1.
Valtioneuvoston asetus
eräiden maa- ja puutarhataloudesta
peräisin olevien päästöjen
rajoittamisesta (VNa 1250/2014)
eli ns. nitraattiasetus (NiA)
Hevosyrittäjäpäivät, Nokia
13.11.2015
Maarit Hollmén/MTK

2.
Asetuksen tarkoitus ja soveltamisala
• Nitraattidirektiivin (91/676/ETY) toimeenpano
• Tavoitteena ehkäistä ja vähentää lannan sekä muiden lannoitteiden käytöstä,
varastoinnista ja käsittelystä sekä eläintuotannosta aiheutuvia päästöjä pinta- ja
pohjavesiin sekä maaperään ja ilmaan
• Sovelletaan:
• maa- ja puutarhatalouden harjoittamiseen ja tuotantoeläinten kasvatukseen/pitoon
• lannan sekä lannoitevalmistelain (539/2006) ja sen nojalla annettujen säännösten
mukaisten lannoitevalmisteiden (pl. kalkitusaineet) käyttöön, varastointiin ja
levittämiseen
• muihin maatilalla syntyviin, lannoitteena sellaisenaan tai käsiteltyinä
käytettäviin orgaanisiin sivujakeisiin
• täydentävien ehtojen lakisääteisten hoitovaatimusten täytäntöönpanoon

3.
Eräitä määritelmiä
• Jaloittelualue
• Eläinsuojan välittömässä yhteydessä sijaitseva aidattu alue, jota käytetään säännöllisesti
(päivittäin/viikottain) eläinten jaloitteluun
• Lanta ja valumavedet kerätään talteen
• Alueella voi olla ruokintakatos
• Ei kasva kasvillisuutta
• Ei tarkoiteta hevosten jaloittelualueita tai jaloitteluun tarkoitettuja ulkotarhoja
• Ulkotarha
• Jaloittelualuetta laajempi alue, jossa eläimiä kasvatetaan yleensä ympärivuotisesti
• Aidattu alue, joka voi olla peltoa, metsää tms.
• Tarhassa voi olla sääsuoja, ruokinta- ja juottopaikat, jaloittelualue
• Lanta pyrittävä keräämään säännöllisesti
• Laidun
• Yksi- tai monivuotisia nurmi- tai rehukasveja kasvava peltoalue
• Voi sijaita ruokinta- ja juottopaikkoja

4.
Eräitä määritelmiä
• Kompostointi
• Maatilalla tapahtuva lannan ja muiden orgaanisten materiaalien käsittely
hapellisissa olosuhteissa tasalaatuiseksi kompostiksi
• Ei tarkoiteta kuitenkaan koneellista käsittelyä rumpukompostorissa tms.
• Vesitiivis rakenne
• Rakenne, joka estää lannan sekä virtsan ja muiden nesteiden joutumisen
maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin
• Tiivispohjainen
• Tiiviydeltään vähintään asfalttia vastaavaa ehjä pinta asianmukaisine
pohjakerrosrakenteineen
• Lanta ja valumavedet voidaan kerätä talteen
• Tiivis kerros voi sijaita myös rakenteen pintaosaa syvemmällä
• Kovapohjainen (kuormausalusta)
• Perustettu kantamaan työkoneiden painon ja liikkumisen
• Voidaan kerätä varissut/imeytynyt lanta talteen

5.
Eräiden rakennelmien sijoittaminen
Lantala, pakkaamattomien org. lannoitevalmisteiden varastointitila,
eläinten jaloittelualue ja ulkotarhojen ruokinta- ja juottopaikka
• EI saa sijoittaa
• pohjavesialueelle (poikkeusmahdollisuus maaperäselvityksen perusteella)
• tulvanalaiselle alueelle (tulva useammin kuin 1 krt/20 v eikä tulvasuojausta)
• alle 50 m vesistöstä, talousvesikäytössä olevasta kaivosta tai lähteestä
• alle 25 m valtaojasta tai norosta

6.
Lannan varastointi
• Tilalla, jolla kertyy lantaa eläinten pidosta, tulee olla lantala
• Tilavuus vähintään 12 kk lantamäärälle => voidaan huomioida:
• Yhteislantalat (sopimus)
• Pihattojen kuivikepohjat
• Samana laidunkautena laitumelle jäävä lanta (naudat max 4 kk; ylämaankarja, lampaat,
vuohet, hevoset ym. tosiasiallinen laidunkausi)
• Lannan luovutus sitä hyödyntävälle (YSL 27§ lupa) tai toiselle tilalle varastoitavaksi
lantalassa
• Jos vuodessa syntyvää tai kerralla varastoitavaa kuivalantaa max 25 m³
• Tiivis siirtolava tai vastaava
• Katos tai peite
• Tilalla, joka ottaa vastaan ja varastoi lantaa, tulee olla lantala
• Mitoitus vastaanotettavan määrän mukaan
• Ei tarvita, jos säilytys pellolla max 4 vk ja ka-pitoisuus väh. 30 %
• Aumaus mahdollista tietyin ehdoin

7.
Lantaloiden
vähimmäistilavuudet
Hevosen tai ponin
säkäkorkeus
m3
Alle 120 cm 8
120 – 150 cm 12
yli 150 cm 17

8.
Tilalle vastaanotettavan kuivalannan varastointi (1/2)
• Vastaanotettavan määrän mukaan mitoitettu vesitiivis varasto, jos tuote
varastoidaan
• Aumaus mahdollista, jos vastaanotettavan lannan kuiva-ainepitoisuus
vähintään 30 %
• Aumaus kielletty
• Jos vesistön pilaantuminen tai sen vaara mahdollinen
• Pohjavesialueella ja tulvanalaisella alueella
• Auman sijoitus
• Kantava peltoalue, kaltevalla pellolla lähelle yläreunaa
• Vähintään 100 m vesistöön, valtaojaan tai talousvesikaivoon
• Vähintään 5 m ojaan

9.
Tilalle vastaanotettavan kuivalannan varastointi (2/2)
• Auman pohjalle väh. 20 cm nestettä sitova kerros (esim. turve, silputtu olki,
hake, kutteri, sahapuru)
• Jos peitteen päälle, nesteet kerättävä peitteen päältä säiliöön
• Auma peitettävä tiiviillä peitteellä
• Aumapaikalta poistettava lumi
• Alusta muotoiltava siten, että nesteiden pääsy ympäristöön estyy
• Yhteen aumaan väh. 1 ha alalle tai enintään koko lohkolle tai siihen rajautuville
lohkoille levitettävä määrä
• Valmiste tai lanta levitettävä viim. vuoden kuluttua auman perustamisesta
• Samalle paikalle uusi auma kahden välivuoden jälkeen

10.
Rakenteelliset vaatimukset (1/2)
• Lantalat, lantakourut ja muiden lannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet
oltava vesitiiviit
• Kompostointi tiivispohjaisella alustalla tai rakenteet muutoin vesitiiviit
• Kompostin (väh. 30 % ka.) jälkikypsytys aumassa mahdollista
• Ei vesistön pilaantumisvaaraa, ei pohjavesi- tai tulvanalainen alue
• Sijainti- ja kokovaatimukset, nestettä sitova kerros, lumi pois, pohjan muotoilu,
2 välivuotta
• Levitettävä viimeistään vuoden kuluttua auman perustamisesta
• Peitteen ei tarvitse olla tiivis (esim. kompostihuopa, olki, turve)

11.
Rakenteelliset vaatimukset (2/2)
• Lantala on katettava tai peittävä siten, että sadevesi ei pääse varastoon
• Lannan käsittelyn ja lantalan tyhjennyksen aikana ei saa päästä nesteitä
ympäristöön
• Lannan kuormaaminen kovapohjaisella alustalla
• Pysyvien ruokintapaikkojen oltava katettuja, lanta on poistettava riittävän usein
• Kattamisvaatimus ei koske eläinsuojan yhteydessä olevien ulkotarhojen ja
jaloittelualueiden pysyviä ruokintapaikkoja
• Jaloittelualueita hoidettava siten, ettei pinta- ja pohjavesiin aiheudu
ravinnepäästöjä

12.
Kuivalannan varastointi aumassa poikkeustilanteessa
• Tilalla, jolla kertyy kuivalantaa tuotantoeläintenpidosta
• Kuiva-ainepitoisuus väh. 30 %
• Työtekninen tai hygieeninen syy
• Työtekninen: kelirikko, lantalalaitteiden rikkoutuminen tms.
• Hygieeninen: lannan sisältämä taudinaiheuttaja
• Aumausohjeet
• Ei vesistön pilaantumisvaaraa, ei pohjavesi- tai tulvanalainen alue
• Sijainti-/kokovaatimukset, nestettä sitova kerros, lumi pois, pohjan muotoilu, tiivis peite
• 2 välivuotta (ei hygieeninen syy)
• Levitys perustamisvuonna

13.
Ilmoitusvelvollisuus
• Aumauksesta ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle
14 vrk ennen aumausta
• Viranomainen tekee tarvittaessa tarkastuksen
• Viranomainen raportoi ilmoitukset ELYlle vuosittain
• Ilmoitus viivytyksettä, jos hygieeninen syy aumaukseen
• Ilmoituksen tekijä
• Eläintila, jolla lanta kertyy, jos kyseessä kuivalannan varastointi poikkeustilanteessa
• Kuivalannan vastaanottaja
• Org. lannoitevalmisteiden vastaanottaja
• Ilmoitusta ei tarvita lannan kasassa pitämisestä (max 4 vko) ennen levitystä

14.
Typpilannoitemäärät
• Lannassa ja lantaa sisältävissä org. lannoitevalmisteissa vuosittain max 170
kg kok-N/ha
• Liukoisen typen enimmäismääriin sisältyy
• Epäorgaaniset lannoitteet
• Eläinten lanta, myös laiduntaessa syntyvä
• Orgaaniset lannoitevalmisteet
• Laitumelle jäävän lannan sisältämä typpi otettu huomioon liukoisen N:n
enimmäismäärissä (taulukko, laitumet vs. nurmet -40 kg/ha)
• Jos N-liuk yli 150 kg/ha vuodessa, määrä on jaettava väh. 2 erään,
levittäminen välinen aika väh. 2 viikkoa
• 1.9. alkaen lannassa ja org. lannoitevalmisteissa N-liuk max 35 kg/ha
• Syksyllä levitetty liukoinen N 100 % huomioon keväällä
• Syysrypsin ja -rapsin lannoitus ennen 1.9. ei ole syyslannoitusta

15.
Lannan ravinnepitoisuus (1/2)
• Lanta-analyysi 5 vuoden välein
• Liukoinen typpi
• Kokonaistyppi
• Kokonaisfosfori
• Lannoitus joko lanta-analyysin tai taulukkoarvojen perusteella
• Lanta-analyysin tiedot ja orgaanisten lannoitevalmisteiden tuoteselosteet
säilytettävä (10 v.) ja esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle
• Lanta-analyysi koskee tilaa, jolla kertyy lantaa enemmän kuin 25 m3
vuodessa ja, jos lantaa käytetään sellaisenaan lannoitteena

16.
Kirjanpitovelvollisuus
• Lannoituksesta pidettävä vuosittain kirjaa (kasvulohkokohtainen) ja
pyydettäessä toimitettava tiedot valvontaviranomaiselle
• Kirjanpidon tulee sisältää
• Lannoitukseen käytetyn lannan, org. lannoitevalmisteiden ja N-lannoitteiden
määrä sekä niiden sisältämä liukoinen ja kokonaistyppi
• Satotasot
• Ajankohdat, jolloin lantaa tai org. lannoitevalmisteita levitetty pellolle
• Säilytys 10 v.

17.
Valvonta
• Valvonnasta säädetään ympäristönsuojelulaissa
• Huomaa lisäksi täydentävien ehtojen valvonta
• Kunnan maaseutuelinkeino- ja ympäristönsuojeluviranomaisen tulee antaa
ELYlle asetuksen noudattamisen valvomiseksi ja NiD:n edellyttämien
raporttien laatimiseksi tarpeelliset tiedot sekä tiedot asetuksen
rikkomisesta

18.
Voimaantulo
• Asetus tulee voimaan 1.4.2015
• 1.1.2016 alkaen
• Kompostialustan tiivispohjaisuuden vaatimus
• Kuormausalustan kovapohjaisuuden vaatimus
• Pysyvien ruokinta- ja juottopaikkojen rakenteelliset vaatimukset
• Lannan ja org. lannoitevalmisteiden levityskielto ja liukoisen N käytön
enimmäismäärä tärkkelysperunan solunesteen käytössä
• Vanha nitraattiasetus (VNa 931/2000) kumottu
• 5:1 §jää voimaan 31.12.2015 asti siltä osin, kun sitä sovelletaan
tärkkelysperunan solunesteen käyttöön lannoitteena

19.
16 §Siirtymäsäännökset
• Lantaloiden vähimmäistilavuusvaatimukset
 Jos otettu käyttöön tai ympäristö- tai rakennuslupahakemus vireillä ->
sovelletaan asetuksen voimaan tullessa olleita säännöksiä
vähimmäistilavuuksista
• Rakennelmien (lantala ja pakkaamattomien org. lannoitevalmisteiden
varasto, eläinten jaloittelualue, ulkotarhojen ruokinta- ja juottopaikka)
sijoittaminen
• Varastojen (lantalat, org. lannoitevalmisteiden varastot) kattaminen
 Sääntöjä sovelletaan1.4.2015 jälkeen vireille tuleviin
rakentamishankkeisiin

20.
Kiitos!