Maarit Hollmén, MTK: Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

1. Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Hevosyrittäjäpäivät, Nokia 13.11.2015 Maarit Hollmén/MTK

2. Asetuksen tarkoitus ja soveltamisala • Nitraattidirektiivin (91/676/ETY) toimeenpano • Tavoitteena ehkäistä ja vähentää lannan sekä muiden lannoitteiden käytöstä, varastoinnista ja käsittelystä sekä eläintuotannosta aiheutuvia päästöjä pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään ja ilmaan • Sovelletaan: • maa- ja puutarhatalouden harjoittamiseen ja tuotantoeläinten kasvatukseen/pitoon • lannan sekä lannoitevalmistelain (539/2006) ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisten lannoitevalmisteiden (pl. kalkitusaineet) käyttöön, varastointiin ja levittämiseen • muihin maatilalla syntyviin, lannoitteena sellaisenaan tai käsiteltyinä käytettäviin orgaanisiin sivujakeisiin • täydentävien ehtojen lakisääteisten hoitovaatimusten täytäntöönpanoon

3. Eräitä määritelmiä • Jaloittelualue • Eläinsuojan välittömässä yhteydessä sijaitseva aidattu alue, jota käytetään säännöllisesti (päivittäin/viikottain) eläinten jaloitteluun • Lanta ja valumavedet kerätään talteen • Alueella voi olla ruokintakatos • Ei kasva kasvillisuutta • Ei tarkoiteta hevosten jaloittelualueita tai jaloitteluun tarkoitettuja ulkotarhoja • Ulkotarha • Jaloittelualuetta laajempi alue, jossa eläimiä kasvatetaan yleensä ympärivuotisesti • Aidattu alue, joka voi olla peltoa, metsää tms. • Tarhassa voi olla sääsuoja, ruokinta- ja juottopaikat, jaloittelualue • Lanta pyrittävä keräämään säännöllisesti • Laidun • Yksi- tai monivuotisia nurmi- tai rehukasveja kasvava peltoalue • Voi sijaita ruokinta- ja juottopaikkoja

4. Eräitä määritelmiä • Kompostointi • Maatilalla tapahtuva lannan ja muiden orgaanisten materiaalien käsittely hapellisissa olosuhteissa tasalaatuiseksi kompostiksi • Ei tarkoiteta kuitenkaan koneellista käsittelyä rumpukompostorissa tms. • Vesitiivis rakenne • Rakenne, joka estää lannan sekä virtsan ja muiden nesteiden joutumisen maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin • Tiivispohjainen • Tiiviydeltään vähintään asfalttia vastaavaa ehjä pinta asianmukaisine pohjakerrosrakenteineen • Lanta ja valumavedet voidaan kerätä talteen • Tiivis kerros voi sijaita myös rakenteen pintaosaa syvemmällä • Kovapohjainen (kuormausalusta) • Perustettu kantamaan työkoneiden painon ja liikkumisen • Voidaan kerätä varissut/imeytynyt lanta talteen

5. Eräiden rakennelmien sijoittaminen Lantala, pakkaamattomien org. lannoitevalmisteiden varastointitila, eläinten jaloittelualue ja ulkotarhojen ruokinta- ja juottopaikka • EI saa sijoittaa • pohjavesialueelle (poikkeusmahdollisuus maaperäselvityksen perusteella) • tulvanalaiselle alueelle (tulva useammin kuin 1 krt/20 v eikä tulvasuojausta) • alle 50 m vesistöstä, talousvesikäytössä olevasta kaivosta tai lähteestä • alle 25 m valtaojasta tai norosta

6. Lannan varastointi • Tilalla, jolla kertyy lantaa eläinten pidosta, tulee olla lantala • Tilavuus vähintään 12 kk lantamäärälle => voidaan huomioida: • Yhteislantalat (sopimus) • Pihattojen kuivikepohjat • Samana laidunkautena laitumelle jäävä lanta (naudat max 4 kk; ylämaankarja, lampaat, vuohet, hevoset ym. tosiasiallinen laidunkausi) • Lannan luovutus sitä hyödyntävälle (YSL 27§ lupa) tai toiselle tilalle varastoitavaksi lantalassa • Jos vuodessa syntyvää tai kerralla varastoitavaa kuivalantaa max 25 m³ • Tiivis siirtolava tai vastaava • Katos tai peite • Tilalla, joka ottaa vastaan ja varastoi lantaa, tulee olla lantala • Mitoitus vastaanotettavan määrän mukaan • Ei tarvita, jos säilytys pellolla max 4 vk ja ka-pitoisuus väh. 30 % • Aumaus mahdollista tietyin ehdoin

7. Lantaloiden vähimmäistilavuudet Hevosen tai ponin säkäkorkeus m3 Alle 120 cm 8 120 – 150 cm 12 yli 150 cm 17

8. Tilalle vastaanotettavan kuivalannan varastointi (1/2) • Vastaanotettavan määrän mukaan mitoitettu vesitiivis varasto, jos tuote varastoidaan • Aumaus mahdollista, jos vastaanotettavan lannan kuiva-ainepitoisuus vähintään 30 % • Aumaus kielletty • Jos vesistön pilaantuminen tai sen vaara mahdollinen • Pohjavesialueella ja tulvanalaisella alueella • Auman sijoitus • Kantava peltoalue, kaltevalla pellolla lähelle yläreunaa • Vähintään 100 m vesistöön, valtaojaan tai talousvesikaivoon • Vähintään 5 m ojaan

9. Tilalle vastaanotettavan kuivalannan varastointi (2/2) • Auman pohjalle väh. 20 cm nestettä sitova kerros (esim. turve, silputtu olki, hake, kutteri, sahapuru) • Jos peitteen päälle, nesteet kerättävä peitteen päältä säiliöön • Auma peitettävä tiiviillä peitteellä • Aumapaikalta poistettava lumi • Alusta muotoiltava siten, että nesteiden pääsy ympäristöön estyy • Yhteen aumaan väh. 1 ha alalle tai enintään koko lohkolle tai siihen rajautuville lohkoille levitettävä määrä • Valmiste tai lanta levitettävä viim. vuoden kuluttua auman perustamisesta • Samalle paikalle uusi auma kahden välivuoden jälkeen

10. Rakenteelliset vaatimukset (1/2) • Lantalat, lantakourut ja muiden lannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet oltava vesitiiviit • Kompostointi tiivispohjaisella alustalla tai rakenteet muutoin vesitiiviit • Kompostin (väh. 30 % ka.) jälkikypsytys aumassa mahdollista • Ei vesistön pilaantumisvaaraa, ei pohjavesi- tai tulvanalainen alue • Sijainti- ja kokovaatimukset, nestettä sitova kerros, lumi pois, pohjan muotoilu, 2 välivuotta • Levitettävä viimeistään vuoden kuluttua auman perustamisesta • Peitteen ei tarvitse olla tiivis (esim. kompostihuopa, olki, turve)

11. Rakenteelliset vaatimukset (2/2) • Lantala on katettava tai peittävä siten, että sadevesi ei pääse varastoon • Lannan käsittelyn ja lantalan tyhjennyksen aikana ei saa päästä nesteitä ympäristöön • Lannan kuormaaminen kovapohjaisella alustalla • Pysyvien ruokintapaikkojen oltava katettuja, lanta on poistettava riittävän usein • Kattamisvaatimus ei koske eläinsuojan yhteydessä olevien ulkotarhojen ja jaloittelualueiden pysyviä ruokintapaikkoja • Jaloittelualueita hoidettava siten, ettei pinta- ja pohjavesiin aiheudu ravinnepäästöjä

12. Kuivalannan varastointi aumassa poikkeustilanteessa • Tilalla, jolla kertyy kuivalantaa tuotantoeläintenpidosta • Kuiva-ainepitoisuus väh. 30 % • Työtekninen tai hygieeninen syy • Työtekninen: kelirikko, lantalalaitteiden rikkoutuminen tms. • Hygieeninen: lannan sisältämä taudinaiheuttaja • Aumausohjeet • Ei vesistön pilaantumisvaaraa, ei pohjavesi- tai tulvanalainen alue • Sijainti-/kokovaatimukset, nestettä sitova kerros, lumi pois, pohjan muotoilu, tiivis peite • 2 välivuotta (ei hygieeninen syy) • Levitys perustamisvuonna

13. Ilmoitusvelvollisuus • Aumauksesta ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 14 vrk ennen aumausta • Viranomainen tekee tarvittaessa tarkastuksen • Viranomainen raportoi ilmoitukset ELYlle vuosittain • Ilmoitus viivytyksettä, jos hygieeninen syy aumaukseen • Ilmoituksen tekijä • Eläintila, jolla lanta kertyy, jos kyseessä kuivalannan varastointi poikkeustilanteessa • Kuivalannan vastaanottaja • Org. lannoitevalmisteiden vastaanottaja • Ilmoitusta ei tarvita lannan kasassa pitämisestä (max 4 vko) ennen levitystä

14. Typpilannoitemäärät • Lannassa ja lantaa sisältävissä org. lannoitevalmisteissa vuosittain max 170 kg kok-N/ha • Liukoisen typen enimmäismääriin sisältyy • Epäorgaaniset lannoitteet • Eläinten lanta, myös laiduntaessa syntyvä • Orgaaniset lannoitevalmisteet • Laitumelle jäävän lannan sisältämä typpi otettu huomioon liukoisen N:n enimmäismäärissä (taulukko, laitumet vs. nurmet -40 kg/ha) • Jos N-liuk yli 150 kg/ha vuodessa, määrä on jaettava väh. 2 erään, levittäminen välinen aika väh. 2 viikkoa • 1.9. alkaen lannassa ja org. lannoitevalmisteissa N-liuk max 35 kg/ha • Syksyllä levitetty liukoinen N 100 % huomioon keväällä • Syysrypsin ja -rapsin lannoitus ennen 1.9. ei ole syyslannoitusta

15. Lannan ravinnepitoisuus (1/2) • Lanta-analyysi 5 vuoden välein • Liukoinen typpi • Kokonaistyppi • Kokonaisfosfori • Lannoitus joko lanta-analyysin tai taulukkoarvojen perusteella • Lanta-analyysin tiedot ja orgaanisten lannoitevalmisteiden tuoteselosteet säilytettävä (10 v.) ja esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle • Lanta-analyysi koskee tilaa, jolla kertyy lantaa enemmän kuin 25 m3 vuodessa ja, jos lantaa käytetään sellaisenaan lannoitteena

16. Kirjanpitovelvollisuus • Lannoituksesta pidettävä vuosittain kirjaa (kasvulohkokohtainen) ja pyydettäessä toimitettava tiedot valvontaviranomaiselle • Kirjanpidon tulee sisältää • Lannoitukseen käytetyn lannan, org. lannoitevalmisteiden ja N-lannoitteiden määrä sekä niiden sisältämä liukoinen ja kokonaistyppi • Satotasot • Ajankohdat, jolloin lantaa tai org. lannoitevalmisteita levitetty pellolle • Säilytys 10 v.

17. Valvonta • Valvonnasta säädetään ympäristönsuojelulaissa • Huomaa lisäksi täydentävien ehtojen valvonta • Kunnan maaseutuelinkeino- ja ympäristönsuojeluviranomaisen tulee antaa ELYlle asetuksen noudattamisen valvomiseksi ja NiD:n edellyttämien raporttien laatimiseksi tarpeelliset tiedot sekä tiedot asetuksen rikkomisesta

18. Voimaantulo • Asetus tulee voimaan 1.4.2015 • 1.1.2016 alkaen • Kompostialustan tiivispohjaisuuden vaatimus • Kuormausalustan kovapohjaisuuden vaatimus • Pysyvien ruokinta- ja juottopaikkojen rakenteelliset vaatimukset • Lannan ja org. lannoitevalmisteiden levityskielto ja liukoisen N käytön enimmäismäärä tärkkelysperunan solunesteen käytössä • Vanha nitraattiasetus (VNa 931/2000) kumottu • 5:1 §jää voimaan 31.12.2015 asti siltä osin, kun sitä sovelletaan tärkkelysperunan solunesteen käyttöön lannoitteena

19. 16 §Siirtymäsäännökset • Lantaloiden vähimmäistilavuusvaatimukset  Jos otettu käyttöön tai ympäristö- tai rakennuslupahakemus vireillä -> sovelletaan asetuksen voimaan tullessa olleita säännöksiä vähimmäistilavuuksista • Rakennelmien (lantala ja pakkaamattomien org. lannoitevalmisteiden varasto, eläinten jaloittelualue, ulkotarhojen ruokinta- ja juottopaikka) sijoittaminen • Varastojen (lantalat, org. lannoitevalmisteiden varastot) kattaminen  Sääntöjä sovelletaan1.4.2015 jälkeen vireille tuleviin rakentamishankkeisiin

20. Kiitos!

Maarit Hollmén, MTK: Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Erja Mattila

Maarit Hollmén, MTK: Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)