1. Tervetuloa maailmaan,
jossa et eksy hämäriin pykäliin.
EKONOMINA TYÖELÄMÄÄN Työsuhdejuridiikka

2. Työsuhteen ehtojen määräytyminen
1. Pakottavat lainsäännökset
2. Työehtosopimusten määräykset
3. Työsopimuksen ehdot
4. Tahdonvaltaiset lainsäännökset
5. Hyväksytty tapa tai alan yleinen käytäntö
6. Työnantajan määräykset (direktiovalta)

3. Käytännön
esimerkkejä
työehtojen
soveltamisesta.

4. Määräaikaisen työsopimuksen
päättäminen
Esimerkki
 Kylteri K on 15.3.2012 allekirjoittanut määräaikaisen
työsopimuksen AB Oy:n kanssa ajalle 1.6-30.9.2012.
 Määräaikaisuuden perusteena on vakituisten työntekijöiden kesälomasijaisuus.
 Työsopimuksessa on sovittu 1 kk:n koeajasta sekä irtisanomisehdost
(irtisanomisaika on 1 kk).
 K saa 2.4.2012 paremman työtarjouksen XY Oy:ltä [toistaiseksi voimassa
oleva työsuhde, palkka 1000 € korkeampi], työ alkaisi 1.6.2012.
 Sitooko aiempi, 15.3.2012 allekirjoitettu työsopimus K:ta? Jos sitoo, Kysymys
onko K:lla mahdollisuus kuitenkin irtaantua tästä sopimuksesta?

5. Määräaikaisen työsopimuksen
päättäminen
Vastaus
 Työsopimus sitoo sopimuksen osapuolia jo sopimuksen
allekirjoittamisesta lukien.
 Määräaikainen työsopimus ei ole irtisanottavissa, ellei irtisanomisehdosta ole
osapuolten kesken nimenomaisesti sovittu (työsopimuksessa).
”Tämä määräaikainen työsopimus on irtisanottavissa.”
 Tapauksessa irtisanomisehdosta oli sovittu K:n työsopimuksessa.
K voi irtisanoa työsopimuksen myös jo ennen työnteon aloittamista.
Jos K irtisanoo työsopimuksen viimeistään 30.4.2012 työsopimus päättyy
ennen työnteon aloittamista.
 Koeaikapurkumahdollisuus käytettävissä vasta työnteon konkreettisesta
aloittamisesta lukien!

6. Loppupalkan maksaminen ja
odotusajan palkka
Esimerkki
• Työntekijä X on työskennellyt kokoaikaisena työntekijänä
30.9.2011- 31.3.2012 välisen ajan. Työsopimuksessa on
palkanmaksupäiväksi sovittu kuukauden 15. päivä.
• Milloin X on oikeutettu saamaan loppupalkkansa työsuhteen Kysymys
päättyessä 31.3.2012? Muuttuuko tilanne, jos 31.3.2012 ajoittuisi
viikonlopulle? Onko loppupalkan maksamisesta sovittava
osapuolten kesken vai voiko työnantaja yksipuolisesti päättää
lopputilin maksamisesta?
• Jos työnantaja suorittaa loppupalkan 15.4.2012, tulisiko työnantajan
suorittaa X:lle jotakin ”ylimääräistä”?

7. Loppupalkan maksaminen ja
odotusajan palkka
Vastaus
 Työsuhteen päättyessä katkeaa myös palkanmaksukausi (TSL 2:14).
Työntekijällä on oikeus saada loppupalkka työsuhteen viimeisenä päivänä.
 Palkka on maksettava tai sen on oltava nostettavissa palkan erääntymispäivänä.
 Loppupalkan maksuajankohdasta voidaan kuitenkin sopia toisin,
esim. työsopimuksessa.
”Työntekijän loppupalkka suoritetaan työsuhteen päättymistä seuraavan
työnantajan normaalin palkanmaksun yhteydessä.”
 Jos työnantaja viivästyy palkanmaksussa [ja tämän lisäksi saatava on selvä ja
riidaton eikä kysymyksessä ole laskuvirhe], on työntekijä oikeutettu viivästys-
korkoon maksupäivään asti sekä odotusajan palkkaan, kuitenkin enintään 6
kalenteripäivältä.
 Jos suorituksen viivästyminen on johtunut laskuvirheestä, työntekijän tulee
huomauttaa suorituksen viivästymisestä työnantajalle 1 kuukauden kuluessa
työsuhteen päättymisestä, jolloin työnantajalla on 3 arkipäivää suoritusaikaa.

8. Osa-aikaisen työntekijän oikeus
sairausajan palkkaan
Esimerkki
 A on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa X Oy:hyn, A työskentelee
kuitenkin osa-aikaisena, työsopimuksessa on sovittu, että A työskentelee
2 päivää viikossa.
 Jos A viikolla sairastuu 3 päiväksi, sairastaako hän aina Kysymys
”omalla ajallaan”, vai tuleeko työnantajan maksaa hänelle
sairausajanpalkkaa 2 päivältä?

9. Osa-aikaisen työntekijän oikeus
sairausajan palkkaan
Vastaus
 Ensin on selvitettävä, onko työsopimuksessa tai muutoin sovittu
tarkemmin A:n työpäivistä, vai voiko A päättää työpäivistä haluamallaan tavalla?
 Jos työsopimuksessa on sovittu suoraan, että A työskentelee aina MA ja TI
 jos sairaana MA ja/tai TI, sairausajan palkka on perusteltu.
 Jos A saa itse päättää työpäivistään haluamallaan tavalla, on merkityksellistä,
onko A:lla ennakkoilmoitusvelvollisuutta työpäivistä vai ei?
 jos A on ennakkoilmoitusvelvollinen työnantajalle työpäivistään, saa
sairausajan palkan niiltä päiviltä, joina oli sopinut tulevansa töihin.
 jos A:lla ei ole ennakkoilmoitusvelvollisuutta, maksetaan palkkaa vain
todellisten työpäivien mukaan, ellei vakiintunut käytäntö osoita muuta.

10. Osa-aika työ ja työsopimuksessa
sovittu työaika
Esimerkki
 Työntekijä A:n määräaikaisessa työsopimuksessa on sovittu, että työsuhde on
voimassa 1.1.- 31.8.2012 välisen ajan, työntekijä työskentelee yrityksessä osa-
aikaisena ja A:n työaika on 0-37,5h viikossa.
 Kolmen kuukauden työskentelyn jälkeen työnantaja ei soita A:lle enää uusista
työvuoroista. Siihen asti A on työskennellyt keskimäärin 20 tuntia viikossa.
 Onko A oikeutettu vaatimaan työnantajalta työvuoroja itselleen?
Voiko hän esimerkiksi vedota siihen, että hän on tähän asti Kysymys
työskennellyt aina vähintään 20 tuntia viikossa?
Jos ei, voiko A edes irtisanoa työsopimuksen?

11. Osa-aika työ ja työsopimuksessa
sovittu työaika
Vastaus
 Työntekijä on työsopimuksen perusteella ns. ”tarvittaessa töihin tuleva”.
Työsopimus ei takaa A:lle mitään ”minimityöaikaa” eikä siten myöskään mitään
”minimipalkkaa”. Vakiintuneeseen käytäntöön vetoaminen ei ole mahdollista,
sillä A on työskennellyt yrityksessä tässä suhteessa liian vähän aikaa.
 ”Minimityöaika” kannattaa varmistaa aina työsopimuksessa.
 Työsopimuksen irtisanominen riippuu siitä, onko irtisanomisehdosta sovittu
työsopimuksessa/ onko työnantajan aloitteesta tehdyn määräaikaisen työso-
pimuksen määräaikaisuuden peruste kunnossa.

12. Matka-ajan korvaaminen
Esimerkki
 A työskentelee tilintarkastusyhtiö ABC Oy:ssa kokoaikaisena työntekijänä,
hänen päivittäinen säännöllinen työaikansa on ma-pe klo 9-17.
 A:n työtehtäviin kuuluu mm. Joensuussa sijaitsevan B Oy:n tilintarkastus.
 A lähtee 2.4.2012 aamujunalla Helsingistä Joensuuhun klo 6, hän on perillä
Joensuussa klo 10, A suorittaa tilintarkastukseen liittyviä työtehtäviä klo 10-14
välisen ajan ja palaa Helsinkiin klo 14.30 lähtevällä junalla, joka on Helsingissä
klo 18.30.
 Onko A oikeutettu korvauksiin työnantajalta säännöllisen työajan Kysymys
ylittymisestä? Entä onko A oikeutettu päivärahaan? Työsopimuksessa
ei näistä asioista ole mitään mainintaa.

13. Matka-ajan korvaaminen
Vastaus
 Työaikalain mukaan matka-aikaa ei lueta työaikaan.
Työaikaa on aika, jolloin tehdään töitä.
 Käytännössä tuohon liittyvä matkustaminen tapahtuu kuitenkin säännöllisen
työajan ulkopuolella.
 Työnantaja ei voi velvoittaa työntekijää matkustamaan työajan ulkopuolella.
 Jos ei ole sovellettavaa työehtosopimusta, matka-ajan korvaamisesta
sovittava työsopimuksessa!
 Laissa ei ole säädöksiä päivärahojen maksamisesta, maksuvelvollisuus
perustuu joko työehtosopimukseen tai työsopimukseen.
”Työntekijä on oikeutettu päivärahaan verohallinnon vuosittain
vahvistamien enimmäismäärien mukaan.”

14. Vuosilomaoikeus sekä lomarahat
määräaikaisessa työsuhteessa
Esimerkki
 Työntekijälle on tehty useita perättäisiä ja keskeytymättömiä määräaikaisia
työsopimuksia.
 Miten työntekijän kesälomaoikeus määräytyy? Kysymys
 Onko työnantajalla velvollisuus maksaa työntekijälle lomaraha,
vaikka työntekijä ei pitäisi vuosilomaa? Voiko työnantaja olla
maksamatta työntekijälle lomaltapaluurahoja tällaisessa tilanteessa?

15. Vuosilomaoikeus sekä lomarahat
määräaikaisessa työsuhteessa
Vastaus
 Syytä selvittää ensin, onko työnantajan aloitteesta tehdyille määräaikaisille
työsopimuksille olemassa lain edellyttämä peruste?
 Lähtökohtaisesti lähes kaikille työntekijöille kertyy vuosilomaa. Työntekijälle
kertyy vuosilomaa niiltä kuukausilta, joihin sisältyy vähintään 14 työpäivää
(vaihtoehtoinen laskentaperuste on 35 tuntia/kk). Vuosilomaa kertyy työsuh-
teen pituudesta riippuen joko 2 päivää/kk tai 2,5 päivää/kk. Vuosilomaa alkaa
kertymään 2,5 päivää, kun työsuhde on kestänyt vähintään vuoden ennen uutta
lomanmääräytymisvuotta (1.4 -31.3).
 Jos työntekijän ja työnantajan välillä on tehty useita peräkkäisiä tai vain
lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen
katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen
yhdenjaksoisena (TSL 1:5).

16. Vuosilomaoikeus sekä lomarahat
määräaikaisessa työsuhteessa
Vastaus
 Kaikilla työntekijöillä on lähtökohtaisesti oikeus pitää vuosilomaa,
tämä oikeus on siis myös määräaikaisilla ja osa-aikaisilla työntekijöillä.
Vuosilomalain lähtökohtana onkin vuosiloman pitäminen. Kertyneet vuosi-
lomat korvataan rahana vain poikkeuksellisesti, esim. työsuhteen päättyessä.
 Lomaraha/lomaltapaluuraha eivät ole lakisääteisiä. Niiden maksaminen
perustuu joko työehtosopimukseen tai työnantajan vakiintuneeseen käytän-
töön (syytä sopia työsopimuksessa).
 Lomarahan maksaminen edellyttää pääsääntöisesti, että työntekijä pitää
vuosilomaa. Lomaltapaluuraha edellyttää vielä lähtökohtaisesti, että työntekijä
palaa lomalta töihin.
 Lomaraha/lomaltapaluuraha: sama asia, maksuedellytykset vain poikkeavat.

17. Sovellettava irtisanomisaika
Esimerkki
 Kylteri K on tehnyt toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen, jossa
molemminpuoliseksi irtisanomisajaksi on sovittu 2 kk.
 Nyt K on saanut hyvän työtarjouksen ja uusi työnantaja
toivoisi K:n voivan aloittaa yhtiössä mahdollisimman pian. Kysymys
 Sitooko työsopimuksessa sovittu 2 kk irtisanomisaika K:ta?
Turvaako laki K:lle mahdollisuuden päättää nykyinen työsuhde jo aikaisemmin?
 Muuttuuko tilanne, jos työsopimuksessa olisi sovittu irtisanomisajaksi
työnantajan puolelta 3kk ja työntekijän puolelta 6 kk?

18. Sovellettava irtisanomisaika
Vastaus
 Työntekijä voi aina päättää toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen
irtisanomisaikaa noudattaen.
 Työsopimuslaki mahdollistaa irtisanomisajasta sopimisen (työsopimus)
osapuolten kesken seuraavasti:
 irtisanomisaika voi olla enintään 6 kk
 työntekijän irtisanomisaika ei voi olla työnantajan irtisanomisaikaa pidempi.
 Irtisanomisajasta on usein määräyksiä työehtosopimuksissa
(sitovia tai tahdonvaltaisia).
 Jos osapuolet eivät ole sopineet mitään irtisanomisajasta, eikä työehto-
sopimuksestakaan löydy määräyksiä, noudatetaan työsopimuslain mukaisia
yleisiä irtisanomisaikoja (TSL 6:3).
 Laki siis mahdollistaa, että osapuolet sopivat irtisanomisajasta, myös
työehtosopimuksissa on hyvin harvoin pakottavia määräyksiä irtisanomisajoista

19. Työsopimuslain mukaiset
yleiset irtisanomisajat
Työnantaja
Työsuhteen kesto Irtisanomisaika
 enintään vuosi 14 päivää
 yli 1v, enintään 4v 1 kuukausi
 yli 4v, enintään 8v 2 kuukautta
 yli 8 v, enintään 12v 4 kuukautta
 yli 12v 6 kuukautta
Työntekijä
Työsuhteen kesto Irtisanomisaika
 enintään 5v 14 päivää
 yli 5v 1 kuukausi

20. EKONOMINA TYÖELÄMÄÄN