Haavoittuvien ryhmiin kuuluvien ihmisten turvallisuus Mitä tiedämme?
Webinaari: Arjen turvallisuus
29.9.2021
Raportti on julkistettu: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163204
Pasado y presente de la cultura del diseño.pdfMariana Salgado
Esta presentación la hice en el 2023 para competir por un puesto de profesora para la Universidad de Aalto, en Finlandia. El título me fue dado. Esta es la traducción, la charla original fue en inglés
Esta presentación fue una charla magistral para ILA23, el evento de diseño de interacción más importante de latinoamerica. Esta vez se hizo en La Plata, Argentina y estuvo organizada por IXDA.
La presentación identifica diferentes tipos de investigación en diseño, presentando el podcast como ejemplo. También reivindica la oralidad y la escucha al otre como manera de entendernos mejor y crear comunidad en el mundo hispano y luso parlante.
Desentrañando la investigación en diseño.pdfMariana Salgado
Esta presentación es sobre la investigación en diseño, explicando las diferencias entre investigación a través del diseño, sobre el diseño y para informar el diseño. El caso que presento es el podcast y explico qué tipo de investigación hago a través del trabajo de hacer podcast. Esta presentación fue hecha para la Universidad de Santo Tomás, en Bogotá Colombia, en Octubre 2023. El evento era un Encuentro de investigación en diseño.
Tejiendo creatividad: aventuras del diseño entre hilos y territorios .pdfMariana Salgado
Esta charla tuvo lugar en la Universidad del Norte, Barranquilla, Colombia. 21.9.2023.
Es sobre el trabajo de colaboración entre diseñadores colaborando con comunidades indígenas y cómo contribuye esto a mi trabajo como diseñadora en el sector público en Finlandia.
Un viaje a través de las múltiples rutas de investigación en diseño es el título de esta charla. Fue la charla magistral del 5to Encuentro de la Red Académica de diseño. 28.9. 2023 en Medellín, Colombia. En esta charla se identifican la investigación a través del diseño, sobre el diseño y para informar el diseño. Mostré proyectos diferentes en los que participé con diferentes roles en diferentes momentos.
From participation to policy: how design helps citizens shape immigration? It was the title of this presentation on the 15.9.2023, in the conference Legal Design. In this presentation, you will get a behind-the-scenes look at the real-life design work carried out for the preliminary studies of Finland's forthcoming immigration law, the Aliens Act. The project took place at the Department of Immigration within the Ministry of the Interior from 2021 to 2023, and it has been recently published and can be accessed here: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164810. .
Throughout the process, we integrated service design approaches at both operational and strategic levels, and during this presentation I will open up about my experience as designer. My aim was to have an open and honest conversation about the challenges of using participatory practices in lawmaking, using this case study as a prime example.
I explore how design could play a pivotal role in creating a more inclusive and citizen-centered approach to shaping immigration policy.
Pasado y presente de la cultura del diseño.pdfMariana Salgado
Esta presentación la hice en el 2023 para competir por un puesto de profesora para la Universidad de Aalto, en Finlandia. El título me fue dado. Esta es la traducción, la charla original fue en inglés
Esta presentación fue una charla magistral para ILA23, el evento de diseño de interacción más importante de latinoamerica. Esta vez se hizo en La Plata, Argentina y estuvo organizada por IXDA.
La presentación identifica diferentes tipos de investigación en diseño, presentando el podcast como ejemplo. También reivindica la oralidad y la escucha al otre como manera de entendernos mejor y crear comunidad en el mundo hispano y luso parlante.
Desentrañando la investigación en diseño.pdfMariana Salgado
Esta presentación es sobre la investigación en diseño, explicando las diferencias entre investigación a través del diseño, sobre el diseño y para informar el diseño. El caso que presento es el podcast y explico qué tipo de investigación hago a través del trabajo de hacer podcast. Esta presentación fue hecha para la Universidad de Santo Tomás, en Bogotá Colombia, en Octubre 2023. El evento era un Encuentro de investigación en diseño.
Tejiendo creatividad: aventuras del diseño entre hilos y territorios .pdfMariana Salgado
Esta charla tuvo lugar en la Universidad del Norte, Barranquilla, Colombia. 21.9.2023.
Es sobre el trabajo de colaboración entre diseñadores colaborando con comunidades indígenas y cómo contribuye esto a mi trabajo como diseñadora en el sector público en Finlandia.
Un viaje a través de las múltiples rutas de investigación en diseño es el título de esta charla. Fue la charla magistral del 5to Encuentro de la Red Académica de diseño. 28.9. 2023 en Medellín, Colombia. En esta charla se identifican la investigación a través del diseño, sobre el diseño y para informar el diseño. Mostré proyectos diferentes en los que participé con diferentes roles en diferentes momentos.
From participation to policy: how design helps citizens shape immigration? It was the title of this presentation on the 15.9.2023, in the conference Legal Design. In this presentation, you will get a behind-the-scenes look at the real-life design work carried out for the preliminary studies of Finland's forthcoming immigration law, the Aliens Act. The project took place at the Department of Immigration within the Ministry of the Interior from 2021 to 2023, and it has been recently published and can be accessed here: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164810. .
Throughout the process, we integrated service design approaches at both operational and strategic levels, and during this presentation I will open up about my experience as designer. My aim was to have an open and honest conversation about the challenges of using participatory practices in lawmaking, using this case study as a prime example.
I explore how design could play a pivotal role in creating a more inclusive and citizen-centered approach to shaping immigration policy.
Durante el año 2017 hicimos un trabajo de prospectiva para pensar el futuro de una asociación multicultural basada en Finlandia: Ninho. Este trabajo lo hicimos con Andrea Botero.
Este fue una de las charlas principales en el Congreso Forma, en junio 2023, La Havana, Cuba. Esta charla cuenta y analiza dos casos de diseño de políticas públicas hechos en el Ministerio del Interior, en Finlandia. Luego, propone cual puede ser el rol del diseño en la creación de leyes.
Diseño, educación y políticas públicas.pdfMariana Salgado
Esta charla fue una de las charlas principales en el Foro de Diseño, los diseños y sus contextos en junio 2023. Esta charla antecedió a un panel sobre Diseño y políticas públicas que moderó Mariana Salgado y que prontamente será publicada como podcast en Diseño y diáspora.
Esta charla fue hecha en el Museo Urbano Interactivo del Tec de Monterrey, en Puebla, en junio 2023. La charla responde a la pregunta: de qué hablamos cuando hablamos de diseño feminista? Y lo hace analizando casos y entrevistas del podcast Diseño y diáspora. Esta charla precedía un panel sobre Resistencia feminista, que pueden escuchar como parte del podcast Diseño y diáspora. https://disenoydiaspora.org/434-resistencia-feminista-mexico-en-vivo-con-julieta-caballero-huelgas-ximena-garcia-ortega-regina-garcia-ortega-y-estefania-farias-guevara/
En esta charla presento el podcast Diseño y diáspora, su contenido y las prácticas alrededor de producir un podcast en diseño social. También propongo que tenemos que crear archivos para cuidar y proteger las historias de diseño de hoy. Los archivos orales de historia de diseño están en manos de podcasteres, o de empresas grandes que no prestan atención a su contenido y que pueden cambiar sus condiciones en cualquier momento.
Diseño, educación y políticas públicas.pdfMariana Salgado
Esta charla tuvo lugar en Puebla, México. Seguida de un panel sobre Diseño y políticas públicas. 23.6.23
8vo Foro de Diseño organizado por Comaprod. https://www.comaprod.com/eventos/octavoforo/
Uso del podcast en la educación en diseño.pdfMariana Salgado
Esta es una presentación y un taller sobre el uso del podcast en la educación en diseño. Este taller fue llevado a cabo en junio 2023 en Puebla con 5 universidades. El blog sobre el tema es: https://disenoydiaspora.org/blog/uso-del-podcast-en-la-educacion-en-diseno-un-taller-para-repensar-nuestras-colaboraciones/
The role of design in immigration policy work.pdfMariana Salgado
The role of design in immigration policy work. This was the title of a talk done for the University of Gothenburg, in Sweden. 2023. This is the presentation of Mariana's work in the Ministry and some reflections on the role of designers.
This presentation was done for the Network of designers working for the government. 2023. Online event. The topic of the event was services in different languages
Durante el año 2017 hicimos un trabajo de prospectiva para pensar el futuro de una asociación multicultural basada en Finlandia: Ninho. Este trabajo lo hicimos con Andrea Botero.
Este fue una de las charlas principales en el Congreso Forma, en junio 2023, La Havana, Cuba. Esta charla cuenta y analiza dos casos de diseño de políticas públicas hechos en el Ministerio del Interior, en Finlandia. Luego, propone cual puede ser el rol del diseño en la creación de leyes.
Diseño, educación y políticas públicas.pdfMariana Salgado
Esta charla fue una de las charlas principales en el Foro de Diseño, los diseños y sus contextos en junio 2023. Esta charla antecedió a un panel sobre Diseño y políticas públicas que moderó Mariana Salgado y que prontamente será publicada como podcast en Diseño y diáspora.
Esta charla fue hecha en el Museo Urbano Interactivo del Tec de Monterrey, en Puebla, en junio 2023. La charla responde a la pregunta: de qué hablamos cuando hablamos de diseño feminista? Y lo hace analizando casos y entrevistas del podcast Diseño y diáspora. Esta charla precedía un panel sobre Resistencia feminista, que pueden escuchar como parte del podcast Diseño y diáspora. https://disenoydiaspora.org/434-resistencia-feminista-mexico-en-vivo-con-julieta-caballero-huelgas-ximena-garcia-ortega-regina-garcia-ortega-y-estefania-farias-guevara/
En esta charla presento el podcast Diseño y diáspora, su contenido y las prácticas alrededor de producir un podcast en diseño social. También propongo que tenemos que crear archivos para cuidar y proteger las historias de diseño de hoy. Los archivos orales de historia de diseño están en manos de podcasteres, o de empresas grandes que no prestan atención a su contenido y que pueden cambiar sus condiciones en cualquier momento.
Diseño, educación y políticas públicas.pdfMariana Salgado
Esta charla tuvo lugar en Puebla, México. Seguida de un panel sobre Diseño y políticas públicas. 23.6.23
8vo Foro de Diseño organizado por Comaprod. https://www.comaprod.com/eventos/octavoforo/
Uso del podcast en la educación en diseño.pdfMariana Salgado
Esta es una presentación y un taller sobre el uso del podcast en la educación en diseño. Este taller fue llevado a cabo en junio 2023 en Puebla con 5 universidades. El blog sobre el tema es: https://disenoydiaspora.org/blog/uso-del-podcast-en-la-educacion-en-diseno-un-taller-para-repensar-nuestras-colaboraciones/
The role of design in immigration policy work.pdfMariana Salgado
The role of design in immigration policy work. This was the title of a talk done for the University of Gothenburg, in Sweden. 2023. This is the presentation of Mariana's work in the Ministry and some reflections on the role of designers.
This presentation was done for the Network of designers working for the government. 2023. Online event. The topic of the event was services in different languages
9. Selvittää eri haavoittuviin ryhmiin kuuluviksi arvioitujen ihmisten
kohtaamia turvallisuushaasteita
Selvityksen tavoitteet
1
10. Selvittää eri haavoittuviin ryhmiin kuuluviksi arvioitujen ihmisten
kohtaamia turvallisuushaasteita
Selvityksen tavoitteet
1
Selvittää heidän kokemaansa turvallisuutta
2
11. Selvittää eri haavoittuviin ryhmiin kuuluviksi arvioitujen ihmisten
kohtaamia turvallisuushaasteita
Selvityksen tavoitteet
1
Selvittää heidän kokemaansa turvallisuutta
2
Löytää ihmislähtöinen näkökulma tulevaisuuden
palveluiden kehittämiseen
3
12. Selvittää eri haavoittuviin ryhmiin kuuluviksi arvioitujen ihmisten
kohtaamia turvallisuushaasteita
Selvityksen tavoitteet
1
Selvittää heidän kokemaansa turvallisuutta
2
Löytää ihmislähtöinen näkökulma tulevaisuuden
palveluiden kehittämiseen
3
Käytimme muotoilun menetelmiä ja periaatteita
13. Lähtötietoja
Turvallisuutta arvioidaan
turvallisuuden eri aspektien kautta:
häiriöt
onnettomuudet
rikosten määrä ja todennäköisyys
turvallisuuden tunne
Eri väestöryhmillä voi olla eroja
avun hakemisen valmiuksien ja
avun saannin osalta
esimerkiksi
onnettomuustilanteissa tai
rikoksen kohdatessa.
Saatavilla olevat mittaristot ja kriteerit eivät ole yhteismitallisia
15. Turvallisuuden kannalta haavoittuvimmassa asemassa arvioitiin olevan seuraavat väestöryhmät
Kirjallisuuskatsaus
maahanmuuttajataustaiset
seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt
vammaiset henkilöt
romanit
erityisen haavoittuvassa asemassa olevat (kuten huostaan otetut) lapset
ja ikääntyneet (kuten muistisairaat) sekä heikossa sosioekonomisessa
asemassa olevat ja syrjäytyneet henkilöt.
16. Turvallisuuden kannalta haavoittuvimmassa asemassa arvioitiin olevan seuraavat väestöryhmät
Kirjallisuuskatsaus
Saatavilla olevan
tiedon perusteella
heillä heikompi
turvallisuustilanne
kuin väestöllä
keskimäärin
maahanmuuttajataustaiset
seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt
vammaiset henkilöt
romanit
erityisen haavoittuvassa asemassa olevat (kuten huostaan otetut) lapset
ja ikääntyneet (kuten muistisairaat) sekä heikossa sosioekonomisessa
asemassa olevat ja syrjäytyneet henkilöt.
17. raha
uskonto
poliisi tai muut
viranomaiset
kamerat ja
valvonta
Mitk
ä
asiat tuovat sinulle t
ä
ll
ä
hetkell
ä
turvallisuutta?
Valitse 3 t
ä
rkeint
ä
.
Merkitse n
ä
ist
ä
kolmesta t
ä
rkein numerolla 1,
seuraava numerolla 2 ja kolmas numerolla 3.
perhe
Oma koulu/ty
ö
paikka
luonto
asuinpaikka koti yhteiskunta
sinun ryhm
ä
si
vapaus
Visualinen kysely
18. Invalidilii
tt
o ry Peliklinikka Romano Missio SOS lapsikylä Moniheli Kadulla tehtyt kyselyt
18
inland design
L
ä
hetimme
400
kysely
ä
j
ä
rjest
ö
jen kautta
Saimme noin
200
vastausta
Sen lisäksi teimme 17 kyselyä kadulla
Visualinen kysely
19. Miksi muotoilun tutkimusmenetelmät?
Saavutettavuus
Mahdollisuus tunnistaa tunteita
Mielikuvituksen aktivointi ruokkimaan tulevaisuuden ajattelua
Koronarajoitusten huomiointi
Mahdollisimman laajan laadullisen tutkimusaineiston keräys
Selvitys ei perustu ainoastaan kirjalliseen aineistoon
Moniäänisyys
Visuaalinen kysely
20. 0
45
90
135
180
Suomi Ruotsi Venäjä Turkki Hindi Korea Venäjän vii
tt
omakieli
4
1
1
1
1
1
2
2
2
3
4
5
6
166
20
Ketk
ä
vastasivat?
0
30
60
90
120
Nainen Mies Muu ei mitään tyhjä
0
18
35
53
70
+65 45-65 30-45 15-30 7-15 ei mitään
0
28
55
83
110
0-20.000 20-50.00050-100.000ei mitään
0
23
45
68
90
Ei peruskoulua Toinen aste Ylempi korkeakoulu ei mitään
26. Olen vanha ja
luotan
yhteiskuntamme.
Luotan heidän
tietotaitoonsa. He
ovat
lahjomattomia..
26
inland design
Toivottavasti
ottavat minut
tosissaan, olen
oikeasti avun
tarpeessa.
Ei omia huonoja
kokemuksia. Tekevät
tärkeää työtä.
Minulla on
positiivisia
kokemuksia
turvallisuusviranom
aisten kanssa
toimimisesta.
VAMMAISET
4
31. 31
inland design
Helposti lähestyttävä, palvelualtis ja luotettava.
Pelko että maailma muuttuu julmempaan suuntaan, minkä seurauksena poliisin on
ylläpidettävä järjestystä nykyistä voimakkaammilla keinoilla. Näissä vastauksissa korostui
toive poliisista vahvana auktoriteettina.
Pelko että poliisi käyttää mielivaltaa tai on aggressiivinen, ja lisäksi poliisille toivottiin
enemmän koulutusta liittyen esimerkiksi tasa-arvoon ja rasismin kitkemiseen.
POLIISI
Entistä ihmisläheisempi ja inhimillisempi viranomainen, joka pitää aina heikomman puolta.
2
3
4
1
Millaisia toivot, ett
ä
turvallisuusviranomaiset ovat vuonna
2030?
32. 32
inland design
Heidän tulisi nähdä kokonaiskuva ja havaita ihmisen avun tarve nopeasti.
He eivät aina ota ihmisen hätää vakavasti.
Työntekijät olisivat rauhallisia, kuuntelevia ja empaattisia.
2
3
4
1
Osaavan kertoa avuntarvitsijalle konkreettisesti, miten tämän
tulee hätätilanteessa toimia.
H
Ä
T
Ä
KESKUS-
TY
Ö
NTEKIJ
Ä
Millaisia toivot, ett
ä
turvallisuusviranomaiset ovat vuonna
2030?
33. 33
inland design
Huoli siitä, että virkailijat eivät osaa huomioida asiakkaan koko elämäntilannetta
riittävällä tavalla.
Yksittäisissä vastauksissa toivottiin muun muassa, että virkailijat eivät arvioisi
asiakkaita ulkoisen olemuksen perusteella.
Tarmokkaita ja tarttuvan ripeästi töihin.
2
3
1
VIRKAILIJA
Millaisia toivot, ett
ä
turvallisuusviranomaiset ovat vuonna
2030?
34. 34
inland design
Rohkea, sitkeä, peloton ja vahva, ja heitä nimitettiin myös sankareiksi, jotka
tulevat apuun ”vaikka läpi harmaan kiven”.
Aina paikalla nopeasti ja että heidän apunsa saavuttaisi kaikki avuntarvitsijat.
2
3
1
Adjektiivit olivat muihin viranomaisiin verrattuna erityisen positiivisia.
PELASTAJA
Millaisia toivot, ett
ä
turvallisuusviranomaiset ovat vuonna
2030?
36. Oletko kokenut kiusaamista,
syrjint
ä
ä
tai h
ä
irint
ä
ä
?
0
28
55
83
110
EI Kyllä ei mitään
Oletko ollut onnettomuudessa,
tapaturmassa tai rikoksen uhri?
Oletko ollut yhteydess
ä
poliisin,
pelastuslaitoksen tai
h
ä
t
ä
keskuksen kanssa?
0
30
60
90
120
EI Kyllä ei mitään (tyhjä)
HUOM! vuoden sisällä
0
35
70
105
140
EI Kyllä ei mitään (tyhjä)
Häirintää ja syrjintää oli viimeisen vuoden aikana kokenut 42,5 % vastaajista
Onnettomuuden tai rikoksen uhrina oli ollut 30 % ja
Turvallisuusviranomaisiin yhteydessä n. 38 %.
37. TAPAHTUMA TAI
TILANNE ILMOITUS
VIRANOMAISELLE
MIT
Ä
ILMOITUKSESTA
SEURASI?
…?
AVUN SAANTI LOPPUTULOS TAI
RATKAISU
KYSYMYS KOKEMUKSISTA
ROMANIT
Tein rikosilmoituksen,
Kaikki oli ok
Poliisi syytti syyttä
Ilmoitin
syrjinnästä. Minua
ei otettu vakavasti.
Minua syytettiin varkaaksi
Väkivaltainen tapahtuma,
itse uhri. Poliisin kutsu
paikalle kesti. Eikä aina saa
paikalle.
.
Sairastuin
vakavasti,
mutta
sain hyvää
hoitoa.
Poliisin tulo ei aina ole tehokasta
Soitin
ambulanssin, tosi
äkkiä tuli.
Ei mitään tapahtunut,
kun ilmoitin murrosta
Rikosilmoitus ei
mennyt eteenpäin
38. Oma ja oman perheen turvallisuus koettiin
pääsääntöisesti paremmaksi kuin muiden ihmisten
turvallisuus.
He itse ja heidän perheensä voivat vaikuttaa
vastaajien omaan turvallisuuteen enemmän kuin
muut ihmiset.
Kaikilla oli sekä hyviä että huonoja kokemuksia
turvallisuusviranomaisista, pääosin hyvä arvosana
viranomaisille ja suhteellisen korkea luottamus
Huolestuttavia kokemuksia olivat ne, jossa ihminen
koki jääneensä yksin turvallisuutta uhanneessa
tilanteessa tai milloin häntä ei ollut uskottu tai
autettu.
Häirintää ja syrjintää kokivat eniten vammaiset
henkilöt, romanit ja seksuaali- ja
sukupuolivähemmistöt, viimeisin ryhmä ollut eniten
yhteydessä viranomaisiin – toisin kuin muut
Perhe ja koti tuovat turvallisuutta kaikille, myös
syrjäytyneille
Yhteiskunta tuo turvattomuutta usealle
Kaikki toivoivat oman viiteryhmän erityistarpeiden
ymmärrystä ja huomiomista sekä helposti lähestyttäviä
ja matalankynnyksen palveluita
Yhdistäviä tekijöitä
39. Tiedän , että
he pitävät
minua B-
luokan
kansalaisena
, hädin
tuskin
ihmisenä
ihmisenä.
Kela,TE-toimisto,
Sosiaalitoimisto
traumoja jäänyt.
39
inland design
Poliisiin en
luota ihan
niin paljon
kuin muihin.
He ovat
ammattilaisia, jotka
osaavat työnsä.
Kun on päihdetausta
niin vanhat
kohtaamiset mm.
poliisin kanssa ovat
olleet ikäviä.
SYRJÄYTYNEET
3,03
.
Koska laitetaan kategoriaan
"varas, nisti, ihmisroska - en
luota ihan niin paljon kuin
muihin.
Epävarmuus miten
viranomainen toimii, jos vaikka
ei tykkää naamasta
42. inland design
Vastaajat kokevat vaikeutta navigoida viranomaispalveluissa
Eri viranomaisten välissä
estämässä putoamista
Tarvitaan enemmän ihmiskeskeisiä palveluita
Nuoriso
neuvoja
Välikäsi/
syrjäytymis-
poliisi
Kokonaiskoor
dinaattori
Yleishenkilö
Monitoimimies
= yhden luukun
palvelu
TULEVAISUUDEN VIRANOMAISIA JA TYÖVÄLINEITÄ
43. 43
inland design
Lasten poliisi
Nuoriso
neuvoja
Lasten
suojelupoliisi
Erityistyöntekijä
Migrin LGTB +
tutkija
Sateenkari
viranomainen
Perheen ja
lapsiongelmia
perehtynyt tukija
(rikostutkija)
Vammaisten
puolustaja
Päihde
poliisi
Ikäviranom
ainen Maahanmuu
ttaja poliisi
Vähemmistöjen
suojelija
Syrjäytymispäällikkö
TULEVAISUUDEN VIRANOMAISIA JA TYÖVÄLINEITÄ
Erityisosaamiselle on tarvetta
44. 44
inland design
Toiveet ihmiskeskeisistä ja helposti lähestyttävistä viranomaisista
Community
Police
Kortteli
poliisi
Kyläpoliisi
Matalan
kynnyksen
apupalvelu
Kehitetään matalan kynnyksen turvallisuuspalveluita
Matalan
kynnyksen
asianajaja
TULEVAISUUDEN VIRANOMAISIA JA TYÖVÄLINEITÄ
45. 45
inland design
Sovittelija
Terapia/hoitokoira
(tai muu lemmikki)
Auttaja
Henkilökohtainen
sosiaalityöntekijä
Hyvinvointiin liittyy paljon ehdotuksia
Elämän
kouluttaja
Oma lääkäri
Liikkuva sosiaalinen
viranomainen-
ensiapu
Ahdistustuki
Syrjäytymisp
äällikkö:
kodittomien
ja nälkäisten
pelastaja
Yksinäisten
yhdistäjä
TULEVAISUUDEN VIRANOMAISIA JA TYÖVÄLINEITÄ
Turvallisuuden juurisyihin tulee puuttua ja turvallisuutta kehittää kokonaisvaltaisesti
46. 46
inland design
Korostettiin miten tärkeää on, että viranomaiset ovat
tehokkaita ja ajan tasalla
Robotiikan
hyödyntäminen
Dronet v. 2020
kuten GPS laitteella
varustetut
lennättävät
"viranomaiset",
nopeat
GPS- paikannukset
Kääntäjäappi
Seurataan, kehitetään ja hyödynnetään uutta teknologiaa
Turvanappi
Pelastaja
skanneri
Turvallisuus
sovellus
Tutka
joka aistii
hädän
Nyt on
kaikenlaisia
välineitä ja
lisää
keksitään
koko ajan
TULEVAISUUDEN VIRANOMAISIA JA TYÖVÄLINEITÄ
48. Käytettävissä oleva tieto jakautuu
yhdenvertaisuuslain syrjintäperusteiden mukaisen syrjinnän, viharikosten ja häirinnän
kokemuksiin
yleisiin turvattomuuden ilmentymiin, kuten rikollisuuteen ja tapaturmiin, jotka eivät
suoraan liity syrjintäperusteisiin, mutta jotka kasautuvat niiden mukaisesti.
Turvattomuuden kasautuminen
Erityisesti tietyt väkivaltakokemukset kasautuvat voimakkaasti.
Suurinta osaa väestöstä ne koskettavat hyvin harvoin ja pieni osa väestöstä kärsii
suurimman osan väkivallasta.
Tämän väestönosan tilanteen ymmärtäminen ja siihen vaikuttaminen vaikuttaa
turvallisuuden kokonaisuuteen suhteellisesti tarkasteltuna hyvin paljon.
51. Suositukset
Ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön ja kokonaishyvinvoinnin edistämiseen on panostettava
Syrjintään on puututtava ja yhdenvertaisuutta edistettävä tehokkaasti
Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeet tulee huomioida toiminnan suunnittelussa
1
2
3
52. Suositukset
Ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön ja kokonaishyvinvoinnin edistämiseen on panostettava
Syrjintään on puututtava ja yhdenvertaisuutta edistettävä tehokkaasti
Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeet tulee huomioida toiminnan suunnittelussa
Sisäisiä koulutuksia tulisi kehittää aineiston pohjalta
1
2
3
4
53. Suositukset
Ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön ja kokonaishyvinvoinnin edistämiseen on panostettava
Syrjintään on puututtava ja yhdenvertaisuutta edistettävä tehokkaasti
Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeet tulee huomioida toiminnan suunnittelussa
Sisäisiä koulutuksia tulisi kehittää aineiston pohjalta
Kysely olisi toistettava vertailevan aineiston saamiseksi
1
2
3
4
5
54. Suositukset
Ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön ja kokonaishyvinvoinnin edistämiseen on panostettava
Syrjintään on puututtava ja yhdenvertaisuutta edistettävä tehokkaasti
Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeet tulee huomioida toiminnan suunnittelussa
Sisäisiä koulutuksia tulisi kehittää aineiston pohjalta
Kysely olisi toistettava vertailevan aineiston saamiseksi
Selvityksen näkökulmaa tulisi laajentaa
1
2
3
4
5
6
55. Suositukset
Ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön ja kokonaishyvinvoinnin edistämiseen on panostettava
Syrjintään on puututtava ja yhdenvertaisuutta edistettävä tehokkaasti
Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeet tulee huomioida toiminnan suunnittelussa
Sisäisiä koulutuksia tulisi kehittää aineiston pohjalta
Kysely olisi toistettava vertailevan aineiston saamiseksi
Selvityksen näkökulmaa tulisi laajentaa
Yhteistyötä eri tutkimustahojen kanssa tulisi vahvistaa
1
2
3
4
5
6
7
56. Lopuksi
Haavoittuviin ryhmiin kuuluvilla ihmisillä aivan
samanlaisia turvallisuustarpeita kuin muillakin
ihmisillä.
Toisaalta sekä tämän kyselyn tulokset että aiemmat
haavoittuvien ryhmien turvallisuutta tai heidän
kokemaa syrjintää ja häirintää koskevat selvitykset
osoittavat, että heillä on myös erilaisia tarpeita.
Näitä ovat esimerkiksi korostunut
oikeussuojan tarve syrjintää ja häirintää
vastaan ja heidän haavoittuvuuksistaan
johtuvien erilaisten tilanteiden ja
ominaisuuksien parempaa ymmärrystä ja
osaamista viranomaisilta.
Kehitettäessä uusia palveluita on
haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten
erilaisten tilanteiden tiedostaminen tie
saavutettavuuteen.
Palveluiden kehittämistyössä on eri
ryhmien tarpeet huomioitava alusta
lähtien, jotta koko väestön on
mahdollista niitä käyttää.
57. Onnistuimme
lähestymään
haavoittuvassa asemassa
olevia ryhmiä.
Tiivistys
Visuaalinen kysely on
onnistunut, koska suurin osa
on vastannut, mikä on
mahdollistanut luovan
lähestymistavan
turvallisuustarpeiden
tutkimiseksi.
Haavoittuvassa asemassa
olevat ryhmät eivät ole
homogeenisia, vaikka
yhtäläisiä tarpeita löytyy.
Vastaajat ovat
huolestuneita siitä, miten
palvelumme vastaavat
heidän erityistarpeitaan.
Palvelumme voisivat olla
ennakoivia ja tukea
kansalaisten hyvinvointia
hyödyntämällä
tulevaisuuden
teknologiaa.
Palveluiden
kehittämistyössä on eri
ryhmien tarpeet
huomioitava alusta lähtien,
jotta koko väestön on
mahdollista niitä käyttää.
Kiitos!
Vastaajat kokevat
vaikeutta navigoida
viranomaispalveluissa ja
toivovat helpommin
lähestyttäviä
viranomaisia.
Yhteiskunta tuo
turvattomuutta monille.
Perhe ja koti tuovat
turvallisuutta.
58. Lisää tietoa tästä tutkimuksesta: mariana.salgado@intermin.fi/ heidi.lempio@intermin.fi
Kiitos!
Selvitys on SMn sivulla-> julkaisut-
>Selvitys haavoittuviin ryhmiin
kuuluvien turvallisuuden
kokemuksista.
59. Ikääntyneet
Suhteellisen suuri vastaajaryhmä
Muiden ihmisten turvallisuus koetaan suhteessa omaan paljon heikommaksi.
Vain pieni osa ikääntyneistä vastaajista oli kokenut häirintää, syrjintää tai kiusaamista.
Selkeästi korkein luottamus viranomaisiin.
Lapset
Vain vähän vastauksia, silti sekä hyviä että huonoja kokemuksia
Erityisesti matalankynnyksen palveluille tarvetta
Maahanmuuttajataustaiset
Vastaajaryhmä oli varsin heterogeeninen, joskin pieni. Vastaajat olivat suhteellisen korkeasti koulutettuja, mutta
matalapalkkaisia.
Rasismi-sana ei juurikaan esiintynyt, siitä huolimatta, että vastaajat edustivat oletetusti pääsääntöisesti niin
sanottuja näkyviä maahanmuuttajia.
Viranomaiset saivat vastaajilta suhteellisen korkean arvosanan
Vastaajilla ei ollut juurikaan kokemuksia turvallisuusviranomaisista, koska turvallisuuteen liittyvistä tapahtumista ei
ole tehty ilmoituksia.
Eri ryhmien kokemuksista
60. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt
Iso osa vastaajista oli kokenut syrjintää, mutta he myös ovat olleet yhteydessä viranomaisiin, toisin kuin moni
muun ryhmän vastaajista.
Heillä on myös suhteellisen korkea luottamus viranomaisiin, mutta myös paljon kritiikkiä esiintyi.
Etenkin transsukupuolisilla henkilöillä oli ollut huonoja kokemuksia turvallisuusviranomaisista.
Oman ryhmän turvallisuus koettiin tässä ryhmässä keskimääräistä heikommaksi.
Syrjäytyneet ja syrjäytymisen vaarassa olevat henkilöt
Suurin ja moninaisin vastaajaryhmä.
Verrattuna muihin vastaajaryhmiin oman ja muiden ihmisten turvallisuus koettiin varsin huonoksi.
Heidän kokemuksensa viranomaisista oli myös heikoin ja arvio oman turvallisuuden kokemuksesta oli matala.
Huomattava osa vastaajista on ollut tapaturman, onnettomuuden tai rikoksen uhri, kolmasosa kokenut
kiusaamista tai syrjintää, mutta vain puolet oli ollut yhteydessä viranomaisiin.
Eri ryhmien kokemuksista
61. Romanit
Vastaajat olivat keskimäärin nuorehkoja ja matalatuloisia. Heillä oli sekä alhainen koulutus- että tulotaso.
Suuri enemmistö oli kokenut syrjintää, kiusaamista tai häirintää.
He antoivat viranomaisille alhaisen arvosanan ja negatiivisissa kokemuksissa toistuu rasismin kokemus.
Toisaalta vastauksissa tuli esille myös hyviä kokemuksia ja luottamusta viranomaisiin.
Toisin kuin muiden ryhmien vastauksissa, romanit valitsivat turvallisuutta luoviksi tekijöiksi kodin ja perheen
lisäksi poliisin ja muut viranomaiset.
Vammaiset henkilöt
Toiseksi suurin vastausryhmistä
Suuri osa oli kokenut syrjintää ja häirintää.
Kokemuksissa näyttäytyi muun muassa saavutettavuusongelmia ja asenneongelmia, jolloin ihmisiä ei ole
otettu vakavasti. Myös päihdekysymykset näyttäytyivät vastauksissa, esimerkiksi sairauden sekoittamista
päihtymykseen. Vastauksissa korostui myös tiedon jakamisen ja vaihtamisen tärkeys viranomaisten kesken.
Eri ryhmien kokemuksista