Download to read offline
Ay historia
- 1. Kansalaistoimintaa kautta tarinan- uhrauksia, pelkoja ja petoksia, voittoja ja suuria tunteita… 8.9.2016 Kiljavan luottamusmieskurssi Päivi Uljas
- 2. Englannin ay-liikkeen historiaa- Ay-liikkeen toimintalogiikka sisäsyntyistä • Manifestin aikana, Engels, chartistit 1830 • Käsityöläisyhdistykset / killat/ closedshop -ajattelu • Vapaakauppa ja suuren laman aika 1873--1896 / kysynnän ja tarjonnan laki • Uudenlainen ay-liike / myös sosialismi saa kannatusta 1800-luvun lopulta • Webbien kirjan ansiot: ay-toiminta ilman puolueita kuvaa liikkeen omalakisia piirteitä / kolme ay- tyyppiä
- 3. Ay-liike on ihme •Alkulähteille, miksi, koska ay-liike on vanhempaa perua kuin työväenliike • E. K. Louhikko, merkittävä suomalainen ay-vaikuttaja, kuvasi ammattiyhdistysliikkeen olemusta oppaassaan metallityöläisille: • ”Ammattiyhdistysliike perustaa toimintansa työläisten vapaaseen tahtoon, sillä se liittää heidät solidaarisina jäseninä yhteen jokapäiväisen elämänsä parantamiseksi. Se asettaa itsekkyyden ja yksilöhyödyn sijaan keskinäisen yhteenkuuluvaisuuden, mielettömän työnsaantikilpailun sijaan toveruuden ja taloudellisten vallanpitäjien mielivaltaisten työehtojen sijaan järjestyksen ja oikeuden.” (Louhikko 1937, 8) • Eihän elämä tällaista ole, eikä voi toteutua missään työpaikalla, mihin erilaisista taustoista tulevat yksilöt sattumanvaraisesti osuvat – ja silti ay-liike elää ja syntyy uudelleen ja uudelleen vainoista ja typeryydestä huolimatta vuosikymmenestä toiseen - Ihme. • Mutta ei ole helppoa, eli ei mikään automaatti eikä yksimielinen rakennus Hakaniemessä: • Uskalletaanko, halutaanko, jokaisella vain yksi elämä, ratkaisut ovat vaikeita ja herättävät ristiriitoja. Tärkeintä on pohtia kartellin voimaa, joka riippuu yhteiskunnallisesta tilanteesta, voimasuhteista, kansainvälisestä tilanteesta jne. Niin monta, niin monta…
- 4. Jäätynyt kapina • Pyrintarkastelemaan ay-liikkeen historian kautta muutamia tämän hetken keskeisiä ongelmia • Osa jutuista on ikivanhoja, ja ratkaisumallit ikävän yksitoikkoisen samoja • Osa ongelmista on uuden teknologian ja tilanteen tuomia konflikteja, joihin tuntuu, ettei vastausta ole helppo löytää • Siksi pyrin tuomaan esille mielestäni keskeisiä kysymyksi, niiden historiaa, toivoen keskustelua, koska valmiita ratkaisuja ei ole. • Immanuel Wallerstein kuvaa työväenliikettä nerokkaaksi vaihtoehdoksi vuosituhansien kestäneeseen rahvaan kapinointiin. Mutta hän myös toteaa, että institutionalisoitu kapina on mahdottomuus.
- 5. Elinkeinovapaus, palvelupakko kumotaan, Ammattikuntalaitos kielletään 1860 Ammattiosastoja Sekä HTY perustetaan1888 Työväenpuolue perustetaan, Forssan ohjelma 1899-1905 1918 tapahtumat Suomi itsenäistyy Lapuan liike Ay-hajotus 1929-1930 II Maailman- sota 1938-1944 Sosiaali- Vakuutus Ay-liike hajoaa jälleen 1956-1968 Yleis- sitova Tes 1970 Valtavat Lakkoliikkeet, maaltamuutto Ruotsiin, Ay-liike eheytyy, palkka pankkiin, jäsenmaksut tilistä 1968 NL hajoaa, EU, lama 1990-luvun alku Vasemmistoenemmistö 1905 Euro
- 6. ”… Tuskinpa me kykenemmemitään tuottamisen ihmekonstia keksimään joten jäljelle jäänee ainoana mahdollisuutena että joudumme tekemään entistä enemmän työtä säilyttääksemme nykyisen elintasomme.” …”Puheet lamasta ovat johtaneet suuren yleisön ajatukset jossakin edessäpäin odottavaan suureen suhdannenousuun joka 60-luvun lihavien vuosien tapaan jakaisi ympärilleen vaurautta ja hyvinvointia. On kuitenkin välttämätöntä todeta ettei edessä ole mitään suhdannenousua: siitä puhuvat tiedossa olevat tosiasiat omaa kylmää kieltään.” (vuosi 1977) … on syytä muistaa, että meillä ei ole nyt eikä tulevaisuudessakaan kansantaloudellisia mahdollisuuksia lisätä sosiaalimenojen osuutta kansantulosta vaan pikemminkin päinvastoin.” (1957)
- 7. Ay-toimintaa erilaisissa vaiheissa Omamarkkina-arvo on takaraivossa / kartellin voima riippuu mahdollisuuksista / Beverly Silver puhuu luottamuksesta omiin voimiin ja merkitykseen, samoin 1960- 1970 luvun ay-aktiivit Tuotantoteknologian kehitys ja tuotannollisten syklien, sekä poliittiset trendit ja muutokset vaikuttavat työväestön liikehdintään ja saavutuksiin. Lakkotaistelujen tuloksellisuus on parempaa tuotantosyklien alkuvaiheissa ja vastaavasti halvan työvoiman perässä muuttanut pitkälle kilpailtu ala ei useinkaan mahdollista työntekijöille hyviä tuloksia vaan täyttämättömien tarpeiden kriisi jää yhteisöön. Englannin 1800-luvun tekstiiliteollisuus kehittyi, mutta kilpailun lisääntyessä tuotanto siirtyy aina köyhempään maahan ja huolimatta työntekijöiden hyvinkin aktiivisesta taistelu ala on jäänyt matalien palkkojen alaksi. Pääoma etsiytyy myös aina uusille paremmin voittoa tuottaville kasvualoille, ja uudesta teknologiasta ja hyvästä kannattavuudesta haluavat myös työntekijät osansa.. Työväen liikehdintä lisääntyy uusilla kasvualoilla Uusina taistelujen kasvualueina on todettu mm. kasvatusteollisuuden, eli opettajien liikehdintää.
- 8.
- 9.
- 10. Vanhat käsityöläiset ammattiyhdistysliikkeet pitivätaikanaan fordismia ay-toiminnan tuhona, mutta toisin kävi. •Myös uudet itseohjautuvaan ja joustavaan tuotantoon perustuvat mallit avaavat työväestön liikehdinnälle uusia mahdollisuuksia. •Yleislakon merkitys nyky-yhteiskunnassa kuvannee sekä nyky-yhteiskuntaa että ay-liikettä Suomessa. Totaalinen yleislakko lähes mahdoton korkean teknologian ja hyvän järjestäytymisen takia. Koko yhteiskuntaa ei voi pysäyttää kokonaan hetkeksikään.
- 11. Kysynnän ja tarjonnanlaki Työvoiman kysynnän ja tarjonnan laki ja lakkoliikkeet 1970 ja 1980 luvulla, tai leipomon tilanne 1930-luvulla ja 1960-luvulla Maahanmuuttovastaisuus, closed shop killat, englantilaisten menetelmiä ja edellisen vapaakauppavaiheen opetuksia. Vuodet 1870–1913 olivat nopean globalisaation aikaa: pääoma ja työvoima liikkuivat yli kansallisten rajojen ennätyksellisen suuressa määrin, ja kauppa kasvoi voimakkaasti nopeasti laskevien kuljetuskustannusten vuoksi. Maailmansotien välisenä aikana kansainväliset pääomamarkkinat romahtivat, ja massamuutto loppui tai ainakin hidastui huomattavasti. Euroopasta muutti noin 60 miljoonaa ihmistä pois vuoden 1820 jälkeen, heistä kolme viidesosaa Yhdysvaltoihin. Euroopan työvoima väheni 13 prosenttia, ja työvoimaa vastaanottavien maiden työvoima lisääntyi 40 prosentilla. Suurella muuttoaallolla oli ratkaisevaa merkitystä sekä työvoimaa luovuttavien maiden että vastaanottavien maiden palkkatasoon. Argentiinassa palkat laskivat 21 prosenttia, Australiassa 15, Kanadassa 16 ja Yhdysvalloissa 8 prosenttia.
- 12. Yhdysvalloissa säädettiin vuodesta1880 lähtien puolen vuosisadan aikana lukuisa joukko uusia lakeja ja rajoituksia. Taloushistorioitsijat Kevin H. O`Rourke ja Jeffrey G. Williamsson varoittivat jo vuonna 1999 ilmestyneessä tutkimuksessaan The Globalization and History samoista ongelmista, joita edellisen vapaakauppavaiheen työvoiman, tavaran ja pääomien vapaa liikkuvuus aiheutti. Maahanmuuttoon suuttuneet kansalaiset ja heidän liikehdintänsä painostivat poliitikot säätämään esimerkiksi Yhdysvalloissa maahanmuuttorajoitukset
- 13. Epätasa-arvoisuus on lisääntynytOECD-maissa vuodesta 1970 lähtien, ja erityisesti juopa koulutetun ja kouluttamattoman työvoiman palkkatason välillä on kasvanut, juuri kuten tapahtui työvoimaa vastaanottavissa maissa aiemman voimakkaan globalisaation vaiheessa. Kouluttamattoman työvoiman palkkakehitys on hidastunut jälleen sitten vuoden 1970, ja heidän reaalitulonsa on jäänyt jälkeen muista. Vuosituhannen taitteessa julkaistussa kirjassaan tutkijat ennustivat: ” Jos historia toistaa itseään, maahanmuuttovastaisuus lisääntyy tulevaisuudessa ainakin niin kauan kuin kouluttamaton työvoima pysyy taloudellisessa kuopassa.”
- 14. Suurin globaali tulonjakositten teollisen vallankumouksen Piste A viittaa Aasian maiden keskiluokkaan. Kolme neljästä ihmisestä pisteessä B on länsimaiden alempaa keskiluokkaa. Pisteessä C on prosentti maailman suurituloisimmista.
- 15. Suomalaista rakennehistoriaa • Katserakennepolitiikkaan: Sosiaalipolitiikka, tukipolitiikka, palkkapolitiikka – kaikki suuret rakenneuudistukset tehokkuuden, ja pääomavaltaisen vientiteollisuuden hyväksi 1960-luvusta eteenpäin. Kansallisen rakennehistorian vaikutukset kansantulon uusjakoon – veron kerääminen ym. Leipomo ja paperitehdas maksavat yhtä paljon veroja. Investointituet, poistot, Työaikaratkaisut: yötyön lisääminen tappaa pieniä, samoin kauppojen työaikavapauttaminen edistää kaupan keskittymistä. Ay-ratkaisut muuttavat myös yhteiskuntaa. Esimerkiksi ay-jäsenmaksujen perintäsopimus ja ”palkka pankkiin järjestelmä” moninkertaistivat pankkien käytössä olevan pääoman, sosiaaliturva rakensi vakuutus- ja eläkeyhtiöt jne. Nykyinen rakennemuutos haastaa koko yhteiskunnan uusiin ratkaisuihin. Infrastruktuuri on kalliimpaa ja haavoittuvampaa kuin koskaan, mutta sen rahoitusmalli eli palkkojen määrään sidottu veronkeruu supistuu ja lisääntyvä automaatio tuottaa jättivoitot, joita yhteiskunta ei saa käyttöönsä ja jotka veroparatiisien avulla katoavat kansantaloudesta.
- 16. Yleissitova työehtosopimusjärjestelmä Tällä hetkelläsuomalainen järjestelmä, jossa yleissitovilla työehtosopimuksilla on lain turva, on noussut arvoon arvaamattomaan EU:n takia, vrt. Ruotsi. Järjestelmän syntyaikoina tilannetta arvioitiin SAK:ssa toisin. SAK:ssa pelättiin järjestövoiman murentumista eikä järjestön hallitus ollut lainkaan yksimielinen asiasta. SAK:ssa pelättiin, että jos lakiin otettaisiin yleissitovuutta merkitsevä vähimmäispalkkasäädös, se takaisi samat edut myös järjestäytymättömille. Jäsenistö äänestäisi jaloillaan, kun ilman jäsenmaksujakin olisi vähimmäistaso saavutettavissa. SAK:n hallituksen kokouksessa asiasta äänestettiin tammikuussa 1970 ja kansandemokraattisen ryhmä jäi vähemmistöön kannattaessaan työehtosopimusten yleissitovuutta.
- 17. Työehtosopimuksilla lain turva Vuoden1970 työsopimuslakiin kirjattiin, että yleissitovat työehtosopimukset muodostavat lakisääteisen minimitason, jota kaikkien - myös järjestäytymättömien - työnantajien tulee noudattaa. Työehtosopimusta on pidetty kattavana, kun sen allekirjoittaneiden työnantajien palveluksessa on yli puolet alan työvoimasta. Tätä rajaa ei ole kirjattu aiemmin lakiin, vaan se muodostui korkeimman oikeuden vuonna 1974 tekemän päätöksen perusteella. Järjestäytyneisyyden astetta on aika ajoin pohdittu ja mm kuorma-autoalan oikeuskiistassa työnantaja kiisti lomapäiviin liittyvän maksuvelvollisuutensa vedoten siihen, ettei kuorma-autoalan sopimus ole yleissitova. Vuoden 2001 uusi työsopimuslaki selvensi asiaa ja poisti ehdottoman 50%:n kattavuusvaatimuksen. Nykyään työehtosopimuksien yleissitovuuden vahvistaa työministeriön yhteydessä toimiva yleissitovuuden vahvistamislautakunta. 1990-luvun alun saatanallisissa säkeissä vaadittiin tämän kumoamista (maataloustuottajilta vietiin silloin oikeus hintayhteistyöhön). Nykyisen suomalaisen työehtosopimusjärjestelmän peruskivi – työehtosopimusten lakisääteinen yleissitovuus syntyi eduskunnassa, vaikka SAK:n johdon enemmistö vastusti sitä ja Keskustapuolue kannatti. Eräänlaista historian ironiaa tämäkin
- 18. Mutta yleissitovuuskin palautuutyöpaikkatasolle Monella alalla on pitkään tiedetty, ettei yleissitovuuden määritelmä välttämättä täyty, eikä sitä ole siis ankkuroitu yksityisellä sektorilla mitenkään lakiin muutoin kuin yritysten sitoutumisella työehtosopimuksiin. Mutta niin kauan kun esimerkiksi leipomoalalla kahden suurimman konsernin eli Fazerin ja Vaasa &Vaasan johtajat tietävät, että heidän johtamiensa yritysten ammattiyhdistysyksiköt kykenevät oman paikallisen järjestäytymisen ja voimansa avulla pitämään itsellään työehtosopimustasoisen turvan ja toimimaan sen parantamisen puolesta, kyseisten kahden suuren konsernijohdon kannattaa pitää yleissitovuudesta kiinni, jotta muut alan pienemmät yritykset eivät pääse kilpailemaan alemmilla palkoilla.
- 19. Ammattiyhdistysliikkeen ristiriitainen olemus Lakisääteisenyleissitovuuden ongelmaan sisältyy suomalaisen ay-liikkeen paradoksi. Liian helposti oletetaan, että ammattiyhdistysliike on jonkinlainen lakisääteinen vakuutuslaitos, joka säilyy valtiovallan avulla ja työnantajien suojeluksessa. Näin ei ole. Ammattiyhdistysliikkeen luonne on ristiriitainen. Se perustuu ”taistelevaan” palkkakartelliin, joka nojaa sekä työpaikka- että liittotason konflikteihin, tuhansien ellei kymmenien tuhansien ihmisten aktiiviverkostoon, voiman käyttöön ja sillä uhkailuun. Vain tämän kartellin voimaan nojaten ammattiyhdistysliike on suomalaisen yhteiskunnan lakien turvaama ja laajaa yhteiskunnallista kannatusta nauttiva valtiollinen instituutio. Tämä hämmentävä kansanliikkeen ja instituution sekoitus on koko työväenliikkeen ongelma ja voima.
- 20. Työtuottavuuden kasvuun vastattu lyhentämällätyöaikaa • 8-tuntinen työpäivä 1918 • 40-tuntinen työviikko asteittain vuosien 1965- 1970-välillä • Talviloma ja lomaltapaluurahat 1970-luvulla • Pekkaset 1980-luvulla • Sairausajan palkat, oikeus hoitaa sairasta lasta ym monet merkittävät pykälä…
- 22. Työajan lyhennysten vaikutustehtyjen työtuntien tasoon 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Kuvio 2. Elintarviketeollisuuden palkkakehitys suhteessa teollisuustyöntekijöiden keskiansioihin vuosina 1975-2003 Koko tehdasteollisuuden säännöllisen työajan keskituntiansiot lisineen. Säännöllisen työajan keskituntiansiot aika-, urakka- ja palkkiotyössä ilman työaikaan liittyviä lisiä (vuoro- ja olosuhdelisät) peruselintarvikealoilla. Kaikki ansiot / tunti peruselintarvikealoilla. Kaikki ansiot / tunti tehdasteollisuudessa. Säännöllisen työajan keskituntiansiot lisineen peruselintarvikealoilla. Ylin työehtosopimuksen mukainen painotettu ohjepalkka peruselintarvikealoilla. Alin työehtosopimuksen mukainen painotettu ohjepalkka peruselintarvikealoilla vuosi %/keskipalkka SEL:n 100-vuotisjuhlakirjaa varten tutkitutettiin alan palkkatilannetta ja meitä odotti yllätys. Kuviossa näkyy kaksi eri tapaa tutkia palkkatasoa. Alempana on työnantajaliittojen palkkatilastojen keskimääräinen tunti tai kuukausipalkka, ja ylemmät käyrät ovat tilastokeskuksen kirjaamat vuotuinen ansio jaettuna tehdyillä työtunneilla.
- 23. Miksi epätyypilliset työsuhteetovat lisääntyneet • Esimerkki erkki, palkka pelkästään tehdyistä tunneista 10,16 mk/ tunnille, vuodessa 14151 mk. Lisillä 17,67 mk/ tunnille vuodessa 24 600 mk. Tämä on vanha laskelma, uusi pitäisi saada...
- 24. Kun historiassa useinsaatavat muuttuvat veloiksi • Ay-liike on taistellut vuosikymmenien ajan parempia etuja pitkiin työsuhteisiin, sairausaikaan, lapsenhoitoon, hankaliin työaikoihin jne, • Työnantajat ovat vastanneet lisäämällä ulkoistamisia, siirtämällä töitä ulkoistetuille pienyrittäjille, vuokrafirmoille, kieltä osaamattomille ulkomaalaisille jne. Työttömyystilanne auttaa tässäkin työnantajia • Ay-liikkeen uusi haaste on hoitaa tämä asia kuntoon, kyseessä ikuinen kilpajuoksu.
- 25. Mallasjuoman myrkkypullo japakkosovinto
- 26. Eheytyksestä pakkosovintoon. Kamppailu lakkosakoista •Ay-liikkeen alkuvaiheista lähtien kamppailua, kuka päättää lakkoon lähdöstä. 1900-luvun alun väittelyt. • 1930 perustetun hajotusliiton säännöt pakottivat liitot pyytämään luvan keskusjärjestöltä. Tämä oli suuri ongelma aina eheytykseen saakka. • Eheytyssopimus 1968 lisäsi liittojen päätäntävaltaa ja lakosta päättäminen jäi liitoille. Tupon kaudet olivat kamppailua liittojen ja keskusjohdon välillä, samoin tietenkin kentän ja liittojen välille. • Pakkosovintoa haettiin heti 1970-luvulla • Wärtsilän oikeudenkäynnit sekä Mallasjuoman tapahtumat herättivät laajan liikehdinnän, kun pääluottamusmiehiä ja ammattiosastojen puheenjohtajia haettiin oikeuteen henkilökohtaiseen vastuuseen lakkojen aiheuttamista taloudellisista hävikeistä. Tällöin nostettiin STK:n kentässä lakkosakot kymmenkertaisiksi. • Suomessa on säilynyt kaikkien ay-organisaatioiden lähes lakisääteinen itsenäisyys, joka selittänee, että ay-liike on edelleen yhtenäinen, toisin kuin useimmissa Euroopan maissa.
- 28. ”Alhaalta ylös” -pumppu •Eräs mielenkiintoisimpia ilmiöitä leipomon historiaa tehtäessä on ollut havaita tämä ilmiön toistuminen vuosikymmenestä toiseen. • Hyvin monet sopimusmääräykset ovat alkaneet vuosisadan alusta lähtien ensin Elannon leipätehtaalta, sitten Hki-Tre-Turku-Viipuri akselilla paikallisesti ja sen jälkeen suosituksena sopimukseen, ja lopuksi määräyksenä. • Viimeisin on ns. ikäohjelma, Ensin Vaasan, sitten HK, nyt suosituksena sopimuksessa • Sama muilla aloilla, etenkin metallissa, tästä aiheesta huonosti tutkimusta.
- 29. Ihmisten luottamus toiminnanvoimaan ja tuloksiin, uskallus ovat riippuvaisia yhteiskunnallisesta tilanteesta ja kysynnän ja tarjonnan laista.
- 30. Kuvio 1. Palkansaajakorvauksienja toimintaylijäämän osuus yritysten arvonlisäyksestä Suomessa vuosina 1975–2010. Prosenttia. Funktionaalinen tulonjako eli tuotannossa syntyneen arvonlisäyksen jakautuminen työn ja pääoman kesken on selvästi muuttunut Suomessa viimeksi kuluneen 35 vuoden aikana. Voittojen osuus on kasvanut 1980- luvun 20–25 prosentista runsaaseen 30 prosenttiin 2000- luvulla. Viime vuonna se oli 28 prosenttia. Olli Savela Tilastokeskus
- 31. Yritysten voitot jainvestoinnit
- 32. Jälkiteollisen yhteiskunnan taiglobalisaation ja vapaakaupan ongelma Lama ja yritysten lisääntynyt kilpailu on aiheuttanut perinteisen työpaikkakohtaisen toiminnan heikkenemistä. Olen kuullut monen 1970-luvuilla ja 1980-luvuilla toimineen ay-aktiivin suorastaan nolona ja häpeillen puhuvan siitä, ettei enää tapella työpaikkakohtaisesti. Beverly Silver on myös kuvannut sitä, miten tuotantoprosessien kehittyessä ja kilpailun kiristyessä pelkkä yrityskohtainen palkkaliikehdintä ei välttämättä tuo enää yhtä hyviä tuloksia kuin ennen. Hänen mukaansa voitokkaampaa tulosta saadaan, mikäli kyetään kehittämään laajempia yhteiskunnallisia liikkeitä tukemaan toimintaa palkkatason ja sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden puolesta.
- 33. Palkkapolitiikan suuri kysymys •Kartelli laajenee – mitä vaikutuksia Vanha militanttien työpaikkayksiköiden oma palkkakartellijärjestelmä alkoi todella murtua vasta 1990-luvun puolivälin aikoihin. Toki nämä yksiköt olivat aiemminkin toimillaan ja puheillaan pyrkineet parantamaan liittojensa sopimuksia, mutta todellinen taistelu vahvoissa lihatehtaissa, metalliyrityksissä ja monilla muilla aloilla käytiin vielä 1980-luvulla talon sisäisissä neuvotteluissa. Onko vanhoilla perinteisen ammattiyhdistystoiminnan aloilla kyseessä useita vuosikymmeniä kestänyt henkinen murros, jossa vasta nyt aletaan kokea palkkakartelliksi koko maan kattava sopimus. Uuteen todellisuuteen viittaisi myös liittomme teettämä palkkatutkimus, jossa aiemmin hyvin erisuuruista palkkaa saavien työntekijäryhmien keskiansiotasot ovat viime vuosina hätkähdyttävästi lähentyneet toisiaan Vai onko kyse siitä, että kun työttömyyden ahdistama paikallistaso ei enää hae liukumaa, ei alhaalta ylös pumppu toimi enää ja se selittäisi muutokset tulonjaossa.
- 34. Onko Funktionaalinen tulonjako tärkeä? Hyvinvointivaltionrahoitus – Veronkeruu Työntuottavuus kasvaa, mutta sitä ei saada yhteisön hyväksi Kulutuskysyntä Mutta myös se kelle jää enemmän katetta, - päättää enemmän kansantulon käytöstä - urheilun sponsaus vai julkiset - kultturin sponsaus vai julkiset Mainostus vai pienlehtien tuet – vaikuttaa koko yhteiskunnan rakenteisiin Parlamentaarisesti valittu lautakunta vai yrityksen viestintäjohto?
- 35. Kuviossa työntuottavuuden kasvuprosenttivuosina 1987-1999. Vuonna 1926 on 100 Ahon hallitus 1991 Työnantajajärjestön mukaan palkoista ja työajoista sopiminen tuli siirtää työpaikkatasolle STK vaati sopimusta, joilla palkkoja alennetaan 5 prosenttia, poistetaan lomarahat ja pidennetään vuosityöaikaa 50 tunnilla ilman palkkakompensaatiota. Ahon hallitus ilmoitti "säästöjen" tarkoittavan mm. työttömyys-, sairaus- ja toimeentuloturvan leikkauksia sekä työttömyyskassajärjes- telmän heikentämistä. Keväällä (1992) leikkauslistalla lastenhoito, terveyspalvelut, vanhushuolto ja koulutus. Uusi Lipposen hallitus esitti keväällä 1996 uusia heikennyksiä. SAK järjesti lokakuussa 1991 mielenosoituspäivän työllisyyden puolesta. Senaatintorin joukkokokoukseen osallistui yli 30 000 henkeä eri puolilta maata. SAK:n valtuusto julisti toimintapäivän. Mielenosoituslakkoihin osallistui noin 350 000 työläistä. Syksyllä 1992 SAK julisti maan historian suurimman yleislakon alkavan 26.11.1992 ellei hallitus peräänny. Lakko peruttiin, kun hallitus perui esityksensä leikata puoli miljardia markkaa työttömyysturvasta ja muutamia muitakin ns. säästölakeja. SAK ja STTK uhkasivat vientiteollisuuden lakoilla, jotka laajenisivat yleislakoksi 24.5.1993. Hallitus lupasi taas olla puuttumatta laeilla työehtosopimusten yleissitovuuteen Työttömien Murrostorstai eduskuntatalolla 13.11.1993. Seurauksena oli hallituksen jonkinasteinen rauhoittuminen Keväällä 1996. SAK ja STTK uhkasivat taas yleislakolla. Ansiosidonnaisen turvan taso ja kesto jätettiin entiselleen, mutta nuorten, iäkkäiden ja pitkään työttömäksi pakotettujen turvaa heikennettiin. Suuri Hyökkäys 1990 luvulla
- 36. Poliittiset konfliktit ay-liikkeessä Jatkuvahuoli ja stressi, vaaralliset polut, käsi muiden taskussa, jäsenistö kuuluu kirkkoon ja ay-liikkeeseen, työttömyys luo pelkoa. Taustalla kysymys: tapella vai taipua... Ay-liikkeen lunastettava olemassaolonsa perinteisten leirijakojen hälvennyttyä. Webb ja Wallerstein institutionalisoitu kapina – ilmiönä mahdottomuus – tätäkin päivää – työväen liikkeen perisynti. Eletään ryhmäkonfliktien keskellä. Luokkaedut on ongelmallinen juttu. Puolueissa ja etujärjestöissä käydään armotonta viidakkosotaa luokan sisällä elävien eri eturyhmien välillä ja voittajaksi päätyneet esiintyvät kaikkien nimissä ja onnistuvat formuloimaan omat lyhyen tähtäimen etunsa koko ryhmän eduiksi. Luokan sisällä on lisäksi naisia ja miehiä ja koostuu eri-ikäisistä ihmisistä, eivätkä heidän etunsa suhteessa tavoitteisiin ja tapahtuneisiin ratkaisuihin ole aina samanlaisia. Kyse on miljardeista – muistetaan kiky -
- 37. Politiikan ja poliittisenkannatuksen keskinäissuhde, eli vastaliikkeiden logiikkaa • Jos vasemmisto haluaa edistää sosiaalista turvallisuutta lisäämällä sosiaalikuluja, mutta sallii ylimmän prosentin rohmuamisen, se lisää oikeiston kannatusta, koska laskut joutuu silloin maksamaan keskituloisten työssäkäyvien ryhmä. Taloudellisen turvattomuuden kasvaessa ihmiset alkavat kerätä omaisuutta eivätkä luota enää hyvinvointipalvelujen saatavuuteen eivätkä halua maksaa niitä. • Jos työttömyyden ja laman aikana vasemmisto ja ay-liike eivät kykene tai halua puolusta omiaan, ihmisille syntyy turvattomuuden tunne, joka purkautuu maahanmuuttovastaisuutena ja äärioikeistolaisuutena. • Niinpä katse on suunnattava omaan toimintaan.
- 38. Pohdittavaksi esitän vaikeitakysymyksiä: Ovatko työntekijöiden palkankorotukset ongelma, lisäävätkö työttömyyttä? Mitä merkitsee sosiaalivakuutusmaksujen siirtäminen nykyistä enemmän työntekijöiden maksettavaksi? Mitä merkitsee, jos kaikkien palkankorotukset sidotaan vientiteollisuuden korotuksiin, naisille, kotimarkkinateollisuudelle tai tasa-arvolle? Tarvitseeko järjestäytynyt työväki liittolaisia 1. eli kuuluuko ay- liikkeelle vanhusten, lasten opiskelijoiden jne asema, mikä on järjestäytyneen työväen rooli, kun eduskunta leikkaa köyhimmiltä? Tarvitseeko järjestäytynyt työväki liittolaisia 2. – pitäisikö esim. pienyrittäjät ottaa porukkaan mukaan, taata heille asiallinen sosiaaliturva, jotteivat polkisi palkkoja?
- 39. Tulevaisuuden suuret kysymyksetja haasteet ay-toimijoille Työvoiman ylitarjonta, ulkoistaminen, yrittäjyys, pätkä- ja vuokratyöt – miten pönkitetään kartellia Kansantulon uusjaon ongelmallisuus ja merkitys – miten saada yhä kasvava kansantulo yhteiseen käyttöön, teknologian tuottaessa entistä valtavampia voittoja. Kansainvälinen tilanne – kärjistetysti dollari/euro/juan. Ilmastokriisi ja elintarvikekysymykset – Aiempina vuosikymmeniä ay-liikkeen kenttä osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun.
- 40. Mitä uutta jamyönteistä • Katse on kääntynyt talouden epätasa- arvoon • Hyvää tutkimusta, paljon uutta nuorisoa ay-liikkeessä • Poliittisesti kansainvälisesti Espanjan Podemos, Sanders USA:ssa, Jeremy Corbyn Englannissa
- 41. Tulevaisuus on avoin Ennakoimattomatja ennakoitavissa olevat vastaliikkeet – eli vastaus leikkauksiin joko tai / sekä että: • Voimistuva talouskritiikki ja kansalaistoiminta Maahanmuuttovastaisuus ja äärioikeistolaisten ilmiöiden nousu • Kummallakin pitkä historia tämän kaltaisissa tilanteissa • Ihmiset tekevät tulevaisuuden- avaimet tämänkin seminaarin yleisöllä.