SlideShare a Scribd company logo
1 of 33
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla
1
13.10.2016 Kasvatus- ja perheneuvolapäivät
LAPE ohjausryhmän puheenjohtaja (STM),
VTL, YTT (h.c) Maria Kaisa Aula
#lapemuutos
Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille
- Sopivaa tukea oikeaan aikaan!
- Lapsille, nuorille ja perheille parempi kotikunta ja
maakunta
Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on johtamisen ,
yhteensovittamisen ja kohtaamisen haasteita
10/18/2016Etunimi Sukunimi 2
Palvelut ovat
hajautuneet monelle
sektorille ja moneen
toimipisteeseen.
Palvelut on
järjestetty pääosin
hallintokunta- ja
organisaatio-
lähtöisesti.
Asiakastiedot ovat
hajautuneet
lukuisiin
asiakirjoihin ja
rekistereihin.
Saako lapsi/nuori
perhe sopivaa tukea
oikeaan aikaan?
Sipilän hallituksen ohjelma:
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden
muutoksen suunta
3
Hallintokuntaisista
Hajanaisista
Byrokraattisista
”Palokuntatoimista”
Korjaavista
Hankeähkystä
g Lapsi- ja perhelähtöisiin
g Yhteensovitettuihin
g Tarpeen mukaisiin ja räätälöityihin
g Oikea-aikaisiin
g Ehkäiseviin
g Kokonaisvaltaiseen, pysyvään
muutokseen
Uusi työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä
sekä sote-uudistus muuttavat toiminta ympäristöä
4
KUNNAT Paikallisen osallistumisen,
demokratian ja elinvoiman
yhteisöjä, jotka hoitavat
asukkaiden päättämiä
itsehallintotehtäviä ja laissa
säädettyjä paikallisia tehtäviä.
• Osaaminen ja sivistys
• Terveys ja hyvinvointi
• Liikunta ja kulttuuri
• Nuorisotoimi
• Paikallinen elinkeinopolitiikka
• Maankäyttö ja rakentaminen
MAAKUNNAT • Sosiaali- ja terveydenhuolto
• Pelastustoimi
• Ympäristöterveydenhuolto
• Aluekehittäminen
• Alueiden käytön
ja rakentamisen ohjaus
• Työ- ja elinkeinopalvelut
• Liikennejärjestelmäsuunnittelu
ja joukkoliikenteen alueellinen
suunnittelu
• Maaseudun kehittäminen
ja lomituspalvelut
VALTIO
• Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys
• Perusoikeuksien turvaaminen
ja arviointi
• Turvallisuustehtävät
• Valtakunnalliset ja kv-tehtävät
• Yleinen edunvalvonta
LAPE on Sipilän hallituksen ohjelmaan
perustuva kärkihanke, jossa teemme muutosta
5
 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä
heidän omien voimavarojensa vahvistamiseksi
 Uudistamallla
– Hajanaiset palvelut lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi
– Toimintakulttuurin päätöksenteossa ja palveluissa lapsen
oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistavaksi
 Tulevaisuuden kunnan ja maakunnan
toimintaympäristöön
 Ottaen huomioon kustannusvaikuttavuuden
ja niukkenevat resurssit
 Ylittäen hallinnonalarajat, perustaen
kumppanuuksiin sekä aiempaan kehitystyöhön
 40 milj kertapanostus vuosina 2016-2018
6
LAPE
muutos-
kokonai-
suudet:
1. Lapsen
oikeuksia ja
tietoperus-
taisuutta
vahvistava
toiminta-
kulttuuri
2. Lapsi-
ja perhe-
lähtöiset
palvelut
 Lasten, nuorten ja vanhempien välinen vuorovaikutus
on parantunut
 Lasten ja nuorten yksinäisyys vähenee
 Jokaisella lapsella on vähintään yksi turvallinen ja pysyvä
aikuissuhde
 Kiusaaminen vähenee
 Jokaisella lapsella/nuorella on harrastus
 Koulupudokkuus vähenee
 Lasten ja nuorten kiinnittyminen kouluun vahvistuu
 Lasten kokema väkivalta vähenee
 Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien aiheuttamat
haitat lapsille vähenevät
 Vanhempien erojen aiheuttamat haitat lapsille vähenevät
 Lasten, nuorten ja vanhempien kokemus osallisuudesta
palveluissa paranee
 Perheystävällisten toimintamuotojen käyttö työpaikoilla
lisääntyy ja vanhempien kokema työkuormitus vähenee
 TAVOITE KUSTANNUKSISSA
 Korjaavien palvelujen kustannusten kasvu on pysäytetty
kokeilukunnissa ja alueilla vuoden 2019 tilinpäätöksessä
 Korjaavien palvelujen kustannukset ovat laskeneet vuoteen
2025 mennessä valtakunnallisesti yli 10 % vuoden 2014
tasosta
Onnistuminen
2019–2025
Sopivaa tukea
oikeaan
aikaan
TAVOITE LASTEN HYVINVOINNISSA 2025
Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa
(”en juuri koskaan pysty keskustelemaan vanhempieni kanssa asioistani”)
18.10.2016Esityksen nimi / Tekijä 7
Muutosta ohjaavat periaatteet
8
Lapsen oikeudet
ja lapsen etu
Voimavarojen
vahvistaminen
Perheiden
monimuotoisuus
Lapsi- ja
perhelähtöisyys
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 2016–2019 #lapemuutos
9
Voimavaroja vahvistavat lapsi- ja perhelähtöiset palvelut
 Lähtökohtana lapsen, nuoren ja vanhempien yksilölliset palvelutarpeet
 Lapsen, nuoren ja perheen kokonaistilanne otetaan huomioon.
 Tuen tuominen lapsen ja nuoren kasvuympäristöön ja arkeen on ensisijaista
(koti, varhaiskasvatus, koulu) (perus- ja erityispalveluiden integraatio)
 Siirretään tuen painopiste ehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja
hoitoon
 Huomioidaan lapset myös silloin kun vanhempia autetaan ja hoidetaan
 Vahvistetaan vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman hyvää vuorovaikutusta
 Yhdellä viranomaisella tai ammattilaisella on vastuu palveluiden jatkuvuudesta
ja monialaisen yhteistyön koordinaatiosta
 Lapset, nuoret ja vanhemmat osallistuvat palveluidensa suunnitteluun
ja arviointiin.
 Lasten, nuorten ja vanhempien omaa toimijuutta vahvistetaan
tukemalla vapaaehtoistoimintaa ja sen edellytyksiä..
”Kaikki palvelut sovitetaan yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi
kokonaisuudeksi”
LAPE - kansallisen ja maakunnallisen
kehittämistyön kokonaisuus
Toiminta-
kulttuurin
muutos
Perhekeskus-
toimintamalli
Varhaiskasvatus ja
koulu lapsen
hyvinvoinnin tukena
Erityis- ja vaativimman tason palveluiden
kehittäminen
Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi
Erityistason palveluiden verkostointi
Muutoksen tuen elementit
Muutos tehdään yhdessä
Maakuntien muutoksen tuen elementit
 Kuntien ja maakuntien LAPE-työn yhteistyörakenteiden
luominen
o Kokoaa kunnat, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset, kuntayhtymät ym.
kehittäjät kumppanuuteen, linkittää SOTE/tulevaisuuden kunta -
kehittämistä
 Muutosagentti
o 100 % valtionavustus
o Innostaa, valmentaa, viestii, kehittää, koordinoi LAPE-työtä maakunnan
alueella sekä luo linkin yhteiskehittämiseen
 Koulutus ja valmennus
o Yhteensovittava johtaminen, muutoskyvykkyys, lapsiystävällinen
hallinto, lasten ja nuorten kohtaaminen, Lapset puheeksi -toimintamalli,
monialainen yhteistyö
o Päättäjät, esimiehet, ammattilaiset; LAPE tarjoaa
 Valtionavustukset
o (50-80%) LAPEn toimeenpanoon sekä pilotointiin 2017-2018 yhteensä
n. 20 milj euroa – haku 4.11 mennessä!
 Yhteiskehittäminen, vertaisoppiminen sekä arviointi
Maakunnallinen muutosagentti
 voidaan palkata jokaiseen maakuntaan, joka muodostaa LAPE -
yhteistyörakenteen, kärkihankkeen toimikauden ajaksi 2016-2018
 Palkkaamiselle 100% rahoitus kärkihankkeelta
 Tavoitteena, että muutosagentit aloittavat työnsä lokakuussa 2016
 Maakunnan kunnat päättävät, mikä kunta/kuntayhtymä toimii
muutosagentin työnantajana sekä vastaavat yhdessä muutosagentin
valinnasta
o Muutosagenttihaun voi käynnistää, kun vaadittavat yhteistyörakenteet on
nimetty maakuntatasolle.
o Hakemuksia toivotaan vuoden 2016 loppuun mennessä
 Muutosagentteja
o valmennetaan ja koulutetaan tehtäväänsä
o verkostoidaan keskenään sekä kannustetaan yhteistyöhön
SOTE-muutokseen sekä muihin kärkihankkeisiin liittyvien
yhteistyökumppaneiden kanssa
Valtionavustukset
maakunnalliseen muutostyöhön
Maakuntien muutostyöhön on varattu yhteensä
noin 20 miljoonaa euroa vuosille 2017-2018
18.10.2016Etunimi Sukunimi 15
 Valtionavustusta voi 4.11.2016 mennessä hakea hankkeille,
jotka edistävät muutosohjelman tavoitteita ja kohdistuvat yhteen
tai useampaan seuraavista kehittämiskokonaisuuksista:
1. Toimintakulttuurin muutos
2. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen
• Perhekeskustoimintamalli
• Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren
hyvinvoinnin tukena
3. Erityis- ja vaativimman tason palvelujen kehittäminen
 Tarkoitus on, että jokaisesta maakunnasta sekä
pääkaupunkiseudulta tulisi kärkihankkeelle yksi
hankekonsortion laatima valtionavustushakemus (19
hankekokonaisuutta) niin että muutostyö alkaisi vuoden 2017
alusta.
o Hankehakemuksen valmistelu toteutetaan LAPE-
yhteistyörakenteissa.
Valtionavustuksen kriteerit
18.10.2016Etunimi Sukunimi 16
 Relevanssi: Toimeenpannaan LAPE
hankesuunnitelmaa valitun/valittujen teemojen
mukaisesti
 Alueellinen kattavuus: maakunnallinen
muutosohjelma, kaikki tai lähes kaikki kunnat
mukana
 Monitoimijaisuus: kuntien lisäksi järjestöt,
seurakunnat, yksityiset toimijat, oppilaitokset ym,
yhteys sivistystoimeen!
 Osallisuuden suunnitelmallisuus: monipuolisuus ja
innovatiivisuus lasten ja nuorten sekä vanhempien
osallistumisessa
Valtionavustusten hakeminen
 Kunnille ja kuntayhtymille myönnettävä
valtionavustus voi olla enintään 80%
valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista
 Järjestöjen, yritysten ja palveluntuottajien
taloudelliseen toimintaan myönnettävä
valtionavustus voi olla enintään 40-60% riippuen
yrityksen koosta ja hankkeen
toteuttamistavasta.
 Hakuaika on 1.9.–4.11.2016, päätökset
loppuvuodesta 2016
 Täydet ohjeet ja hakutiedot löytyvät
hakujulistuksesta (www.stm.fi).
10/18/2016Etunimi Sukunimi 18
Lape –
muutosohjelman
teemakokonaisuudet
1. Toimintakulttuurin muutos
18.10.2016Etunimi Sukunimi 19
 Vahvistetaan lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa
toimintakulttuuria päätöksenteossa sekä palveluissa
kehittämällä välineitä, pilotoimalla ja ottamalla käyttöön
seuraavia toimintamalleja:
- Lapsiystävällisen kunnan/maakunnan toimintamalli
- Päätösten lapsivaikutusten arviointi
- Välineet lapsilähtöiseen budjetointiin
- Perheystävällisen työpaikan toimintamalli
 Osallistutaan muiden samaa teemaa kehittävien
maakuntien kanssa kansalliseen kehitystyöhön:
- Lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuuden johtaminen
- Järjestelmä ja välineet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja
palveluiden seurantaan ja raportointiin
- Uudistetaan ammattilaisten osaamista muutosta tukevaksi
2. Matalan kynnyksen palvelujen
kehittäminen
A. Perhekeskustoimintamalli
18.10.2016Etunimi Sukunimi 20
 Kehittämiskokonaisuus sisältää:
1. Perhekeskustoimintamallin luomisen
o Palvelujen kokonaisuus
o Ydintehtävät ja sisältö
o Toimintaperiaatteet ja toimintatavat
o Organisoiminen, johtaminen ja toiminnan yhteensovittaminen
2. Toimintamallin osana kehitettävät
o Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen
o Erotilanteen palveluiden kehittäminen lapsen etua, sovinnollisuutta
ja toimivaa yhteistyövanhemmuutta edistäviksi
o Näyttöön perustuvien varhaisen tuen ja hoidon sekä
vanhemmuustaitojen ohjaamisen työkalupakkien käyttöönotto
o Turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten sekä heidän
perheidensä matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen
Perhekeskustoimintamallista tukea ja apua kaikille
lapsiperheille
Alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten palvelujen kokonaisuus, joka sisältää lapsille
ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä
varhaisen tuen ja hoidon palvelut
Verkostoi hajanaiset
palvelut ja sovittaa ne
yhteen synergiaetuja
tuottavasti ja asiakas-
lähtöisesti
- kunta- maakunta
yhteistyössä
2. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen
B. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja
nuoren hyvinvoinnin tukena
18.10.2016Etunimi Sukunimi 22
 Tavoitteena on
o vahvistaa varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten roolia
lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa
• kohdentuu mm. yhteisölliseen toimintakulttuuriin, kiusaamisen
ehkäisyyn ja tehokkaisiin puuttumiskäytäntöihin
• koulun ja oppilaitosten roolia lapsen vapaa-ajan ja harrastamisen
tukena lujitetaan
o valmistautua sote-uudistuksen tuottamaan toimintaympäristön
muutokseen vahvistamalla yhteistyörakenteita maakunnan
vastuulle siirtyvien sote-palveluiden sekä kunnan
sivistyspalveluiden välillä
• kehittämistyön kohteena palveluiden lapsilähtöisyys ja monialainen
yhteistyö eri tahojen välillä
 Kehittämistyötä voidaan tehdä tiiviissä yhteistyössä
perhekeskustoimintamallin kehittämistyön kanssa
3. Erityis- ja vaativimman tason
palvelujen kehittäminen
18.10.2016Etunimi Sukunimi 23
 Sisältää:
1. Integratiivisten toimintamallien kehittämisen yhdessä
perustason palveluiden kanssa
a. monitoimijainen arviointimalli
b. erityisosaamisen liittäminen osaksi perustason palveluja, uudet
toimintamallit vertikaalisen integraation mahdollistamiseksi
c. monialainen yhteistyö ja osaamisen yhdistäminen erityistason
palveluissa, uudet toimintamallin horisontaalisen integraation
mahdollistamiseksi
2. Lastensuojelun kehittäminen
a. lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus
b. lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli
c. lastensuojelun laitoshoito
d. lastensuojelun perhehoito (mm. valvonnan mallit)
3. Erityistason palveluiden uudistaminen
4. Vaativimman tason palveluiden uudistaminen (5 erityisaluetta)
Mallintavat työryhmät tekevät jatkotyötä syksyn aikana;
toimintakulttuurin teemassa v. 2017 alussa
10/18/2016Etunimi Sukunimi 24
25
Yksi/yhteinen
asiakas-
yksi tieto –
yksi
suunnitelma
Kehittämistyö perustuu kumppanuuteen ja
verkostojohtamiseen
Kumppanuus valtion,
kuntien, seurakuntien,
järjestöjen ja yksityisten
palveluntuottajien
kesken.
Valinnanvapausratkaisut
Vaikuttavat!
Monialaiset palvelut
edellyttävät verkosto-
johtamista, palvelu-
ekosysteemistä ajattelua
sekä palvelumuotoilun
osaamista.
Kokonaisuus luodaan
tulevaisuuden kunnan ja
maakunnan toimintaympäristöön.
Digitaalisuus
on otettava
huomioon
kehitystyössä.
Maria- Kaisa Aula
Lasten ja nuorten kokemus haastaa
-> asiakaslähtöisiin, kokonaisvaltaisiin palveluihin!
Ammattilaisen näkökulma
 lastensuojeluasiakas
 potilas
 oppilas
 kuntoutettava
 erityistä tukea
tarvitseva
 ”vammainen”
Lapsen ja nuoren kannalta
 Lapsi ja nuori kokonaisena,
tavallisena ihmisenä iloineen
ja suruineen
 ”Älä korosta erityisyyttäni”
 Lapsi ja nuori yksilönä: oletko
kiinnostunut juuri minusta?
 Näe vahvuuteni!
 ”Haluan kohdata aikuisia
ilman titteleitä!”
www.lapsiasia.fi 27
Laatua ja vaikuttavuutta palveluihin?
 Hyvä koulu
 Hyvä sairaala
 Hyvä lastensuojelu
 Hyvä sijaishuolto
 Hyvä kuntoutus
 Hyvä oppilashuolto
Kenen arvioimana?
Kenen kriteerein?
 Ammattilaisen
 Vanhemman
 Lapsen ja nuoren
www.lapsiasia.fi 28
Onnistumme jos…. 2019 - > 2025
18.10.2016Etunimi Sukunimi 29
 Vahvistamme lapsen ja nuoren läheisiä ihmissuhteita, niiden
jatkuvuutta sekä hyvää vuorovaikutusta vanhempien kanssa
 Päättäjät ja ammattilaiset osaavat kohdata lapset , nuoret ja
vanhemmat nykyistä paremmin
 Päättäjät ja ammattilaiset tuntevat lapsen ihmisoikeudet
 Ammattilaiset tekevät nykyistä parempaa yhteistyötä
 Aikuiset ottavat lasten mielipiteet huomioon kun palveluita
suunnitellaan koulussa, varhaiskasvatuksessa, lastensuojelussa,
terveyspalveluissa, nuorisotyössä
 Päättäjät selvittävät päätöstensä vaikutukset lapsiin ennen niiden
tekemistä ja arvioivat lapsen etua
 Lapset ja nuoret ja perheet saavat sopivaa tukea oikeaan aikaan
 Korjaavien palveluiden kustannukset lähtevät alenemaan
 Riskit
– Valinnanvapausratkaisut
– jatkuvuus seuraavalle vaalikaudelle
10/18/2016Etunimi Sukunimi 30
Miten muutosta saadaan aikaan?
 Lainsäädännöllä?
 (Uusilla) määrärahoilla?
 Koulutuksella, valmennuksella
– Uudella asenteella
– Verkostojohtamisella
– Toimintakulttuurilla
 Yhteiskehittämisellä ja –oppimisella
 Kunnan ja maakunnan virkajohdon ja
päättäjien sitoutumisella
 Yhteistyössä ja kumppanuuksin myös
järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa
 Eri ammattilaisten yhteisellä lapsikäsityksellä
Aikatauluja ja rakenteita
 Lape organisaatio
 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula johtaa
 LAPE ohjausryhmä ja projektiryhmä
 Tieteellinen neuvosto tukena
 Maakuntien muutostuen haku 11/2016
 Päätökset valtionavustuksista 12/2016
 Maakunnallinen muutostyö vuodet 2017-2018
 Mahdollinen täydentävä valtionavustusten hakukierros
alkukevät 2017
 Yhteiskehittäminen ja vertaisoppiminen, arviointi 2017-2018
 Valtioneuvoston linjaus lapsi- ja perhepalveluiden uudesta
mallista ja sen johtamisesta hankekauden lopulla 2018-2019
Mistä lisää tietoa LAPEsta?
18.10.2016Etunimi Sukunimi 32
 LAPEn omat verkkosivut
http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut
 Seuraa Ajankohtaista-sivua
http://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/ajankohtaista
 Esitteet, hanke- ja projektisuunnitelmat sekä
maakuntakierroksen esitykset
http://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/materiaalit
 LAPE sähköposti: lape.karkihanke@stm.fi
10/18/2016Etunimi Sukunimi 33
Kiitos!

More Related Content

Featured

Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie InsightsSocial Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Kurio // The Social Media Age(ncy)
 
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them well
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them wellGood Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them well
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them well
Saba Software
 
Introduction to C Programming Language
Introduction to C Programming LanguageIntroduction to C Programming Language
Introduction to C Programming Language
Simplilearn
 

Featured (20)

How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
How to Prepare For a Successful Job Search for 2024
 
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie InsightsSocial Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
Social Media Marketing Trends 2024 // The Global Indie Insights
 
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
Trends In Paid Search: Navigating The Digital Landscape In 2024
 
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
5 Public speaking tips from TED - Visualized summary
 
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
ChatGPT and the Future of Work - Clark Boyd
 
Getting into the tech field. what next
Getting into the tech field. what next Getting into the tech field. what next
Getting into the tech field. what next
 
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search IntentGoogle's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
Google's Just Not That Into You: Understanding Core Updates & Search Intent
 
How to have difficult conversations
How to have difficult conversations How to have difficult conversations
How to have difficult conversations
 
Introduction to Data Science
Introduction to Data ScienceIntroduction to Data Science
Introduction to Data Science
 
Time Management & Productivity - Best Practices
Time Management & Productivity -  Best PracticesTime Management & Productivity -  Best Practices
Time Management & Productivity - Best Practices
 
The six step guide to practical project management
The six step guide to practical project managementThe six step guide to practical project management
The six step guide to practical project management
 
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
Beginners Guide to TikTok for Search - Rachel Pearson - We are Tilt __ Bright...
 
Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...
Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...
Unlocking the Power of ChatGPT and AI in Testing - A Real-World Look, present...
 
12 Ways to Increase Your Influence at Work
12 Ways to Increase Your Influence at Work12 Ways to Increase Your Influence at Work
12 Ways to Increase Your Influence at Work
 
ChatGPT webinar slides
ChatGPT webinar slidesChatGPT webinar slides
ChatGPT webinar slides
 
More than Just Lines on a Map: Best Practices for U.S Bike Routes
More than Just Lines on a Map: Best Practices for U.S Bike RoutesMore than Just Lines on a Map: Best Practices for U.S Bike Routes
More than Just Lines on a Map: Best Practices for U.S Bike Routes
 
Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...
Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...
Ride the Storm: Navigating Through Unstable Periods / Katerina Rudko (Belka G...
 
Barbie - Brand Strategy Presentation
Barbie - Brand Strategy PresentationBarbie - Brand Strategy Presentation
Barbie - Brand Strategy Presentation
 
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them well
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them wellGood Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them well
Good Stuff Happens in 1:1 Meetings: Why you need them and how to do them well
 
Introduction to C Programming Language
Introduction to C Programming LanguageIntroduction to C Programming Language
Introduction to C Programming Language
 

Maria- Kaisa Aula

  • 1. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla 1 13.10.2016 Kasvatus- ja perheneuvolapäivät LAPE ohjausryhmän puheenjohtaja (STM), VTL, YTT (h.c) Maria Kaisa Aula #lapemuutos Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille - Sopivaa tukea oikeaan aikaan! - Lapsille, nuorille ja perheille parempi kotikunta ja maakunta
  • 2. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on johtamisen , yhteensovittamisen ja kohtaamisen haasteita 10/18/2016Etunimi Sukunimi 2 Palvelut ovat hajautuneet monelle sektorille ja moneen toimipisteeseen. Palvelut on järjestetty pääosin hallintokunta- ja organisaatio- lähtöisesti. Asiakastiedot ovat hajautuneet lukuisiin asiakirjoihin ja rekistereihin. Saako lapsi/nuori perhe sopivaa tukea oikeaan aikaan?
  • 3. Sipilän hallituksen ohjelma: Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden muutoksen suunta 3 Hallintokuntaisista Hajanaisista Byrokraattisista ”Palokuntatoimista” Korjaavista Hankeähkystä g Lapsi- ja perhelähtöisiin g Yhteensovitettuihin g Tarpeen mukaisiin ja räätälöityihin g Oikea-aikaisiin g Ehkäiseviin g Kokonaisvaltaiseen, pysyvään muutokseen
  • 4. Uusi työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä sekä sote-uudistus muuttavat toiminta ympäristöä 4 KUNNAT Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. • Osaaminen ja sivistys • Terveys ja hyvinvointi • Liikunta ja kulttuuri • Nuorisotoimi • Paikallinen elinkeinopolitiikka • Maankäyttö ja rakentaminen MAAKUNNAT • Sosiaali- ja terveydenhuolto • Pelastustoimi • Ympäristöterveydenhuolto • Aluekehittäminen • Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus • Työ- ja elinkeinopalvelut • Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu • Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut VALTIO • Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys • Perusoikeuksien turvaaminen ja arviointi • Turvallisuustehtävät • Valtakunnalliset ja kv-tehtävät • Yleinen edunvalvonta
  • 5. LAPE on Sipilän hallituksen ohjelmaan perustuva kärkihanke, jossa teemme muutosta 5  Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä heidän omien voimavarojensa vahvistamiseksi  Uudistamallla – Hajanaiset palvelut lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi – Toimintakulttuurin päätöksenteossa ja palveluissa lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistavaksi  Tulevaisuuden kunnan ja maakunnan toimintaympäristöön  Ottaen huomioon kustannusvaikuttavuuden ja niukkenevat resurssit  Ylittäen hallinnonalarajat, perustaen kumppanuuksiin sekä aiempaan kehitystyöhön  40 milj kertapanostus vuosina 2016-2018
  • 6. 6 LAPE muutos- kokonai- suudet: 1. Lapsen oikeuksia ja tietoperus- taisuutta vahvistava toiminta- kulttuuri 2. Lapsi- ja perhe- lähtöiset palvelut  Lasten, nuorten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on parantunut  Lasten ja nuorten yksinäisyys vähenee  Jokaisella lapsella on vähintään yksi turvallinen ja pysyvä aikuissuhde  Kiusaaminen vähenee  Jokaisella lapsella/nuorella on harrastus  Koulupudokkuus vähenee  Lasten ja nuorten kiinnittyminen kouluun vahvistuu  Lasten kokema väkivalta vähenee  Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien aiheuttamat haitat lapsille vähenevät  Vanhempien erojen aiheuttamat haitat lapsille vähenevät  Lasten, nuorten ja vanhempien kokemus osallisuudesta palveluissa paranee  Perheystävällisten toimintamuotojen käyttö työpaikoilla lisääntyy ja vanhempien kokema työkuormitus vähenee  TAVOITE KUSTANNUKSISSA  Korjaavien palvelujen kustannusten kasvu on pysäytetty kokeilukunnissa ja alueilla vuoden 2019 tilinpäätöksessä  Korjaavien palvelujen kustannukset ovat laskeneet vuoteen 2025 mennessä valtakunnallisesti yli 10 % vuoden 2014 tasosta Onnistuminen 2019–2025 Sopivaa tukea oikeaan aikaan TAVOITE LASTEN HYVINVOINNISSA 2025
  • 7. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa (”en juuri koskaan pysty keskustelemaan vanhempieni kanssa asioistani”) 18.10.2016Esityksen nimi / Tekijä 7
  • 8. Muutosta ohjaavat periaatteet 8 Lapsen oikeudet ja lapsen etu Voimavarojen vahvistaminen Perheiden monimuotoisuus Lapsi- ja perhelähtöisyys Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 2016–2019 #lapemuutos
  • 9. 9 Voimavaroja vahvistavat lapsi- ja perhelähtöiset palvelut  Lähtökohtana lapsen, nuoren ja vanhempien yksilölliset palvelutarpeet  Lapsen, nuoren ja perheen kokonaistilanne otetaan huomioon.  Tuen tuominen lapsen ja nuoren kasvuympäristöön ja arkeen on ensisijaista (koti, varhaiskasvatus, koulu) (perus- ja erityispalveluiden integraatio)  Siirretään tuen painopiste ehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon  Huomioidaan lapset myös silloin kun vanhempia autetaan ja hoidetaan  Vahvistetaan vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman hyvää vuorovaikutusta  Yhdellä viranomaisella tai ammattilaisella on vastuu palveluiden jatkuvuudesta ja monialaisen yhteistyön koordinaatiosta  Lapset, nuoret ja vanhemmat osallistuvat palveluidensa suunnitteluun ja arviointiin.  Lasten, nuorten ja vanhempien omaa toimijuutta vahvistetaan tukemalla vapaaehtoistoimintaa ja sen edellytyksiä.. ”Kaikki palvelut sovitetaan yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi”
  • 10. LAPE - kansallisen ja maakunnallisen kehittämistyön kokonaisuus Toiminta- kulttuurin muutos Perhekeskus- toimintamalli Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi Erityistason palveluiden verkostointi
  • 11. Muutoksen tuen elementit Muutos tehdään yhdessä
  • 12. Maakuntien muutoksen tuen elementit  Kuntien ja maakuntien LAPE-työn yhteistyörakenteiden luominen o Kokoaa kunnat, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset, kuntayhtymät ym. kehittäjät kumppanuuteen, linkittää SOTE/tulevaisuuden kunta - kehittämistä  Muutosagentti o 100 % valtionavustus o Innostaa, valmentaa, viestii, kehittää, koordinoi LAPE-työtä maakunnan alueella sekä luo linkin yhteiskehittämiseen  Koulutus ja valmennus o Yhteensovittava johtaminen, muutoskyvykkyys, lapsiystävällinen hallinto, lasten ja nuorten kohtaaminen, Lapset puheeksi -toimintamalli, monialainen yhteistyö o Päättäjät, esimiehet, ammattilaiset; LAPE tarjoaa  Valtionavustukset o (50-80%) LAPEn toimeenpanoon sekä pilotointiin 2017-2018 yhteensä n. 20 milj euroa – haku 4.11 mennessä!  Yhteiskehittäminen, vertaisoppiminen sekä arviointi
  • 13. Maakunnallinen muutosagentti  voidaan palkata jokaiseen maakuntaan, joka muodostaa LAPE - yhteistyörakenteen, kärkihankkeen toimikauden ajaksi 2016-2018  Palkkaamiselle 100% rahoitus kärkihankkeelta  Tavoitteena, että muutosagentit aloittavat työnsä lokakuussa 2016  Maakunnan kunnat päättävät, mikä kunta/kuntayhtymä toimii muutosagentin työnantajana sekä vastaavat yhdessä muutosagentin valinnasta o Muutosagenttihaun voi käynnistää, kun vaadittavat yhteistyörakenteet on nimetty maakuntatasolle. o Hakemuksia toivotaan vuoden 2016 loppuun mennessä  Muutosagentteja o valmennetaan ja koulutetaan tehtäväänsä o verkostoidaan keskenään sekä kannustetaan yhteistyöhön SOTE-muutokseen sekä muihin kärkihankkeisiin liittyvien yhteistyökumppaneiden kanssa
  • 15. Maakuntien muutostyöhön on varattu yhteensä noin 20 miljoonaa euroa vuosille 2017-2018 18.10.2016Etunimi Sukunimi 15  Valtionavustusta voi 4.11.2016 mennessä hakea hankkeille, jotka edistävät muutosohjelman tavoitteita ja kohdistuvat yhteen tai useampaan seuraavista kehittämiskokonaisuuksista: 1. Toimintakulttuurin muutos 2. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen • Perhekeskustoimintamalli • Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena 3. Erityis- ja vaativimman tason palvelujen kehittäminen  Tarkoitus on, että jokaisesta maakunnasta sekä pääkaupunkiseudulta tulisi kärkihankkeelle yksi hankekonsortion laatima valtionavustushakemus (19 hankekokonaisuutta) niin että muutostyö alkaisi vuoden 2017 alusta. o Hankehakemuksen valmistelu toteutetaan LAPE- yhteistyörakenteissa.
  • 16. Valtionavustuksen kriteerit 18.10.2016Etunimi Sukunimi 16  Relevanssi: Toimeenpannaan LAPE hankesuunnitelmaa valitun/valittujen teemojen mukaisesti  Alueellinen kattavuus: maakunnallinen muutosohjelma, kaikki tai lähes kaikki kunnat mukana  Monitoimijaisuus: kuntien lisäksi järjestöt, seurakunnat, yksityiset toimijat, oppilaitokset ym, yhteys sivistystoimeen!  Osallisuuden suunnitelmallisuus: monipuolisuus ja innovatiivisuus lasten ja nuorten sekä vanhempien osallistumisessa
  • 17. Valtionavustusten hakeminen  Kunnille ja kuntayhtymille myönnettävä valtionavustus voi olla enintään 80% valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista  Järjestöjen, yritysten ja palveluntuottajien taloudelliseen toimintaan myönnettävä valtionavustus voi olla enintään 40-60% riippuen yrityksen koosta ja hankkeen toteuttamistavasta.  Hakuaika on 1.9.–4.11.2016, päätökset loppuvuodesta 2016  Täydet ohjeet ja hakutiedot löytyvät hakujulistuksesta (www.stm.fi).
  • 18. 10/18/2016Etunimi Sukunimi 18 Lape – muutosohjelman teemakokonaisuudet
  • 19. 1. Toimintakulttuurin muutos 18.10.2016Etunimi Sukunimi 19  Vahvistetaan lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa toimintakulttuuria päätöksenteossa sekä palveluissa kehittämällä välineitä, pilotoimalla ja ottamalla käyttöön seuraavia toimintamalleja: - Lapsiystävällisen kunnan/maakunnan toimintamalli - Päätösten lapsivaikutusten arviointi - Välineet lapsilähtöiseen budjetointiin - Perheystävällisen työpaikan toimintamalli  Osallistutaan muiden samaa teemaa kehittävien maakuntien kanssa kansalliseen kehitystyöhön: - Lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuuden johtaminen - Järjestelmä ja välineet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palveluiden seurantaan ja raportointiin - Uudistetaan ammattilaisten osaamista muutosta tukevaksi
  • 20. 2. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen A. Perhekeskustoimintamalli 18.10.2016Etunimi Sukunimi 20  Kehittämiskokonaisuus sisältää: 1. Perhekeskustoimintamallin luomisen o Palvelujen kokonaisuus o Ydintehtävät ja sisältö o Toimintaperiaatteet ja toimintatavat o Organisoiminen, johtaminen ja toiminnan yhteensovittaminen 2. Toimintamallin osana kehitettävät o Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen o Erotilanteen palveluiden kehittäminen lapsen etua, sovinnollisuutta ja toimivaa yhteistyövanhemmuutta edistäviksi o Näyttöön perustuvien varhaisen tuen ja hoidon sekä vanhemmuustaitojen ohjaamisen työkalupakkien käyttöönotto o Turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten sekä heidän perheidensä matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen
  • 21. Perhekeskustoimintamallista tukea ja apua kaikille lapsiperheille Alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten palvelujen kokonaisuus, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut Verkostoi hajanaiset palvelut ja sovittaa ne yhteen synergiaetuja tuottavasti ja asiakas- lähtöisesti - kunta- maakunta yhteistyössä
  • 22. 2. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen B. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena 18.10.2016Etunimi Sukunimi 22  Tavoitteena on o vahvistaa varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten roolia lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa • kohdentuu mm. yhteisölliseen toimintakulttuuriin, kiusaamisen ehkäisyyn ja tehokkaisiin puuttumiskäytäntöihin • koulun ja oppilaitosten roolia lapsen vapaa-ajan ja harrastamisen tukena lujitetaan o valmistautua sote-uudistuksen tuottamaan toimintaympäristön muutokseen vahvistamalla yhteistyörakenteita maakunnan vastuulle siirtyvien sote-palveluiden sekä kunnan sivistyspalveluiden välillä • kehittämistyön kohteena palveluiden lapsilähtöisyys ja monialainen yhteistyö eri tahojen välillä  Kehittämistyötä voidaan tehdä tiiviissä yhteistyössä perhekeskustoimintamallin kehittämistyön kanssa
  • 23. 3. Erityis- ja vaativimman tason palvelujen kehittäminen 18.10.2016Etunimi Sukunimi 23  Sisältää: 1. Integratiivisten toimintamallien kehittämisen yhdessä perustason palveluiden kanssa a. monitoimijainen arviointimalli b. erityisosaamisen liittäminen osaksi perustason palveluja, uudet toimintamallit vertikaalisen integraation mahdollistamiseksi c. monialainen yhteistyö ja osaamisen yhdistäminen erityistason palveluissa, uudet toimintamallin horisontaalisen integraation mahdollistamiseksi 2. Lastensuojelun kehittäminen a. lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus b. lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli c. lastensuojelun laitoshoito d. lastensuojelun perhehoito (mm. valvonnan mallit) 3. Erityistason palveluiden uudistaminen 4. Vaativimman tason palveluiden uudistaminen (5 erityisaluetta)
  • 24. Mallintavat työryhmät tekevät jatkotyötä syksyn aikana; toimintakulttuurin teemassa v. 2017 alussa 10/18/2016Etunimi Sukunimi 24
  • 25. 25 Yksi/yhteinen asiakas- yksi tieto – yksi suunnitelma Kehittämistyö perustuu kumppanuuteen ja verkostojohtamiseen Kumppanuus valtion, kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kesken. Valinnanvapausratkaisut Vaikuttavat! Monialaiset palvelut edellyttävät verkosto- johtamista, palvelu- ekosysteemistä ajattelua sekä palvelumuotoilun osaamista. Kokonaisuus luodaan tulevaisuuden kunnan ja maakunnan toimintaympäristöön. Digitaalisuus on otettava huomioon kehitystyössä.
  • 27. Lasten ja nuorten kokemus haastaa -> asiakaslähtöisiin, kokonaisvaltaisiin palveluihin! Ammattilaisen näkökulma  lastensuojeluasiakas  potilas  oppilas  kuntoutettava  erityistä tukea tarvitseva  ”vammainen” Lapsen ja nuoren kannalta  Lapsi ja nuori kokonaisena, tavallisena ihmisenä iloineen ja suruineen  ”Älä korosta erityisyyttäni”  Lapsi ja nuori yksilönä: oletko kiinnostunut juuri minusta?  Näe vahvuuteni!  ”Haluan kohdata aikuisia ilman titteleitä!” www.lapsiasia.fi 27
  • 28. Laatua ja vaikuttavuutta palveluihin?  Hyvä koulu  Hyvä sairaala  Hyvä lastensuojelu  Hyvä sijaishuolto  Hyvä kuntoutus  Hyvä oppilashuolto Kenen arvioimana? Kenen kriteerein?  Ammattilaisen  Vanhemman  Lapsen ja nuoren www.lapsiasia.fi 28
  • 29. Onnistumme jos…. 2019 - > 2025 18.10.2016Etunimi Sukunimi 29  Vahvistamme lapsen ja nuoren läheisiä ihmissuhteita, niiden jatkuvuutta sekä hyvää vuorovaikutusta vanhempien kanssa  Päättäjät ja ammattilaiset osaavat kohdata lapset , nuoret ja vanhemmat nykyistä paremmin  Päättäjät ja ammattilaiset tuntevat lapsen ihmisoikeudet  Ammattilaiset tekevät nykyistä parempaa yhteistyötä  Aikuiset ottavat lasten mielipiteet huomioon kun palveluita suunnitellaan koulussa, varhaiskasvatuksessa, lastensuojelussa, terveyspalveluissa, nuorisotyössä  Päättäjät selvittävät päätöstensä vaikutukset lapsiin ennen niiden tekemistä ja arvioivat lapsen etua  Lapset ja nuoret ja perheet saavat sopivaa tukea oikeaan aikaan  Korjaavien palveluiden kustannukset lähtevät alenemaan  Riskit – Valinnanvapausratkaisut – jatkuvuus seuraavalle vaalikaudelle
  • 30. 10/18/2016Etunimi Sukunimi 30 Miten muutosta saadaan aikaan?  Lainsäädännöllä?  (Uusilla) määrärahoilla?  Koulutuksella, valmennuksella – Uudella asenteella – Verkostojohtamisella – Toimintakulttuurilla  Yhteiskehittämisellä ja –oppimisella  Kunnan ja maakunnan virkajohdon ja päättäjien sitoutumisella  Yhteistyössä ja kumppanuuksin myös järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa  Eri ammattilaisten yhteisellä lapsikäsityksellä
  • 31. Aikatauluja ja rakenteita  Lape organisaatio  Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula johtaa  LAPE ohjausryhmä ja projektiryhmä  Tieteellinen neuvosto tukena  Maakuntien muutostuen haku 11/2016  Päätökset valtionavustuksista 12/2016  Maakunnallinen muutostyö vuodet 2017-2018  Mahdollinen täydentävä valtionavustusten hakukierros alkukevät 2017  Yhteiskehittäminen ja vertaisoppiminen, arviointi 2017-2018  Valtioneuvoston linjaus lapsi- ja perhepalveluiden uudesta mallista ja sen johtamisesta hankekauden lopulla 2018-2019
  • 32. Mistä lisää tietoa LAPEsta? 18.10.2016Etunimi Sukunimi 32  LAPEn omat verkkosivut http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut  Seuraa Ajankohtaista-sivua http://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/ajankohtaista  Esitteet, hanke- ja projektisuunnitelmat sekä maakuntakierroksen esitykset http://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/materiaalit  LAPE sähköposti: lape.karkihanke@stm.fi

Editor's Notes

  1. Hyvät lastensuojelupäivien osanottajat, lapsen ihmisoikeuksien puolestapuhujatOtsikkonani on Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla hyvinvointia lapsille nuorille ja perheille, etenkin siitä näkökulmasta, onnistummeko parantamaan lapsen läheisiä ihmissuhteita. Pia Mäkeläinen STM:stä esitteli aiemmin LAPEn eli muutosohjelmamme ajankohtaista tilannetta , tarjoamaamme tukea kohti lapsille ja perheille parempia kuntia ja maakuntia sekä erityisesti lastensuojelun kehittämiskokonaisuutta. Oma puheenvuoroni täydentää Pian esitystä. Koetan syventää ja konkretisoida sitä, millä lähtökohdilla laaja ja kunnianhimoinen muutosohjelmamme on liikkellä ja mitä yritämme saada aikaan ja kenen kanssa.
  2. Kohtaamisen puutteet haittaavat vaikuttavuutta. Samoin vaikuttavuutta haittaa palveluiden hajautuminen monelle hallinnonalalla, järjestäminen organisaatiolähtöisesti, asiakastietojen hajautuminen ja vaikeudet liikkua sote- koulu- varhaiskasvatus rajan yli. Ongelmat kärjistyvät silloin kun lapsi tai perhe tarvitsee useita eri palveluita. Etenkin vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemmat joutuvat keräämään kokoon ammattilaisten tilkkutäkin. THL:n tutkimukset osoittavat, että korjaavien palveluiden tarpeen kasvu ei ole seurausta pelkästään lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasautumisesta vaan myös siitä että hajanainen palvelujärjestelmä ei toimi. Palvelua ei saa aina ollenkaan, se ei ole oikeaan osunutta tai se tulee liian myöhään. Hyviä tuloksia korjaavie palveluiden tarpeen vähentämisestä on kunnista joissa on lähdetty elämänkaarimallin mukaiseen palveluita kokoavaan johtamiseen ja sektorirajat ylittäviin toimintamalleihin. Täälläkin olette syventyneet Varkauden esimerkkiin.
  3. LAPEa tehdään hallitusohjelman mandaatilla ja koko hallituksen harteilla. Hallitusohjelman mukaisesti kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut sovitetaan yhteen lapsi- ja perhelähtöisiksi ja samalla toimintakulttuuri uudistetaan lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistavaksi. Päämääränä eivät ole paremmat palvelut sinänsä vaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi ja heidän omien voimavarojensa vahvistuminen. Muutosta tehdään tulevaisuuden kunnan ja maakunnan toimintaympäristöön eli tarjoamme halukkaille alueille välineitä yhteisen tahtotilan ja strategian tekemiseen siitä, miten pidämme lasten, nuorten ja perheiden lippua korkealla tulevissa sote- ja kuntamuutoksissa. Sote säätää palapelin isoja palasia mutta LAPEssa haemme ratkaisuja siihen, miten eri palvelut ja verkostot toimivat ihmislähtöisesti riippumatta siitä millä hallinnonalalla ollaan tai ollaanko kunnan, maakunnan, järjestön tai yksityisen palveluksessa. Tuemme ja linkitymme sote valmisteluun tiiviisti mutta samalla muistamme, että kunta on koulu, nuorisotyön, varhaiskasvatuksen avaintoimija jatkossakin ja rajapinnat kunnan ja maakunnan soten välillä on saatava toimimaan sujuvasti. Koetamme myös vaikuttaa soteen esim. niin että valinnanvapauden linjaukset eivät sotisi LAPE tavoitteita vastaan palveuiden yhteensovittamisessa. Muutosta ei tehdä ylhäältä päin komentaen vaan perustaen laajasti kumppanuuksiin valtion, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa sekä perustaen aiemmin tehtyyn kehitystyöhön. Apuna on 40 miljoonan kertapanostus vuosina 2016-2018 josta valtaosa käytetään maakuntien muutoksen tukeen.
  4. Aikaisempaa harvemmalla nuorella on keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Vuonna 2015 keskusteluvaikeuksista ilmoitti 9 prosenttia yläluokkalaistytöistä ja 7 prosenttia yläluokkalaispojista, lukiolaisista 7 % ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 8 %. Osuudet ovat pienentyneet 3–6 prosenttiyksikköä vuosista 2000/2001. Ammattiin opiskelevilla ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Keskusteluvaikeudet ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Vanhemman ja nuoren välisellä toimivalla keskusteluyhteydellä on suojaavia vaikutuksia ja se kannattelee nuorta monissa vaikeuksissa. Keskusteluvaikeuksien on todettu olevan yhteydessä muun muassa: Nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireiluun: Runsaalla kolmanneksella nuorista, joilla oli keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, esiintyi keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta, mutta muista nuorista noin kymmenesosalla. (Lähde: Wargh ym. 2015 http://ojs.tsv.fi/index.php/SA/article/viewFile/50761/15440) Tiedetään myös, että toimivalla lapsen ja vanhemman välisellä vuorovaikutuksella on kauaskantoisia vaikutuksia: Lapsen: Kognitiiviseen kehitykseen ja oppimiseen Emotionaaliseen kehitykseen ja hyvinvointiin Sosiaalisiin taitoihin Fyysiseen terveteen Negativiisten kehityskulkujen ehkäisyyn/ katkaisemiseen
  5. Apuja hankesuunnitelman sivuilla 17-18
  6. Lapset ja nuoret eivätkä perheet ole keskenään samanlaisia. LAPE kehittämistyössä tunnistamme sekä lasten erilaisuuden että perheiden monimuotoisuuden. Joukossa on tyttöjä ja poikia, pienempiä ja isompia lapsia, kuulo tai näkövammaisia tai muutoin toimintakykyrajoitteisia, romanilapsia, saamelaislapsia, ruotsinkielisiä, maahanmuuttajalapsia, kodin uliopuolelle sijoitettuja lapsia, lapsia joiden vanhemmat ovat vankilassa, yksi tulleita turvapaikanhakijoita. Kahden ja yhden huoltajan perheitä, sijaisperheitä, adoptioperheitä, sateenkaariperheitä ja niin edelleen.
  7. Vaikka lapset ja nuoret ovat erilaisia, heillä silti on paljon yhteistä: he odottavat ammattilaisilta persoonan peliin laittamista sekä lapsen ja nuoren kohtaamista tavallisena ihmisenä iloineen ja suruineen. He eivät halua tulla kohdatuksi lastensuojeluasiakkaina, potilaina, oppilaina, kuntoutettavina tai erityistä tukea tarvitsevina. Kohtaaminen onnistuu jos ammattilainen näkee lapsen ja nuoren yksilönä ja on kiinnostunut juuri hänestä sekä ongelmienkin keskellä löytää lapsen ja nuoren vahvuudet. LAPE omassa selvityksessä lapset ja nuoret korostivat niin koulussa kuin lastensuojelussakin haluavansa kohdata aikuisia ja ihmisiä - ilman titteleitä. Kuraattori, psykologi, sosiaalityönötekijä, nuorisotyöntekijä titteli ei hyvässä kohtaamisessa ratkaise vaan kyky vuorovaikutukseen ja ymmärtämiseen. Kun soten tavoitteena ovat asiakaslähtöiset kokonaisvaltaiset palvelut- voisimme ottaa siinä juuri lasten ja nuorten ohjeet osviitaksi! Laste
  8. Arvostamme siis lasten ja nuorten sekä vanhempien palvelukokemusta, joka tuo myös palveluiden laatuun omat kriteerinsä ammattilaisten ja palveluiden järjestäjien laatukriteereiden rinnalle. Jos haluamme kehittää hyvää koulua, sairaalaa, lastensuojelua, sijaishuoltoa, kuntoutusta tai oppilashuoltoa, tarvitaan arviointiin mukaan niin ammattilaiset, vanhemmat mutta myös lapset ja nuoret itse. Samalla se tarkoittaa sitä, että lasten, nuorten ja vanhempien mielipiteiden ja näkökulmien pitää kyetä uudistamaan niitä kriteereitä joilla palveluiden laatua arvioidaan. Koulussa ei pelkästään opita vaan myös syödään, leikitään, tutustutaan kavereihin sekä koulun aikuisiin.
  9. LAPE on siis mittava ja laajakantoinen uudistusohjelma, Onnistumme jos 2025 - Lapset ja nuoret ja perheet saavat sopivaa tukea oikeaan aikaan - Päättäjät ja ammattilaiset osaavat kohdata lapset ja nuoret nykyistä paremmin - Päättäjät ja ammattilaiset tuntevat lapsen oikeudet - Ammattilaiset tekevät nykyistä parempaa yhteistyötä - Aikuiset ottavat lasten mielipiteet huomioon kun palveluita suunnitellaan koulussa, varhaiskasvatuksessa, lastensuojelussa, terveyspalveluissa, nuorisotyössä - Päättäjät selvittävät päätöstensä vaikutukset lapsiin ennen niiden tekemistä - Korjaavien palveluiden kustannukset lähtevät alenemaan Uudistuksella on myös riskejä . Pyrimme toki vaikuttamaan sote- lainsäädäntökokonaisuuteen LAPE tavoitteiden varmistamiseksi. Tästä järjestämme kuulemistilaisuuden 6.10 Helsingissä, jota voi myös seurata verkossa. Isoimmat riskit liittyvät Valinnanvapausratkaisuihin joihin tulisi löytää yhteensovitusta mahdollistavat mallit niin ettei jouduta ristiriitaan LAPE lapsi- ja perhelähtöisyyden kanssa ´- Toinen riski on myös poliittinen eli jatkuvuus seuraavalle vaalikaudelle. Koetamme tehdä muutoksesta niin vakuuttavaa ja luoda yhteistä näkemystä että työ jatkuu.
  10. Miten muutosta sitten saadaan aikaan? Miten saadaan aikaan muutosta joka näkyisi kotona, koulussa, päiväkodeissa lasten tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuutena, pysyvyytenä ja vahvistumisena? - Lähteekö muutos jonkun lakipykälän muuttamisesta? Jossain kohtaa se on tarpeen mutta ei ole ensisijainen muutosvoima. - Entä saammeko uusia määrärahoja? No ei vaan olisi saatava päinvastoin kustannukset alenemaan. Vauhdittavina kertaluonteisina Kehittämispanostuksina tarjoamme muutoksen tukea toki maakunnille 20 miljoonaa. Mutta tarkoitus on saada uudet toimintamallit juurtumaan uuden kunnan ja maakunnan rakenteisiin. Teemme muutosta hyvin paljon Koulutuksella, valmennuksella joilla tuetaan uudenlaista rajat ylittävää toimintakulttuuria, verkostojohtamista, lasten, nuorten ja vanhempien kohtaamista. Samoin panostamme yhteiskehittämiseen ja yhteiseen oppimiseen maakuntien muutosohjelmien ja kansallisen kehittämistyön kesken. Tarkoitus on kuitenkin pysyä yhteisessä linjassa vahvemmin kuin esim. KASTE kaudella. Kuntien ja tulevien maakuntien virkajohdon ja päättäjien sitouttaminen on keskeinen muutoksen voima: halutaanko omasta kunnasta tai maakunnasta lapsille ja nuorille parempi? Muutost tehdään yhdessä ja kumppanuuksin järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa Muutosta tehdään myös ammattilaisten välisellä vuoropuhelulla kohti yhteistä lapsikäsitystä eli siitä huolimatta että hoidamme, opetamme, suojelemme, valmennamme, kuntoutamme lapsia, tunnistamme että aivan yhdestä ja samasta yhteisestä lapsesta on kyse. Lapsesta iloineen ja suruineen, kavereineen, vanhempineen, tärkeine ihmissuhteinen ja lapsesta jolla on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi. Yhteistyössä ja kumppanuuksin myös järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa
  11. Dia ilman tekstejä koko setin loppuun. (Tähän väliin ei tarvita välidiaa, mutta kuva on niin hyvä, että haluamme käyttää sitä.)