä hetkellä maailmal-
Nykyinen innovaatiojärjestelmä on heidän mieles- la suhteellisen nopeasti, ei helpota tilannetta. Kuten ei
tään vaikea hahmottaa. Pelkästään oikeiden yhteyden- sekään, että asianomaisen teknologian asiantuntijoita
ottotahojen etsimiseen kuluu paljon aikaa, mikä on on Suomessa vähän ja ainakin osa heistä potentiaalisia
erityisen haastavaa miehille, jotka yrittävät samalla kilpailijoita.
elättää itseään toimimalla yrittäjinä vastasyntyneellä
Lisätietoja:
Daniel Salonen, daniel.salonen@amotec.eu, +358 40 9614125
Petteri Harjula, petteri.harjula@nikola.fi, +358 40 545 1919