PäIvi Uljaan puheenvuoro hyvinvointivaltion historiasta ja pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon johtaneesta politiikasta

2. Torpparivapautus . Berverly Silver ja Giovanni Arrighi ovat tutkineet kirjassaan The Chaos and Governance in the Modern Worldsystem aina 1600-luvulta lähtien eri valtioiden valtasuhteissa tapahtuneiden muutosten oireita ja syitä. Tutkimuksensa perusteella he ovat kiteyttäneet murroksille tunnusomaisia ominaisuuksia ja prosesseja, jotka ovat olleet yhteydessä valtioiden keskinäissuhteiden uudelleenryhmittymisissä. Silver ja Arrighin analyysin mukaan murroksen taustana ovat mm. kulloinkin hegemonisen valtion tuotannollisen mallin vanheneminen, tuloerojen kasvu ja siitä aiheutuvat sosiaaliset ongelmat ja konfliktit, jotka nousevan hegemonisen valtion systeemi kykenee ratkaisemaan aiempaa systeemiä paremmin. Torpparivapautus oli avain taloudellisen tuottavuuden kasvattamiseen uudessa maailmankaupan tilanteessa, uudessa itsenäisessä valtiossa. Vapaakaupan halpa vilja oli osoittautunut suureksi yhteiskunnalliseksi riskiksi eivätkä suurtilojen karjataloussuuntaus ja kartanotalouden maiden huono käyttöaste mahdollistaneet ruokaomavaraisuutta kasvaneelle väestölle. Väestökasvu oli lisännyt maannälkää ja sitä torpparivapautus tyydytti ainakin jonkin verran. Katse kääntyi siksi maanviljelyyn, että eräänä syynä sisällissodan syntyyn nähtiin nälänhätä, joka taas oli johtunut siitä, ettei kotimainen viljanviljely suurtiloilla kyennyt kriisien aikana turvaamaan ravintoa kansalaisilleen. Suomen koko leipäviljasta oli tuotu enemmän kuin puolet Venäjältä, mutta vallankumouksen jälkeen tuonti tyrehtyi kokonaan.

3. T orpparivapautus oli valtava maareformi. Lunastetut alueet käsittivät n. 900 000 hehtaaria. Kun otetaan huomioon myös muut lait, nousi itsenäisiksi muodostettujen tilojen määrä 126 000. Torppia oli eniten Lounais-Suomessa ja vähiten Kaakkois-Suomessa sekä Lapissa. Torppia itsenäistettiin 66 084 ja mäkitupa-alueita 24 271. Venäjän viljasta viljatulleihin, maannälän osittainen tyydyttäminen, pienviljelykseen perustuva ruokaomavaraisuus ja edullinen työvoima muodostivat seuraavan jakson hegemonian yhteyden. Muutos ei kuitenkaan syntynyt niin, että maan johtavat ajattelijat kokoontuivat rauhassa analysoimaan tilannetta, vaan pakon edessä kansan ollessa Suomessa ja muualla maailmalla kaduilla ja veren virratessa. Suomessa ei siirrytty kapitalismista sosialismiin, mutta jonkinlainen tasoittava korjausliike kyllä tapahtui. Se mahdollisti osalle väestöä paremmat mahdollisuudet elättää itsensä ja ottaa laajempaan ja tehokkaampaan hyötykäyttöön maa-alueet. Karu ja kauhistava prosessi näyttäisi tuottaneen jotenkin aiempaa toimivamman yhteiskunnan.

10. Ankaraa taistelua valtion roolista 1953-1963 Helsingin Sanomat 11.2.1956 Pääkirjoitus Säännöstelyn seurauksia Artikkelissa pohditaan palkkatilannetta ym. ”niin kuin tunnettua ovat subventioihin käytetyt miljardit lisänneet valtion menoja ja sitä tietä kansalaisten verorasitusta. Jo kaksi kertaa on osakeyhtiöiden muiden yhteisöjen tuloverotusta korotettu 32%:sta 38:iin ja omaisuusvero 8%:sta 10%:iin. Luonnollisille henkilöille on myönnetty alennuksia vain asteikkojen alapäässä. Tässä ilmenee ryhmäpyrkimys, joka liittyy muihin yhteiskuntaan pesiytyneisiin ryhmäpyrkimyksiin. Pyritään eräiden ryhmien kannettavaksi sälyttämään menoja, jotka aiheutuvat toisten ryhmien suosimisesta. Tähän sisältyy selvästi pyrkimys eri yhteiskuntaryhmien tulojen ja varallisuuden tasaamiseen verotuksen avulla. Sillä tavoin on loitonnuttu verotuksen alkuperäisestä tarkoituksesta, joka oli valtionhallinnon välittömien kustannusten peittämiseen tarvittavien varojen hankinta

13. Kansalaistoimintaa

18. Tutkimustilastoa

22. Töihin menoikä/rahaa kotiin

24. Ay-aktiivisuus/elatusvelvollisuuden käsitys

26. Helsingin Sanomat 17.2.1962 Pääkirjoitus Vanha lähti "Eikä sosiaalisen lainsäädännön tavoitteekseen ottaneella vasemmistoenemmistöisellä eduskunnalla, vaikka se ei saanutkaan kaikkea mitä olisi halunnut ole suremisen aihetta ...Eläkelain aikaansaamista pitivät muutkin eduskuntaryhmät välttämättömän kiireellisenä... Muista sosiaalisen lainsäädännön alaan kuuluvista uudistuksista mainittakoon kansaneläkelain ja sotavammalain muutokset, työtekijäin vuosilomalain uudistaminen, työttömyysvakuutus- ja työttömyyskorvauslait ja rinnan näiden kanssa säädetty uusi työnvälityslaki, metsä- ja uittotöiden minimipalkkalaki, erityislapsilisät, laki lapsiperheiden asumistuesta, ja raittiushuoltolaki joten luettelo on kunnioitettavan pitkä. Muina tärkeinä lakeina artikkelissa mainitaan monia pitkään vireillä olleita lainsäädäntötöitä kuten vesilainsäädännön uudistus, tekijänoikeuslaki, kirjastolaki, metsästyslaki, palolaki, tuberkuloosilaki …Tärkeimpänä asiana lehti näki liittymisen Eftaan. "Hajaantuneen eduskunnan työssä on siten loppujen lopuksi ollut paljon tunnustusta ansaitsevaa, jos myös sellaista mikä ei kestä arvostelua ennen kaikkea valtion taloudenhoidon ja elinkeinoelämän kannalta. Eduskuntatyön rasituksena on ollut vasemmistopuolueiden keskinäinen kilpailu, jossa kommunistit suurimpana ryhmänä ovat parhaansa mukaan pitäneet huolta asiallisten näkökohtien syrjäyttämisestä, mutta syytä on ollut muissakin ryhmissä ja varsinkin maalaisliiton johtamissa vähemmistöhallituksissa, jotka eivät vähimmässäkään määrin kyenneet eduskunnan työtä ohjaamaan eivätkä sitä todenteolla yrittäneetkään tietäen tiukan paikan tullen kuitenkin saavansa eduskunnalta luottamuslauseen kommunistien avulla.