Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (15)
Similar to Tietoyhteiskunta
Similar to Tietoyhteiskunta (20)
Tietoyhteiskunta
- 1. Tietoyhteiskunta Panu Moilanen – Jyväskylän yliopisto – 10. tammikuuta 2013
- 2. Tietämysyhteiskunta ja -talous Fritz Machlup esitti tietämysyhteiskunnan käsitteen vuonna 1962 ”The Production and Distribution of Knowledge in the United States” Tietämyssektori, johon kuuluivat koulutus, T&K, joukkoviestintä, informaatioteknologia ja informaatiopalvelut. Peter Drucker (1968) – siirtyminen materiaan perustuvasta taloudesta tietämykseen perustuvaan talouteen. ”Tietokone on tietämystaloudelle sama kuin voimalaitos sähköyhtiölle. Informaatio on – aivan kuten sähkökin – yksi energian muoto.” Informaatiotalouden kaksi sektoria (Marc Porat, 1977) Primäärisektori – sektori, jossa tietämys on keskeinen lopputuote ja kaupankäynnin kohde Sekundäärisektori – sektori, jossa tietämystä hyödynnetään osana muuta toimintaa ennen kaikkea sisäisesti Tietämysyhteiskunnan mittarin informaatiosta seuraava kokonaislisäarvo
- 3. Tietoyhteiskunta? (Wikipedia) Tietoyhteiskunta on yhteiskunta, jossa tiedon luonti, jakelu, diffuusio, käyttö, integrointi ja muokkaaminen on merkittävää taloudellista, poliittista ja kulttuurista toimintaa. Tietotalous on sen taloudellinen vastinpari, jossa vaurauden luonti perustuu ymmärryksen taloudelliseen hyödyntämiseen.
- 4. Näkökulmia tietoyhteiskuntaan Tietoyhteiskuntaa voidaan tarkastella esimerkiksi Taloudellisesta näkökulmasta Huomio tiedon (informaation) merkityksessä tuotannontekijänä Tarkastelun kohteena yritystoiminnan ja talouden toiminnan muutos Teknologisesta näkökulmasta Huomio innovaatioissa ja teknologisessa kehityksessä sekä niiden käytössä Tarkastelun kohteina esim. ihmisten jokapäiväinen elämä – mm. viestintä, asiointi ja kaupankäynti. Sosiaalisesta näkökulmasta
- 5. Tietoyhteiskunnallistuminen Tietoyhteiskunnallistumista voidaan mitata tarkastellen Kotitalouksien laitehankintoja Tieto- ja viestintäteknologioiden käyttömahdollisuuksia Käyttöosaamista Asenteita Tilastokeskus tutkinut tietoyhteiskunnallistumista yli kymmenen vuoden ajan Muutokset erittäin merkittäviä Päätulos: ”Uusien välineiden käyttö on tullut osaksi enemmistön arkipäivää vanhimpia eläkeläisiä lukuun ottamatta.”
- 6. Keski-ikäinen Internet Sputnik 1957 ARPA Tutkimuslaitosten verkottaminen ARPANET 29.10.1969 UCLA Stanford TCP/IP 1974-1983 Kolme vaihetta Innovaatio Institutionalisaatio Kaupallistuminen
- 7. Maantieteellisiä eroja? (http://www.internetworldstats.com) Kolmas ja neljäs maailma Alue % väestöstä % verkon käytt. Penetraatio (%) Kasvu (%) 2000-10 Afrikka 14,8 5,6 10,9 2357,3 Aasia 56,0 42,0 21,5 621,8 Eurooppa 11,9 24,2 58,4 352,0 Lähi-Itä 3,1 3,2 29,8 1825,3 P-Amerikka 5,0 13,5 77,4 146,3 E-Amerikka 8,7 10,4 34,5 1032,8 Austr. & Oseania 0,5 1,1 61,3 179,0 Koko maailma 28,7 444,8
- 8. Network Readiness Index (World Economic Forum) Kiinnitetään huomiota kolmeen sidosryhmään informaatioteknologian käyttöön liittyen Yksilöt Yritykset Julkinen hallinto Informaatioteknologian toimijat toimivat yleisessä makrotaloudellisessa ympäristössä, joka vaikuttaa niiden toimintaan. Informaatioteknologian käyttö ja sitä kautta sen vaikuttavuusa em. kolmen toimijan osalta liittyy niiden valmiustasoon (readiness) käyttää informaatioteknologiaa ja hyödyntää sitä.
- 9. Kuinka meillä menee? (World Economic Forum) NRI, julkaisu 2012. Maksimiarvo 7. 6 5.9 5.8 5.7 5.6 5.5 5.4 5.3 5.2
- 10. Tiesitkö, että… …30% eurooppalaisista ei ole koskaan käyttänyt Internetiä? …Yhdysvalloissa ladataan laillisesti musiikkia suhteellisesti neljä kertaa enemmän kuin Euroopassa? …Euroopassa käytetään vähemmän rahaa TVT- tutkimukseen kuin Yhdysvalloissa tai Japanissa? Yhdysvallat panostaa alan tutkimukseen suhteessa 2,5-kertaisesti …Eurooppa on jäänyt jälkeen erittäin nopeiden verkkoyhteyksien käyttöönotossa? Ainoastaan 1%:lla eurooppalaisista on pääsy kuitupohjaiseen verkkoon – Japanissa luku on 12% ja Etelä-Koreassa 15%.
- 11. Euroopan digitaaliagenda 2020 Euroopan unionin strategia TVT:n mahdollisimman tehokkaaksi hyödyntämiseksi Talouden elpymisen nopeuttaminen Perustan luominen kestävälle digitaaliselle tulevaisuudelle Kuinka? TVT:n mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen Nykyisten haittaavien esteiden poistaminen Pitkän aikavälin investoinnit tulevien ongelmien mimimoimiseksi
- 13. Suomalaiset verkossa (Tilastokeskus ja TNS Gallup) Suomalaisista 88% käyttää Internetiä Joka toinen suomalainen käyttää Internetiä useasti päivässä ja noin kaksi kolmannesta päivittäin Verkkoyhteisöihin on rekisteröitynyt 42% suomalaisista 1,8 miljoonaa suomalaista (35%) on Facebookissa Internetin käyttö yleistyy nopeimmin vanhemmissa ikäryhmissä Noin 55-vuotiaisiin saakka penetraatio käytännössä 100%. Yli kolme miljoonaa suomalaista on tehnyt verkossa ostoksia Alle 35-vuotiaille Internet on elämän tärkein media
- 14. Digitaalinen kahtiajako Ihmisten erilaiset mahdollisuudet päästä verkkoon ja saada hyötyä verkon käytöstä. Uusi teknologia merkittävien sosiaalisten erojen synnyttäjänä Kaksi suhtautumistapaa Heikko oletus Eriarvoistuminen on vain tilapäistä, ja siinä on kyse lähinnä ihmisten erilaisista kyvyistä ja taidoista hyödyntää verkkoa. Vahva oletus Informaatioyhteiskunnan kehitys synnyttää uusia sosiaalisten ryhmien välisiä eroja ja syventää vanhoja.
- 15. Mutta eihän meillä Suomessa…? Suomessa koko väestöstä 20-30% väestöstä kokee merkittäviä ongelmia uusien tietoteknisten palveluiden omaksumisessa ja käytössä Kyse ei ole pelkästään iästä tai vammaisuudesta, vaan myös palveluiden käytössä vaadittavista rakenteista ja logiikoista, jotka eivät ole kaikille itsestäänselvyyksiä. Yli 74-vuotiaista vain noin 2%:lla on Internet-yhteys kotona. Vanhimpien ikäryhmien verkon käyttö kasvaa nopeimmin Suomi on menestynyt hyvin verkon peruspalveluiden (pankkipalvelut, sähköposti) käyttöönotossa, mutta teknologian ja verkon syvällisemmässä käytössä Suomi on menettämässä asemiaan. Ongelmat erityisesti erityisryhmissä Design for all -periaate
- 16. Osaaminen (Viherä 2009) Perusosaaminen Pankkiasioiden hoito, sähköposti. Luonteva osaaminen Esityskalvojen tekeminen, keskustelu verkossa, blogit ja nettipuhelut. Luova osaaminen Oma tuotanto äänellä, liikkuvalla kuvalla, tekstillä ja kuvilla. Ymmärtävä osaaminen Verkon merkitykset, vaikutukset ja mahdollisuudet. Verkkoidentiteetti, tietosuoja, yhteiskunnan rakenteet ja kauppapaikat
- 17. Neljä näkökulmaa (Sassi 2003) Teknis-hallinnollinen näkökulma ”Pienet huolet” Sosiaalisten rakenteiden näkökulma ”Keskikokoiset huolet” Informaatiorakenteiden ja syrjäytymisen näkökulma ”Suuret huolet” Modernisaation ja kapitalismin näkökulma ”Vallankumous”
- 18. Pienet huolet Kyse on lähinnä verkkoon pääsystä Käyttötaidot Tekninen varustetaso Tarjolla olevat sisällöt ja käyttötavat Teknologiset mahdollisuudet ovat hyvin epätasaisesti jakautuneita jopa eturivin informaatioyhteiskunnissa
- 19. Keskikokoiset huolet Lähtökohtana se, onko tieto- ja viestintäteknologian ja verkon käytön eroilla yhteneväisyyksiä yhteiskunnan muiden sosiaalisten rakenteiden kanssa Informaatiorikkaat ja –köyhät Pysyvä kuilu huolimatta teknologian käytön laajenemisesta Erityisesti eroja käyttötavoissa Selittävinä tekijöinä tulotaso, koulutustaso, etninen tausta… Erot kaikkein suurimpia johtavissa tietoyhteiskunnissa
- 20. Suuret huolet Tieto- ja viestintäteknologialla katsotaan olevan aktiivinen rooli eriarvoisuuden syntymisessä ja vahvistumisessa Ongelmat ja epäonnistumiset mm. työmarkkinoilla, demokratiassa, hyvinvointijärjestelmässä sekä perheen ja yhteisön piirissä Esim. nykyinen Suomi perustuu jo hyvin pitkälle kykyyn käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa Kyse on rakenteellisesta epätasa-arvosta: ”informaatioeliitti” vahvistaa tieto- ja viestintäteknologian avulla asemiaan ja yhteiskunnan marginaaliryhmät syrjäytyvät entistäkin voimakkaammin Moderni kurjistumisteoria? ”Neljäs maailma” Viittaa usein kansoihin ilman valtiota Käytetään myös tieto- ja viestintäteknologiasta johtuen syrjäytyneihin liittyen
- 21. Suuret huolet Helsingin Sanomat, 18.11.2012 Kaikilla työikäisillä ei ole riittäviä tietoteknisiä taitoja. Osataan surffata ja maksaa lasku, mutta jopa sähköposti voi olla ongelma Huolestuttavampia tiedonhakutaitojen puutteet
- 22. Vallankumous Lähtökohtana se, että tieto- ja viestintäteknologia auttaa ohjaamaan ja järjestämään monimutkaisia moderneja yhteiskuntia. Teollinen yhteiskunta yhä riippuvaisempi tieto- ja viestintäteknologiasta tuotannon, jakelun ja kulutuksen ohjaamisessa ja valvonnassa Tieto- ja viestintäteknologia on osittain korvannut byrokratian kontrolliteknologiana. Verkosta on myös tullut sosiaalisen elämän uusi välittäjä Kapitalismissa informaatio kasautuu pääoman tavoin ja muuttuu ”historian moottoriksi” Informaatiovirrat ja –rakenteet luovat eriarvoisuuden Uudelle järjestelmälle on ominaista polarisaatio – ”luokkajako” Työvoiman eriytyminen korkeasti tuottavaan ja korvattavissa olevaan
- 24. Kleinrock keväällä 1969 Verkko on vielä joskus kaikkialla, aina saatavilla ja aina kytkettynä Jokainen pääsee verkkoon miltä tahansa laitteelta ja mihin aikaan tahansa Lopulta verkko ei enää edes erotu – se on osa meitä ja ympäristöämme: kuin happi, jota hengitämme Ihmisen ja koneen välille muodostuu symbioosi
- 25. Kleinrock 2008 Sovellukset ottavat verkossa vallan Aiemmin keskityttiin siihen, kuinka verkkoon päästään; nyt se on helppoa Kehitystä vievät eteenpäin sisällöntuottajat, eivät verkon tekniset suunnittelijat Internet leviää viiden miljardin ihmisen ulottuville vuoteen 2050 mennessä (maapallon väliluku silloin n. 8 mrd)
Editor's Notes
- Fritz Machlup oli itävaltalais-amerikkalainen taloustieteilijä, joka ensimmäisenä alkoi tutkia tietämystä taloudellisena resurssina. Syntyi vuonna 1902 ja pakeni natsihallintoa Yhdysvaltoihin 1933, kansalaisuus 1940.Peter Drucker ”The Age of Discontinuity” – Tietokone on tietämystaloudelle sama kuin voimalaitos sähköyhtiölle. Informaatio on – aivan kuten sähkökin – yksi energian muoto.OECD on omaksunut käyttöönsä Poratin kokonaislisäarvoajattelun. OECD:n määritelmän mukaan yhteiskunta on tietämysyhteiskunta, jos a) bruttokansantuotteesta yli puolet tuotetaan ja b) yli puolet työntekijöistä työskentelee informaatiotaloudessa.Nykyisin myös verkottuneisuus on noussut keskeiseksi tietämysyhteiskunnan attribuutiksi. Esimerkiksi Manuel Castells määrittelee verkostoyhteiskunnan, jolle luonteenomaista on informaatio, pervasiivisuus, joustavuus ja konvergenssi.Seuraava dia on vaiheittainen
- Seuraava dia on vaiheittainen
- ARPA – Advanced ResearchProjectsAgencyEnsimmäinen yliopistojen tietoverkko perustettiin Suomeen jo 1971 hankitun Univac 1108 -keskustietokoneen ympärille. Verkko muodostui modeemiyhteydellä keskuskoneeseen liitetyistä etäiseräpäätteistä.Funet-projekti aloitti vuoden 1984 alussa. Saman vuoden aikana Funet-verkkoon liitettiin jo 12 tietokonetta. Tiedonsiirto hoidettiin Telen X.25 pakettiverkon avulla. Verkko ulottui kaikkiin yliopistokaupunkeihin lukuunottamatta Oulua ja Rovaniemeä. Syksyllä 1985 avattu yhteys EARN-verkkoon toi suomalaistutkijoiden ulottuville kansainväliset sähköpostipalvelut ja mahdollisuuden siirtää tiedostoja helposti käyttäjien kesken.Pohjoismaiden yhteinen NORDUnet-verkko käynnistyi vuoden 1988 aikana. Ensimmäiset Pohjoismaiden väliset yhteydet olivat nopeudeltaan 64 kbit/s.Marraskuussa 1988 Suomi muiden Pohjoismaiden mukana sai suoran 56 kbit/s yhteyden Internetiin. Yhteispohjoismainen NORDUnet oli ensimmäinen verkko USA:n ja Kanadan ulkopuolella, joka liittyi Internetiin.
- OhjelmanpainopisteetDigitaalistenyhteismarkkinoidenluominenTVT-tuotteidenja –palveluidenyhteentoimivuudenedellytystenparantaminenInternetinluotettavuudenjatietturvallisuudenlisääminenPaljonnykyistänopeampien Internet-yhteyksientarjonnanvarmistaminenTutkimus- jakehitysinvestointienlisääminenDigitaalisenlukutaidon, osaamisenjaosallisuudenparantaminenTVT:nhyödyntäminenratkaistaessailmastonmuutoksen, terveydenhuoltokulujenkasvunjaväestönikääntymisenkaltaisiayhteiskunnallisiahaasteita
- Vika on erittäin harvoin itse käyttäjissä eli ihmisissä. On näyttöä siitä, että esimerkiksi moni ikääntynyt on innostunut kokeilemaan uutta tieto- ja viestintätekniikkaa sekä yleisesti että erityisiin tarpeisiin. Tarvitaan siis vain esteettömyyttä edistävää tekniikkaa sekä ikääntyvän väestön oikeusturvaa ja itsenäistä suoriutumista edistäviä toimia ja palvelurakenteita.Design for All tarkoittaa sellaisia suunnitteluun liittyviä strategioita ja keinoja, joilla edistetään ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden käytettävyyttä, saavutettavuutta ja esteettömyyttä kaikille käyttäjille.
- Teknologinen kehitys ei koskaan ole ollut niin nopeaa kuin viimeisten viidentoista vuoden aikana. Tärkeämpää on kuitenkin se, ettei aiempi teknologinen kehitys ole aiheuttanut niin dramaattisia muutoksia yhteiskunnassa kuin mitä informaatioteknologian esiinmarssi on tehnyt. Muutos näkyy ehkä selkeimmin, kun pohtii, millaisessa maailmassa isovanhemmat ja heidän lapsenlapsensa elävät.Kuvassa on Raili Salonen (69) Helsingin Vartiokylästä. Hän oppi taannoin kurssilla asioimaan pankissa sähköisesti, mutta muuten tietokone lepää turhan usein käyttämättömänä pöydällä. ”Voisihan tällä tehdä paljon muutakin, kun vain osaisi ja uskaltaisi. Onneksi nyt olen saanut lisää varmuutta ja etenkin uteliaisuutta tietokoneen käyttöön.”Salonen kiinnostui tietokoneen monipuolisemmasta käytöstä Helsingin työväenopiston opistolaisyhdistyksessä järjestetyissä Tietotaitotalkoissa. Kyseessä on EU:n sosiaalirahaston rahoittama, Tietotekniikan liiton vetämä hanke, jolla yritetään ehkäistä tietoyhteiskunnasta syrjäytymistä.”Esimerkiksi valokuvien työstäminen tietokoneella vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta. Lisäksi osallistun lokakuussa senioreille tarkoitetulle sähköposti- ja internetkurssille”, Salonen kertoo.Salonen osti tietokoneen, koska tunsi muuten jäävänsä ulkopuoliseksi yhteiskunnassa.”Kaikkialta annettiin vain www-osoite, eikä tietoa tuntunut saavan muualta. Ajattelin, että nyt on pakko hankkia se tietokone.”Syrjäytymisvaara on todellinenSalonenei ole yksinongelmansakanssa. Koko väestöönsuhteutettunaarviolta 20–30 prosenttiasuomalaisistakokeemerkittäviäongelmiauusientietoteknistenpalveluidenomaksumisessajakäytössä.Tietotekniikastasyrjäytymisessäei ole kysepelkästäänvammaisuudesta tai iästävaanmyöspalveluidenkäytössävaadittavistarakenteistajalogiikoista, jotkaeivät ole kaikilleitsestäänselvyyksiä.
- Internet-keskeisethankkeetjaprojektituusienkäyttäjäryhmienmukaansaamiseksi.Verkonosuusarjessatärkeä, uusiaopiskelun, työnjayhteisöjentoiminnanmahdollisuuksia.Ydinkysymyksiäverkkoonpääsy, käyttötaidotjakyvytsekäsisällöt.Eriarvoisuutta on jopajohtavissatietointensiivisissälänsimaissa.Erotovatyhteydessäeritekijöihin mm. tulotaso, koulutustaso, etninentausta, ikä, perheenlapsiluku, toimintakykyEuroopassakeskeinenkehittämishanke on eEurope-aloiteInternetinkäytössä on merkittäviäeroja, joidentasoittamisessajulkisellasektorilla on keskeinentehtävä.
- Eriarvoisuudentaustallaovaterottuloissa, koulutuksessajaetnisissätaustoissa.RyhmienerotpysyvätvaikkatietokoneidenjaInternetinkäyttöyleistyykaikissaryhmissäjaerialueilla.ParemminansaitsevatkäyttävätInternetiäjatietotekniikkaakokonaisvaltaisestisekätyössäettävapaa-aikanaan.Hyväosaistenmahdollisuudetvahvistuvatentisestään.Myöskäänköyhienjarikkaiden maiden välineneroeinäytäpoistuvan (Colin Sparks, Pippa Norris)Sosiaaliseneriarvoisuudensyytovatniinsyvällä, etteivätteknologiaanliittyvätratkaisutriitämuutokseen.
- Alueellinensyrjäytyminenkeskeisenä.Internetinohellatarkastellaanlaajempiainformaatio- jakommunikaatiorakenteita (Scott Lash, Manuel Castells).Köyhyydenlisäksitaustallasyrjäytyneisyys - työttömyysjaosallisuudenongelmat.Suurtenihmisjoukkojen, seutukuntienja maiden joutuminentarpeettomiksikäyneinäverkottuvankansalaisyhteiskunnanulkopuolelle.Eikäytännönsuosituksia
- Teollisen ajan kehittyneiden kapitalististen yhteiskuntien vahvuus oli laaja ja vakaa keskikerrostuma. Kun hyvinvointivaltion jälkeisellä kaudella pääosa turvaverkoista on menetetty ja työhön tarvittavien taitojen jatkuva päivittäminen ei onnistu kaikilta, ihmiset putoavat kilpailusta ja päätyvät alaspäin suuntautuvalle sosiaaliselle kehälle. Syrjäytymisen prosessit eivät koske vain todella epäedullisessa asemassa olevia, vaan kaikkia niitä, joiden elämästä on tullut taistelua arvottomaksi muuttumista ja alaluokkaan putoamista vastaan. Castells toteaa yhteenvetona, että informaation aikakauden perustavia sosiaalisia kuiluja ovat työvoiman sisäinen hajautuminen informationaalisiin tuottajiin ja helposti korvattavaan yleiseen työvoimaan sekä merkittävän yhteiskunnallisen segmentin sosiaalinen poissulkeminen. Tämä segmentti koostuu kelvottomiksi katsotuista yksilöistä, joiden arvo työläisinä ja kuluttajina on käytetty loppuun.
- Arpanetin pääkehittäjä, insinööri Leonard Kleinrock, 75, on hyvä henkilö pohtimaan, mitä maailmanverkon vuosisata tuo tullessaan. Jo keväällä 1969 Kleinrock enteili, mitä verkosta tulee. Hän julkaisi maailman ensimmäisen tietoverkoista kertovan tiedotteen. Verkko olisi vielä joskus kaikkialla, aina saatavilla ja aina kytkettynä, hän sanoi. Jokainen pääsisi Arpanetiin eli nykyiseen internetiin miltä tahansa laitteelta mihin aikaan tahansa. Lopulta verkko ei enää edes erottuisi. Se olisi osa meitä ja ympäristöämme, kuin happi, jota hengitämme. Kleinrock enteili jopa ihmisen ja koneen symbioosia. Maalailuista kaikki eivät ole toteutuneet. Mutta kun käyttää wlania tai istuu maailmalla verkkokahvilassa, Kleinrock voi tulla mieleen. Kleinrock palasi internetin tulevaisuuteen sähköinsinöörien IEEE-järjestön julkaisussa 2008. Hänen mukaansa sovellukset ottavat verkossa vallan. Aiemmin verkon käyttäjä keskittyi siihen, kuinka hän yleensä pääsi verkkoon. Nyt se on jo helppoa. Kehitystä vievät eteenpäin sisältönikkarit, eivät laajakaistan rungon suunnittelijat. Internet näyttää leviävän yli viiden miljardin ihmisen ulottuville vuoteen 2050 mennessä. Maapallon väkiluku on silloin yli kahdeksan miljardia.
- Näin maailmankylä ehkä käyttää verkkoa: Verkon osoiteavaruus laajenee. Esineillä ja lemmikeillä on internet-osoitteensa. Verkko on seinissä, laseissa ja työpöydissä. Näytöt ovat kolmiulotteisia hologrammeja. Kännykät, kamerat ja soittimet sulautuvat samaksi laitteeksi. Käyttöä ohjataan ehkä silmällä. Älykkäät agentit ovat itsenäisiä ohjelmia, jotka etsivät sinulle sopivaa tietoa verkosta ja hakevat radioanturein tietoa ympäristöstäsi. Agentti tietää miten ja missä liikut ja sen, mikä sinua kiinnostaa. Agentti tuntee myös tapasi jopa liian hyvin.