Auli Bläuerin esitys Suomenlehmäpäivässä 14.2.2014 Jokioisilla

1. Auli Bläuer Turun yliopisto, arkeologian laitos
Suomen karja ennen suomenkarjaa.
Nautojen varhainen historia ja
merkitys arkeologian
näkökulmasta.

2. DNA-tutkimus ja isotooppitutkimus
1500 eKr.
Pronssikausi
0
Arkeologinen luumateriaali
Kirjalliset &
kuvalliset
lähteet
1500 jKr.
2000 jKr.
Rautakausi
Keskiaika
Uusi aika

3. NAUTA SUOMESSA

Villi kantamuoto: alkuhärkä (kuollut sukupuuttoon)

4. 2000
eKr.
4000
eKr.
2300
eKr.
2800
eKr.
Tresset & Vigne 2011: Last hunter-gatherers and first farmers of Europe. C. R. Biologies
334, 182–189

5. NAKKILA,
SELKÄKANGAS:
RÖYKKIÖ JA HAMPAAT

7. 
Ei navetoita - laumaelämää

Vasikka läsnä lypsettäessä

Sopeutuminen pohjoisiin
olosuhteisiin

8. KARJA KESKIAJALTA 1700-LUVULLE

Peltoviljelyn merkityksen
kasvaminen

Voikauppa

Asutuksen tihentyminen

Nälkäruokintaa

9. NAUTA SUOMESSA

Eläimet jäivät pieniksi
- keski- ja uudella ajalla
lehmän keskimääräinen
säkäkorkeus vain noin
101 -106 cm

Nykyiset suomenkarjan
eläimet ovat
säkäkorkeudeltaan noin
123-130 cm

10. NAUTA SUOMESSA

Teuraspainojen avulla
keskiaikaiseksi elopainoksi
on arvioitu noin 125-175 kg

Nykyinen lypsyrotuinen
lehmä painaa noin 500-600
kg.

11. MAIDONTUOTANTO
Lehmä
Maidontuotto
keskimäärin/vuosi
Nykyinen ayshire
7976 kiloa
Nykyinen holstein-friisiläinen
8442 kiloa
Nykyinen suomenkarja
6350 kiloa
Ayrshire v.1884
1824 litraa
Maatiaisrotu v. 1884
1737 litraa
1700-luku -1800-luvun alku
250-550 litraa *
1500-luku
300-350 litraa *


* = arvio.
Kyntäjä, Juho:
Tuotosseurannan tulokset ja
lehmien rehunkulutus
vuonna 2002. Nauta, 2003,
33.. vsk, nro 2, s. 32.
ProAgria Suomen
kotieläinjalostusosuuskunta.
Veijonen, Pirkko:
Karjantarkkailun tuloksia
Pohjoismaissa 2002. Nauta,
2003, 33.. vsk, nro 2, s. 35.
ProAgria Suomen
kotieläinjalostusosuuskunta.
Soininen 1974:Vanha
maataloutemme. Säihke
1963:Varsinais‐Suomen
maanviljelys ja karjanhoito
1500‐luvulla.
Varsinais‐Suomen historia V,
5‐6: 7‐69; Brenner, A. 1953.
Sjundeå sockens historia.
Siuntio, 388.

12. NAUTOJEN VÄRI KESKIAJALTA 1700LUVULLE
Valkoinen Kirjava
Harmaa/vaalea
Mustankirjava
(Puna)ruskea
Musta
Punakirjava

13. NAUTA SUOMESSA

Niukkuuteen sopeutunut karjakanta
piti puolensa ulkomailta tuotua karjaa
vastaan aina 1800-luvulle saakka.

Kun olosuhteet muokattiin karjalle
sopiviksi, ei vaadittu enää paikallisiin
olosuhteisiin sopeutuneita eläimiä.

Suomenkarja on olennainen osa
maamme asutushistoriaa.

14. KIITOS!
Yhteistyössä:
Suomen Akatemian
FinnARCH- projekti
MTT
Turun yliopisto arkeologian
laitos