SYNERGY Induction to Pedagogy Programme - Evaluation of the Learning Resource...Sarah Land
The SYNERGY Induction to Pedagogy programme was created by project partners, with the aim of helping micro-enterprise owners using the SYNERGY Exchange platform, to engage in peer-to-peer learning opportunities. This training programme comprises six modules and is delivered over 5 hours through a series of video lectures and PowerPoints which have been written, developed and recorded by project partners.
These modules provide micro-enterprise owners with a sound understanding of the basics in relation to e-didactics, quality criteria of peer-learning, evaluation of online learning resources and online learning environments, producing quality learning resources for peers and other knowledge that has helped them to become competent and confident online peer-educators. This module is entitled ‘Evaluation of the Learning Resources’ and provides content which provides an introduction to the basic concepts of quality in peer education, how to assess the quality of learning materials produced by peer educators and also an introduction to some common European standards and toolkits for evaluating online education.
These slides are available in English, Finnish, German, Greek, Italian and Romanian.
Oppimisanalytiikkaa opiskelijan (ja vähän opettajankin) silmin (ITK 2019)Marko Teräs
Oppimisanalytiikka on nyt "kuuminta hottia" koulutuksen kehittämisen ja tutkimuksen saralla, niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu, että keskeistä oppimisanalytiikan jalkautumisen edistämisessä ja todellisten hyötyjen saavuttamisessa on käyttäjälähtöinen suunnittelu, ja tiedon ymmärrettävä ja tarkoituksenmukainen esittäminen ja visualisointi eri käyttäjäryhmille. Eri käyttäjillä on erilaiset tarpeet, ja heidän on ymmärrettävä data helposti, jotta oppimisanalytiikasta koituu heille aiottua hyötyä. Pelkkä datan olemassaolo ei riitä. Tässä kehittämistutkimuksessa keskitytään siihen, kuinka oppimisanalytiikka voisi vastata tehokkaasti ammattikorkeakouluopiskelijoiden tarpeisiin, heidän arkeensa ja toimintaansa sopivilla tavoilla. Tutkimuksessa haluttiin selvittää 1) mitkä tekijät heikentävät opiskelijan oppimiskokemusta opintojaksotasolla ja 2) kuinka oppimisanalytiikkaa voisi hyödyntää näiden ongelmien ratkaisemisessa. Tutkimusaineisto kerättiin eri koulutusohjelmien opiskelijoille järjestetyissä työpajoissa, jotka menetelmällisesti koostuivat oppimiskäyrän piirtämisestä, reflektiivisestä fokusryhmähaastattelusta, sekä rapid prototyping -tyylisestä innovointiosuudesta. Menetelmän valinnassa haluttiin huolehtia siitä, ettei etukäteen esitelty tieto oppimisanalytiikasta vaikuttaisi rajoittavasti opiskelijoiden ajatteluun. Tulokset valottavat opintojen kipukohtia, jotka olivat osin ennalta tiedossa mutta osin hyvinkin yllättäviä. Innovointiosuuksien tuotokset tarjoavat näkökulmaa siihen, miten ja missä esitetty oppimisanalytiikkadata olisi opiskelijoiden mielestä käytettävää ja hyödyllistä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään oppimisanalytiikkaa hyödyntävien pedagogisten prosessien, sovellusten ja ympäristöjen kehittämisessä.
SYNERGY Induction to Pedagogy Programme - Evaluation of the Learning Resource...Sarah Land
The SYNERGY Induction to Pedagogy programme was created by project partners, with the aim of helping micro-enterprise owners using the SYNERGY Exchange platform, to engage in peer-to-peer learning opportunities. This training programme comprises six modules and is delivered over 5 hours through a series of video lectures and PowerPoints which have been written, developed and recorded by project partners.
These modules provide micro-enterprise owners with a sound understanding of the basics in relation to e-didactics, quality criteria of peer-learning, evaluation of online learning resources and online learning environments, producing quality learning resources for peers and other knowledge that has helped them to become competent and confident online peer-educators. This module is entitled ‘Evaluation of the Learning Resources’ and provides content which provides an introduction to the basic concepts of quality in peer education, how to assess the quality of learning materials produced by peer educators and also an introduction to some common European standards and toolkits for evaluating online education.
These slides are available in English, Finnish, German, Greek, Italian and Romanian.
Oppimisanalytiikkaa opiskelijan (ja vähän opettajankin) silmin (ITK 2019)Marko Teräs
Oppimisanalytiikka on nyt "kuuminta hottia" koulutuksen kehittämisen ja tutkimuksen saralla, niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu, että keskeistä oppimisanalytiikan jalkautumisen edistämisessä ja todellisten hyötyjen saavuttamisessa on käyttäjälähtöinen suunnittelu, ja tiedon ymmärrettävä ja tarkoituksenmukainen esittäminen ja visualisointi eri käyttäjäryhmille. Eri käyttäjillä on erilaiset tarpeet, ja heidän on ymmärrettävä data helposti, jotta oppimisanalytiikasta koituu heille aiottua hyötyä. Pelkkä datan olemassaolo ei riitä. Tässä kehittämistutkimuksessa keskitytään siihen, kuinka oppimisanalytiikka voisi vastata tehokkaasti ammattikorkeakouluopiskelijoiden tarpeisiin, heidän arkeensa ja toimintaansa sopivilla tavoilla. Tutkimuksessa haluttiin selvittää 1) mitkä tekijät heikentävät opiskelijan oppimiskokemusta opintojaksotasolla ja 2) kuinka oppimisanalytiikkaa voisi hyödyntää näiden ongelmien ratkaisemisessa. Tutkimusaineisto kerättiin eri koulutusohjelmien opiskelijoille järjestetyissä työpajoissa, jotka menetelmällisesti koostuivat oppimiskäyrän piirtämisestä, reflektiivisestä fokusryhmähaastattelusta, sekä rapid prototyping -tyylisestä innovointiosuudesta. Menetelmän valinnassa haluttiin huolehtia siitä, ettei etukäteen esitelty tieto oppimisanalytiikasta vaikuttaisi rajoittavasti opiskelijoiden ajatteluun. Tulokset valottavat opintojen kipukohtia, jotka olivat osin ennalta tiedossa mutta osin hyvinkin yllättäviä. Innovointiosuuksien tuotokset tarjoavat näkökulmaa siihen, miten ja missä esitetty oppimisanalytiikkadata olisi opiskelijoiden mielestä käytettävää ja hyödyllistä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään oppimisanalytiikkaa hyödyntävien pedagogisten prosessien, sovellusten ja ympäristöjen kehittämisessä.
2. Digi.hel.fi –taitotasojen mukaiset Edu.hel.fi osaamismerkit
2017 Jukka OravaOsaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen yksikkö
- Pilotointivaiheessa keväällä 2017
- Laajempi käyttöönotto mahdollisesti elokuussa 2017
- Koskee Helsingin kaupungin opetushenkilöstöä
3. • Opetushenkilöstön digitaalisen osaamisen kehittämisessä ja
täydennyskoulutuksessa käytetään Opetushallituksen valtakunnallisen
Ope.fi -täydennyskoulutuksen viitekehikon pohjalta kehitettyä, uutta
Digi.hel.fi -viitekehikkoa, joka määrittelee opetuksen ja pedagogisen
johtamisen digitaaliset kompetenssit.
• Digi.hel.fi –viitekehikko ja sen mukaiset taitotasotavoitteet on asetettu
strategiaohjelmassa (opetuslautakunnan hyväksymä 2016).
• Strategiaohjelma määritellään että: Osaamisesta myönnetään Digi.hel.fi-
taitotasojen mukainen OpenBadge-sähköinen osaamissertifikaatti. (A,
5.1)
• Osaamismerkit perustuvat suoraan Digi.hel.fi –viitekehikkoon ja sen
kuvauksiin opetushenkilöstön osaamisesta.
• Osaamistasojen saavuttaminen on asetettu tavoitteiksi eri koulutusasteilla.
2017 Jukka Orava
Osaamismerkkien käyttö perustuu Helsingin kaupungin oppilaitoksissa
toteutettavaan digitalisaatio-ohjelmaan vuosille 2016-2019.
(Lähde: Helsingin kaupungin opetusvirasto, 2016. Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016–2019.)
4. Osaamismerkkijärjestelmä
• Tukee ja täydentää täydennyskoulutusta mutta ei korvaa sitä
• Osaamismerkit perustuvat jo olemassa olevan osaamisen näkyväksi tekemiselle &
todentamiselle
• Todentaminen perustuu toimintaa ja käytäntöjä kuvaavalle ja dokumentoivalle aineistolle
• Open Badge osaamismerkkijärjestelmä – Taustalla Mozillan avoimen lähdekoodin ohjelma
• Open Badge Factory – järjestelmällä luodaan ja ylläpidetään osaamismerkkejä
• Open Badge – osaamismerkkijärjestelmästä haetaan ja myönnetään osaamismerkit
• Open Badge Passport – henkilökohtainen osaamismerkkien säilytys- ja
jakelujärjestelmä. Osaamismerkkejä voi linkittää lähes kaikkialle Passportin avulla.
2017 Jukka Orava
5. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisen tunnustaminen sähköisin osaamismerkein (Mozilla Open Badges) edistää yhdenvertaista ja tasa-
arvoista arviointia, auttaa tekemään osaamista näkyväksi ja konkretisoimaan osaamismerkkijärjestelmään
osallistujalle mitä osaamisperusteisuus on ja motivoi jatkamaan uuden oppimista ja opitun käytäntöön
soveltamista.
Osallistuja näyttää ja kuvaa osaamisen osaamistavoitteiden mukaisesti osaamismerkkihakemuksessa
• Hakemus arvioidaan kriteeriperusteisesti joko "hyväksytty” tai "täydennettävä”.
• Hyväksytty hakemus oikeuttaa osaamismerkkiin (Open Badge).
• Tasomerkin hyväksyntä edellyttää lisäksi osaamisen kehittämiskeskustelua esimiehen kanssa.
Osaamisperusteiset kriteerit
• Osaamismerkit auttavat tunnistamaan ja tunnustamaan opetushenkilöstön osaamista tietoteknologian
opetuskäytössä.
• Uuden oppiminen, jo hankittu osaaminen ja olemassa oleva osaaminen on todennetusti käytössä.
2017 Jukka Orava
6. Todentaminen ja dokumentointi
Todentaminen tapahtuu:
• Tekstikuvauksella ja PDF -muotoisilla suunnittelu- ja kuvailudokumenteilla sekä linkeillä
(URL). Dokumenteilla todennetaan ja kuvataan tarvittaessa ja hakijan niin halutessa
toiminnan suunnitelmaa, sisältöjä, tavoitteita, menetelmiä, arviointia, aikataulua, rooleja,
prosessirakennetta, arviointia jne. Nämä dokumentit voidaan liittää mukaan
osaamismerkkihakemukseen PDF dokumentteina (liite) joko kokonaan tai osittain (karsittu
versio). Hakijan antamat kuvaukset ovat näkyvissä merkissä vain jos hakija näin määrittelee.
• Toimintaa todentava dokumentti voi olla myös osa tai otos laajemmasta kokonaisuutta ja
toimintaa tarkastelevasta dokumentista. Se voi olla esimerkiksi osa raporttia tai arviointia tai
esim. suullisen palautekeskustelun kirjallinen kooste tai osittainen taltiointi.
• Hakemus eli hakijan antamat kuvaukset eivät ole lähtökohtaisesti julkisia vaan hakijat voivat
itse kontrolloida osaamismerkkikohtaisesti hakemustekstiensä julkisuutta – hakemusta
käytetään todisteena. Osaamismerkin saaja kontrolloi itse hakemustekstien julkisuutta oman
osaamismerkki-passin kautta eli täysin julkinen merkki voi olla ilman hakemustekstiä ja esim.
rajatusti julkaistu hakemustekstien kanssa.
2017 Jukka Orava
7. Hakemuksen ja osaamismerkin julkisuus
• Osaamismerkin hakija voi itse määritellä miten hänen osaamismerkkinsä näkyy muille.
Hakemuksen täyttövaiheessa hakija valitsee käyttääkö hakemusta todisteena. Myöhemmin
saatuja merkkejä jakaessa niiden omistaja voi uudelleen päättää jakaako hakemuksen
tekstit (antamansa vastaukset ja kuvaukset) todisteena vai ei ja samoin liitteiden kohdalla.
Päätöksen voi perua ja uusia tapauskohtaisesti osaamismerkkipassin asetusten kautta.
• Osaamismerkin haltija voi näyttää osaamismerkissä:
• Osaamismerkin omat tiedot eli kriteerikuvaukset + hakijan nimi
• Osaamismerkin omat tiedot eli kriteerikuvaukset + hakijan nimi ja liite + hakemustekstit
• Myönnetyssä osaamismerkissä ei näy kriteerien lisäksi muuta ja vain jos osaamismerkin
hakija ja myöhemmin haltija näin haluaa ja määrittelee osaamismerkin julkaisutiedoissa
(osaamispassin kautta). Lähtökohtaisesti osaamismerkissä ei julkaista lainkaan hakijan
hakemustekstejä.
2017 Jukka Orava
8. Osaamisen todentaminen - mitoitus
2017 Jukka Orava
Osaamismerkkien
myöntäminen – todentaminen
Yhden osaamismerkin todentamiseen
tavoitellaan noin 5. minuutin aikaa.
Alkuvaiheessa tarkastaminen vie
hieman enemmän aikaa koska
todentajat vielä tutustuvat kriteereihin
ja eivät välttämättä tunne hakijoiden
tasojen 2 ja 3 toimintaa.
Osaamismerkin tarkastamisen
aikaresurssin arvio perustuu
hakemuksesta luettavan tekstin
pituuteen (150-350 sanaa) ja
tarkastettavien dokumenttien
luonteeseen.
Osaamismerkkien hakeminen
Yhden osaamismerkin hakemuksen työstöön tarvittava aika vaihtelee
10 minuutista noin tuntiin (arvio). Tämä aika voi vaihdella riippuen
hakijan valmistautumisesta. Aika-arvio perustuu avoimiin kysymyksiin
vastaamiseen tarvittavaan aikaan. Hakemuksiin tarvittavien
dokumenttien työstöä ei ole laskettu mukaan koska olemassa olevan
osaamisen ja toteutuneen toiminnan dokumenttien tulisi olla
valmiina hakemusdokumenttia kirjoittaessa. Yksittäisen merkin
tekstimäärä on rajattu 150-350 sanaan. Tarkemmat tiedot annetaan
tarvittaessa linkkien ja liitteiden kautta.
• Tasolla 1 osaamismerkkejä 5 (100%)
• Tasolla 2 osaamismerkkejä 6 (90%)
• -----------------------------------------------
• Tasolla 3 osaamismerkkejä 7 (20%)
9. OSAAMISMERKKI
5 6
77 kpl
6 kpl
5 kpl
Keskustelu merkeistä esimiehen kanssa, puolto
2 3 4
4
Esimies (esim. rehtori) myöntää eli puoltaa osaamisen kehittämiskeskustelun pohjalta.
Ei edellytä esimieheltä osaamismerkkijärjestelmään kirjautumista sillä hakija kirjaa
tasomerkkihakemukseen esimiehen, ajan sekä puollon. Edellyttää hakijalta
osaamismerkkien suoritusta ennen keskustelua.
Osaamismerkki myönnetään hakemuksesta.
Hakemuksen tarkastaa myöntäjäyhteisö. Kaikilla
myöntäjillä on suoritettuna kaikki osaamismerkit
(myöntäjämerkki). Myöntäjinä myös hallinnon
asiantuntijat.
1
Myönnetään automaattisesti hakemuksesta
kaikkien osaamismerkkien suorituksesta. Edellyttää
kaikkien osaamismerkkien suoritusta ja
työskentelyä myöntäjänä.
2017 Jukka Orava
2 31
5 6
Keskustelu merkeistä esimiehen kanssa, puolto
Keskustelu merkeistä esimiehen kanssa, puolto
(2018-2019) (2019 lopussa 90%)
(2017-2018) (2019 lopussa 100%)
Osaamistasojen ja merkkien saavuttaminen Myöntäjämerkki
(2017-2019) (2019 lopussa 20%)
TAITOTASOMERKKIMYÖNTÄJÄMERKKI
1 2 3 4 5
10. Digi.hel.fi 1: Tietoteknologian opetuskäytön perusosaaminen
1. Opettaja hallitsee tietoteknologian peruskäytön ja ymmärtää
sovellusten / verkkopalvelujen ja ohjelmistojen yleisen
käyttölogiikan.
2. Opettaja osaa itsenäisesti opetella uuden sovelluksen /
verkkopalvelun käytön hyödyntäen yleistä käyttölogiikka, oppaita ja
ohjeita.
3. Opettaja osaa suunnitella pedagogisesti mielekkään
oppimisprosessin, jossa oppijat hyödyntävät tieto- ja
viestintäteknologiaa kiinteänä osana oppimista ja opiskelua.
4. Opettaja osaa ohjata oppijan tieto- ja viestintäteknologisten
taitojen kehittymistä sekä ohjata oppijan toimintaa verkko-
oppimisympäristössä ja virtuaaliyhteisöissä (esim. ns. sosiaalisessa
mediassa).
5. Opettaja osaa ohjata oppijoita tietoteknologian turvalliseen, ikä- ja
kehitystasolle sopivaan käyttöön sekä tukea moraalisia ja eettisiä
lähtökohtia tietoteknologian käytössä.
6. Opettaja ymmärtää tietototurvallisuuden, tietoturvan ja
tietosuojan periaatteet sekä osaa ohjata oppijan tietoteknologian
käyttöä näiden periaatteiden mukaisesti.
1. Ohjelmistojen käyttöönotto ja käytön opettelu
itsenäisesti
2. Oppimisprosessin ohjaus tieto- ja viestintätekniikkaa
hyödyntäen
3. Yhteisöllinen tiedon tuottaminen, tiedonhankinta ja
lähdekritiikki
4. Etiikka, moraali ja tekijänoikeudet
5. Tietoturvallisuus ja sähköinen identiteetti
Digi.hel.fi taitotasojen mukaiset kriteerit Osaamismerkit – Edu.hel.fi (I)
2017 Jukka Orava
11. Digi.hel.fi 2: Tietoteknologian opetuskäytön syventävä osaaminen
1. Opettaja ymmärtää ilmiöpohjaisen oppimisen pedagogiset
lähtökohdat ja osaa suunnitella sekä toteuttaa ilmiöpohjaisen
oppimisprosessin yhdessä oppijoiden kanssa.
2. Opettaja osaa tukea oppijan laaja-alaisen osaamisen (21st
century skills) kehittymistä ja arvioida oppijan laaja-alaista
osaamista (21st century skills) ja sen kehittymistä.
3. Opettaja ymmärtää portfolion pedagogisen käytön oppimisen
menetelmänä ja osaa ohjata oppijan ePortfoliotyöskentelyä sekä
hyödyntää portfoliota arvioinnissa.
4. Opettaja osaa yksilöllistää ja personoida oppijan oppimista
hyödyntämällä tietoteknologiaa (esim. ePortfolio, eHOPS).
5. Opettaja osaa hyödyntää digitaalisia aineistoja, tietopankkeja ja
materiaaleja erilaisissa oppimisprosesseissa ja pedagogisissa
asetelmissa.
6. Opettaja osaa ohjata oppijan omaa ja oppijoiden yhteisöllistä
tiedon tuottamista sekä tiedonkäsittelytaitojen kehittymistä.
7. Opettaja osaa ohjata oppijan digitaalisen lukutaidon ja
monilukutaidon kehittymistä.
8. Opettaja ymmärtää algoritmisen ajattelun, ohjelmoinnin,
robotiikan, automatisoinnin ja digitalisaation merkityksen omien
opettamiensa aineiden / ilmiöiden/ kokonaisuuksien kannalta.
2.1 Ilmiöpohjainen oppiminen ja oppimisprosessi
2.2 Ajattelutaidot ja oppimaan oppiminen
2.3 Portfolion pedagoginen käyttö
2.4 oppimisen yksilöllistäminen
2.5 Digitaalinen lukutaito ja monilukutaito
2.6 Algoritminen ajattelu, ohjelmointi ja robotiikka
Digi.hel.fi taitotasojen mukaiset kriteerit Osaamismerkit – Edu.hel.fi (II)
2017 Jukka Orava
12. 1. Opettajalla on systeeminen ymmärrys opetuksen ja koulutuksen
digitalisaatiosta ja sen kehittämisestä.
2. Opettajalla ymmärtää kehittämistyön periaatteet ja osaa hallita
kehittämisprosesseja.
3. Opettajalla on valmiudet toimia omassa yhteisössä, laajemmassa
yhteisössä sekä virtuaalisissa verkostoissa opetuksen ja koulutuksen
digitalisaation kehittäjäopettajana.
4. Opettajan osaa tuottaa sekä yhteisöllisesti kehittää digitaalisia
aineistoja.
5. Opettaja osaa suunnitella ja toteuttaa koulutuksia hyödyntäen mm.
kollegiaalista koulutusta ja coachausta menetelmänä.
6. Opettajalla on valmiudet pedagogisten käytänteiden, menetelmien ja
toimintamallien vertaiskehittämiseen ja vertaiskouluttamiseen.
7. Opettajalla on valmiudet laaja-alaisen osaamisen (21st century skills)
opetuksen, oppimisen sekä arvioinnin mallien vertaiskehittämiseen ja
vertaiskouluttamiseen.
8. Opettajalla on valmiudet tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön
vertaiskehittämiseen ja vertaiskouluttamiseen.
9. Opettaja ymmärtää oppimisen analytiikan käyttömahdollisuudet ja
osaa hyödyntää sitä.
Osaamismerkit (9 kpl)
3.1 Digitalisaation kehittäjä – systeeminen kehittäminen
3.2 Digitaalisten aineistojen tuottaminen
3.3 Kollegiaalinen koulutus ja koulutussuunnittelu
3.4 Pedagogisten menetelmien vertaiskehittäminen
3.5 Tulevaisuuden taitojen oppimisen ja arvioinnin
vertaiskehittäminen
3.6 Tietoteknologian opetuskäytön vertaiskehittäminen ja
kouluttaminen
3.7 Oppimisen analytiikka
Digi.hel.fi 3: Tietoteknologian opetuskäytön kehittäjä- ja kouluttajaosaaminen
Digi.hel.fi taitotasojen mukaiset kriteerit Osaamismerkit – Edu.hel.fi (III)
2017 Jukka Orava