2005 opiskeluedellytykset

Aleksis Nokso-Koivisto
OPISKELUEDELLYTYKSET 2005
– YLIOPISTOJEN VERTAILU OPISKELIJAN SILMIN
Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs
Työpapereita 2/2005

Copyright: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs,
Kannen kuva: Teemu Vehmaskoski: Hanko, 2004
Julkaisija: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs
Mechelininkatu 47 A 2, 00250 Helsinki
puh. 09-490 331
internet www.otus.fi

LUKIJALLE
Tämä vertailu kehittyi villistä ideasta kohti selvitysprojektia vuoden 2004 aikana. Itse astuin
tutkijana mukaan joulukuussa 2004, jolloin vertailu oli hahmottunut alustavaksi listaksi ranskalaisia
viivoja selvitettävistä asioista. Niiden perusteella tein ohjausryhmän ja kommentoijien kanssa
monta kierrosta, joista kullakin osa kysymyksistä jalostui paremmin selvitettäviksi, osa karsiutui
pois ja toisinaan myös syntyi uusia. Lopullinen tulos on kädessäsi, hyvä lukija: näitä asioita
haluttiin ja voitiin vertailla.
Tahdon esittää suuren kiitoksen säntillisille vastaajille ylioppilaskunnissa ja yliopistoissa. Juuri
kukaan ei olisi uskonut, että mihinkään kyselyyn saadaan lähes kaikki vastaukset deadlineen
mennessä, ja pari puuttuvaakin kaksi arkipäivää deadlinen jälkeen. Ilman teidän työtänne tämä
selvitys ei olisi toteutunut – ainakaan aikataulussaan.
Kiitos myös ohjausryhmälle ja lukuisille kommentaattoreille. Minun tehtäväni on ollut vetää
lankoja yhteen ja tehdä yhteenvetoja ja kirjoitustyötä, kun lukuisat asiantuntijat ovat pyyteettömästi
ja innokkaasti käyttäneet aikaansa ideointiin ja kommentointiin.
Toivon lämpimästi, että tämä vertailu voi palvella yliopistojen ja kaupunkien kehittämistä
opiskelijan kannalta parempaan suuntaan. Tiedän, että mittarit eivät ole täydellisiä, ja monta asiaa
jäi puuttumaan. Siitä huolimatta vertailu osoittaa monta asiaa, joita yliopistoissa ja kaupungeissa
voidaan kehittää. Toivottavasti tätä käytetään uuden rakentamiseen eikä hedelmättömään,
itseisarvoiseen vertailuun ja kritisoimiseen. Vertailu on minun nähdäkseni ennen kaikkea tapa tuoda
kehittämiskohteita ja positiivisia esimerkkejä päivänvaloon.
Tämä vertailu on yksi virike keskustelulle. Antoisaa keskustelua!
Helsingissä 28.2.2005
tutkija, OTK
3

SISÄLLYSLUETTELO
JOHDANTO ........................................................................................................................................5
Selvityksen tavoitteet.......................................................................................................................6
Muut vertailukohdat.........................................................................................................................6
Mittareista ........................................................................................................................................7
Toteutus............................................................................................................................................7
TULOKSET: YLIOPISTOT................................................................................................................9
A2 Opiskelujen järjestäminen........................................................................................................11
A3 Tutkimuksen ja opetuksen yhteys............................................................................................12
A4 Opiskeluinfrastruktuuri ............................................................................................................13
A5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet........................................................................................14
A6 Hyvinvointi ja kaupungin opiskelijasuhteet.............................................................................15
Yliopistojen vertailu kokonaisindeksin perusteella .......................................................................16
TULOKSET: YLIOPISTOKAUPUNGIT.........................................................................................17
B1 Terveys- ja sosiaalipalvelut......................................................................................................18
B2 Asumispalvelut.........................................................................................................................19
B3 Kunnan kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet ...........................................................................20
B4 Opiskelijat kuntalaisina sekä joukkoliikenne...........................................................................21
Yliopistokaupunkien vertailu kokonaisindeksin perusteella..........................................................21
LOPPUPÄÄTELMIÄ........................................................................................................................23
LÄHTEET..........................................................................................................................................24
Kirjalliset lähteet............................................................................................................................24
Käytettyjä verkkosivuja: ................................................................................................................25
Haastattelut: ...................................................................................................................................25
KÄYTETYT LYHENTEET..............................................................................................................25
LIITTEET
Liite 1: Tulosten käsittelystä ja skaalauksesta
Liite 2: Kyselylomake
Liite 3: Indikaattorit
4

JOHDANTO
Yliopistoista tehdään tutkimuksia ja niistä kerätään paljon erilaista tilastotietoa. Opintoja
suunnittelevalle abiturienteille on toisaalta jaossa lukuisia oppaita ja esitteitä eri yliopistoista ja
opintoaloista. Käytännössä opiskelijoilla on paljon muitakin tietoja ja vaikutelmia eri yliopistoista
ja opiskelukaupungeista. Vertailevaa aineistoa sen sijaan ei ole olemassa lukuun ottamatta yhteen
aiheeseen paneutuvia tutkimuksia ja tilastoja.
Ulkomaiset esimerkit yliopistojen vertailusta ovat runsaita. Vertailuja on myös tehty hyvin
erilaisilla perusteilla, niin opettajille kuin opiskelijoillekin suunnatuin tutkimuksin samoin kuin
monien erilaisten tunnuslukujen perusteella. Näistä suomenkielinen, mutta hiukan jo vanha katsaus
on KKN 1995, ss. 13-15.
Suomessa on ennen tätä selvitystä tehty yliopistojen vertailulistoja vain rajoitetusti. Tunnetuimpia
lienevät Helsingin Sanomissa 18.11.1993 julkaistu Professoriliiton kyselyyn perustunut listaus,
Korkeakouluneuvoston pääsihteeri Matti Hosian Helsingin Sanomille toukokuussa 1994 laatima
listaus1
sekä Helsingin Sanomien koulutusliitteessä 11.2.2004 julkaistu yliopistojen vertailu. Näistä
vuoden 1994 vertailussa käytettiin kolmea2
ja vuoden 2004 viittä3
eri indikaattoria. Tässä suhteessa
vanhemmat suomalaiset vertailut ovat nyt käsillä olevaan vertailuun verrattuna karkeita. Tätä
vastoin vuoden 2004 vertailussa tarkastelu oli alakohtainen, ei yliopistokohtainen, joka tekee
vertailusta hienojakoisemman. Eri vertailut on esitetty alla taulukossa 1.
Taulukko 1. Suomessa tehtyjä yliopistovertailuja.
Ajankohta Vertailu Indikaattoreita Painotukset
1993 HS/Professori-
liitto
kyselytutkimus fokuksessa yliopiston arvostus professorien
keskuudessa
1994 HS/KKN
(Hosia)
3 fokuksessa tuloksellisuus
2004 HS koulutusliite
(Hosia)
5 korostetusti hakijan näkökulma: mm.
korkea sisäänpääsyprosentti yliopiston
eduksi
2005 Tämä vertailu 64 kysymystä,
50 mittaria,
10 indeksiä
fokuksessa opiskeluprosessi; tavoitteena
opiskelijan näkökulma
1
KKN 1995, ss. 15 ja 17.
2
tutkintoestimaatti / opettaja, Suomen Akatemian rahoitus per opettaja+tutkija sekä yli kk:n mittainen kv-vaihto per
opettaja+tutkija
3
sisäänpääsyprosentti, opettajien määrän suhde opiskelijoiden määrään, valmistumisprosentti 10 vuodessa, ansiot
prosenttia mediaanista sekä kolmen vuoden valmistuneiden työllisyysprosentti
5

SELVITYKSEN TAVOITTEET
Selvityksen tavoitteena on luonnehtia eri yliopistoja ja opiskelukaupunkeja vertailukelpoisilla
mittareilla, ja antaa tulevalle opiskelijalle vastaus siihen, miten opiskelijaa milläkin paikkakunnalla
kohdellaan. Konkreettisesti selvityksessä vertaillaan yliopistopaikkakuntia kahdessa suhteessa:
- yliopisto opiskelijaympäristönä ja
- kunnan suhtautuminen opiskelijaan.
Selvitys tarkastelee yliopistojen ominaispiirteitä opiskelu-uran näkökulmasta: mittaristo on luotu
vertaillen yliopistoja tästä lähtökohdasta. Lähtökohtana ei siis ole yliopistojen laadun vertailu, vaan
yliopistojen ominaisuuksien vertailu opiskelijan silmin. Avainsanoina ovat opiskelun edellytykset,
opiskelun tavoitteet, opiskelijaystävällisyys ja opiskelijanäkökulma. Näkökulma on opiskelijan ja
tulevan opiskelijan, esimerkiksi abiturientin.
Tutkimuskohteena ovat suomalaiset yliopistot (16 tiedekorkeakoulua ja 4 taidekorkeakoulua).
Joiltakin osin taidealojen monesti pienryhmissä tapahtuva ja henkilökohtainen opetus tekee niiden
tarkastelun samoilla mittareilla muiden yliopistojen kanssa vaikeaksi. Myös kaikki vertailusta
puuttuvat tiedot koskevat taideyliopistoja, joka tekee omalta osaltaan niiden vertailusta vaikeampaa.
Indikaattorit on siksi pisteytystä varten skaalattu vain tiedeyliopistojen perusteella. Toisin sanoen
”metrin mitta” vertailua varten on luotu kussakin kysymyksessä tiedeyliopistojen perusteella, ja tätä
mittaa on sovellettu yhtäläisesti kaikkiin yliopistoihin.
Selvityksessä muodostettava mittaristo jakautuu kymmeneen indeksiin, joista kuusi käsittelee
yliopistoa ja neljä yliopistopaikkakuntaa. Näistä muodostetaan kaksi kokonaisindeksiä:
yliopistoindeksi ja yliopistokaupunki-indeksi. Pyrkimyksenä ei ensisijaisesti ole osoittaa vertailun
voittajia tai häviäjiä, vaan luoda kannustava mittaristo, jonka tarkoitus on ohjata yliopistoja ja
kuntia kehittämään heikkouksiaan ja ylläpitämään vahvuuksiaan.
MUUT VERTAILUKOHDAT
Vertailussa vertaillaan ainoastaan suomalaisia yliopistoja ja kaupunkeja. Käytännössä
korkeakoulutuksen kansainvälinen liikkuvuus on lisääntynyt, ja vertailukohtana olisi monessa
kysymyksessä relevanttia käyttää ulkomaisia yliopistoja.
Toinen kysymys, joka vertailussa jää tarkastelematta, ovat yliopistojen niin sanotut filiaalit, eli
emoyliopiston muussa kaupungissa järjestämä yliopistokoulutus. Esimerkiksi Porissa, Raumalla ja
Lahdessa opiskelee enemmän yliopisto-opiskelijoita kuin pienimmissä yliopistoissa. Sekä
opiskelukysymykset (tässä vertailussa pääasiassa yliopistoindeksin alaiset) että
hyvinvointikysymykset (tässä vertailussa pääasiassa yliopistokaupunki-indeksin alaiset) ovat näissä
kaupungeissa monesti työn alla, ja niiden toteutumista olisi tutkittava esimerkiksi tämän vertailun
kaltaisten mittarien avulla.
6

MITTAREISTA
Indikaattorit, mittarit tai mittaimet vaikuttavat helposti antavan täsmällisen ja oikean kuvan
mitattavasta toiminnasta. Ne ovat kuitenkin parhaimmillaankin vain jokin kuvaus todellisuudesta,
kuten Lindström toteaa: ”Indikaattori indikoi ei-suoraan mitattavissa olevaa ominaisuutta.
Yksinkertaisilla toimintaindikaattoreilla kuvataan monitahoista todellisuutta, jolloin aikaansaadaan
yksinkertaistettu kuva monitahoisesta todellisuudesta. Saatu kuva voi olla parempi tai huonompi,
mutta se on kuitenkin todellisuuden kuvaus – ei todellisuus.”4
Käytännössä voi tapahtua niinkin,
että ”Mikä tahansa helposti mitattavissa oleva muuttuu toimintaindikaattoriksi.”5
Määrällisten mittareiden yhteys laatuun ei ole koskaan itsestäänselvyys. Niiden avulla voidaan
vertailla toiminnan panoksia, rakenteita ja tuotoksia, ja usein ne toimivat parhaiten osoittamassa
ajassa tapahtuvaa kehitystä. Usein koulutusmittaimiin liittyy myös jokin tavoite tai tavoitteita – niin
yksitäisiin mittaimiin kuin kokonaisiin vertailuihinkin.6
Yleisiä tavoitteita ovat toiminnan seuranta
ja arviointi.7
Eri indikaattorien määrä voi olla hyvin runsas, jopa satoja, tai vain muutamia
kappaleita. Suuri määrä palvelee yleensä teoreettisempaa mielenkiintoa, niukka määrä taas on
toimivampi suunnittelussa ja hallinnollisessa käytössä.8
Tässä vertailussa on käytetty sekä
yliopistoa että opiskelupaikkakuntaa kuvaamaan viittäkymmentä mittaria, joka on varsin suuri
määrä. Tavoitteena on kuvata ilmiöitä hienojakoisesti ja samalla taustoittaa eri yliopistojen
ominaispiirteitä lukijalle ja mittareihin tutustujalle.
Mittareiden käyttöön suhtaudutaan usein varovaisesti johtuen mahdollisuudesta niiden
väärintulkintaan ja sensaatiohakuiseen käyttöön, joka ei perustu niiden taustojen tuntemiseen.
Samoja yksikköjä koskien voidaan usein tehdä luotettavan oloisia laskelmia, jotka perustelevat
täysin eri yksiköiden erinomaisuutta.9
Käsillä olevassa vertailussa tämä riski on otettu: vertailua on
tehty sensaatiohakuisenkin julkisuuden riskillä. Tavoitteena on nostaa keskusteluun yliopistojen
ominaispiirteitä ja erityisesti tavoitteita yliopistojen kehittämisessä: millainen on järjestelyiltään
hyvä yliopisto? Ovatko tämän vertailun mittarit käyttökelpoisia, vai kenties jotkin muut?
TOTEUTUS
Työn toteutusta on ohjannut SYL:n nimeämä ohjausryhmä, joka on kokoontui neljä kertaa,
16.12.2004, 11.1.2005, 9.2.2005 ja 23.2.2005. Ohjausryhmään kuuluivat Risto Lähteenmäki, Anne
Mikkola, Lauri Korkeaoja ja Jouni Lounasmaa. Osittain mukana ohjausryhmän työssä ovat olleet
Arttu Laasonen, Aleksi Henttonen ja Juhani Nokela. Lauri Korkeaoja on selvittänyt useita
asumiseen ja terveyteen liittyviä tietoja tutkimusta varten. Projektin kuluessa useat asiantuntijat ovat
kommentoineet suunnitelmia ja tuloksia.
Tiedon keräämisen tärkeimpänä lähteenä on toiminut ylioppilaskunnille tehty kysely. Sen lisäksi
tietoja on hankittu KOTA-tietokannasta, tilastotietoja useista valmiista tutkimuksista ja raporteista
sekä YTHS:stä ja opiskelija-asumiseen liittyvistä lähteistä.10
4
KKN 1995 s. 2, jossa siteerataan Caj-Gunnar Lindströmiä.
5
KKN 1995 s. 2, jossa siteerataan Eltonia.
6
KKN 1995 s. 16-17.
7
KKN 1995 s. 5.
8
KKN 1995 s. 8.
9
KKN 1995 s.11.
10
Katso lähdeluettelo sekä yksittäiset kysymykset.
7

Selvityksessä mitataan kahta pääteemaa: yliopistoon ja yliopistokaupunkiin liittyviä kysymyksiä
liitteenä olevien kysymysten mukaisesti. Selvityksessä ei tarkastella työllistymistä, opetuksen
sisältöä tai tieteen tai tutkimuksen tyyppiä tai laatua.
Teknisesti kysymykset käsitellään kolmenlaisina:
1) dikotomisesti (esim. Voiko yliopiston lukukausi-ilmoittautumisen tehdä verkossa?)
2) välimatka-asteikolla, kuten viisiportaisella Likert-asteikolla (esim. Miten opintojen alun
henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopistossa? Erittäin hyvin – hyvin –
tyydyttävästi – huonosti – erittäin huonosti. Monesti kysymyksen muotoiluun sisältyy
taustoitusta ja eri vastausvaihtoehtojen tarkempi määrittely.)
3) numeerisina arvoina (esim. keskeyttämisprosentti, määrärahat, opettajien määrä)
Tuloksien käsittelyssä raakatulokset on pisteytetty nollasta kymmeneen. Tästä pisteytyksestä eli
skaalauksista on lisätietoa liitteessä 1.
Vertailu perustuu 50 mittariin. Numeroinnissa mittareita ovat esim. A1.1 tai B 4.2. Yksi mittari voi
koostua yhdestä tai useammasta kysymyksestä. Kysymyksiä vertailussa on yhteensä 64. Jos
kysymyksiä on useita, on niiden numerointi esim. A4.4.1-A.4.4.4. Mittarin tulos on alakysymysten
tulosten keskiarvo eli kaikkien kysymysten painoarvo on mittarin sisällä sama.
Mittarit muodostavat indikaattoreita. Yliopistoja (A) koskevia indikaattoreita on 6 kappaletta ja
yliopistokaupunkeja (B) koskevia 4 kappaletta. Indikaattorin numero on esim. A3. Indikaattorin
arvo on mittareiden keskiarvo, eli kaikkien mittareiden painoarvo indikaattorissa on sama.
Indikaattoreista muodostetaan kaksi kokonaisindikaattoria yliopistoja (A) ja yliopistokaupunkeja
(B) kuvaamaan. Niitä tehdessä on käytetty painotettuja keskiarvoja. Painoarvot on raportoitu
tulosten yhteydessä.
Kaikki laskelmat on tehty tarkoilla arvoilla, ja esitetty paperilla likiarvoina yleensä yhdellä tai
kahdella merkitsevällä numerolla. Tästä johtuen jotkin laskutoimitukset raportissa voivat vaikuttaa
virheellisiltä. Seuraavassa kappaleessa tuloksia tulkitaan ja arvioidaan suhteuttaen niitä erityisesti
yliopistojen kokoon ja sijaintiin ja muihin kunkin kysymyksen osalta olennaisiin taustatietoihin.
Selvityksessä on käytetty opiskelijaa kohti olevissa luvuissa lähes poikkeuksetta opiskelijavolyymiä
kuvaavana lukuna uusien opiskelijoiden määrää. Uusien opiskelijoiden määrään suhteutettuna
esimerkiksi yliopiston tietyn tyyppiset resurssit kuvaavat yhden opiskelijan koko opiskeluajalle
kohdistuvia resursseja. Ratkaisu on parempi kuin koko opiskelijamäärään suhteuttaminen:
"tilastoissa roikkuvat" opiskelijat tai opiskelukulttuurit, joissa opiskelun intensiteetti on erilainen
eivät vaikuta näin suhteutettuihin lukuihin. Vastaavaa suhteutusta käyttää myös CIMO11
liikkuvuustilastoissaan, joissa opiskelijaliikkuvuutta vertaillaan aloittavien opiskelijoiden määrään.
11
CIMO 2003.
8

TULOKSET: YLIOPISTOT
Tässä luvussa yliopistoja vertaillaan eri mittareiden muodostamien indeksien perusteella. Kukin
indeksi on muodostettu sen mittareiden keskiarvosta, ts. jokaisen mittarin (esim. B1.1) painoarvo
indeksissä (esim. B1) on yhtäläinen. Luvun viimeisessä kappaleessa yliopistoja vertaillaan
kokonaisindeksin perusteella. Kokonaisindeksi on indeksien painotettu keskiarvo. Painoarvot
kuvaavat indeksien ja niiden taustalla olevien mittareiden merkitystä opiskelijan arjessa. Painoarvot
ovat:
A1 Opiskeluprosessit 20
A2 Opiskelujen järjestäminen 20
A3 Tutkimuksen ja opetuksen yhteys 10
A4 Opiskeluinfrastruktuuri 20
A5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet 10
A6 Hyvinvointi ja kaupungin opiskelijasuhteet 5
Huomaa kaikissa vertailuissa, että Teatterikorkeakoulusta ei ole saatu vastauksia kyselyyn, joten
sen osalta luvut perustuvat huomattavan puutteellisiin mittareihin. Tämä vääristää kokonaistuloksia,
kun eri mittareiden keskiarvot ovat erilaisia. Myös Kuvataideakatemialta puuttuu muutama tulos
yliopistojen vertailussa sekä kaikki yliopistokaupunkien vertailutulokset. Joissakin kysymyksissä
taideyliopistojen tulokset eivät ole vertailukelpoisia tiedeyliopistojen kanssa johtuen alojen
erityispiirteistä ja siitä, että skaalaukset on tehty vain tiedeyliopistojen perusteella, mikä yleensä
vähentää taideyliopistojen pisteitä. Näistä seikoista johtuen taideyliopistojen osalta vertailutuloksiin
on suhtauduttava suurella varauksella.
9

A1 OPISKELUPROSESSIT
A1 Opiskeluprosessit
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTYH
KKK
SH
HTuKKK
TaiK
SibATeaKKuvA
Indikaattorin A1 mittarit
A1.1 Opettajatuutorointi
A1.2 Opintoneuvontapsykologit
A1.3 Ohjauksen kokonaisuus
A1.4 Opiskelutaitojen tuki
A1.5 Eri ryhmät opinnoissa / esteettömyys
A1.6 HOPS
A1.7 Opiskelijatuutorien perehdyttäminen
A1.8 Yhteydenotto viivästyviin
A1.9 Keskeyttämisprosentti
Opiskeluprosessi-indeksi koostuu yhdeksästä rinnakkaisesta mittarista, jotka kuvaavat yliopiston
opiskelijalle tarjoamaa tukea opiskelun prosessien hallinnassa. Erityisen painottunut on opintojen
ohjaus eri tavoin.
Indeksissä erot ovat suhteellisen pieniä, tiedekorkeakouluista ääripäiden välinen ero on noin kaksi
pistettä. Parhaiten menestyville yliopistoille on tyypillistä, että kaikkien mittareiden asiat ovat
suhteellisen hyvin hoidossa: menestyminen indeksissä on vaatinut järjestelmällistä opintoprosessien
tarkastelua ja kehittämistä. Yli kuusi pistettä tiedeyliopistoista saavat TTY, KuY ja JY,
taideyliopistoista eniten pisteitä saa SibA.
Tulevaisuutta arvioitaessa on huomattava, että monen asian kehittäminen on mahdollista
suhteellisen pienin kustannuksin: esimerkiksi ohjauksen kokonaisuutta, HOPS-käytäntöjä ja
opiskelutaitokursseja voi kehittää, ja opinnoissaan viivästyviin voi ottaa yhteyttä lähes nykyisten
resurssien puitteissa – toimenpiteitä, jotka näkyisivät yksittäiselle opiskelijalle selvästi.
10

A2 OPISKELUJEN JÄRJESTÄMINEN
A2 Opiskelujen järjestäminen
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
HY
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTYHKKK
SHHTuKKK
TaiK
SibA
TeaK
KuvA
A2.1 Opetusresurssit
A2.2 Opetukseen panostaminen
A2.3 Opintosuoritusten tarkastusajat
A2.4 Rekrytointipalvelut
A2.5 Kurssien opiskelijapalautteen hyödyntäminen
A2.6 Opettajien TVT:n pedagogisen käytön tuki
A2.7 Virtuaalikurssit
(A2.8 Opettajien pedagoginen koulutus)
Huom. mittaria A2.8 ei ole käytetty vertailussa. Katso tarkemmin kyseisen mittarin kuvauksesta.
Opiskelujen järjestäminen –indeksi vertailee yliopistojen opetusjärjestelyjä osin kurssitasolla (kuten
opetusresurssit) sekä muutenkin edellistä indeksiä lähempänä opiskelijaa (kuten rekrytointipalvelut)
tapahtuvista kysymyksistä alkaen.
Indeksin kahdeksan mittaria erottelevat yliopistoja suhteellisen selkeästi, mutta kokonaisuudessaan
indeksissä erot jäävät kuitenkin varsin vähäisiksi, tiedeyliopistojen välillä suurimmillaan reiluun
kahteen pisteeseen. Mielenkiintoisia eroja muodostuu kahden ensimmäisen mittarin välillä:
opetusresurssit ja opetukseen panostaminen. Kaikkien erityyppisten yliopistojen (teknistieteelliset,
kauppatieteelliset ja monialaiset yliopistot) joukkojen sisällä vanhimmat ja suurimmat yliopistot
pärjäävät paremmin opetusresursseissa – opetukseen panostamisessa taas pärjäävät paremmin
nuoremmat ja pienemmät yliopistot. Taideyliopistoissa puolestaan alojen erot vaikuttanevat
enemmän kuin yliopistojen koot. Toisin sanoen vanhemmissa yliopistoissa opiskelijaa kohden on
enemmän opetushenkilötyövuosia, mutta tämä ei perustu siihen, että ne panostaisivat suuremman
osan rahoituksestaan opetukseen, päinvastoin. Sen sijaan pienemmät ja nuoremmat yliopistot
järjestävät opettajat myös vähemmästä rahoituksesta. Yksi selittävä tekijä lienee tosin myös
erilainen virkarakenne. Näin kaksi mittaria käytännössä monessa tapauksessa tasapainottavat
11

toisiaan. Taideyliopistoissa opetusresurssit liikkuvat aivan omassa luokassaan, mutta vertailussa
käytetty skaalaus vähentää radikaalien erojen vaikutusta pisteytykseen.
Eniten pisteitä tässä indikaattorissa saavat tiedeyliopistoista ÅA, VY ja TY, ja taideyliopistoista
SibA sekä TeaK, jolta tosin puuttuu useita tuloksia.
A3 TUTKIMUKSEN JA OPETUKSEN YHTEYS
A3 Tutkimuksen ja opetuksen yhteys
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
HY
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTYHKKK
SHHTuKKK
TaiK
SibA
TeaK
KuvA
A3.1 Onko vaihtoehtoisia (tutkimus)metodikursseja
A3.2 Jatko-opiskelijoiden määrä
A3.3 Opettajavaihtomäärät
Indeksi on sekä mittarimäärältään että painoarvoltaan pieni: kolme mittaria mittaavat suuntaa-
antavasti yliopiston tutkimuksellisen identiteetin näkymistä opiskelijoille. Erot indeksissä ovat
selvästi suurempia kuin kahdessa edellisessä johtuen myös pienemmästä kysymysmäärästä. Ainoa
indikaattorin arvionvarainen mittari on vaihtoehtoisten tutkimusmetodikurssien määrä, joka on
harvoin yliopistoista tarkasteltu asia. Muut kaksi mittaria ovat KOTA-tietokannasta laskettuja, ja
usein yliopistoista vertailtuja. Kokonaisuudessaan vaikuttaa, että kolme mittaria paljolti myös
kompensoivat toisiaan: esimerkiksi jatko-opiskelijoiden ykkönen TKK on
tutkimusmetodikursseissa heikoin, ja vastaavasti jatko-opiskelijoiden viimeinen SHH on
tutkimusmetodeissa ykkönen.
12

Eniten pisteitä indikaattorissa saavat TTY, HY ja TY. Taideyliopistoille tutkimus- ja jatko-
opiskeluorientoituneet kysymykset voivat olla vieraampia. Niistä ensimmäisenä on TeaK, jolta tosin
puuttuu yksi vastaus, ja seuraavana SibA.
A4 OPISKELUINFRASTRUKTUURI
A4 Opiskeluinfrastruktuuri
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
HY
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTYHKKK
SHHTuKKK
TaiK
SibA
TeaK
KuvA
A4.1 Oppimateriaalin maksullisuus
A4.2 Kielikurssit
A4.3 Vieraskielinen opetus
A4.4 Verkkoasiointi
A4.5 Tietotekniikkamahdollisuudet
A4.6 Ryhmätyö- ja lukutilat
A4.7 Opiskelijavaihtoon lähtevät
A4.8 Diploma Supplement
A4.9 Kirjastopalvelujen saatavuus
A4.10 Kirjaston aineistoresurssit
Opiskeluinfrastruktuurin indikaattori tarkastelee käytännön resursseja, joiden puute voi monessa
tapauksessa viivästyttää tai hankaloittaa opintojen etenemistä. Kymmenen mittarin merkitys selviää
parhaiten kuvaamalla opiskelijan asemaa asioiden ollessa huonosti: esimerkiksi kallis
oppimateriaali, jonot kielikursseille, aikaavievät ilmoittautumiskäytännöt, jonot atk-luokassa sekä
puutteelliset ja hälyisät lukutilat voivat kukin aiheuttaa turhaa ajankäyttöä opiskeluissa. Mittarit
arvioivat joukkoa käytännön järjestelyitä.
Tuloksissa yliopistojen väliset erot ovat tässä indikaattorissa muihin indikaattoreihin verrattuna
kaikkein pienimmät: heikoimmasta parhaiten sijoittuvaan yliopistoon on eroa vain 1,5 pistettä.
13

Kärjessä on tekniikan ja kaupan alan vanhoja yliopistoja sekä Åbo Akademi: TKK, ÅA, HKKK ja
SHH. Yhteistä parhaille vaikuttavat olevan ennen kaikkea panostaminen verkkoasiointiin,
ryhmätyö- ja lukutiloihin sekä kirjastopalvelut. Toisaalta erityisesti oppimateriaalin maksullisuus
tasaa eroja: siinä erot ovat pikemminkin toiseen suuntaan.
A5 OPISKELIJAN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET
A5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
HY
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTYHKKK
SHHTuKKK
TaiK
SibA
TeaK
KuvA
A5.1 Onko hallinnon opiskelijaedustajille opas
A5.2 Järjestetäänkö opiskelijaedustajakoulutusta
(A5.3 Opiskelijaedustajien yhteystiedot)
A5.4 Opiskelijaedustus / epäviralliset elimet
A5.5 Opiskelijaedustajamäärä hallituksessa
A5.6 Opiskelijaedustajamäärä vaalikollegiossa
A5.7 Tasa-arvohenkilöt
(A5.8 Opiskelijat tasa-arvosuunnitelmassa)
Huom. mittareita A5.3 ja A5.8 ei ole käytetty vertailussa. Katso tarkemmin mittarien
kuvauksesta.
Opiskelijan vaikutusmahdollisuuksien indikaattori tarkastelee yliopistoyhteisön toimintatapoja ja
käytäntöjä opiskelijan näkökulmasta: kuinka voin vaikuttaa omaan opiskeluympäristööni? Olenko
edustettuna päättävissä elimissä, saavatko edustajani koulutusta, ja onko minut huomioita yliopiston
tasa-arvosuunnitelmassa. Indikaattorin tuloksissa on yliopistojen välillä varsin selviä eroja. Kärjessä
ovat HKKK ja TaY, ja heti näiden jälkeen HY ja JY.
14

Parhaiten menestyneitä yliopistoja yhdistää se, että opiskelijaedustuksen määrä yliopiston
hallituksessa ja vaalikollegiossa on suhteellisen suuri. Työn alla oleva tasa-arvosuunnitelma
heikentää joidenkin yliopistojen asemaa. Lukuun ottamatta Sibelius-Akatemiaa taideyliopistot ovat
suhteellisen heikosti vertailukelpoisia tällä indikaattorilla, koska kaikilta niiltä puuttuu vähintään
yksi tulos.
A6 HYVINVOINTI JA KAUPUNGIN OPISKELIJASUHTEET
A6 Hyvinvointi ja kaupungin opiskelijasuhteet
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
HY
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTYHKKK
SHHTuKKK
TaiK
SibA
TeaK
KuvA
A6.1 Yliopiston liikuntapalvelut
A6.2 Kunnan yhteydet ylioppilaskuntaan
Hyvinvoinnin ja kunnan opiskelijasuhteiden indikaattori mittaa yliopiston tarjoamia
liikuntapalveluja sekä kaupungin yhteyttä ylioppilaskuntaan. Indikaattorissa on vain kolme
kysymystä, jotka muodostavat kaksi mittaria, ja kysymysten pienestä määrästäkin johtuen
yliopistojen väliset erot ovat suurempia kuin muissa mittareissa vaihdellen 4,6 pisteestä 9,0
pisteeseen.
Yliopistojen välillä on selviä eroja liikuntapalveluissa, mutta erityisen selvät erot ovat kunnan
suhteissa ylioppilaskuntiin: yleisesti ottaen ylioppilaskunnilta vain suhteellisen harvoin pyydetään
lausuntoa kunnalliseen asiaan tai osallistumaan kuulemiseen – kuudessa tapauksessa ei koskaan.
Myös ylioppilaskunnan asema kaupungin järjestöjen joukossa on etäinen, todennäköisesti johtuen
ylioppilaskuntien vahvasta ja itsenäisestä historiasta.
15

YLIOPISTOJEN VERTAILU KOKONAISINDEKSIN PERUSTEELLA
Selvityksen tuloksena on laskettu yliopistoille kokonaisindeksit. Kokonaisindeksit ovat indeksien
painotettuja keskiarvoja välillä 1-10. Kokonaisindeksi kuvaa sitä, kuinka hyvä paikka yliopisto on
opiskelijalle järjestelyiltään ja puitteiltaan – esimerkiksi kuinka paljon saan ohjausta opintoihini,
kuinka sitoutuneita muut opiskelijat ovat alaan, kuinka yliopisto kehittää opetustaan, onko
kielikursseille jonoja, olenko edustettuna hallinnossa jne. Kokonaisindeksi ei kuvaa yliopiston
laatua, ei opetuksen eikä tutkimuksen eikä muutenkaan kokonaislaatua.
Yliopistojen vertailu kokonaisindeksin perusteella
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
TaiK
KuvA
LTY
TeaK
SibA
SH
HTuKKK
H
Y
VY
LY
JoY
TaY
KuY
ÅA
O
Y
TKK
JY
H
KKK
TY
TTY
Merkille pantavaa tuloksissa on, että mittarit vaikuttavat varsin ala- ja alueriippumattomilta.
Kärkiviisikossa on tekniikan ja kauppatieteen yliopistoja samoin kuin monialaisia yliopistoja.
Menestyvät yliopistot sijaitsevat myös maantieteellisesti hajallaan Helsingistä Jyväskylään. Samoin
myöskään kärkiviisikon ulkopuolella ei ole havaittavissa ala- tai alueperusteista
säännönmukaisuutta.
Tulokset ovat äärimmäisen tasaisia. Kärkiviisikon saamat kokonaisindeksipisteet ovat
5,94; 5,97; 6,03; 6,08 ja 6,11, ja muualla vertailussa erot ovat lähestulkoon yhtä pieniä. Nämä erot
mahtuvat käytännössä vertailun virhemarginaalien sisään. Tasaisuus ei toisaalta yllätä: suomalaiset
yliopistot ovat niin rahoitukseltaan, rekrytointipohjaltaan kuin kulttuuriltaankin varsin yhtenäisiä, ja
toimivat saman ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän piirissä.
Taideyliopistot sijoittuvat vertailussa kaikki häntäpäähän, mikä johtuu siitä, että niiltä puuttuu
enemmän tietoja kuin muilta: kaikki vertailun puuttuvat tiedot ovat niiden osalla. Lisäksi
taidealoilla ei ole samassa määrin muodollisia menettelyjä opiskelijoiden tukemiseen kuin
tiedeyliopistoissa. Tämä johtuu ainakin niiden runsaammasta henkilökohtaisesta opetuskontaktista:
16

niiden sisäänotot (24 – 154 opiskelijaa per taideyliopisto) ovat pienempiä kuin monen tiedekunnan
ja osaston. Asia, joka vaatii isossa yliopistossa järjestelmän voi pienessä hoitua henkilökohtaisen
kontaktin ansiosta jopa paremmin. Nämä käytännöt eivät näy vertailussa. Vertailun isoimmat erot
häntäpäässä johtuvat juuri tästä.
Selvitystä tehtäessä tehtiin kokeiluina ajoja erilaisilla indeksien painoarvoilla. Poistamalla kukin
indeksi yliopistojen keskinäinen järjestys muuttui tyypillisesti merkittävästi. Tämä kuvaa sitä, että
erot ovat hiuksenhienoja. Toisaalta eri yliopistoilla on eri vahvuusalueet, ja aihepiirien
painottaminen johtaa erilaisiin tuloksiin.
TULOKSET: YLIOPISTOKAUPUNGIT
Tässä luvussa yliopistokaupunkeja vertaillaan eri mittareiden muodostamien indeksien perusteella.
Jokainen indeksi on sen mittareiden keskiarvo, ts. jokaisen mittarin (esim. B1.1) painoarvo
indeksissä (esim. B1) on yhtäläinen. Luvun viimeisessä kappaleessa yliopistokaupunkeja vertaillaan
kokonaisindeksin perusteella. Kokonaisindeksi on indeksien painotettu keskiarvo. Painoarvot
kuvaavat indeksien ja niiden taustalla olevien mittareiden merkitystä opiskelijan arjessa. Painoarvot
ovat:
B1 Terveys- ja sosiaalipalvelut 20
B2 Asumispalvelut 30
B3 Kunnan kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet 5
B4 Opiskelijat kuntalaisina sekä liikenne 10
17

B1 TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT
B1 Terveys- ja sosiaalipalvelut
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
H
elsinki
Espoo
Turku
Tam
pere
O
uluJyväskylä
Joensuu
Vaasa
Lappeenranta
KuopioR
ovaniem
i
Indikaattorin B1 mittarit
B1.1 Terveyskeskusmaksut
B1.2 YTHS-jonot
B1.3 Toimeentulotuen käytännöt
Indikaattori B1 mittaa opiskelijan terveys- ja sosiaalipalveluja kolmella sektorilla:
terveyskeskusmaksuja, kaupungissa olevan YTHS-toimipisteen jonoja sekä toimeentulotuen
käytäntöjä kaupungissa. Indikaattorissa eniten pisteitä saa Turku, joka on samalla ainoa, jossa
terveyskeskuskäynnit ovat maksuttomia yliopisto-opiskelijoille. Hyvin lähellä Turkua ovat
Lappeenranta ja Jyväskylä, joilla on opiskelijalähtökohdista parhaat toimeentulotuen käytännöt.
Tuloksissa merkille pantavaa olivat suuret erot toimeentulotuen käytännöissä, sen sijaan YTHS:n
jonojen erot eivät olleet viikkomäärissä erityisen huomattavia.
18

B2 ASUMISPALVELUT
B2 Asumispalvelut
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Helsinki
Espoo
Turku
Tam
pere
O
ulu
Jyväskylä
Joensuu
Vaasa
Lappeenranta
KuopioRovaniem
i
B2.1 Opiskelija-asuntojen saatavuus
B2.2 Keskineliövuokra / opiskelija-asunnot
B2.3 Keskineliövuokra / muut asunnot
(B2.4 Opiskelijan mahdollisuus kunnan vuokra-asuntoihin)
Huom. mittaria B2.4 ei ole käytetty vertailussa. Katso tarkemmin kyseisen mittarin kuvauksesta.
Asumispalveluindikaattori mittaa opiskelija-asumisen mahdollisuuksia opiskelija-asuntojen
saatavuuden, sekä neliövuokrien avulla. Merkille pantavaa tuloksissa ovat pienet erot: vuokratasot
eivät poikkea toisistaan merkittävästi opiskelija-asunnoissa eivätkä vapailla markkinoilla yksiöiden
osalta. Ainoa poikkeus tähän on pääkaupunkiseutu, joka menestyy kaikilla asumismittareilla
huonoiten. Senkään osalta erot eivät ole prosentuaalisesti erityisen isoja.
Indikaattorin yksittäiset mittarit ovat kukin jollain tavalla huonoja: ne mittaavat asumista kukin
yhdellä tavalla karkeasti, yhden mittarin voimalla. Samalla jotkin piirteet jäävät kussakin mittarissa
huomiotta. Kokonaisuudessaan mittarit tasaavat toistensa vaikutuksia siten, että lopputulos vastaa
varsin hyvin asiantuntijoiden arvioita asumisesta eri kaupungeissa ja arkikokemusta.
19

B3 KUNNAN KULTTUURI- JA LIIKUNTAMAHDOLLISUUDET
B3 Kunnan kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Helsinki
Espoo
Turku
Tam
pere
O
ulu
Jyväskylä
Joensuu
Vaasa
Lappeenranta
KuopioRovaniem
iIndikaattorin B3 mittarit
B3.1 Opiskelijahinnat kaupungin liikuntapalveluissa
B3.2 Opiskelijahinnat kulttuuripalveluissa
B3.3 Yhdistystoiminnan aktiivisuus paikkakunnalla
Indikaattori B3 kuvaa opiskelupaikkakunnan tarjoamia mahdollisuuksia kulttuuri- ja
liikuntaharrastuksiin. Mittarit tarkastelevat opiskelijahintoja sekä yhdistystoiminnan aktiivisuutta.
Kaupunkien väliset erot ovat pitkälti käänteisiä asumispalveluille: asumispalveluiden kaksi parasta,
Joensuu ja Rovaniemi, menestyvät tällä indikaattorilla huonoiten, ja kaksi viimeistä, Helsinki ja
Espoo puolestaan parhaiten. Suuressa kaupungissa on paljon yhdistystoimintaa, ja myös
liikuntapaikkojen hinnat ovat opiskelijoille jonkin verran edullisempia.
20

B4 OPISKELIJAT KUNTALAISINA SEKÄ JOUKKOLIIKENNE
B4 Opiskelijat kuntalaisina sekä joukkoliikenne
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Helsinki
Espoo
Turku
Tam
pere
O
ulu
Jyväskylä
Joensuu
Vaasa
Lappeenranta
KuopioRovaniem
i
B4.1 Opiskelijavaltuutettujen osuus
B4.2 Opiskelijahinnat joukkoliikenteessä
B4.3 Joukkoliikenteen palvelutaso / kampukset
B4.4 Kevyen liikenteen mahdollisuudet / kampukset
Indikaattori tarkastelee opiskelijoiden edustusta kunnassa sekä joukko- ja kevyen liikenteen
mahdollisuuksia. Merkittävimmät havainnot mittareissa koskevat joukkoliikennettä: etenkin
opiskelijalippujen hintaerot ovat kaupunkien välillä moninkertaisia. Parhaiten indikaattorissa
menestyvät Joensuu, Tampere ja Espoo.
YLIOPISTOKAUPUNKIEN VERTAILU KOKONAISINDEKSIN
PERUSTEELLA
Yliopistokaupunkien vertailu kokonaisindeksi perusteella on esitetty alla kuvaajana. Vertailussa
parhaiten menestyvät Joensuu, Tampere ja Lappeenranta. Näissä kaupungeissa opiskelijan asiat on
vertailun perusteella järjestetty parhaiten: asuminen, terveydenhuolto, joukkoliikenne ynnä muut
palvelut toimivat opiskelijan kannalta parhaalla tavalla. Vertailu on kuitenkin pohjimmiltaan
suuntaa antava, eikä siitä voida tehdä päätelmiä yksittäisen opiskelijan tilanteesta: kaikissa
kaupungeissa osan opiskelijoista asuminen, terveydenhuolto ja kulkuyhteydet toimivat paremmin
kuin toisen osan, ja kyse on myös yksilön valinnoista.
Kaupungit sijoittuvat sangen tasaisesti lukuun ottamatta sitä, että pääkaupunkiseutu menestyy
selvästi muuta maata huonommin. Kaikkien muiden kaupunkien pisteet ovat välillä 5-6. Syynä
21

pääkaupunkiseudun eroon ovat asumispalvelut, joiden painoarvo vertailussa on myös suhteellisen
suuri. Ilman asumispalveluita Helsinki ja Espoo sijoittuisivat vertailussa puoliväliin.
Asumispalveluiden mittareita tarkasteltaessa nähdään kuitenkin, että erot kaupunkien välillä eivät
ole erityisen radikaaleja: muiden kaupunkien kuin pääkaupunkiseudun välillä ne ovat huomattavan
vähäisiä. Vertailussa esimerkiksi pk-seudun jälkeen kalleimman vuokratason kaupunkiin,
Jyväskylään, huomataan, että Helsingin vuokrat ovat opiskelija-asuntojen osalta 11% korkeammat
ja yleisten markkinoiden (yksiöt) osalta 32% korkeammat kuin Jyväskylässä. Erot eivät siis ole
prosentuaalisesti niin suuria kuin vertailussa käytetty keskihajontaan perustuvat skaalaus helposti
johtaa ajattelemaan. Pikemminkin on niin, että muissa mittareissa ja muiden kaupunkien välillä erot
ovat erityisen pieniä.
Yliopistokaupunkien vertailu kokonaisindeksin perusteella
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
H
elsinki
Espoo
O
ulu
Vaasa
Jyväskylä
Kuopio
R
ovaniem
i
TurkuLappeenranta
Joensuu
Tam
pere
Vertailua tehtäessä tehtiin kokeiluna joitakin ajoja muuttaen eri indeksien painoarvoja
kokonaisindeksissä ja jättäen eri indeksejä myös pois. Tuloksena havaitut erot ovat merkittäviä, ja
kaupunkien järjestys on erilaisilla painoarvoilla osin eri, ei kuitenkaan niin selkeästi kuin
yliopistojen osalta. Tästä nähdään, että kaupunkien profiilit eroavat toisistaan: toisissa kaupungeissa
yhdet asiat on hoidettu opiskelijaystävällisesti, toisessa toiset. Kokonaisindeksi kuitenkin asettaa
kaupungit selkeämmin järjestykseen kuin yliopistot, ja kärkikolmikon voi vertailun perusteella
sanoa olevan useammassa suhteessa parempia opiskelijakaupunkeja kuin häntäpään kaupunkien –
joilla silti niilläkin on vahvuuksia.
22

LOPPUPÄÄTELMIÄ
Tämän selvityksen tyyppinen vertailu voi parhaimmillaan palvella kehitystä nostamalla esiin
opiskelijan kannalta olennaisia kysymyksiä. Moni asia erityisesti yliopistojen osalta on sellainen,
että sen kehittäminen on varsin yksinkertaista: esimerkiksi opiskelijatuutorien koulutus, tenttien
ilmoittautumiskäytännöt ja esteettömyyskartoitus ovat suhteellisen yksinkertaisia kehittää.
Yliopistokaupunkien vertailussa useampi kysymys on samalla rahakysymys: mikä on
joukkoliikenteen opiskelijahinta, kuinka kampusalueelta lähteviä kevyen liikenteen väyliä
ylläpidetään. Samoin useat kysymykset myös yliopistojen puolella aiheuttavat kustannuksia:
opetusresurssit ovat viime kädessä rahaa samoin kuin kielikurssien jonotuksen vähentäminen.
Olennainen vertailun tulos on se, että monta pientä asiaa muuttamalla yliopistot voisivat kehittyä
opiskelupaikkoina huomattavasti. Toivottavasti tämä vertailu voi palvella tarkistuslistana siihen,
mitä asioita yliopistoissa ja yliopistokaupungeissa on eri tavalla ja niitä voidaan listan avulla
kehittää.
Vertailu voi vaikuttaa kattavalta, ikään kuin se kattaisi kaikki opiskelijan kannalta olennaiset
kysymykset. Näin ei kuitenkaan ole, vaan monta opiskelijan kannalta tärkeää asiaa on täysin
vertailematta, ja vertailun mittarit heijastavat todellisuutta vain suuntaa-antavasti. Jo vertailua
luotaessa jouduttiin karsimaan useita tärkeitä kysymyksiä pois niiden vaikean mitattavuuden
vuoksi. Näitä olivat esimerkiksi työelämämentorointi, langaton verkko, opiskelija-asuntojen ikä
sekä lukuisat vaihto-opiskeluun liittyvät kysymykset.
Kuten alumpana mainittiin, vertailu on parhaimmillaankin vain jokin kuvaus todellisuudesta, ja
kukin ”[i]ndikaattori indikoi ei-suoraan mitattavissa olevaa ominaisuutta. Yksinkertaisilla
toimintaindikaattoreilla kuvataan monitahoista todellisuutta, jolloin aikaansaadaan
yksinkertaistettu kuva monitahoisesta todellisuudesta. Saatu kuva voi olla parempi tai huonompi,
mutta se on kuitenkin todellisuuden kuvaus – ei todellisuus.”12
Tämäkin vertailu on yksi kuvaus todellisuudesta, ei todellisuus. Yksinkertainen kuva
monimutkaisesta organisaatiosta ja ympäristöstä jättää paljon näkemättä ja kuvaamatta.
Toivottavasti tämän vertailun herättämä keskustelu löytää rakentavassa hengessä näitä puuttuvia
osasia.
12
KKN 1995 s. 2, jossa siteerataan Caj-Gunnar Lindströmiä.
23

LÄHTEET
KIRJALLISET LÄHTEET
KOTA KOTA-tietokanta www.csc.fi/kota. KOTA-lähteissä tietojen vuosi on 2003 jos ei ole
mainittu muuta.
OPM 2001 Opintojen keskeyttäminen sekä korkeakoulujen kokopäivä- ja osa-aikaopiskelu.
Eräiden koulutustilastojen kehittämistyöryhmä. Opetusministeriön työryhmien
muistioita 25:2001.s
OPH 2004 Esteetön korkeakouluopiskelu. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Opetushallitus
2004.
CIMO 2003 http://www.cimo.fi/dman/Document.phx/~public/Julkaisut+ja+tilastot/
Raportit+ja+selvitykset/Liikkuvuustilastot_2003.pdf
OPM 2003 Tietoyhteiskunnan rakenteet oppilaitoksissa - vuoden 2002 kartoitusten tulokset.
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:20. Saatavilla osoitteessa:
http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2003/tr20/tr20.pdf (viittauspäivä 16.1.2005).
SVY 2005 Suomen virtuaaliyliopiston verkkosivu:
http://www.virtuaaliyliopisto.fi/?node=vy_kurssitarjonta_stat_fin (viittauspäivä
24.1.2005).
Kirjastot 2005 Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta. Saatavissa osoitteessa:
http://yhteistilasto.lib.helsinki.fi (viittauspäivä 1.2.2005).
KKN 1995 Korkeakouluneuvoston Indikaattorijaoston raportti I Tunnusluvuista II
Tuloksellisuuden huomioonottaminen korkeakoulujen sisäisessä rahanjaossa.
Opetusministeriö. Korkeakouluneuvoston julkaisuja 6/1995, Helsinki 1995.
Korhonen 2003 Korhonen, Riku. Opiskelija-asuntojen tuotantotarvelaskelma 2003-2012.
Opetusministeriön julkaisuja 2003:33.
VnA 794/2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 (erityisesti 26§)
Laaksonen 2005 Laaksonen, Elina: Esteetön opiskelu yliopistoissa. Opetusministeriön
julkaisuja 2005:6.
Opiskelijatutkimus 2003 Berntson, Taru. Opiskelijatutkimus 2003. Tutkimuksen lähdemateriaalit.
OTUS 2005.
Yhdistysnetti 2005 Sähköinen yhdistystietokanta Yhdistysnetti, osoitteessa
http://yhdistysrekisteri.prh.fi/ryhaku.htx (viittauspäivä 24.2.2005).
Pelto-Huikko 2005 Pelto-Huikko, Antti. Kehrä-hankkeen arvioinnin loppuraportti.
Terveyden edistämisen keskus 2005. (ei vielä julkaistu)
24

KÄYTETTYJÄ VERKKOSIVUJA:
www.rovaniemi.fi,
www.tilastokeskus.fi
www.tky.fi
HAASTATTELUT:
Lauri Korkeaoja, sosiaalipoliittinen sihteeri, 13.1. ja 21.1.2005
KÄYTETYT LYHENTEET
HY Helsingin yliopisto
JY Oulun yliopisto
OY Oulun yliopisto
JoY Joensuun yliopisto
KuY Kuopion yliopisto
TY Turun yliopisto
TaY Tampereen yliopisto
ÅA Åbo Akademi
VY Vaasan yliopisto
LY Lapin yliopisto
TKK Teknillinen korkeakoulu
TTY Tampereen teknillinen yliopisto
LTY Lappeenrannan teknillinen yliopisto
HKKK Helsingin kauppakorkeakoulu
SHH Svenska handelshögskolan
TuKKK Turun kauppakorkeakoulu
TaiK Taideteollinen korkeakoulu
SibA Sibelius-Akatemia
TeaK Teatterikorkeakoulu
KuvA Kuvataideakatemia
Taulukoissa suluissa oleva yliopiston lyhenne tarkoittaa puuttuvaa tietoa.
JOO joustava opinto-oikeus
VOO valtakunnallinen opinto-oikeus
25

26
LIITTEET
LIITE 1: TULOSTEN KÄSITTELYSTÄ JA SKAALAUKSESTA
Kysymysten tulokset on skaalattu pisteiksi siten, että:
1) Likert- asteikot on muunnettu suoraan pisteiksi:
vastaus 1: 2 pistettä
2) Dikotomiset vastaukset on muutettu pisteiksi antaen kyllä ja ei vastauksille arvot 10 ja 5.
Tällä pisteytyksellä eri kysymysten painoarvo muodostuu suhteellisen samaksi: kun muissa
skaaloissa liikutaan paljolti välillä 2-8 tai 3-7, on dikotomisessa 5-10 käyttökelpoisempi kuin esim.
0-10.
vastaus ei: 5 pistettä
vastaus kyllä: 10 pistettä
3) luku-, suhdeluku- sekä prosenttilukuvastauksissa arvoista on laskettu keskiarvo ja keskihajonta.
Tämän jälkeen pisteet on skaalattu +/- kolmen keskihajonnan välille, ja tämän välin ääripäille on
annettu arvot 10 ja 0. Toisin sanoen +3 keskihajontaa antaa täydet pisteet ja - 3 keskihajontaa antaa
0 pistettä. Näin kaikkien mittareiden vaihteluväli ei ulotu koko alueelle 0-10 ja toisaalta mennessään
yli tästä skaalauksesta erityisen poikkeava lukuarvo antaa kuitenkin pisteitä vain 0 tai 10.
Skaalauksen perusteet (keskiarvo ja keskihajonta) on laskettu vain tiedeyliopistojen tulosten
perusteella, koska monessa kysymyksessä taidealan yliopistojen arvot poikkeavat tiedeyliopistoista
merkittävästi johtuen pääasiassa henkilökohtaisen opetuksen runsaasta määrästä ja erilaisista
opetusjärjestelyistä. Pisteytys on siis suoritettu kaikille yliopistoille (tiede- ja taideyliopistot) aina
samoilla perusteilla, skaalauksen perusteen ollessa tiedeyliopistot.
Kaikissa ym. kohdissa 1-3) voivat pistearvot 10 ja 0 sijaita myös päinvastoin riippuen luvun
merkityksestä, ts. onko opiskelijan kannalta eduksi, että luku on suuri vai pieni. Valinta on yleensä
ilmeinen. Tilanteissa, joissa pieni luku on hyvä, on annettu ensin raakapisteet kuten tavallisesti, ja
sitten laskettu varsinaiset pisteet kaavalla 10-(raakapisteet). Pistearvot ja muut laskutoimitukset on
laskettu tarkoilla arvoilla, ja ilmoitettu luettavuuden vuoksi pyöristettynä (yleensä 2 merkitsevän
numeron tarkkuudella). Pyöristyksistä johtuen jotkin laskutoimitukset voivat näyttää virheellisiltä.
Yliopistokaupunkien osalta skaalaus on tehty samoin kuin yliopistojen, mutta tulokset käsitellään
kaupunkikohtaisesti 11 yliopistokaupungin vertailuna. Skaalaus on aina tehty näiden 11 kaupungin
välillä vastaavasti kuin edellä kuvattu (0-10 vastaa keskiarvo-/+3*keskihajontaa). Niissä kohdissa,
joissa tulokset on kysytty ylioppilaskunnista on käytetty Helsingin, Turun ja Tampereen osalta
käytetty vastausten keskiarvoa.

LIITE 2: KYSELYLOMAKE
YLIOPISTOKOHTAISET KYSYMYKSET
1) Mitä yliopistoa vastaukset koskevat?
2) Ilmoita nimesi ja asemasi ylioppilaskunnassa, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot tulevat vain tutkijan
käyttöön mahdollisia kysymyksiä varten.
3) Kuinka suurelle prosenttiosuudelle 1. vuoden opiskelijoista on nimetty opettajatuutori, jonka nämä tapaavat ainakin
kerran (ryhmässä tai kahden kesken)? Arvioi prosenttiluku.
4) Mikä on opintoneuvontapsykologien yhteenlaskettu henkilötyövuosimäärä vuodessa?
Ilmoita vastausta vuosina ja kuukausina, esim. 4v 3kk. Tiedon saadaksesi voit esimerkiksi soittaa ura- ja
rekrytointipalveluihin tai suoraan opintoneuvontapsykologille.
5) Onko opiskelijoille saatavissa opiskelutaitojen opasta joko paperisena tai verkossa?
Opiskelutaidot tarkoittavat tässä opiskelemisen tekniikoihin ja taitoihin perehdyttämistä (esimerkiksi
muistiinpanotekniikka, tenttilukutekniikka, ryhmätöiden tekeminen, työselostusten kirjoittaminen).
kyllä
ei
6) Järjestetäänkö yliopistossa opiskelutaitoihin perehdyttäviä kursseja?
Erittäin huonosti tarkoittaa, että kursseja ei järjestetä lainkaan. Erittäin hyvin tarkoittaa, että on olemassa sekä pakollisia
että vapaaehtoisia kursseja, ja kursseja on olemassa eri opintojen vaiheisiin.
1 erittäin huonosti
2 huonosti
3 tyydyttävästi
4 hyvin
5 erittäin hyvin
7) VAPAA TEKSTIKENTTÄ ylläolevien vastausten kommentoimiseksi.
Kuvaile tähän tarvittaessa vastaustesi lähteitä ja luotettavuutta. Viittaa kysymyksiin kysymysnumerolla. Kaikkia
vastauksia ei ole pakko kommentoida, mutta ainakin virhealttiit tai muuten erikoiset.
27

8) Miten opintojen alun henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopistossa?
Erittäin huonossa käytännössä HOPS ei esimerkiksi ole pakollinen, ohjeet ovat vanhentuneet, eikä siihen tarjota
ohjausta tai palautetta. Erittäin hyvä käytäntö tarkoitaa ainakin seuraavia asioita: kaikki yksikön opiskelijat tekevät
HOPSin, tekemiseen on ohjausta, tekemästään HOPSista saa palautetta, HOPSin etenemiseen on ainakin yksi
tarkistuspiste opintojen kuluessa ja HOPSia voi tai pitää päivittää myöhemmin järjestelmän puitteissa. Hyvässä näistä
ominaisuuksista puuttuu korkeintaan kaksi, tyydyttävässä korkeintaan kolme. Jos käytännöt ovat eri yksiköissä erilaisia,
arvioi keskimääräinen käytäntö.
2 huonosti
3 tyydyttävästi
4 hyvin
5 erittäin hyvin
9) Kuinka laajasti edellisessä kysymyksessä kuvattu opintojen alun henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
tehdään yliopiston eri yksiköissä, ts. kuinka montaa prosenttia uusista opiskelijoista jonkinlainen pakollinen HOPS-
käytäntö koskee?
10) Miten 1. vuoden opiskelijaa ohjaavien opiskelijatuutorien koulutus on järjestetty?
Erittäin huono käytäntö ei pidä sisällään mitään tai vain satunnaista koulutusta. Erittäin hyvä käytäntö tarkoittaa tässä
vakiintunutta sekä yliopiston yhteisiin että yksikkökohtaisiin kysymyksiin tapahtuvaa perehdyttämistä, jossa tuleva
tuutori saa opastusta niin opiskelijakulttuuriin kuin opintoihinkin tutustuttamiseen sekä ryhmän ja erilaisten yksilöiden
ohjaamiseen. Koulutuksen voi tarjota yliopisto tai opiskelijajärjestöt – erittäin hyvä käytäntö on tässä vakiintunut ja
työnjako toimiva.
2 huonosti
3 tyydyttävästi
4 hyvin
5 erittäin hyvin
11) Ottaako yliopisto yhteyttä henkilöihin, joilla opinnot viivästyvät ja onko tähän olemassa systemaattinen järjestely?
Vastaus prosenttilukuna: kuinka suuri osa opiskelijoista opiskelee yksikössä, jossa tällainen järjestely on. 0% tarkoittaa,
että missään yksikössä ei ole systemaattista järjestelyä, 100% kaikissa.
13) Onko yliopiston säännöstössä (esim. hallintojohtosääntö, tenttiohjesääntö) määrätty maksimiaika, jonka opettaja saa
käyttää tentin tarkastamiseen?
kyllä
ei
14) Onko yliopiston säännöstössä (esim. hallintojohtosääntö, tenttiohjesääntö) määrätty maksimiaika
lopputyön/gradun/diplomityön tarkastukselle?
kyllä
ei
28

15) Montako henkilöä yliopiston rekrytointipalveluissa on töissä (henkilötyövuosimäärä vuodessa)? Ilmoita vuotta ja
kuukautta (esim. 5v 3kk).
16) Kuinka järjestelmällisesti ja säännöllisesti opinnoista kerättyä opiskelijapalautetta hyödynnetään opintojen (kurssien
ja opetussuunnitelmien) kehittämisessä?
Ilmoita prosenttiluku: kuinka monessa prosentissa laitoksia/vastaavia yksiköitä palautetta kerätään ja hyödynnetään
systemaattisesti?
17) Kuinka monta opintoviikkoa yliopistossa opiskellaan yliopistopedagogista koulutusta vuodessa?
Luku tarkoittaa yliopiston opettajien opiskelemaa, laske pois mahdollinen yliopiston ulkopuolisille sekä perustutkinto-
opiskelijoille tarjottu koulutus. Luku tarkoittaa yhteenlaskettua opiskeltua opintoviikkomäärää, esim. jos 10 opettajaa on
käynyt 15 opintoviikon laajuisen kurssin, ilmoita 150 ov.
19) Järjestetäänkö yliopistossa myös vaihtoehtoisia tai valinnaisia kursseja eri tutkimusmetodeista perustutkinto-
opiskelijoille?
Metodikurssi tarkoittaa tässä erillistä tutkimuksen menetelmiin keskittyvää kurssia, jonka tarjoamista
menetelmätaidoista on apua gradun/diplomityön/lopputyön tekemisessä (kurssi voi olla opintojen alku- tai
loppuvaiheessa, kunhan sen tarjoamat valmiudet tulevat käyttöön). Ota huomioon vastauksessasi sekä kurssien
tarjonnan laajuus (kuinka monessa tiedekunnassa/osastossa opiskelevia koskee) että vaihtoehtoisten kurssien määrät.
2 huonosti
3 tyydyttävästi
4 hyvin
5 erittäin hyvin
20) Kuinka monen eri kielen opetusta yliopistossa tarjotaan vähintään kahden opintoviikon verran? (esim. 2
opintoviikon laajuinen alkeiskurssi)
21) Kuinka suuri osuus kielikursseista on sellaisia, että niille eivät mahdu kaikki halukkaat opiskelijat? Ilmoita
prosenttiluku. Jos et saa tarkkaa tietoa, ilmoita oma tai kielikeskuksen arvio.
22) Voiko yliopiston lukukausi-ilmoittautumisen tehdä verkossa?
kyllä
ei
23) Voiko kursseille ja tentteihin ilmoittautua verkossa? Vastaus prosenttilukuna: kuinka monelle prosentille kursseista
ja tenteistä.
24) Ovatko opinto-oppaat verkossa? Vastaus prosenttilukuna: kuinka monen opiskelijan pääainetta koskeva opas.
29

25) Ovatko kursseihin liittyvät ajankohtaiset tiedotukset verkossa? Vastaus prosenttilukuna: kuinka monesta prosentista
kursseista.
27) Tukeeko yliopisto (mukaanlukien sen osat kuten opiskelijajärjestöt) opiskelijaa kannettavan tietokoneen
hankkimisessa?
1 yliopisto ei tue lainkaan
2 yliopisto organisoi hankinnan, järjestää käytön tukea tai tukee muuten ei-taloudellisesti yhteishankintoja
3 yliopisto tukee taloudellisesti koneiden hankkimista
4 yliopisto hankkii koneet, jotka opiskelija vuokraa edullisesti,
5 yliopisto hankkii koneet omalla kustannuksellaan, ja tarjoaa ne maksutta opiskelijoiden käyttöön
28) Kuinka hyvin ryhmätyö- ja lukutiloja on opiskelijoiden saatavilla?
Ota huomioon tilojen riittävyys ja aukioloajat. Erittäin huonosti tarkoittaa, että tiloihin on säännöllisesti jonoa, ne ovat
käytössä vain virka-aikana, ne sijaitsevat opetustiloihin ja asuntoihin nähden huonosti ja eivätkä ne välttämättä
laadultaankaan ole tarkoituksenmukaisia. Erittäin hyvin tarkoittaa, että jonoa on vain harvoin, pääsy on aikaisesta
aamusta myöhään iltaan tai ympäri vuorokauden, tilat sijaitsevat opetustiloihin tai asuntoihin nähden hyvin, ja ne
palvelevat tarkoitustaan hyvin. Hyvin tarkoittaa, että näistä ominaisuuksista puuttuu noin yksi. Tee kokonaisarvio
kaikkien opiskelijoiden kannalta.
2 huonosti
3 tyydyttävästi
4 hyvin
5 erittäin hyvin
29) Saako opiskelija valmistuessaan kansainväliseen käyttöön tarkoitetun tutkintotodistuksen liitteen (Diploma
Supplement) automaattisesti eli ilman erityistä pyyntöä?
Vastaa prosenttilukuna: kuinka monta prosenttia opiskelijoista saa sen tiedekunnastaan/osastostaan valmistuessaan (jos
esim. 40% opiskelijoista opiskelee tiedekunnassa, josta diploma supplementin saa automaattisesti, on vastaus 40%).
30) Kuinka kirjastopalvelut ovat saatavissa opiskelijalle (erityisesti aukioloajat, kirjaston sijainti, opastus)?
Erittäin huonosti tarkoittaa, että palveluihin (lainaustiskille, neuvontaan tai asiakaspäätteille) on säännöllisesti jonoa, ne
ovat käytössä lyhempänä aikana kuin virka-aikana (esim. siis 10-16), ne sijaitsevat opetustiloihin ja asuntoihin nähden
huonosti, eikä tietoja helposti löydy eikä opastusta ole saatavilla. Erittäin hyvin tarkoittaa, että jonoja on vain harvoin,
pääsy on aamusta myöhään iltaan, tilat sijaitsevat lähellä ja tietoa ja opastusta löytyy helposti. Hyvin tarkoittaa, että
näistä ominaisuuksista puuttuu noin yksi. Tee kokonaisarvio kaikkien opiskelijoiden kannalta.
2 huonosti
3 tyydyttävästi
4 hyvin
5 erittäin hyvin
30

32) Onko yliopistossa saatavilla opas hallinnon opiskelijaedustajana toimiville? Opas voi olla yliopiston tai
ylioppilaskunnan tuottama.
kyllä
ei
33) Järjestetäänkö yliopistossa hallinnon opiskelijaedustajille säännöllisesti koulutusta? Koulutuksen voi järjestää
yliopisto tai ylioppilaskunta.
kyllä
ei
34) Ovatko hallinnon opiskelijaedustajien yhteystiedot (vähintään sähköpostiosoite TAI puhelinnumero) saatavissa
verkosta? Yhteystiedot voivat olla joko yliopiston tai opiskelijajärjestöjen sivuilla. Vastauksena arvio prosenttilukuna:
kuinka suuri osa tiedoista löytyy. Ota huomioon VAIN: 1) yliopiston hallitus/konsistori, 2) kaikki koko yliopistoa
koskevat muut hallintoelimet sekä 3) tiedekunta/osastoneuvostot.
35) Kattaako hallinnon opiskelijaedustus epäviralliset (ei laeissa, asetuksissa tai johtosäännöissä määrätyt)
rehtorin/vararehtorin nimeämät työryhmät ja toimielimet?
Vastaus suhdelukuna (esim. 5/12), kuinka suuressa osassa rehtorien asettamista epävirallisista elimistä on
opiskelijaedustus (vähintään yksi äänivaltainen opiskelijajäsen).
36) Kuinka suuri osuus yliopiston hallituksen (tai konsistorin) äänivaltaisista jäsenistä on opiskelijoita?
37) Kuinka suuri osuus yliopiston vaalikollegion äänivaltaisista jäsenistä on opiskelijoita?
31

KAUPUNKIKOHTAISET KYSYMYKSET
1) Mitä yliopistoa vastaukset koskevat?
2) Ilmoita nimesi ja asemasi ylioppilaskunnassa, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot tulevat vain tutkijan
käyttöön mahdollisia kysymyksiä varten.
3) Montako euroa on oppilaitoksen kotikunnassa asuvan opiskelijan terveyskeskusmaksu (vuoden ensimmäinen
yleislääkärikäynti, ei päivystysaikana)?
4) Opiskelijan opintotuen maksimiaika (yleensä 55kk) on täynnä. Kuinka opiskelija saa tilanteessa kunnassa
toimeentulotukea?
Ota huomioon kunnon ohjeistus ja vaadittavien selvitysten ja käyntien kuormittavuus opiskelijan kannalta. Erittäin
epätarkoituksenmukaisesti voi tarkoittaa, että opiskelijan on päätettävä opinnot saadakseen tukea, vaatimusten
mukaisten selvitysten ja liitteiden hankkiminen on lähes mahdotonta tai tukea ei myönnetä lainkaan. Erittäin
tarkoituksenmukaisesti tarkoittaa opiskelijan lähtökohdista hyvin toimivaa järjestelmää. Se ei tarkoita sitä, että mitään
selvityksiä ei vaadittaisi tai että toimeentulotukea saisi aina, vaan tarkoituksenmukaisia vaatimuksia, jotka ennemmin
edesauttavat kuin haittaavat opintoja.
1 erittäin epätarkoituksenmukaisesti
2 epätarkoituksenmukaisesti
3 tyydyttävästi
4 tarkoituksenmukaisesti
5 erittäin tarkoituksenmukaisesti
5) Opiskelijan opintotuki on katkaistu liian vähäisen opintoviikkokertymän vuoksi. Kuinka opiskelija saa tilanteessa
kunnassa toimeentulotukea?
3 tyydyttävästi
6) Opiskelija ei saa opintolainaa luottohäiriömerkinnän takia. Kuinka opiskelija saa tilanteessa kunnassa
toimeentulotukea tai sosiaalista luototusta?
Arviointiasteikko: katso edellinen kysymys. Sosiaalisella luototuksella tarkoitetaan luottojärjestelyä, jonka avulla
opiskelija pääsee jälleen opintolainen piiriin. Tee kokonaisarvio opiskelijan kannalta.
3 tyydyttävästi
7) Tarkentava kysymys edellisen kysymyksen tilanteista: mikä järjestely kunnassa on ensisijaisesti käytössä?
toimeentulotuki
sosiaalinen luototus
jokin muu, millainen
ei mikään
32

9) Voiko yksin asuva yliopisto-opiskelija, joka on kirjoilla yliopiston sijaintikunnassa, saada kunnan vuokra-asunnon
opiskelijana/kuntalaisena? (älä siis laske mukaan tilanteita, joissa opiskelija saa asunnon esim. kunnan työntekijänä)
Kyllä
Ei
10) Paljonko yliopistokunnan sisäinen linja-automatka maksaa paikkakunnalla kirjoilla olevalle opiskelijalle, ja
montako prosenttia on opiskelija-alennus?
Ilmoita erikseen opiskelijalipun hinta sarjalipulla (edullisin monen matkan sarjalippu tai sähköinen arvolippu) ja 30
vuorokauden lipun hinta opiskelijalle sekä opiskelija-alennuksen prosenttimäärä verrattuna normaalihintaiseen
vastaavaan lippuun.
Sarjalipulla yhden matkan opiskelijahinta
Sarjalipun alennusprosentti
30 päivän lipun opiskelijahinta
30 päivän lipun alennusprosentti
11) Kuinka hyvin joukkoliikenteen linjatarjonta ja aikataulut palvelevat opiskelijoiden tarpeita?
Ota huomioon ainakin reittien tarkoituksenmukaisuus oppilaitosten, palvelujen ja asuntojen suhteen, vuorovälit sekä
kulkuajat suhteessa opintoihin ja opiskelijatapahtumiin. Erittäin huonosti tarkoittaa, että tarjonta on puutteellinen, se
palvelee vain pientä osaa opiskelijoista, ja vuorovälit ovat pitkiä, yli tunnin suuruusluokassa. Erittäin hyvin tarkoittaa
sitä, että linjatarjonta on kattava suhteessa em. paikkoihin, ja mahdollistaa kulkemisen niin virka-aikaan kuin myöhään
illalla/yölläkin.
2 huonosti
3 tyydyttävästi
4 hyvin
5 erittäin hyvin
12) Kuinka hyvin kevyen liikenteen verkosto ja etäisyydet palvelevat opiskelijoita? Ota huomioon ainakin reittien
tarkoituksenmukaisuus oppilaitosten, palvelujen ja asuntojen suhteen sekä niiden laatu ja kunnossapito.
2 huonosti
3 tyydyttävästi
4 hyvin
5 erittäin hyvin
33

14) Kuinka laajasti ja hyvin yliopistossa on tarjolla liikuntapalveluja?
Ota huomioon liikuntasalit/hallit, kuntosalit, sekä erilaiset lajikohtaiset sisä- ja ulkoliikuntapaikat. Ota huomioon myös
tavoitettavuus. Erittäin huonosti tarkoittaa, että liikuntapaikkoja ei ole saatavilla lainkaan. Erittäin hyvin tarkoittaa, että
liikuntapaikkoja on kampuksella tai lyhyen matkan päässä saatavilla paljon eri lajeihin, ja ne ovat edullisia.
2 huonosti
3 tyydyttävästi
4 hyvin
5 erittäin hyvin
15) Mikä on kertalipun ja sarjalipun hinta ja keskimääräinen opiskelija-alennus seuraaviin kahteen kaupungin
omistamaan liikuntapaikkaan: kaupungin uimahalli sekä liikuntasali/halli (esim. punttisalivuoro tai muu liikuntavuoro
per henkilö).
Ilmoita kertalipun hinta opiskelijalle, ja jos käytössä on sarjalippu, yhden käynnin hinta opiskelijalle. Ilmoita lisäksi
opiskelijan alennusprosentti kertalipusta tai sarjalipusta, kummassa on suurempi alennus vastaavasta täysihintaisesta
lipusta (ts. jos kertalipusta ei ole alennusta, ja sarjalipusta on 20%, ilmoita 20%). HUOM! Kaikki euromäärät siis ovat
opiskelijahintoja!
Uimahalli kerta / euroa
Uimahalli kerta sarjalipulla / euroa
Uimahalli opiskelija-alennus / prosenttia
Liikuntasali kerta / euroa
Liikuntasali kerta sarjalipulla / euroa
Liikuntasali opiskelija-alennus / prosenttia
16) Mikä on opiskelijalipun hinta ja alennus kolmeen kulttuuritapahtumaan?
Tapahtumat: kaupungin suurin teatteri pääsali; kaupunginorkesterin (tai vastaavan) konsertti; kaupungin suurin
elokuvateatteri arki-iltana kello 19. Ilmoita lisäksi alennusprosentti kertalipusta tai sarjalipusta, kummassa on suurempi
alennus vastaavasta täysihintaisesta lipusta. HUOM! Kaikki euromäärät siis ovat opiskelijahintoja!
Teatteri kerta / euroa
Teatteri kerta sarjalipulla / euroa
Teatteri alennus / prosenttia
Konsertti kerta / euroa
Konsertti kerta sarjalipulla / euroa
Konsertti alennus / prosenttia
Elokuva kerta / euroa
Elokuva kerta sarjalipulla / euroa
Elokuva alennus / prosenttia
17) Kuinka usein kunnalliset virkamiehet tai elimet pyytävät opiskelijajärjestöltä lausuntoa tai osallistumaan
kuulemiseen?
Lausunto voi olla miltä tahansa kunnan tai ylioppilaskunnan toiminnan alueelta.
ei koskaan
muutaman vuoden välein
noin vuosittain
2-4 kertaa vuodessa
5 kertaa vuodessa tai useammin
34

35
19) Kuinka monta prosenttia yliopistopaikkakunnan kaupunginvaltuuston jäsenistä on alle 35-vuotiaita jonkin
yliopiston aktiiviopiskelijoita (mukaanlukien jatko-opiskelijat)?
Aktiiviopiskelija tarkoittaa tässä henkilöä, joka suorittaa vähintään kymmenen opintoviikkoa vuodessa tai käyttää
tittelinään opiskelijaa. Tarvittaessa tee arvio ja kerro siitä vapaassa tekstikentässä.
20) Kuinka paljon (euroina) yliopistopaikkakunnan kaupunki tukee ylioppilaskuntaa taloudellisesti keskimäärin
vuodessa?
Mukaan ei lasketa ylioppilaskunnan alayhdistyksille, ainejärjestöille yms. kohdistuvaa tukea. Laske mukaan suora
taloudellinen tuki sekä suoranaiset subventiot esim. tuotelahjoituksina tai tila/kiinteistövuokrissa.
21) Onko yliopiston yksiköissä nimetyt tasa-arvohenkilöt, joiden toimenkuvaan kuuluvat myös opiskelijoita koskevat
tasa-arvoasiat? Vastauksena prosenttiluku, kuinka suuressa osassa yksiköitä (tiedekunnat/osastot) on.
22) Ovatko opiskelijat kattavasti (hyvin) mukana yliopiston tasa-arvosuunnitelmassa opiskelijoina eli työyhteisön
jäseninä?
Tässä ei tarkoiteta opiskelijavalintoja ja hakijoiden tasa-arvoa, vaan opiskelun riskitilanteita tasa-arvon osalta. Erittäin
huonosti tarkoittaa, että opiskelijoita ei ole mainittu tasa-arvosuunnitelmassa lainkaan tai yliopistolla ei ole tasa-
arvosuunnitelmaa. Erittäin hyvin tarkoittaa, että opiskelijat on otettu huomioon tasa-arvosuunnitelman eri kohdissa
kattavasti -- erilaisesta asemasta johtuen eri tavalla kuin henkilökunta, mutta kautta linjan kattavasti ja opiskelijoiden
aseman erityispiirteet huomioiden.
2 huonosti
3 tyydyttävästi
4 hyvin
5 erittäin hyvin
Kiitos vaivannäöstä!

A1 Opiskeluprosessit
A1.1 Opettajatuutorointi
Arviointia Hyvin useassa yliopistossa tuutorointi on kehittymässä tai muuttumassa, erityisesti Åbo
Akademissa asia on muutosvaiheessa ja HKKK:ssa kehittymässä nopeasti. Sibelius-
Akatemiassa puolestaan henkilökohtaiset soitto-opettajat käytännössä pitkälle
vastaavat opettajatuutoreita, mutta tässä selvityksessä näitä ei ole laskettu
opettajatuutoreiksi. TuKKK:ssa on n. 30 hengen ryhmissä lukuvuoden kestävä kurssi,
joka vastaa yliopiston käytännön mukaan opettajatuutorointia. Sen tyyppinen ohjaus on
tulkittu vastaamaan 30% opiskelijoista olevaa opettajatuutoria.
Lähde Asiantuntijakysely ylioppilaskuntiin
Kysymys Kuinka suurelle prosenttiosuudelle 1. vuoden opiskelijoista on nimetty opettajatuutori,
jonka nämä tapaavat ainakin kerran (ryhmässä tai kahden kesken)? Arvioi
prosenttiluku.
Tiedon muoto Prosenttiluku
Tarkempi selitys Mittari kuvaa opiskelijoiden ja opettajien välistä ohjauksellista vuorovaikutusta.
Erityisesti mittari kuvaa sitä, kuinka koordinoidusti yliopisto tukee vuorovaikutuksen
syntymistä jo opintojen alusta asti.
A1.1 Opettajatuutorit % 1. vuoden opiskelijoista
0
20
40
60
80
100
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
H
KKK
SH
H
TuKKK
TaiK
SibA
(TeaK)
KuvA

A1.2 Opintoneuvontapsykologit
Arviointia Useammassa yliopistossa tämä on kehittymässä, eli palveluita ollaan lisäämässä.
Samoin monessa yliopistossa on eri koulutuksella tai nimikkeillä olevia vastaavia
tehtäviä hoitavia henkilöitä. Näitä ei ole laskettu minkään yliopiston kohdalta mukaan.
Kysymyksessä on siis pitäydytty tiukasta opintoneuvontapsykologien määrän
tarkastelussa.
Kysymys Mikä on opintoneuvontapsykologien yhteenlaskettu henkilötyövuosimäärä vuodessa?
(vuosina ja kuukausina, esim 4v 3kk) Tiedon saadaksesi voit esimerkiksi soittaa ura- ja
rekrytointipalveluihin tai suoraan opintoneuvontapsykologille.
Tiedon muoto Kuukautta; jaettu opiskelijavolyymillä (1000 uutta opiskelijaa)
Tarkempi selitys Mittari on indikaattori siitä, kuinka opiskelijalle tarjotaan tukea opintouran aikana
yksilöllisissä ongelmatilanteissa. Yksilöllinen tuki voi olla monen tyyppistä, ja
opintoneuvontapsykologit ovat vain yksi lenkki moninaisessa ohjauksen ketjussa.
Heidän kokonaistyöaikansa on karkea mittari, joka osoittaa yliopiston panostusta
opiskelijoiden tukemiseen opintojen ongelmakohdissa.
A1.2 Opintoneuvontapsykologien määrä henkilötyökk /
opiskelijavolyymi
0
10
20
30
40
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTYH
KKK
SH
HTuKKK
TaiK
SibA(TeaK)KuvA

A1.3 Ohjauksen kokonaisuus
Arviointia Yliopistoista puolessa on yliopistovetoinen hyvinvointityöryhmä, vajaassa
neljänneksessä jokin muunlainen järjestely ja lopuissa ei ole mitään tai kanta on
epäselvä. Joissakin tapauksissa puuttuminen on perusteltu sillä, että yhteydenpito on
muutenkin hyvää. Tämän kysymyksen pisteytyksessä lähdetään kuitenkin siitä, että
järjestelmällinen rakenne yhteydenpidolle tekee siitä pitkäjänteisempää ja varmemmin
jatkuvaa.
Lähde Pelto-Huikko 2005
Kysymys Millainen järjestäytynyt toimintatapa opiskelijan hyvinvointiin ja ohjaukseen liittyvien
toimijoiden (esim. opetushenkilökunta, erilaiset opintoneuvojat, YTHS, psykologit, muut
ohjaajat) välillä on?
Tiedon muoto Yliopistovetoinen hyvinvointityöryhmä = 2 pistettä; yliopistovetoinen työryhmä on
suunnitteilla tai on YTHS-vetoinen Kehräryhmä/terveystyöryhmä = 1 piste; ei ryhmää tai
kanta epäselvä = 0 pistettä
Tarkempi selitys Kokemukset yhteistyöstä opiskelijan hyvinvointiin liittyen ovat yleensä hyviä.
Yliopistovetoisen työryhmän olemassaolo kuvaa yliopiston toimia ja sitoutumista
opiskelijan hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen edistämiseen. Käytännössä muunkinlainen
ryhmä voi olla toimiva, ja tämä indikaattori on siinä suhteessa suuntaa antava.
A1.3 Opiskelijan hyvinvoinnin/ohjauksen kokonaisuus
0
1
2
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
H
KKK
SH
HTuKKK
TaiK
SibA
TeaK
KuvA

A1.4 Opiskelutaitojen tuki
A1.4.1 Opiskelutaitojen opas
Arviointia Opiskelutaitojen oppimateriaali eri yliopistoissa on avovastausten perusteella hyvin
vaihtelevaa. Vastausmahdollisuuksina on ollut kyllä/ei, minkä lisäksi avovastauksista on
kuvauksen perusteella täsmennetty yksittäisiä vastauksia, erityisesti Åbo Akademin ja
Vaasan yliopiston osalta.
Kysymys Onko opiskelijoille saatavissa opiskelutaitojen opasta joko paperisena tai verkossa?
Opiskelutaidot tarkoittavat tässä opiskelemisen tekniikoihin ja taitoihin perehdyttämistä
(esimerkiksi muistiinpanotekniikka, tenttilukutekniikka, ryhmätöiden tekeminen,
työselostusten kirjoittaminen).
Tiedon muoto Dikotominen
Tarkempi selitys Opiskelijan kannalta hyvässä yliopistossa hänellä on mahdollisuus oppia myös
opiskelutaitoja. Kun yliopistojen tavoitteena on tieteellisen ajattelun ja
tutkimusmenetelmien opettaminen, on tärkeää oppia tiedostamaan ja kehittämään
omaa oppimista.
A1.4.1 Opiskelutaitojen oppaat
0
1
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
H
KKK
SH
H
TuKKK
TaiK
SibA
(TeaK)
KuvA

A1.4.2 Opiskelutaitokurssit
Arviointia Yleisesti ottaen kursseja järjestetään varsin laajasti, ja vähintään ensimmäisen vuoden
opiskelijoille. Toisaalta joissain yliopistoissa ei ole havaittu tämän tyyppisille kursseille
olevan kysyntää. Yksi hyvä käytäntö KuY: kielikeskuksen "Reading for Academic
Purposes" -kurssi on ollut pidetty ja myös opiskelutaitojen oppimisessa hyödyllinen.
Kysymys Järjestetäänkö yliopistossa opiskelutaitoihin perehdyttäviä kursseja? Erittäin huonosti
tarkoittaa, että kursseja ei järjestetä lainkaan. Erittäin hyvin tarkoittaa, että on olemassa
sekä pakollisia että vapaaehtoisia kursseja, ja kursseja on olemassa eri opintojen
vaiheisiin.
Tiedon muoto 1-5 likert: erittäin huonosti - huonosti - tyydyttävästi - hyvin - erittäin hyvin
Tarkempi selitys Katso kysymys A1.4.1
A1.4.2 Opiskelutaitokurssit
0
1
2
3
4
5
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
H
KKK
SH
HTuKKK
TaiK
SibA(TeaK)
KuvA

A1.5 Eri ryhmät opinnoissa / esteettömyys
A1.5.1 Eri ryhmät: esteettömyyskartoitus
Arviointia Ks. alla kysymys 1.5.2 Esteettömyyskartoituksessa on ensisijaisena lähteenä käytetty
OPH:n selvitystä (OPH 2004) jonka tietoja on tarkistettu tuoreemman lähteen
perusteella (Laaksonen 2005).
Lähde OPH 2004, Laaksonen 2005
Kysymys Onko yliopistossa tehty esteettömyyskartoitus?
Tiedon muoto Dikotominen kyllä/ei, kyllä antaa yhden pisteen, ei nolla pistettä; puoli pistettä, jos
osassa yliopiston rakennuksia on tehty tai on pian suunnitelmissa tehdä.
Tarkempi selitys OPH:n julkaiseman selvityksen tiedot ovat karkeita, ja sen lisäksi on huomioitu
Laaksosen (2005) selvityksen perusteella tehdyn esteettömyyskartoituksen ikä, laajuus
ja laatu. Eri opiskelijaryhmien kannalta voi moni ilman esteettömyyskartoitusta oleva
yliopisto olla esteettömyytensä osalta parempikin kuin sellainen, jossa kartoitus on
tehty. Kysymys ei kuvaa niinkään esteettömyyttä kuin yliopiston panostusta asiaan.
Kartoituksen tekeminen johtanee monesti myös parannusten tekemiseen ja parempaan
suunnitteluun jatkossa.
A1.5.2 Eri ryhmät: yhdyshenkilö
Arviointia Kaksi esteettömyyteen liittyvää indikaattoria näyttävät toimivan siinä suhteessa hyvin,
että jokaisessa yliopistossa, jossa esteettömyyskartoitus on tehty tai se on suunnitteilla,
on myös nimetty yhteyshenkilö. Oletus siitä, että indikaattorit kertovat yliopiston
suhtautumisesta asiaan näyttää siis saavan vahvistusta.
Lähde OPH 2004
Kysymys Onko OPH:n julkaisussa ilmoitettu yliopistosta ainakin yksi erityinen yhteyshenkilö
erityisryhmien asioihin liittyen.
Tarkempi selitys Ks. yllä kysymys 1.5.1. Tämä on suuntaa antava mittari, joka kuvaa pääasiassa sitä,
kuinka asia on yliopistossa tiedostettu ja kuinka siihen suhtaudutaan.
A1.5 Esteettömyys
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
H
KKK
SH
HTuKKK
TaiK
SibA
TeaK
KuvA
Esteettömyyskartoitus
Yhteyshenkilö

A1.6 HOPS
A1.6.1 HOPS tapa
Arviointia HOPS-käytäntöjen kehittäminen on useimmissa yliopistoissa murrosvaiheessa, ja tällä
hetkellä niitä parhaimmillaan "kehitetään valtavaa vauhtia". Tämän kysymyksen
vastaukset ovat yksi poikkileikkaus ajasta, ja osin jo ensi syksynä niin HOPSin
laatimisen tavat kuin niiden laajuudetkin ovat useissa yliopistoissa kehittyneet paljon
nykyisestä.
Kysymys Miten opintojen alun henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopistossa?
Erittäin huonossa käytännössä HOPS ei esimerkiksi ole pakollinen, ohjeet ovat
vanhentuneet, eikä siihen tarjota ohjausta tai palautetta. Erittäin hyvä käytäntö tarkoitaa
ainakin seuraavia asioita: kaikki yksikön opiskelijat tekevät HOPSin, tekemiseen on
ohjausta, tekemästään HOPSista saa palautetta, HOPSin etenemiseen on ainakin yksi
tarkistuspiste opintojen kuluessa ja HOPSia voi tai pitää päivittää myöhemmin
järjestelmän puitteissa. Hyvässä näistä ominaisuuksista puuttuu korkeintaan kaksi,
tyydyttävässä korkeintaan kolme. Jos käytännöt ovat eri yksiköissä erilaisia, arvioi
keskimääräinen käytäntö.
A1.6.1 HOPS tapa
0
1
2
3
4
5
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
H
KKK
SH
HTuKKK
TaiK
SibA(TeaK)
KuvA

A1.6.2 HOPS tekemisen yleisyys
Arviointia Katso edellinen kysymys. Kehitys on nopeaa, ja tässä tarkastellaan poikkileikkausta
ajassa lukuvuonna 2004-2005.
Kysymys Kuinka laajasti edellisessä kysymyksessä kuvattu opintojen alun henkilökohtainen
opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopiston eri yksiköissä, ts. kuinka montaa
prosenttia uusista opiskelijoista jonkinlainen pakollinen HOPS-käytäntö koskee?
Tarkempi selitys Mittari kuvaa sitä, kuinka aktiivisesti yliopisto kehittää opiskelijaan liittyviä tukitoimiaan:
kehittääkö se oma-aloitteisesti vai vasta ulkoisten paineiden ansiosta.
A1.6.2 HOPS tekemisen yleisyys %
0
20
40
60
80
100
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
H
KKK
SH
HTuKKK
TaiK
SibA(TeaK)
KuvA

A1.7 Opiskelijatuutorien perehdyttäminen
Arviointia Yleisesti ottaen opiskelijatuutorien perehdyttämisessä vaikuttaa olevan yliopistoissa
selkeät käytännöt ja perinteet, ja koulutus pääosin on toimivaa. Työnjako yliopiston ja
ylioppilaskunnan välillä vaihtelee yliopistoittain.
Kysymys Miten 1. vuoden opiskelijaa ohjaavien opiskelijatuutorien koulutus on järjestetty? Erittäin
huono käytäntö ei pidä sisällään mitään tai vain satunnaista koulutusta. Erittäin hyvä
käytäntö tarkoittaa tässä vakiintunutta sekä yliopiston yhteisiin että yksikkökohtaisiin
kysymyksiin tapahtuvaa perehdyttämistä, jossa tuleva tuutori saa opastusta niin
opiskelijakulttuuriin kuin opintoihinkin tutustuttamiseen sekä ryhmän ja erilaisten
yksilöiden ohjaamiseen. Koulutuksen voi tarjota yliopisto tai opiskelijajärjestöt – erittäin
hyvä käytäntö on tässä vakiintunut ja työnjako toimiva.
Tarkempi selitys Mittari indikoi sitä, millainen paikka yliopisto on uusille opiskelijoille: kuinka uudet
opiskelijat otetaan yliopistoyhteisön jäseniksi. Koulutus myös opintoihin
perehdyttämiseen ja ryhmien kanssa toimimiseen ohjaa uudet opiskelijat myös
yhteistoiminnalliseen opiskelukulttuuriin ja mahdollistaa opintoja koskevan hiljaisen
tiedon siirtymisen.
A1.7 Opiskelijatuutorien koulutus
0
1
2
3
4
5
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
H
KKK
SH
HTuKKK
TaiK
SibA(TeaK)
KuvA

A1.8 Yhteydenotto viivästyviin
Arviointia Tavat ottaa yhteyttä vaihtelevat yliopistoittain runsaasti: jossain on ollut projektityöntekijä
ottamassa koko yliopiston viivästyneisiin opiskelijoihin yhteyttä, toisaalla se hoidetaan
tiettyinä opiskeluvuosina keskitetysti koko yliopistossa. Monessa paikassa se on
tiedekuntatasolle hajautettua. Yleisesti kokemukset yhteydenotoista - silloin, kun niitä
tehdään - ovat positiivisia, ja etenkin "graduroikkujia" saadaan opiskelemaan ja
valmistumaan.
Kysymys Ottaako yliopisto yhteyttä henkilöihin, joilla opinnot viivästyvät ja onko tähän olemassa
systemaattinen järjestely? Vastaus prosenttilukuna: kuinka suuri osa opiskelijoista
opiskelee yksikössä, jossa tällainen järjestely on. 0% tarkoittaa, että missään yksikössä
ei ole systemaattista järjestelyä, 100% kaikissa.
A1.8 järjestelmällinen yhteydenotto viivästyviin opiskelijoihin %
0
20
40
60
80
100
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
H
KKK
SH
HTuKKK
TaiK
SibA(TeaK)
KuvA

A1.9 Keskeyttämisprosentti
Arviointia Keskeyttämisprosentti vaihtelee yliopistoissa suhteellisen vähän: 6,4%:sta 10,2%:iin.
Selkeää trendiä eri alojen tai eri kokoisten yliopistojen välillä ei ole havaittavissa. Luku
kuvannee varsin hyvin sitä, kuinka sitoutuneita ja pysyviä yliopistoon valittavat
opiskelijat kussakin yliopistossa ovat.
Lähde OPM 2001, liite 3c
Kysymys Kuinka suuri on keskeyttämisprosentti yliopistossa? (yhteenlaskettuna yliopisto-
opiskelun keskeyttävät + toiseen yliopistoon siirtyvät)
Tarkempi selitys Luku kuvaa sitä, kuinka sitoutuneita opiskelijat ovat yliopistoon ja alaan. Suuri
keskeyttämisprosentti tarkoittaa suurta osuutta "odotushuoneopiskelijoita", ja tyypillisesti
johtaa heikompaan yhteiseen kulttuuriin ja opiskelumotivaatioon. Pieni
keskeyttämisprosentti puolestaan kuvaa pysyvää ja sitoutunutta opiskeluyhteisöä.
A1.9 Keskeyttämisprosentti vuosittain
0
2
4
6
8
10
12
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTYH
KKK
SH
HTuKKK
TaiK
SibA
TeaK
KuvA

A2 Opiskelujen järjestäminen
A2.1 Opetusresurssit
Arviointia Kuten on odotettavissa, opetusresursseja on huomattavasti enemmän taide- kuin
tiedeyliopistoissa. Myöhemmin pisteytyksessä käytetty skaalaus kuitenkin tasaa
eroja vertailussa tältä osin - tässä luvut on piirretty sinällään. Tekniikka ja
kauppatiede ovat hiukan jäljessä monialaisia yliopistoja, mutta erot ovat suuria
myös yksittäisten yliopistojen välillä.
Lähde KOTA
Kysymys Mikä on yliopistossa tarjottujen opetushenkilötyövuosien kokonaismäärä
opiskelijavolyymiä kohti (eli jaettuna uusien opiskelijoiden määrällä)?
Tiedon muoto Suhdeluku
Tarkempi selitys Mittarin tavoitteena on hahmottaa yliopiston opetusresursseja opiskelijan opiskelu-
uraa kohti eli vastaa kysymykseen: "Kuinka monta henkilötyövuotta minun
opettamiseeni käytetään koko opiskeluaikanani?". Huomaa, että suuri osa tästä
luetellusta opetushenkilökunnasta käyttää kuitenkin valtaosan työajastaan muuhun
kuin opetukseen, erityisesti tutkimukseen. Luku ei siis kerro henkilötyötunteja
suoraan. Lukujen tarkemmasta määrittelystä katso KOTA-tietokannan määrittelyt.
A2.1 Opetusresurssit opetushenkilötyövuotta / opiskelijavolyymi
(uusi opiskelija)
0,0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
1,2
1,4
1,6
1,8
HY
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
HKKK
SH
HTuKKK
TaiK
SibA
TeaK
KuvA

A2.2 Opetukseen panostaminen
Arviointia Tässäkään indikaattorissa ei ole nähtävissä selkeää eroa eri alojen yliopistojen
välillä, mutta sen sijaan vaikuttaa siltä, että alojensa vanhimmat yliopistot (HY,TKK
ja HKKK) sijoittuvat kukin oman alansa (monialainen, tekniikka ja kauppatiede)
muihin yliopistoihin verrattuna huonoiten. Mahdollisia selityksiä tälle ovat
suuremmat kustannukset pk-seudulla, professoripainotteisempi henkilökunta sekä
yleisesti vanhemmat rakenteet.
Lähde KOTA
Kysymys Kota-tietokannasta laskettu opetushenkilötyövuosimäärä (budjettivaroin) per valtion
budjettirahoitus miljoona euroa tilinpäätöksessä 2003
Tiedon muoto Suhdeluku
Tarkempi selitys Mittari kuvaa yliopiston panostusta opetukseen ja samalla opetuksen arvostusta
yliopistossa ja vastaa kysymykseen: "Kuinka paljon opetushenkilökuntakontaktia
yliopisto pystyy tarjoamaan opiskelijoille verrattuna rahoitukseensa?" Merkittävin
huono puoli mittarissa on se, että se palkitsee mahdollisimman matalapalkkaisesta
opetushenkilökunnasta.
A2.2 Opetushenkilöt / tilinpäätöksen miljoona (valtion
budjetista)
0
2
4
6
8
10
12
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
H
KKK
SHHTuKKK
TaiK
SibA
TeaK
KuvA

A2.3 Opintosuoritusten tarkastusajat
A2.3.1 Tentin tarkastusajat
Arviointia Tentin tarkastukselle on kaikissa yliopistoissa säädetty maksimiaika, ainoana
poikkeuksena Taideteollinen korkeakoulu. Teatterikorkeakoulun tieto puuttuu.
Kysymys Onko yliopiston säännöstössä (esim. hallintojohtosääntö, tenttiohjesääntö) määrätty
maksimiaika, jonka opettaja saa käyttää tentin tarkastamiseen?
Tarkempi selitys Yliopistoissa tenttien tarkastukset venyvät joskus pitkäänkin. Mittari kuvaa sitä,
onko opiskelijalla oikeus vaatia tarkastamista tietyssä aikataulussa, onko hänellä
toisin sanoen oikeusturvaa. Maksimiaika voi olla pidempi tai lyhempi. Kysymys
olettaa, että jos maksimiaika ylipäänsä on olemassa, se on kohtuullinen ja estää
räikeimmät viivästykset. Huolimatta säännöistä myöhästymisiä yliopistoissa esiintyy
suhteellisen säännöllisesti.
2.3.1 Tentin tarkastusaika: onko maksimia?
0
1
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
H
KKK
SH
H
TuKKK
TaiK
SibA
(TeaK)
KuvA

A2.3.2 Gradun/diplomityön tarkastusaika
Arviointia Yli kahdessa kolmasosassa yliopistoja on olemassa jonkinlainen sääntö
tarkastusajalle. Säännöt ajan pituudesta vaihtelevat, yleisimmin säännön ollessa
noin kuukauden, toisaalta lyhimmillään tarkastamista voidaan (tosin epäsuorasti)
edellyttää 10 päivässä.
Kysymys Onko yliopiston säännöstössä (esim. hallintojohtosääntö, tenttiohjesääntö) määrätty
maksimiaika lopputyön/gradun/diplomityön tarkastukselle?
Tarkempi selitys Yliopistoissa lopputöiden tarkastukset venyvät joskus pitkäänkin. Mittari kuvaa sitä,
onko opiskelijalla oikeus vaatia tarkastamista tietyssä aikataulussa. Maksimiaika voi
olla pidempi tai lyhempi. Tämä kysymys olettaa, että jos maksimiaika ylipäänsä on
olemassa, se on kohtuullinen ja estää räikeimmät viivästykset.
A2.3.2 Gradun/diplomityön tarkastusaika: onko maksimia?
0
1
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTYH
KKK
SH
HTuKKK
TaiK
SibA(TeaK)KuvA

A2.4 Rekrytointipalvelut
Arviointia Rekrytointipalveluiden henkilötyövuosimäärä vaihtelee jonkin verran, lukujen
ollessa varsin luotettavia. TTY on avovastausten mukaan ainoana ulkoistanut
rekrytointipalvelunsa, joita nykyään hoitaa Adecco Oy.
Kysymys Montako henkilöä yliopiston rekrytointipalveluissa on töissä (henkilötyövuosimäärä
vuodessa)? Ilmoita vuotta ja kuukautta (esim. 5v 3kk).
Tiedon muoto Vuotta ja kuukautta; jaettu opiskelijavolyymillä (uusien opiskelijoiden määrällä)
Tarkempi selitys Rekrytointipalveluiden henkilökunnan määrä kuvaa yliopiston panostusta
opiskelijoiden työllistymiseen ja työelämäyhteyksiin.
A2.4 Rekrytointipalveluiden henkilötyökuukaudet / opisk. volyymi
(1000 uutta opisk.)
0
20
40
60
80
100
120
HY
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
HKKK
SH
HTuKKK
TaiK
SibA(TeaK)
KuvA

A2.5 Kurssien opiskelijapalautteen käyttäminen
Arviointia Useat vastaajat ovat pitäneet arviotaan enemmän tai vähemmän epäluotettavana
tai karkeana. Prosentin tarkkuudella lukuja ei siksi voi vertailla, mutta niitä voidaan
siitä huolimatta pitää suhteellisen luotettavina, ja niitä käytetään pisteytykseen.
Arviot perustuvat vaihtelevasti opiskelijajärjestöjen, opintopäälliköiden ja muiden
asiantuntijoiden arvioihin. Erityisen heikosti tietoja on palautteen hyödyntämisestä,
sen kerääminen vaikuttaa kuitenkin suhteellisen säännölliseltä ja keräämisen
laajuus suhteellisen luotettavasti tunnetulta. TuKKK:ssa on ydinainesanalyysiin
liittyen tänä vuonna tavallista enemmän palautteen keräämistä, SibA:ssa
puolestaan henkilökohtainen HOPS-palautekeskustelu luo yhden palautekanavan
muodollisten lisäksi.
Kysymys Kuinka järjestelmällisesti ja säännöllisesti opinnoista kerättyä opiskelijapalautetta
hyödynnetään opintojen (kurssien ja opetussuunnitelmien) kehittämisessä? Ilmoita
prosenttiluku: kuinka monessa prosentissa laitoksia/vastaavia yksiköitä palautetta
kerätään ja hyödynnetään systemaattisesti?
Tarkempi selitys Tämä mittari tarkastelee järjestelmällisesti kerätyn opiskelijapalautteen
hyödyntämistä. Opiskelijapalautteen käyttö voi olla yhtäältä järjestelmällistä
palautteen keräämistä ja hyödyntämistä tai toisaalta välitöntä epämuodollista
yhteyttä opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä. Tämä mittari tarkastelee näistä
ensimmäistä, ja toimii indikaattorina palautteen käytöstä ja opetuksen
kehittämisestä sen avulla sekä opiskelijoiden huomioimisesta opetuksessa.
A2.5 Opiskelijapalautteen hyödyntäminen % yliopiston yksiköitä
0
20
40
60
80
100
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
H
KKK
SH
HTuKKK
TaiK
SibA(TeaK)
KuvA

A2.6 Opettajien TVT:n pedagogisen käytön tuki
Arviointia Tulokset osoittavat selviä eroja eri yliopistojen välillä, ei kuitenkaan alakohtaisia
eroja, vaan pääasiassa yksittäisten yliopistojen välillä. Tämän indikaattorin
tarkemmasta määrittelystä ja perusteluista on lisätietoa lähteessä.
Lähde OPM 2003, paitsi HKKK:n lähteessä oleva, erittäin poikkeava luku on tarkistettu
HKKK:lta ja korjattu (1 henkilötyövuosi/152 opettajaa), yhteyshenkilö Markku Kuula.
Kysymys Kuinka monta henkilötyövuotta yliopistossa tarjotaan tietoja viestintätekniikan
opetuskäytön pedagogista tukea opettajia (opettajien henkilötyövuosia) kohti?
Tiedon muoto Henkilötyövuotta(pedagoginen tuki) per henkilötyövuotta(opettajat)
Tarkempi selitys Opettajien tietoja viestintätekniikan pedagogisen käytön tuen määrä kuvaa
yliopiston panostusta opetuksen ja uusien opetusmuotojen kehittämiseen ja
tukemiseen. Se näkyy yksittäiselle opiskelijalle kurssien kehittämisessä sekä
opettajien valmiuksissa käyttää tekniikkaa.
A2.6 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tuki
henkilötyövuotta / 1000 opettajaa
0
5
10
15
20
25
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
H
KKK
SHHTuKKK
TaiK
SibA(TeaK)(KuvA)

A2.7 Virtuaalikurssit
Arviointia Virtuaalikurssien tarjonnan vertailu yliopistojen sisällä on vaikeaa, koska
virtuaalikurssin ja perinteisen kurssin rajalinja ei ole selkeä. Pelkkä asioiden
tekeminen verkossa ei ole myöskään opiskelijoiden etu. Tämän indikaattorin
tulokset osoittavat kuitenkin jotain eroja yliopistojen välillä kansallisen
virtuaaliopetuksen tarjonnassa, mikä näkynee myös yliopistojen omassa
opetuksessa.
Lähde SVY 2005
Kysymys Kuinka monta kurssia yliopisto tarjoaa Suomen virtuaaliyliopiston kautta suhteessa
opiskelijavolyymiinsä (uusien opiskelijoiden määrä)?
Tiedon muoto Kurssien lukumäärä / opiskelijavolyymi (1000 uutta opiskelijaa)
Tarkempi selitys Mittari kuvaa yliopiston aktiivisuutta uusien opetusmuotojen kehittämisessä ja
levittämisessä. Mittarin kuvaamat kurssit eivät ensisijaisesti palvele oman yliopiston
opiskelijoita, mutta vilkas kurssitarjonta kansallisesti on merkki opetuksen
kehittämisen aktiivisuudesta.
A2.7 Virtuaalikurssit / opiskelijavolyymi
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
H
KKK
SHHTuKKK
TaiK
SibA
TeaK
KuvA

A2.8 Opettajien pedagoginen koulutus
KYSYMYSTÄ EI RAPORTOIDA VERTAILUSSA
Arviointia Tieto jäi puuttumaan neljästä yliopistosta, ja useampi vastaaja korosti sitä, että tieto
on karkea arvio. Tällä perusteella tietoja ei käytetä vertailussa, vaan ne
raportoidaan erikseen tiedostaen, että ne ovat epävarmoja. Koulutus vaikuttaa
avovastausten perusteella olevan lisääntymään päin ja kehittymässä useassa
Kysymys Kuinka monta opintoviikkoa yliopistossa opiskellaan yliopistopedagogista koulutusta
vuodessa? Luku tarkoittaa yliopiston opettajien opiskelemaa, laske pois
mahdollinen yliopiston ulkopuolisille sekä perustutkinto-opiskelijoille tarjottu
koulutus. Luku tarkoittaa yhteenlaskettua opiskeltua opintoviikkomäärää, esim. jos
10 opettajaa on käynyt 15 opintoviikon laajuisen kurssin, ilmoita 150 ov.
Tiedon muoto Opettajien suorittama opintoviikkomäärä jaettuna opiskelijavolyymillä (uusien
opiskelijoiden määrä)
Tarkempi selitys Opettajien pedagogisen koulutuksen määrä kuvaa sekä yliopiston että opettajien
panostusta opetuksen kehittämiseen. Se näkyy yksittäiselle opiskelijalle opettajien
pedagogisissa taidoissa sekä kurssien kehittämisessä. Lisäksi mittari viestii siitä,
millainen asema opetuksella on yliopistossa ja henkilöstön keskuudessa.
A2.8 Opettajien pedagoginen koulutus opintoviikkoa / opiskelijavolyymi
0
10
20
30
40
50
60
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
H
KKK
SHHTuKKK
(TaiK)(SibA)(TeaK)
KuvA

A3 Tutkimuksen ja opetuksen yhteys
A3.1 Onko vaihtoehtoisia (tutkimus)metodikursseja
Arviointia Vastaukset ovat paikoitellen arvioina karkeita, ja myös yliopistojen sisällä on
merkittäviä alakohtaisia eroja. Metodikurssin määritelmä ja metodiopetuksen
järjestäminen muiden kurssien yhteydessä vaikeuttavat vastaamista. Tulokset
kuitenkin palvelevat vertailussa, ja asteikko 1-5 toimii suuntaa antavana mittarina.
Kysymys Järjestetäänkö yliopistossa myös vaihtoehtoisia tai valinnaisia kursseja eri
tutkimusmetodeista perustutkinto-opiskelijoille? Metodikurssi tarkoittaa tässä
erillistä tutkimuksen menetelmiin keskittyvää kurssia, jonka tarjoamista
menetelmätaidoista on apua gradun/diplomityön/lopputyön tekemisessä (kurssi voi
olla opintojen alku- tai loppuvaiheessa, kunhan sen tarjoamat valmiudet tulevat
käyttöön). Ota huomioon vastauksessasi sekä kurssien tarjonnan laajuus (kuinka
monessa tiedekunnassa/osastossa opiskelevia koskee) että vaihtoehtoisten
kurssien määrät.
Tarkempi selitys Erilaisten metodikurssien järjestäminen kuvaa monipuolista opetuksen ja
tutkimuksen yhteyttä sekä yliopistossa tarjolla olevia mahdollisuuksia erilaisiin
valintoihin opiskelu-uran loppuvaiheilla.
A3.1 Vaihtoehtoisten tutkimusmetodikurssien tarjonta
0
1
2
3
4
5
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
H
KKK
SH
HTuKKK
TaiK
SibA(TeaK)
KuvA

A3.2 Jatko-opiskelijoiden määrä
Arviointia Tulokset jakaantuvat siten, että jatkotutkintoja suoritetaan eniten alansa
vanhimmissa yliopistoissa (HY, TKK ja HKKK). Alojen välillä ei tässäkään
indikaattorissa ole merkittävää eroa paitsi niin, että kaikki kauppatieteelliset
yliopistot (3) sijoittuvat listan viiden vähiten jatkotutkintoja tuottavan yliopiston
joukkoon.
Lähde KOTA
Kysymys Kuinka monta jatkotutkintoa (tohtorintutkinnot + lisensiaatintutkinnot) yliopistossa
suoritetaan suhteessa opiskelijavolyymiin (aloittavaa 1000 perusopiskelijaa kohti)?
Tiedon muoto Suhdeluku: kappaletta per 1000 uutta opiskelijaa
Tarkempi selitys Mittarin tavoitteena on kuvata elävää yhteyttä tutkimuksen ja opetuksen välillä sekä
opiskelijoiden tulevia jatko-opiskelumahdollisuuksia. Tämän saavuttamiseksi
tarkastellaan jatko-opiskelijoiden määrää perusopiskelijoihin verrattuna -- KOTA-
tietokannasta otetaan kuitenkin tohtorin+lisensiaatintutkintojen (ei siis
opiskelijoiden) määrä, koska jatko-opiskelijaksi hyväksytään eri yliopistoissa hyvin
vaihtelevilla perusteilla joko vain aktiiviset jatko-opiskelijat tai suuri joukko
valmistuneita ilman suurempaa tavoitteellisuutta jatko-opiskeluun. Tästä syystä
tutkintojen määrä kuvaa paremmin aktiivisten jatko-opiskelijoiden määrää kuin
suora jatko-opiskelijoiden lukumäärä. Uusien opiskelijoiden määrä (eikä
opiskelijamäärä) on käytössä samoista syistä kuin muuallakin.
A3.2 Jatkotutkinnot / opiskelijavolyymi (1000 uutta
perusopiskelijaa)
0
20
40
60
80
100
120
140
160
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTYH
KKK
SH
HTuKKK
TaiK
SibA
TeaK
KuvA

A3.3 Opettajavaihtomäärät
Arviointia Opettajavaihtomäärissä on merkittäviä eroja, jotka juontanevat juuriaan myös
alojen erilaiseen kulttuuriin. Erot eivät kuitenkaan noudata yksiselitteisesti mitään
havaittavia rajalinjoja.
Lähde KOTA
Kysymys Mikä on yli 1kk:n pituisten opettajavaihtovierailujen lukumäärä (summa tulevat ja
lähtevät) suhteessa opiskelijavolyymiin (1000 uutta opiskelijaa)?
Tiedon muoto Suhdeluku: kappaletta per 1000 opiskelijaa
Tarkempi selitys Mittari kuvaa yliopiston opetuksen kansainvälisyyttä ja monipuolisuutta. Ajatuksena
mittarissa on, kuinka monta kansainvälistä opettajakontaktia opiskelija saa opiskelu-
uransa aikana.
A3.3 Opettajavaihtomäärät / opiskelijavolyymi (1000 uutta
opiskelijaa)
0
50
100
150
200
250
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
H
KKK
SH
HTuKKK
TaiK
SibA
TeaK
KuvA

A4 Opiskeluinfrastruktuuri
A4.1 Oppimateriaalin maksullisuus
Arviointia Koska kysymyksessä on käytetty mediaania eikä keskiarvoa, ja kyseessä on
monen opiskelijan (n = 1290) tekemä arvio, on tuloksissa vain vähän eroja.
Yleisesti ottaen halvimmalla opiskellaan monialaisissa yliopistoissa. Tulokset
jättävät kuitenkin auki sen, mikä osuus erilaisesta rahankäytöstä johtuu siitä, että
eri alojen opiskelijoiden tulot ovat erilaisia: suurempien tulojen ansiosta kirjan voi
ostaa kirjaston käytön asemesta, vaikka se ei olisi välttämätöntäkään. Mittarin
tavoite, eli opiskeluun tarvittavan rahan määrän mittaaminen toteutuu. Vaikka erot
ovat euromääräisesti pieniä, ovat ne kuitenkin merkittäviä suhteessa opintotukeen.
Lähde Mengtson 2003, materiaalit, aineisto: "Arvioi, kuinka monta euroa käytät
oppimateriaaleihin lokakuun 2003 aikana".
Kysymys Kuinka monta euroa opiskelijalta keskimäärin kuluu kuukaudessa
oppimateriaaleihin?
Tiedon muoto Euroa
Tarkempi selitys Yliopisto-opinnot ovat Suomessa maksuttomia, mutta opiskelijalle aiheutuu
käytännössä monia erilaisia kuluja kuten kopiointia, tarvikkeita ja joidenkin kirjojen
ostoa. Mittari kuvaa sitä, kuinka paljon opiskelijalta käytännössä kuluu rahaa
opintoihin. Tiedon pohjana oleva tarkempi kysymys: katso lähde.
A4.1 Oppimateriaalin maksullisuus: opiskelijan
oppimateriaaliin käyttämän rahan mediaani euroa/kk
0
10
20
30
40
50
60
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
H
KKK
SH
HTuKKK
TaiK
SibA(TeaK)(KuvA)

A4.2 Kielikurssit
A4.2.1 Eri kielten tarjonta
Arviointia Mainittujen kielten lisäksi joissain yliopistoissa on kielitarjontaa myös avoimen
yliopiston puolella. Avovastauksen perusteella Kuvataideakatemiassa on
mahdollisuus opiskella Helsingin yliopiston Kielikeskuksen kursseja, ja tähän on
organisoitu käytännössä sujuvasti toimiva järjestely. Tämä kuitenkin jää tässä
vertailussa pois: teknisesti JOO/VOO-opintoina suoritettavia opintoja ei vertailussa
ole otettu huomioon. Kuvataideakatemian asemaa vertailussa jonkin verran
kompensoi se, että A4.2.2 -kysymyksen kielikursseille olevat jonot jäävät pois.
Myös niitä on enemmän Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa.
Kysymys Kuinka monen eri kielen opetusta yliopistossa tarjotaan vähintään kahden
opintoviikon verran? (esim. 2 opintoviikon laajuinen alkeiskurssi)
Tiedon muoto Lukumäärä
Tarkempi selitys Kielitaitoa tarvitaan alasta riippumatta, ja eri kielten tarjonta kuvaa mahdollisuuksia
kieliopintoihin yliopistossa. Käytännössä sivuaineopiskelumahdollisuudet
lähiyliopistoissa lisäävät kielten opiskelun mahdollisuuksia, mutta niitä ei ole otettu
mukaan vertailuun, koska määrittelyt olisivat lähes mahdottomia tehdä - viime
kädessä valtakunnallisen opinto-oikeusjärjestelmän puitteissa kaikilla Suomen
yliopistojen opiskelijoilla olisi samat kielten opiskelun mahdollisuudet. Tässä on siis
vertailtu vain eri kielten opetustarjontaa kyseisessä yliopistossa.
A4.2.1 Kieltenopetuksen tarjonta / montako eri kieltä
0
5
10
15
20
25
H
Y
JY
O
Y
JoY
KuY
TY
TaY
ÅA
VY
LY
TKK
TTY
LTY
H
KKK
SHHTuKKK
TaiK
SibA(TeaK)
KuvA

2005 opiskeluedellytykset

Recommended

Recommended

More Related Content

Viewers also liked

Viewers also liked (8)

Similar to 2005 opiskeluedellytykset

Similar to 2005 opiskeluedellytykset (20)

More from Research Foundation for Studies and Education Otus

More from Research Foundation for Studies and Education Otus (20)

2005 opiskeluedellytykset