1. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla
1
13.10.2016 Kasvatus- ja perheneuvolapäivät
LAPE ohjausryhmän puheenjohtaja (STM),
VTL, YTT (h.c) Maria Kaisa Aula
#lapemuutos
Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille
- Sopivaa tukea oikeaan aikaan!
- Lapsille, nuorille ja perheille parempi kotikunta ja
maakunta
2. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on johtamisen ,
yhteensovittamisen ja kohtaamisen haasteita
10/18/2016Etunimi Sukunimi 2
Palvelut ovat
hajautuneet monelle
sektorille ja moneen
toimipisteeseen.
Palvelut on
järjestetty pääosin
hallintokunta- ja
organisaatio-
lähtöisesti.
Asiakastiedot ovat
hajautuneet
lukuisiin
asiakirjoihin ja
rekistereihin.
Saako lapsi/nuori
perhe sopivaa tukea
oikeaan aikaan?
3. Sipilän hallituksen ohjelma:
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden
muutoksen suunta
3
Hallintokuntaisista
Hajanaisista
Byrokraattisista
”Palokuntatoimista”
Korjaavista
Hankeähkystä
g Lapsi- ja perhelähtöisiin
g Yhteensovitettuihin
g Tarpeen mukaisiin ja räätälöityihin
g Oikea-aikaisiin
g Ehkäiseviin
g Kokonaisvaltaiseen, pysyvään
muutokseen
4. Uusi työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä
sekä sote-uudistus muuttavat toiminta ympäristöä
4
KUNNAT Paikallisen osallistumisen,
demokratian ja elinvoiman
yhteisöjä, jotka hoitavat
asukkaiden päättämiä
itsehallintotehtäviä ja laissa
säädettyjä paikallisia tehtäviä.
• Osaaminen ja sivistys
• Terveys ja hyvinvointi
• Liikunta ja kulttuuri
• Nuorisotoimi
• Paikallinen elinkeinopolitiikka
• Maankäyttö ja rakentaminen
MAAKUNNAT • Sosiaali- ja terveydenhuolto
• Pelastustoimi
• Ympäristöterveydenhuolto
• Aluekehittäminen
• Alueiden käytön
ja rakentamisen ohjaus
• Työ- ja elinkeinopalvelut
• Liikennejärjestelmäsuunnittelu
ja joukkoliikenteen alueellinen
suunnittelu
• Maaseudun kehittäminen
ja lomituspalvelut
VALTIO
• Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys
• Perusoikeuksien turvaaminen
ja arviointi
• Turvallisuustehtävät
• Valtakunnalliset ja kv-tehtävät
• Yleinen edunvalvonta
5. LAPE on Sipilän hallituksen ohjelmaan
perustuva kärkihanke, jossa teemme muutosta
5
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä
heidän omien voimavarojensa vahvistamiseksi
Uudistamallla
– Hajanaiset palvelut lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi
– Toimintakulttuurin päätöksenteossa ja palveluissa lapsen
oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistavaksi
Tulevaisuuden kunnan ja maakunnan
toimintaympäristöön
Ottaen huomioon kustannusvaikuttavuuden
ja niukkenevat resurssit
Ylittäen hallinnonalarajat, perustaen
kumppanuuksiin sekä aiempaan kehitystyöhön
40 milj kertapanostus vuosina 2016-2018
6. 6
LAPE
muutos-
kokonai-
suudet:
1. Lapsen
oikeuksia ja
tietoperus-
taisuutta
vahvistava
toiminta-
kulttuuri
2. Lapsi-
ja perhe-
lähtöiset
palvelut
Lasten, nuorten ja vanhempien välinen vuorovaikutus
on parantunut
Lasten ja nuorten yksinäisyys vähenee
Jokaisella lapsella on vähintään yksi turvallinen ja pysyvä
aikuissuhde
Kiusaaminen vähenee
Jokaisella lapsella/nuorella on harrastus
Koulupudokkuus vähenee
Lasten ja nuorten kiinnittyminen kouluun vahvistuu
Lasten kokema väkivalta vähenee
Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien aiheuttamat
haitat lapsille vähenevät
Vanhempien erojen aiheuttamat haitat lapsille vähenevät
Lasten, nuorten ja vanhempien kokemus osallisuudesta
palveluissa paranee
Perheystävällisten toimintamuotojen käyttö työpaikoilla
lisääntyy ja vanhempien kokema työkuormitus vähenee
TAVOITE KUSTANNUKSISSA
Korjaavien palvelujen kustannusten kasvu on pysäytetty
kokeilukunnissa ja alueilla vuoden 2019 tilinpäätöksessä
Korjaavien palvelujen kustannukset ovat laskeneet vuoteen
2025 mennessä valtakunnallisesti yli 10 % vuoden 2014
tasosta
Onnistuminen
2019–2025
Sopivaa tukea
oikeaan
aikaan
TAVOITE LASTEN HYVINVOINNISSA 2025
8. Muutosta ohjaavat periaatteet
8
Lapsen oikeudet
ja lapsen etu
Voimavarojen
vahvistaminen
Perheiden
monimuotoisuus
Lapsi- ja
perhelähtöisyys
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 2016–2019 #lapemuutos
9. 9
Voimavaroja vahvistavat lapsi- ja perhelähtöiset palvelut
Lähtökohtana lapsen, nuoren ja vanhempien yksilölliset palvelutarpeet
Lapsen, nuoren ja perheen kokonaistilanne otetaan huomioon.
Tuen tuominen lapsen ja nuoren kasvuympäristöön ja arkeen on ensisijaista
(koti, varhaiskasvatus, koulu) (perus- ja erityispalveluiden integraatio)
Siirretään tuen painopiste ehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja
hoitoon
Huomioidaan lapset myös silloin kun vanhempia autetaan ja hoidetaan
Vahvistetaan vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman hyvää vuorovaikutusta
Yhdellä viranomaisella tai ammattilaisella on vastuu palveluiden jatkuvuudesta
ja monialaisen yhteistyön koordinaatiosta
Lapset, nuoret ja vanhemmat osallistuvat palveluidensa suunnitteluun
ja arviointiin.
Lasten, nuorten ja vanhempien omaa toimijuutta vahvistetaan
tukemalla vapaaehtoistoimintaa ja sen edellytyksiä..
”Kaikki palvelut sovitetaan yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi
kokonaisuudeksi”
10. LAPE - kansallisen ja maakunnallisen
kehittämistyön kokonaisuus
Toiminta-
kulttuurin
muutos
Perhekeskus-
toimintamalli
Varhaiskasvatus ja
koulu lapsen
hyvinvoinnin tukena
Erityis- ja vaativimman tason palveluiden
kehittäminen
Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi
Erityistason palveluiden verkostointi
12. Maakuntien muutoksen tuen elementit
Kuntien ja maakuntien LAPE-työn yhteistyörakenteiden
luominen
o Kokoaa kunnat, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset, kuntayhtymät ym.
kehittäjät kumppanuuteen, linkittää SOTE/tulevaisuuden kunta -
kehittämistä
Muutosagentti
o 100 % valtionavustus
o Innostaa, valmentaa, viestii, kehittää, koordinoi LAPE-työtä maakunnan
alueella sekä luo linkin yhteiskehittämiseen
Koulutus ja valmennus
o Yhteensovittava johtaminen, muutoskyvykkyys, lapsiystävällinen
hallinto, lasten ja nuorten kohtaaminen, Lapset puheeksi -toimintamalli,
monialainen yhteistyö
o Päättäjät, esimiehet, ammattilaiset; LAPE tarjoaa
Valtionavustukset
o (50-80%) LAPEn toimeenpanoon sekä pilotointiin 2017-2018 yhteensä
n. 20 milj euroa – haku 4.11 mennessä!
Yhteiskehittäminen, vertaisoppiminen sekä arviointi
13. Maakunnallinen muutosagentti
voidaan palkata jokaiseen maakuntaan, joka muodostaa LAPE -
yhteistyörakenteen, kärkihankkeen toimikauden ajaksi 2016-2018
Palkkaamiselle 100% rahoitus kärkihankkeelta
Tavoitteena, että muutosagentit aloittavat työnsä lokakuussa 2016
Maakunnan kunnat päättävät, mikä kunta/kuntayhtymä toimii
muutosagentin työnantajana sekä vastaavat yhdessä muutosagentin
valinnasta
o Muutosagenttihaun voi käynnistää, kun vaadittavat yhteistyörakenteet on
nimetty maakuntatasolle.
o Hakemuksia toivotaan vuoden 2016 loppuun mennessä
Muutosagentteja
o valmennetaan ja koulutetaan tehtäväänsä
o verkostoidaan keskenään sekä kannustetaan yhteistyöhön
SOTE-muutokseen sekä muihin kärkihankkeisiin liittyvien
yhteistyökumppaneiden kanssa
15. Maakuntien muutostyöhön on varattu yhteensä
noin 20 miljoonaa euroa vuosille 2017-2018
18.10.2016Etunimi Sukunimi 15
Valtionavustusta voi 4.11.2016 mennessä hakea hankkeille,
jotka edistävät muutosohjelman tavoitteita ja kohdistuvat yhteen
tai useampaan seuraavista kehittämiskokonaisuuksista:
1. Toimintakulttuurin muutos
2. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen
• Perhekeskustoimintamalli
• Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren
hyvinvoinnin tukena
3. Erityis- ja vaativimman tason palvelujen kehittäminen
Tarkoitus on, että jokaisesta maakunnasta sekä
pääkaupunkiseudulta tulisi kärkihankkeelle yksi
hankekonsortion laatima valtionavustushakemus (19
hankekokonaisuutta) niin että muutostyö alkaisi vuoden 2017
alusta.
o Hankehakemuksen valmistelu toteutetaan LAPE-
yhteistyörakenteissa.
16. Valtionavustuksen kriteerit
18.10.2016Etunimi Sukunimi 16
Relevanssi: Toimeenpannaan LAPE
hankesuunnitelmaa valitun/valittujen teemojen
mukaisesti
Alueellinen kattavuus: maakunnallinen
muutosohjelma, kaikki tai lähes kaikki kunnat
mukana
Monitoimijaisuus: kuntien lisäksi järjestöt,
seurakunnat, yksityiset toimijat, oppilaitokset ym,
yhteys sivistystoimeen!
Osallisuuden suunnitelmallisuus: monipuolisuus ja
innovatiivisuus lasten ja nuorten sekä vanhempien
osallistumisessa
17. Valtionavustusten hakeminen
Kunnille ja kuntayhtymille myönnettävä
valtionavustus voi olla enintään 80%
valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista
Järjestöjen, yritysten ja palveluntuottajien
taloudelliseen toimintaan myönnettävä
valtionavustus voi olla enintään 40-60% riippuen
yrityksen koosta ja hankkeen
toteuttamistavasta.
Hakuaika on 1.9.–4.11.2016, päätökset
loppuvuodesta 2016
Täydet ohjeet ja hakutiedot löytyvät
hakujulistuksesta (www.stm.fi).
19. 1. Toimintakulttuurin muutos
18.10.2016Etunimi Sukunimi 19
Vahvistetaan lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa
toimintakulttuuria päätöksenteossa sekä palveluissa
kehittämällä välineitä, pilotoimalla ja ottamalla käyttöön
seuraavia toimintamalleja:
- Lapsiystävällisen kunnan/maakunnan toimintamalli
- Päätösten lapsivaikutusten arviointi
- Välineet lapsilähtöiseen budjetointiin
- Perheystävällisen työpaikan toimintamalli
Osallistutaan muiden samaa teemaa kehittävien
maakuntien kanssa kansalliseen kehitystyöhön:
- Lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuuden johtaminen
- Järjestelmä ja välineet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja
palveluiden seurantaan ja raportointiin
- Uudistetaan ammattilaisten osaamista muutosta tukevaksi
20. 2. Matalan kynnyksen palvelujen
kehittäminen
A. Perhekeskustoimintamalli
18.10.2016Etunimi Sukunimi 20
Kehittämiskokonaisuus sisältää:
1. Perhekeskustoimintamallin luomisen
o Palvelujen kokonaisuus
o Ydintehtävät ja sisältö
o Toimintaperiaatteet ja toimintatavat
o Organisoiminen, johtaminen ja toiminnan yhteensovittaminen
2. Toimintamallin osana kehitettävät
o Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen
o Erotilanteen palveluiden kehittäminen lapsen etua, sovinnollisuutta
ja toimivaa yhteistyövanhemmuutta edistäviksi
o Näyttöön perustuvien varhaisen tuen ja hoidon sekä
vanhemmuustaitojen ohjaamisen työkalupakkien käyttöönotto
o Turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten sekä heidän
perheidensä matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen
21. Perhekeskustoimintamallista tukea ja apua kaikille
lapsiperheille
Alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten palvelujen kokonaisuus, joka sisältää lapsille
ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä
varhaisen tuen ja hoidon palvelut
Verkostoi hajanaiset
palvelut ja sovittaa ne
yhteen synergiaetuja
tuottavasti ja asiakas-
lähtöisesti
- kunta- maakunta
yhteistyössä
22. 2. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen
B. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja
nuoren hyvinvoinnin tukena
18.10.2016Etunimi Sukunimi 22
Tavoitteena on
o vahvistaa varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten roolia
lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa
• kohdentuu mm. yhteisölliseen toimintakulttuuriin, kiusaamisen
ehkäisyyn ja tehokkaisiin puuttumiskäytäntöihin
• koulun ja oppilaitosten roolia lapsen vapaa-ajan ja harrastamisen
tukena lujitetaan
o valmistautua sote-uudistuksen tuottamaan toimintaympäristön
muutokseen vahvistamalla yhteistyörakenteita maakunnan
vastuulle siirtyvien sote-palveluiden sekä kunnan
sivistyspalveluiden välillä
• kehittämistyön kohteena palveluiden lapsilähtöisyys ja monialainen
yhteistyö eri tahojen välillä
Kehittämistyötä voidaan tehdä tiiviissä yhteistyössä
perhekeskustoimintamallin kehittämistyön kanssa
23. 3. Erityis- ja vaativimman tason
palvelujen kehittäminen
18.10.2016Etunimi Sukunimi 23
Sisältää:
1. Integratiivisten toimintamallien kehittämisen yhdessä
perustason palveluiden kanssa
a. monitoimijainen arviointimalli
b. erityisosaamisen liittäminen osaksi perustason palveluja, uudet
toimintamallit vertikaalisen integraation mahdollistamiseksi
c. monialainen yhteistyö ja osaamisen yhdistäminen erityistason
palveluissa, uudet toimintamallin horisontaalisen integraation
mahdollistamiseksi
2. Lastensuojelun kehittäminen
a. lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus
b. lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli
c. lastensuojelun laitoshoito
d. lastensuojelun perhehoito (mm. valvonnan mallit)
3. Erityistason palveluiden uudistaminen
4. Vaativimman tason palveluiden uudistaminen (5 erityisaluetta)
24. Mallintavat työryhmät tekevät jatkotyötä syksyn aikana;
toimintakulttuurin teemassa v. 2017 alussa
10/18/2016Etunimi Sukunimi 24
25. 25
Yksi/yhteinen
asiakas-
yksi tieto –
yksi
suunnitelma
Kehittämistyö perustuu kumppanuuteen ja
verkostojohtamiseen
Kumppanuus valtion,
kuntien, seurakuntien,
järjestöjen ja yksityisten
palveluntuottajien
kesken.
Valinnanvapausratkaisut
Vaikuttavat!
Monialaiset palvelut
edellyttävät verkosto-
johtamista, palvelu-
ekosysteemistä ajattelua
sekä palvelumuotoilun
osaamista.
Kokonaisuus luodaan
tulevaisuuden kunnan ja
maakunnan toimintaympäristöön.
Digitaalisuus
on otettava
huomioon
kehitystyössä.
27. Lasten ja nuorten kokemus haastaa
-> asiakaslähtöisiin, kokonaisvaltaisiin palveluihin!
Ammattilaisen näkökulma
lastensuojeluasiakas
potilas
oppilas
kuntoutettava
erityistä tukea
tarvitseva
”vammainen”
Lapsen ja nuoren kannalta
Lapsi ja nuori kokonaisena,
tavallisena ihmisenä iloineen
ja suruineen
”Älä korosta erityisyyttäni”
Lapsi ja nuori yksilönä: oletko
kiinnostunut juuri minusta?
Näe vahvuuteni!
”Haluan kohdata aikuisia
ilman titteleitä!”
www.lapsiasia.fi 27
28. Laatua ja vaikuttavuutta palveluihin?
Hyvä koulu
Hyvä sairaala
Hyvä lastensuojelu
Hyvä sijaishuolto
Hyvä kuntoutus
Hyvä oppilashuolto
Kenen arvioimana?
Kenen kriteerein?
Ammattilaisen
Vanhemman
Lapsen ja nuoren
www.lapsiasia.fi 28
29. Onnistumme jos…. 2019 - > 2025
18.10.2016Etunimi Sukunimi 29
Vahvistamme lapsen ja nuoren läheisiä ihmissuhteita, niiden
jatkuvuutta sekä hyvää vuorovaikutusta vanhempien kanssa
Päättäjät ja ammattilaiset osaavat kohdata lapset , nuoret ja
vanhemmat nykyistä paremmin
Päättäjät ja ammattilaiset tuntevat lapsen ihmisoikeudet
Ammattilaiset tekevät nykyistä parempaa yhteistyötä
Aikuiset ottavat lasten mielipiteet huomioon kun palveluita
suunnitellaan koulussa, varhaiskasvatuksessa, lastensuojelussa,
terveyspalveluissa, nuorisotyössä
Päättäjät selvittävät päätöstensä vaikutukset lapsiin ennen niiden
tekemistä ja arvioivat lapsen etua
Lapset ja nuoret ja perheet saavat sopivaa tukea oikeaan aikaan
Korjaavien palveluiden kustannukset lähtevät alenemaan
Riskit
– Valinnanvapausratkaisut
– jatkuvuus seuraavalle vaalikaudelle
30. 10/18/2016Etunimi Sukunimi 30
Miten muutosta saadaan aikaan?
Lainsäädännöllä?
(Uusilla) määrärahoilla?
Koulutuksella, valmennuksella
– Uudella asenteella
– Verkostojohtamisella
– Toimintakulttuurilla
Yhteiskehittämisellä ja –oppimisella
Kunnan ja maakunnan virkajohdon ja
päättäjien sitoutumisella
Yhteistyössä ja kumppanuuksin myös
järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa
Eri ammattilaisten yhteisellä lapsikäsityksellä
31. Aikatauluja ja rakenteita
Lape organisaatio
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula johtaa
LAPE ohjausryhmä ja projektiryhmä
Tieteellinen neuvosto tukena
Maakuntien muutostuen haku 11/2016
Päätökset valtionavustuksista 12/2016
Maakunnallinen muutostyö vuodet 2017-2018
Mahdollinen täydentävä valtionavustusten hakukierros
alkukevät 2017
Yhteiskehittäminen ja vertaisoppiminen, arviointi 2017-2018
Valtioneuvoston linjaus lapsi- ja perhepalveluiden uudesta
mallista ja sen johtamisesta hankekauden lopulla 2018-2019
32. Mistä lisää tietoa LAPEsta?
18.10.2016Etunimi Sukunimi 32
LAPEn omat verkkosivut
http://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut
Seuraa Ajankohtaista-sivua
http://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/ajankohtaista
Esitteet, hanke- ja projektisuunnitelmat sekä
maakuntakierroksen esitykset
http://stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/materiaalit
LAPE sähköposti: lape.karkihanke@stm.fi
Hyvät lastensuojelupäivien osanottajat, lapsen ihmisoikeuksien puolestapuhujatOtsikkonani on Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla hyvinvointia lapsille nuorille ja perheille, etenkin siitä näkökulmasta, onnistummeko parantamaan lapsen läheisiä ihmissuhteita. Pia Mäkeläinen STM:stä esitteli aiemmin LAPEn eli muutosohjelmamme ajankohtaista tilannetta , tarjoamaamme tukea kohti lapsille ja perheille parempia kuntia ja maakuntia sekä erityisesti lastensuojelun kehittämiskokonaisuutta. Oma puheenvuoroni täydentää Pian esitystä. Koetan syventää ja konkretisoida sitä, millä lähtökohdilla laaja ja kunnianhimoinen muutosohjelmamme on liikkellä ja mitä yritämme saada aikaan ja kenen kanssa.
Kohtaamisen puutteet haittaavat vaikuttavuutta. Samoin vaikuttavuutta haittaa palveluiden hajautuminen monelle hallinnonalalla, järjestäminen organisaatiolähtöisesti, asiakastietojen hajautuminen ja vaikeudet liikkua sote- koulu- varhaiskasvatus rajan yli. Ongelmat kärjistyvät silloin kun lapsi tai perhe tarvitsee useita eri palveluita. Etenkin vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemmat joutuvat keräämään kokoon ammattilaisten tilkkutäkin.
THL:n tutkimukset osoittavat, että korjaavien palveluiden tarpeen kasvu ei ole seurausta pelkästään lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasautumisesta vaan myös siitä että hajanainen palvelujärjestelmä ei toimi. Palvelua ei saa aina ollenkaan, se ei ole oikeaan osunutta tai se tulee liian myöhään.
Hyviä tuloksia korjaavie palveluiden tarpeen vähentämisestä on kunnista joissa on lähdetty elämänkaarimallin mukaiseen palveluita kokoavaan johtamiseen ja sektorirajat ylittäviin toimintamalleihin. Täälläkin olette syventyneet Varkauden esimerkkiin.
LAPEa tehdään hallitusohjelman mandaatilla ja koko hallituksen harteilla. Hallitusohjelman mukaisesti kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut sovitetaan yhteen lapsi- ja perhelähtöisiksi ja samalla toimintakulttuuri uudistetaan lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistavaksi. Päämääränä eivät ole paremmat palvelut sinänsä vaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi ja heidän omien voimavarojensa vahvistuminen.
Muutosta tehdään tulevaisuuden kunnan ja maakunnan toimintaympäristöön eli tarjoamme halukkaille alueille välineitä yhteisen tahtotilan ja strategian tekemiseen siitä, miten pidämme lasten, nuorten ja perheiden lippua korkealla tulevissa sote- ja kuntamuutoksissa. Sote säätää palapelin isoja palasia mutta LAPEssa haemme ratkaisuja siihen, miten eri palvelut ja verkostot toimivat ihmislähtöisesti riippumatta siitä millä hallinnonalalla ollaan tai ollaanko kunnan, maakunnan, järjestön tai yksityisen palveluksessa. Tuemme ja linkitymme sote valmisteluun tiiviisti mutta samalla muistamme, että kunta on koulu, nuorisotyön, varhaiskasvatuksen avaintoimija jatkossakin ja rajapinnat kunnan ja maakunnan soten välillä on saatava toimimaan sujuvasti. Koetamme myös vaikuttaa soteen esim. niin että valinnanvapauden linjaukset eivät sotisi LAPE tavoitteita vastaan palveuiden yhteensovittamisessa.
Muutosta ei tehdä ylhäältä päin komentaen vaan perustaen laajasti kumppanuuksiin valtion, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa sekä perustaen aiemmin tehtyyn kehitystyöhön.
Apuna on 40 miljoonan kertapanostus vuosina 2016-2018 josta valtaosa käytetään maakuntien muutoksen tukeen.
Aikaisempaa harvemmalla nuorella on keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Vuonna 2015 keskusteluvaikeuksista ilmoitti 9 prosenttia yläluokkalaistytöistä ja 7 prosenttia yläluokkalaispojista, lukiolaisista 7 % ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 8 %. Osuudet ovat pienentyneet 3–6 prosenttiyksikköä vuosista 2000/2001. Ammattiin opiskelevilla ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Keskusteluvaikeudet ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla.
Vanhemman ja nuoren välisellä toimivalla keskusteluyhteydellä on suojaavia vaikutuksia ja se kannattelee nuorta monissa vaikeuksissa. Keskusteluvaikeuksien on todettu olevan yhteydessä muun muassa:
Nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireiluun: Runsaalla kolmanneksella nuorista, joilla oli keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, esiintyi keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta, mutta muista nuorista noin kymmenesosalla. (Lähde: Wargh ym. 2015 http://ojs.tsv.fi/index.php/SA/article/viewFile/50761/15440)
Tiedetään myös, että toimivalla lapsen ja vanhemman välisellä vuorovaikutuksella on kauaskantoisia vaikutuksia:
Lapsen:
Kognitiiviseen kehitykseen ja oppimiseen
Emotionaaliseen kehitykseen ja hyvinvointiin
Sosiaalisiin taitoihin
Fyysiseen terveteen
Negativiisten kehityskulkujen ehkäisyyn/ katkaisemiseen
Apuja hankesuunnitelman sivuilla 17-18
Lapset ja nuoret eivätkä perheet ole keskenään samanlaisia. LAPE kehittämistyössä tunnistamme sekä lasten erilaisuuden että perheiden monimuotoisuuden. Joukossa on tyttöjä ja poikia, pienempiä ja isompia lapsia, kuulo tai näkövammaisia tai muutoin toimintakykyrajoitteisia, romanilapsia, saamelaislapsia, ruotsinkielisiä, maahanmuuttajalapsia, kodin uliopuolelle sijoitettuja lapsia, lapsia joiden vanhemmat ovat vankilassa, yksi tulleita turvapaikanhakijoita. Kahden ja yhden huoltajan perheitä, sijaisperheitä, adoptioperheitä, sateenkaariperheitä ja niin edelleen.
Vaikka lapset ja nuoret ovat erilaisia, heillä silti on paljon yhteistä: he odottavat ammattilaisilta persoonan peliin laittamista sekä lapsen ja nuoren kohtaamista tavallisena ihmisenä iloineen ja suruineen. He eivät halua tulla kohdatuksi lastensuojeluasiakkaina, potilaina, oppilaina, kuntoutettavina tai erityistä tukea tarvitsevina. Kohtaaminen onnistuu jos ammattilainen näkee lapsen ja nuoren yksilönä ja on kiinnostunut juuri hänestä sekä ongelmienkin keskellä löytää lapsen ja nuoren vahvuudet.
LAPE omassa selvityksessä lapset ja nuoret korostivat niin koulussa kuin lastensuojelussakin haluavansa kohdata aikuisia ja ihmisiä - ilman titteleitä. Kuraattori, psykologi, sosiaalityönötekijä, nuorisotyöntekijä titteli ei hyvässä kohtaamisessa ratkaise vaan kyky vuorovaikutukseen ja ymmärtämiseen.
Kun soten tavoitteena ovat asiakaslähtöiset kokonaisvaltaiset palvelut- voisimme ottaa siinä juuri lasten ja nuorten ohjeet osviitaksi!
Laste
Arvostamme siis lasten ja nuorten sekä vanhempien palvelukokemusta, joka tuo myös palveluiden laatuun omat kriteerinsä ammattilaisten ja palveluiden järjestäjien laatukriteereiden rinnalle. Jos haluamme kehittää hyvää koulua, sairaalaa, lastensuojelua, sijaishuoltoa, kuntoutusta tai oppilashuoltoa, tarvitaan arviointiin mukaan niin ammattilaiset, vanhemmat mutta myös lapset ja nuoret itse. Samalla se tarkoittaa sitä, että lasten, nuorten ja vanhempien mielipiteiden ja näkökulmien pitää kyetä uudistamaan niitä kriteereitä joilla palveluiden laatua arvioidaan. Koulussa ei pelkästään opita vaan myös syödään, leikitään, tutustutaan kavereihin sekä koulun aikuisiin.
LAPE on siis mittava ja laajakantoinen uudistusohjelma, Onnistumme jos 2025
- Lapset ja nuoret ja perheet saavat sopivaa tukea oikeaan aikaan
- Päättäjät ja ammattilaiset osaavat kohdata lapset ja nuoret nykyistä paremmin
- Päättäjät ja ammattilaiset tuntevat lapsen oikeudet
- Ammattilaiset tekevät nykyistä parempaa yhteistyötä
- Aikuiset ottavat lasten mielipiteet huomioon kun palveluita suunnitellaan koulussa, varhaiskasvatuksessa, lastensuojelussa, terveyspalveluissa, nuorisotyössä
- Päättäjät selvittävät päätöstensä vaikutukset lapsiin ennen niiden tekemistä
- Korjaavien palveluiden kustannukset lähtevät alenemaan
Uudistuksella on myös riskejä . Pyrimme toki vaikuttamaan sote- lainsäädäntökokonaisuuteen LAPE tavoitteiden varmistamiseksi. Tästä järjestämme kuulemistilaisuuden 6.10 Helsingissä, jota voi myös seurata verkossa.
Isoimmat riskit liittyvät Valinnanvapausratkaisuihin joihin tulisi löytää yhteensovitusta mahdollistavat mallit niin ettei jouduta ristiriitaan LAPE lapsi- ja perhelähtöisyyden kanssa ´- Toinen riski on myös poliittinen eli jatkuvuus seuraavalle vaalikaudelle. Koetamme tehdä muutoksesta niin vakuuttavaa ja luoda yhteistä näkemystä että työ jatkuu.
Miten muutosta sitten saadaan aikaan?Miten saadaan aikaan muutosta joka näkyisi kotona, koulussa, päiväkodeissa lasten tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuutena, pysyvyytenä ja vahvistumisena?
- Lähteekö muutos jonkun lakipykälän muuttamisesta? Jossain kohtaa se on tarpeen mutta ei ole ensisijainen muutosvoima.
-
Entä saammeko uusia määrärahoja? No ei vaan olisi saatava päinvastoin kustannukset alenemaan. Vauhdittavina kertaluonteisina Kehittämispanostuksina tarjoamme muutoksen tukea toki maakunnille 20 miljoonaa. Mutta tarkoitus on saada uudet toimintamallit juurtumaan uuden kunnan ja maakunnan rakenteisiin.
Teemme muutosta hyvin paljon Koulutuksella, valmennuksella joilla tuetaan uudenlaista rajat ylittävää toimintakulttuuria, verkostojohtamista, lasten, nuorten ja vanhempien kohtaamista.
Samoin panostamme yhteiskehittämiseen ja yhteiseen oppimiseen maakuntien muutosohjelmien ja kansallisen kehittämistyön kesken. Tarkoitus on kuitenkin pysyä yhteisessä linjassa vahvemmin kuin esim. KASTE kaudella.
Kuntien ja tulevien maakuntien virkajohdon ja päättäjien sitouttaminen on keskeinen muutoksen voima: halutaanko omasta kunnasta tai maakunnasta lapsille ja nuorille parempi?
Muutost tehdään yhdessä ja kumppanuuksin järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa
Muutosta tehdään myös ammattilaisten välisellä vuoropuhelulla kohti yhteistä lapsikäsitystä eli siitä huolimatta että hoidamme, opetamme, suojelemme, valmennamme, kuntoutamme lapsia, tunnistamme että aivan yhdestä ja samasta yhteisestä lapsesta on kyse. Lapsesta iloineen ja suruineen, kavereineen, vanhempineen, tärkeine ihmissuhteinen ja lapsesta jolla on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi.
Yhteistyössä ja kumppanuuksin myös järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa
Dia ilman tekstejä koko setin loppuun. (Tähän väliin ei tarvita välidiaa, mutta kuva on niin hyvä, että haluamme käyttää sitä.)