Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them well
Riikka Riihonen
1. Herne nenässä vai pyy pivossa?
- tunnetaidot psyykkisen kehityksen
osa-alueena
Riikka Riihonen
LT, lastenpsykiatrian evl, neuvola-ja
koululääkäri
Tampere 13.10.2016
2. Tunnistetaanko yhteiskunnassa, mitä
lapsi tarvitsee psyykkisesti
tasapainoiseen kehitykseen?
Turvapaikanhakijalasten oikeudet?
Lapsen tarve pysyviin ihmissuhteisiin, kun
hänet sijoitetaan kodin ulkopuolelle…
Lapsen oikeus vanhempiinsa ja toisaalta
tasapainoiseen kasvuympäristöön
Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen vs.
lapsen tarve kodinomaiseen hoitoon?
Lapsen fyysinen kuritus kiellettiin vasta
1984!
3. Seksuaalisuuden portaat
• Lapsen psykoseksuaalinen kehitys on
esimerkki ilmiöstä, joka ymmärretään väärin:
ei ole kyse seksistä vaan siitä, että kehonosille
annetaan nimet, ja että lapsi oppii, että keho
on rakastettava ja hyvä.
4. Tilauksessa sopiva lapsi
omatoiminen rohkea
sosiaalisesti
taitava
kiltti
Kaikki lapset eivät ole tällaisia
– missä on heidän paikkansa tulevaisuudessa?
5. Psyykkinen kimmoisuus (resilienssi)
on selviytymisen taitotila
– taito nousta ylös mahdollisimman
ketterästi ja jatkaa matkaa
• Resilienssi on prosessi: arvoja, normeja,
sosiaalista vastuuntuntoa,
mukautuvaisuutta, sietokykyä,
tavoitteellisuutta, hyvää itsetuntoa,
tunnesäätelytaitoja, itsesäätelykykyä,
sosiaalisia taitoja…
6. Myötätunto = empatiaa +
auttamisenhalua + toimintaa
Psyykkinen kimmoisuus ja myötätunto ovat
yhteydessä toisiinsa!
Myötätuntoon liittyy aina myös tunteesta
motivoituneet teot
Empatia on taito, joka mahdollistaa
kohtaamaan toisen ihmisen tunteet > auttaa
tunteiden hallitsemisen opettelua >
edesauttaa resilienssiä
8. Miten lisätään lasten
myötätuntoisuutta ja resilienssiä?
Tuetaan lapsen psyykkistä kehitystä!
Lapsen psyykkinen kehitys = ”kävelemään
opettelua”. Joku lapsi hillitsee itsensä kevyesti 5
vuoden iässä, toinen tarvitsee enemmän harjoitusta
ja toistoja. Yksi oppii puhumaan vuoden iässä,
toinen kolmen vuoden…psyykkisen kehityksen
osalta kyse on samasta ilmiöstä.
9. Minä poljen, sinä ohjaat, niin kuin
tanssi matka käy…♫♫♫♫
Tunne-elämän tukemiseen tarvitaan aikuinen useiden
vuosien ajan; lapsi käyttää aikuista tunteiden säätelyyn,
toimii ”ämpärinä” (container). Aikuinen palauttaa lapsen
tunteet hänelle siedettävämmässä muodossa.
Aikuisen tuella lapsi opettelee tunnistamaan tunteitaan
ja sietämään niitä. Aikuinen voi myös opettaa lapselle
tietoisia keinoja työstää tunteitaan ja siirtyä niistä
helpommin eteenpäin. Ilman tunne-elämää tukevaa
aikuista varsinkin pieni lapsi on tuuliajolla.
10. Kiintymyssuhteet ovat tunnesäätelyn
perusta
• Kiintymyssuhde on selviytymisen strategia: miten minulle
vastataan, jos tarvitsen apua
• Turvallinen kiintymyssuhde > hyvät
selviämisen/stressinkäsittelyn taidot
• Hyvät stressinkäsittelytaidot > empaattiset ajatukset
• Kiintymyssuhde antaa silmälasit, joiden läpi arvioimme sitä,
mitä meistä ajatellaan, olemmeko arvokkaita vai emme, ja
millä keinoilla voimme saavuttaa läheisyyden toisen
ihmisen kanssa.
11. John Bowlbyn tutkimuksista
• Bowlby vertaili vankilassa
olevia nuorisorikollisia
ryhmään, jossa oli ”vain”
tunne-elämältään
häiriintyneitä nuoria.
Vankilassa olevilla oli
taustallaan enemmän
kiintymyssuhdetraumoja
kuin toisella ryhmällä.
12. ”Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun
ei kysytä,
kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään,
sellainen, joka eksyy tieltä, huutaa rannalla
ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen:
metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat.
---”
(Jorma Etto)
13. Tunteilu sallittu?
• Kunnon suomalainen = ”Sankari”, joka pitää
tunteensa kurissa ja itkee vain hautajaisissa sekä
humalassa?
• 70% suomalaisista välttelevästi kiintyneitä >>
saatu vanhemmuus ei kovin vahvaa
yhteiskunnassa.
• Voisiko tunteita saada odoittaa muuallakin kuin
jääkiekkopelissä?
14. Vanhemman mielikuvat lapsesta
ennustavat kiintymyssuhteen laatua
= Aikuisen mielenterveys ja jaksaminen sekä suuntautuminen
lapseen ovat lapsen mielenterveyden perusta!
Autonomiset vanhemmat pystyvät pohtimaan omaa
lapsuuttaan objektiivisesti, tunneyhteyden siihen säilyttäen.
Jos vanhempi ei kykene käsittelemään taustaansa liittyviä
tunne-elämän ilmiöitä, se vaikuttaa vanhemmuuteen.
Samanaikaisesti tällainen ilmiö altistaa vanhemman
mielenterveyden pulmille.
18. "Varhainen itsenäistyminen on Suomessa
arvojen arvo, lasten riippuvaisuus riesa.
Lapsilta vaaditaan varhain kykyä olla
erossa vanhemmistaan ja kestää yksin
olemista. Niinpä lapset säätävät tunteensa
säästöliekille ja kohtaavat maailman kuin
pienet spartalaiset, valmiina tyytymään
vähään ja kestämään paljon.”
Kalliala: Lapsuus hoidossa
19. Voikukka- ja orkidealapset
• Puhuttaessa kielteisistä ja myönteisistä
tunnereaktioista syntyy helposti kuva, että toisen
ihmisen tapa reagoida olisi huonompi.
• On totta, että kielteisten tunteiden herkkä syttyminen
altistaa lasta myöhemmille haasteille, ehkä juuri koska
vuorovaikutus tällaisen lapsen ja ympäristön välillä
muodostuu helpommin negatiiviseksi. Toisaalta
viimeaikaisten tutkimusten perusteella taipumus
reagoida kielteisin tuntein voi heijastaa itse asiassa
hermoston korkeaa muovautuvuutta (plastisuutta).
21. Temperamentti,persoonallisuus ja
itsesäätely
Temperamentti on pitkälti saatua (”miten?”)
...persoonallisuus kehittyy ajan kanssa (“mitä?”)
• Itsesäätely on muutakin kuin kiukun hallintaa. Se on
mm. Itkuisuuden, nukkumisen, syömisen ja
tehtäväsuuntautuneisuuden säätelyä. Tutkimuksissa on
nähty, että jos lapsi kärsii itsesäätelyvaikeudesta,
hänellä on myös vaikeuksia suunnata tarkkaavaisuutta
uudelleen (harhauttaminen ei toimi).
• >> Yksilöllisiä biologisia eroja. Itsesäätely kehittyy
dyadisesti, aikuisen tuella.
22. Itsesäätelyn merkitys lapsen elämässä
Tutkimusnäyttöä on, että monet temperamenttipiirteet kypsyvät kasvatuksen ja iän
myötä. Kasvatuksella on siis iso merkitys.
Dyadisuus, aluksi paljon aikuisen tukea. Usein tuen tarve vähenee 4.-5. ikävuoden
aikana mutta variaatio suurta.
”Tunne-elämän kypsymättömyys” lisääntynyt yhteiskunnassa? Vai aiheuttaako
ympäristön vaatimustaso, että tämä huomataan entistä helpommin?
23. Tarkkaavuuden suuntaaminen ja
itsesäätely
Vauvoilla tarkkaavuus aluksi virikejohtoista
>> myöhemmin kehitystä tahdonalaiseen suuntaan
Jos lapsella on huono kontrolli ja tarkkaavuuden
pulmia > eksternalisoivia oireita keskilapsuudessa
enemmän.
Ylipäänsä hyvä itsekontrolli on yhteydessä
parempaan terveyteen, hyvinvointiin ja
turvallisuuteen Dunedin-tutkimuksessa.
24. Mitä ihmettä?
Jos Jesse ei osaa heittää palloa
lasta opetetaan
Jos Hanna ei osaa hillitä itseään,
vaan raivostuu ?????
25. Myös raivoava lapsi haluaa tulla
hyväksytyksi!
Kuulluksi tuleminen vähintään yhtä tärkeää kuin muillakin
lapsilla. Usein aggressiivinen lapsi on hankalassa saumassa >>
paljon negatiivista palautetta, ehkä oppimisen tai itsesäätelyn
heikkoutta ja riittämätöntä tukea näihin. Aggressiivinen käytös
on usein myös erittäin palkitsevaa lyhyellä tähtäimellä.
Usein aggressiivisilla lapsilla saati vanhemmuus/kasvatus
ankaraa = opetetaan sietämään ”kovaa maailmaa”.
Myötätunnon puuttuminen lapsen elämänpiiristä?
Ei silti saisi luovuttaa vaan luoda toivoa
32. ”Tunnollisten tyttöjen” ongelma on
osittain rakenteellinen…
• Opetetaanko tyttöjä
ajattelemaan itseään,
kilpailemaan ja
riehumaan?
• Opetetaanko poikia
puhumaan ja
auttamaan?
33. …mutta myös yksilöllinen ja
henkilökohtainen.
Kokeile ja neuvo myös muille:
1. Lakkaa tavoittelemasta olematonta
2. Pistä elämän elämän ”neljä pöydänjalkaa”
kuntoon
3. Kehitä itseluottamustasi ja huomaa vahvuutesi
4. Puhu kaikista asioista ja tunteista
5. Älä ohita konflikteja
6. Älä suorita elämääsi – jätä asioita huomiotta
Lainaus: Ernsjöö Rappe& Sjögren: Liian tunnollinen
34. Olennaista on saada kontakti lapseen,
tavalla tai toisella
• Jos kuulluksi tulemisen kokemus puuttuu > kaikki
puuttuu. Ei voi opetella pelkkiä keinoja, jos
sisäinen lapsi jää ymmärtämättä.
• Lempeys, hyväksyminen, suvaitsevaisuus.
Positiivinen palaute tärkeää.
• Lapselle on tärkeä tulla sellainen olo, että häntä
yritetään ymmärtää ja ottaa huomioon. Muita
keinoja: Leikki, laulut, kosketus, karkkien piilotus
yms, kyselyt, tunnekuvat/kortit.
35. Erolapset ydinperheessä?
Joidenkin ydin- tai uusperheiden lapset
ovat kuin avioerolapset, vaikka asutaan
saman katon alla:
lapsen roudausvuorot, vahtivuorot
”läpy-vanhemmuus”
37. Myötätunto on tosi jees…
”Ihan varmasti tulee parempia päiviä.”
”Tästä selvitään kyllä.”
“Harmi kuulla, että olet kokenut sellaista.”
“Tiedätkö, kokemukseni mukaan kaikille tulee joskus
kurjia päiviä.”
(Jatkokysymykset: “Millaista se oli?” ja “Mitä sitten
tapahtui?”)
38. …ja järkeily on tuhoon tuomittua
”Minähän sanoin, että…”
“Mutta sinähän sait matematiikan kokeesta kaksi
pistettä enemmän kuin Venla ja Jesse.”
Vaientaminen ja torjuminen ovat pahinta.
39. Auttamisen avaimet
• Ole ihminen ihmiselle
• Pysy samalla tasolla
• Ole toiveikas realisti
• Tarvittaessa ulkoista vaikeat teemat
• Ota kantaa vain niihin asioihin, joista tiedät
41. Milloin tunne-elämän tukea on
riittävästi?
• Lapsi tulee toimeen ryhmässä ja
perheessään
• Lapsi suuntautuu ikätasoiseen
tekemiseen
• Lapsen mielessä ovat
ensisijaisesti leikit ja omat jutut
• Lapsi toimii temperamenttinsa
mukaisesti
Suomalainen kasvatuskulttuuri, sota-ajan vaikutukset, muutenkin kylmä tapa kasvattaa
Kiintymyssuhteiden merkitys: välttelevä (70%), ristiriitainen, turvallinen
