Hevosalankatsaus 2010

1. Suomalaisenhevosalankatsaus
2010
Suomalaisen hevosalan katsaus
2010
Hippoliksen Hevosklusteri-hankkeen tuottama julkaisu

2. 2
Viime vuosina voimakkaasti kasvanut hevosala on
lisännyt paitsi harrastavien henkilöiden myös he-
vosalan yritysten ja työntekijöiden määrää. Ratsas-
tus ja raviurheilu ovat osa jo parin sadan tuhannen
harrastajan elämää raviurheilun ollessa peräti toi-
seksi seuratuin urheilulaji koko maassa. Sanotaan,
että yksi hevonen koskettaa noin viittä ihmistä.
Meillä hevoset koskettavat siis arviolta 375 000
suomalaista.
Suomessa järjestetään lukuisia hevos­ta-
pahtumia, jotka vuosi toisensa jäl­­­­­keen keräävät
runsaasti katsojia ja suurimmat tapahtumat, kuten
Kuninkuusravit ja Helsinki Interna­tional Horse Show,
tuovat hevosalaa tutuksi myös mattimeikäläiselle.
​Kasvavan hevosalan myötä hevostalouden
merkitys maaseudulla on lisään­tynyt muiden koti-
eläintuotannon alojen samanaikaisesti vähentyes-
sä. Hevoseen sidoksissa olevien tuottajien määrä
kasvaa - mitä enemmän Suomessa on hevosia, sitä
enemmän kuluu peltoalaa niiden rehuntuotantoon.
Hevosala on järjestäytynyttä toimin­taa.
Alalla toimii yhdistyksiä paikallistasosta aina val-
takunnallisiin toimijoihin; merkittävinä järjestöi-
nä ravi- ja jalostuspuolella toimii Suomen Hippos
ry ja ratsastusurheilun puolella Suomen Ratsas-
tajainliitto. Tietotaito lisääntyy ja sitä pyritään
jakamaan harrastajien ulottuville. Alalla ilmes-
tyy vuosittain uusia tieteellisiä julkaisuja, kirjal-
lisuutta ja lehtiä sekä lukuisia opinnäytetöitä.
Alan laajakirjoinen koulutus kattaa opintoja aina
toiselta asteelta yliopistoon tapahtuvaan kou-
lutukseen saakka. Lisäksi alalla on runsaasti
mahdollisuuksia pätevöityä erilaisilla ammatti- ja
erikoisammatti­tutkinnoilla.
Hevosten käyttö kuntoutuksessa ja sosiaalipe-
dagogisessa työssä on lisääntynyt ja nuorten har-
rastuneisuus sekä ratsastus- että ravipuolella on
kasvussa. Hevosharrastus on toimintaa, jossa su-
kupuolella, iällä tai yhteiskunnallisella asemalla ei
olemerkitystä -hevonentoimiiyhdistävänätekijänä.
Haasteitakin hevosalalla löytyy. Vaikka monelle
hevosten parissa työskentely on elämäntapa, on
yrityksen kannattavuus kuitenkin elinehto liiketoi-
minnan kehittämiselle. Esimerkiksi raviurheilussa
palkintotason lasku ja samanaikainen kustannus-
ten nousu ovat aikaansaaneet epävarmuutta. Har-
rastajamäärien kasvaessa alalle tulee paljon uusia
ihmisiä, joilla ei ole hevostaustaa. Koulutusta tarvi-
taan aivan ruohonjuuritasolta lähtien. He­­­­­v­­oset tu-
levat lähemmäksi kaupunkeja, jolloin ympäristöja
maankäyttöasiat nousevat pintaan. Hevostalou-
den tunnettuus ei voi koskaan olla liian suurta ja
sen eteen pitää tehdä jatkuvaa työtä. Hevospelien
kautta alalle kertyy rahaa ja pelien kilpailukyvys-
tä muuttuvassa ympäristössä onkin pidettävä
kiinni sillä tämä mahdollistaa suomalaisen
hevos­talouden kasvun edellytykset. Hevos-
alan yrittäjät ja muut toimijat koostavat nyt voi-
makkaasti yhteistyöverkostojaan, jotta alan
kilpailukyky saataisiin varmistettua jatkossakin.
Hevosalan hankkeet ja tutkimus nähdään vält-
tämättöminä hevosalan kehittymisen kannalta.
Vuonna 2010 hevosala kasvoi ja tulevaisuuden
näkymätalallaovatpääosinpositiiviset,sillähevonen
ja hevosala on löydetty paitsi hienona urheilulajina
ja erinomaisena harrastuksena, myös irrottautumis-
keinona arjesta ja kaupunkiympäristöstä - hevonen
on löytänyt jälleen tiensä suomalaisten sydämiin.
Toivomme tämän katsauksen tuovan vastauk-
sia hevosalaan liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin
ja laajentavan näkemystä alan kokonaisvaltaisuu-
desta. Tämä on ensimmäinen yhteenveto, jota
pyritään jatkossa kehittämään edelleen saa-
dun palautteen perusteella. Mikäli Sinulla on
kommentteja aiheeseen liittyen, ota yhteyttä!
Julkaisua ja sen sisältämiä tietoja kos-
kevia kehitys­­ehdotuksia ote­taan vastaan
info@hippolis.fi.
Me Hippoliksessa uskomme hevosalan vetovoi-
maisuuteen ja näemme alan kehityksen kulkevan
jatkossa yhä enemmän lajirajat ylittäen.
Ypäjällä 24.3.2011
Hippoliksen Hevosklusteri-hankkeen työntekijät
Lukijalle

3. 3
Sisällysluettelo
1. Tilastotietoa
4
2. Hevosalan keskeiset toimijat
9
3. Tutkimustoiminta
11
4. Hevosalaan liittyvät hankkeet
13
5. Uusia määräyksiä ja ajankohtaista hevostaloudesta
15
6. Hevosalaan liittyviä julkaisuja
17
Lähteet:
Aluehallintovirastot, Equus 2009, Evira, Helsingin yliopisto, Kansallinen liikuntatutkimus SLU, Kasvava
hevosala -raportti Laurea, Katsaus hevosalan yritystoimintaan -raportti HAMK, Kela, Lantbruks­registret,
Matkailun edistämiskeskus, Mela, MMM/Maataloustilastot (TIKE), MMM/Maaseutuvirasto, MTK, MTT,
MTT/Markku Saastamoinen, Opinnäytetyö HAMK / Miia Myllymäki, Sosiaalipedagoginen hevostoimin-
tayhdistys ry, Suomen Hippos, SRL, Suomen Ratsastusterapeutit ry, Theseus.fi - ammattikorkeakou-
lujen verkkokirjasto.

4. 4
Suomessa oli vuoden 2010 lopussa noin 75 000
hevosta. Hevosista 25 800 (35%) on lämminverisiä
ravihevosia, 19 800 (26%) suomenhevosia, reilu 19
000 (26%) ratsuhevosia ja n. 10 000 (13%) poneja.
Hevosten määrä kasvaa n. 2 000 hevosta / vuosi.
Hevosia on eniten Etelä- ja Länsi-Suomen alueella.
Vuoteen 2030 mennessä hevosten lukumää-
rän arvioidaan kasvavan peräti 140 000 hevoseen.
Euroopan Unionin alueella hevosia on määräl-
lisesti eniten Saksassa ja Isossa-Britanniassa
(1 milj.) vuoden 2007 tilaston mukaan. Suo-
mi sijoittuu keskivaiheille sijalle 12. He-
vosia / 1 000 asukasta kohden on eniten
Ruotsissa (30,9) ja Belgiassa (28,5). Suomes-
sa luku on 14,6 hevosta / 1 000 asukasta. Suo-
mi sijoittuu tässä vertailussa kahdeksanneksi.
Suomessa on syntynyt tasaisesti viime vuo-
sina reilut 4 000 varsaa. Lämminverisiä ra-
vihevosia ja suomenhevosia on syntyvistä
varsoista 75 % ja poneja sekä ratsuja yhteensä
25 %. Suomeen tuodaan ulkomailta noin 2 000
hevosta tai ponia vuosittain. Näistä on ratsu-
hevosia 71%, poneja 16 % ja ravihevosia 13%.
Suomessa lopetetaan vuosittain
noin 4 000 hevosta, joista vuonna 2010
lähes 1 300 teurastettiin elintarvikekäyttöä varten
ruhopainojen ollessa yhteensä 350 000 kg.
Teurastettavien hevosten lukumää­
rässä oli kasvua peräti 51% vuoteen 2009
verrattuna ja 63%, kun verrataan vuo-
sia 2008 - 2010. Suomeen tuodaan vuosit-
tain yli miljoona kiloa ulkomaista hevosenlihaa.
1. Tilastotietoja
1.2. Hevostallit ja yritykset
Hevostalleja on noin 16 000. Määrä on ylittänyt
jo vuonna 2006 lypsykarjatilojen määrän, joita oli
vuonna 2010 reilut 11 000.
Talleista noin 75 % (n. 11 250 kpl) sijaitsee
maa­tilan yhteydessä ja 25 % (n. 3 750 kpl) on yri-
tyksiä, joilla ei ole maatilakytköstä.
Hevosalalle syntyy vuosittain yli 100 uutta yri-
tystä.
Hevosala työllistää tällä hetkellä noin 15 000
ihmistä. Näistä on arviolta 10 000 kokoaikaista
ja 5 000 osa-aikaista työntekijää. Yhdelle hevo-
selle ostetaan paikallisia palveluita noin 1 200 -
­­1 400 eurolla vuodessa.
Hevosenomistajien määrä on noin 35 000.
Hevosalatyöllistää15 000ihmistä
Suomessa on noin 75 000 hevosta
Vuosittain
• syntyy n. 4 000 varsaa
• maahan tuodaan n. 2 000 hevosta
• lopetetaan n. 4 000 hevosta
1.1. Hevosten määrä

5. 5
Ratsastuksen harrastajia on vuosikeskiarvona
144 000 Kansallisen liikuntatutkimuksen 2009 - 2010
mukaan. Ratsastus on yksi harvoista lajeista, jotka
ovat olleet jatkuvassa kasvussa ensimmäisestä tut-
kimuksesta lähtien (1994), mistä lähtien ratsastajien
määrä on yli kaksinkertaistunut.
Ratsastus on erittäin merkittävä naisten ja tyt-
töjen liikuntalaji. Suomen Ratsastajainliiton
arvion mukaan joka viides 10–18 vuotiaista tytöis-
tä harrastaa ratsastusta ja koko ratsastusikäisestä
naisväestöstä harrastajia on kuusi prosenttia. Ke-
sän sesonkihuippuna harrastajia arvioidaan olevan
160 000. Ratsastus on lisännyt jatkuvasti myös po-
tentiaalisten harrastajiensa määrää. Ratsastus on
myös suosittua kilpaurheilua, jonka eri lajeissa suo-
malaiset menestyvät kansainvälisesti aina olympia-
ja MM-tasolla asti. Ratsastuksen olympialajeja ovat
este-, kenttä- ja kouluratsastus sekä paralympialaji
vammaisratsastus. Muita kilpailulajeja ovat lännen- ja
matkaratsastus, valjakkoajo, islanninhevosten askel-
lajikilpailut sekä vikellys. Ratsastus on kymmenennek-
si suosituin paikan päällä seurattavista urheilulajeista.
Ratsastajainliitto kuuluu kymmenen suurimman
lajiliiton joukkoon. Vuoden 2010 lopussa
Ratsastajainliitolla oli 440 jäsenseuraa ja 293 jä-
sentallia sekä 48 400 henkilöjäsentä. Ratsastus-
kilpailulisenssi on yli 7 000 hevosella, jonka lisäksi
tuhansia hevosia kilpailee harjoitus- ja seurakisoissa.
Suomi kuuluu Euroopan viiden suurimman ravi-
maan joukkoon. Suomessa ajetaan vuosittain 1-2
EM-osakilpailua, jotka ovat olleet Vermon Finlan-
dia-ajo sekä Kouvolan Kymi GP. Kuninkuusravit ovat
vuoden suurin ravitapahtuma Suomessa ja yksi suu-
rimmista Euroopassa. Euroopan ravijärjestö UET jär-
jestää ohjastajille EM- ja MM- kilpailut vuorovuosin
sekä oppilasohjastajille vuosittain EM-kilpailun. Ama-
tööriohjastajat kilpailevat PM, EM ja MM-tasoilla. EM
ajetaan erikseen sekä naisille että miehille. Montéoh-
jastajille on vuosittainen Pohjoismaiden Mestaruus.
Raviurheilu on Suomen toiseksi suurin urheilula-
ji katsojamäärissä mitattuna. Vuosittain raveissa käy
noin 800 000 katsojaa. Aktiivisesti raviurheilua har-
rastavia arvioidaan olevan noin 50 000. Ravihevo-
sen kimppaomistaminen on kasvattanut suosiotaan.
Kilpailulisenssin hankkineita ohjastajia ja valmen-
tajia on Suomessa noin 7 500. Vuosittain raveis-
sa ajaa 2 400 ohjastajaa ja hevosia kilpailuttaa yli 4
000 valmentajaa. Harrastajavalmentajia on 7 000. Kil-
pailevia ravihevosia Suomessa on n. 9 100. Totope-
lin sisältäviä ravikilpailutapahtumia on vuodessa noin
650, joissa kertyy lähes 79 000 kilpailusuoritusta.
Nuoriso- ja poniravitoiminta kehittyy raviurheilussa.
Nuorisoravikerhoja toimii raviradoilla 25 ja näissä on
ravinuoria n. 3000. Poniravilähtöjä ajetaan n. 400 vuo-
dessa, kilpailevia poneja on n. 600 ja startteja kertyi
vuonna 2010 lähes 3400. Aktiivisia poniohjastajia on
noin 450 kpl.
1.3. Harrastus ja kilpailutoiminta
Ratsastuksen harrastajia
n. 160 000
SRL:n jäsenmäärä 48 400
Kilpailevia ratsuja yli 7 000
Raviharrastajia n. 50 000
Kilpailulisenssejä 7 500
Kilpailevia ravihevosia 9 100
Ratsastus
Raviurheilu

6. 6
1.4. Yritystoiminta
Ratsastajainliiton hyväksymiä ratsastuskouluja
ja talleja on 300. Yhteensä ratsastustalleja
on maassamme noin 1000, joista puo-
let on ratsastuskoulujen kaltaisia yrityksiä.
Ratsastustallien keskimääräinen koko on 26 he-
vos- tai ponipaikkaa ja liikevaihto noin 135 000 €
vuodessa. Asiakasmäärä on keskimäärin 132 rat-
sastajaa viikossa tallia kohden. Viime vuosina asia-
kasmäärät ovat pysyneet yleensä samoina tai
kasvaneet.
Raviurheilussaonammattivalmentajian.170kpl.
Ravivalmennustalleilla on keskimäärin 19
tallipaikkaa, joista lämminverisiä ravihe-
vosia on 76%. Valmennuksessa olevien
hevosten keskimääräinen lukumäärä on 12.
Arvonlisäveroton liikevaihto on noin puolel-
la yrityksistä 50 001 - 100 000 euron välillä.
Ympäri vuoden päätoimisesti palkattuja
työntekijöitä on joka neljännellä yritystallil-
la, yleensä yhdestä kahteen henkilöä. Yri-
tystalleissa voi olla samanaikaisesti sekä
kokopäiväisiä että osa-aikaisia työntekijöitä.
Hevosmäärän lisääntyessä alan työllis-
tävyys luonnollisesti kasvaa. Arvioidaan,
että 8-10 hevosta luo yhden työpaikan.­­
Myös muut hevosalan toimintasektorit; kilpai-
lu- ja pelitoiminta, eläinlääkintä, hyvinvointi,
kengityspalvelut, rehuntuotanto, hallinto, koulutus
ym. ovat merkittäviä työllistäjiä.
1.5. Eläinlääkintä
Hevossairauksien kansallisen erikoiseläinlääkärin-
tutkinnon on suorittanut vuoden 2010 loppuun men-
nessäkaikkiaan28eläinlääkäriä(runsas1%kaikista
eläinlääkäreistä). 1/2011 on hevossairauksien
koulutusohjelmassa 25 eläinlääkäriä.
Koulutuspaikkoja on Helsingin yliopistolla Suo-
messa 2, näistä yksi on Helsingissä Hevossai-
raalassa ja toinen Ypäjän hevossairaalassa,
jälkimmäinen käynnistyi v. 2009. Kiinnostus kou-
lutukseen on suuri ja vuosina 2009 ja 2010
on hakijoita ollut 9 kumpanakin vuonna. Kak-
si koulutuspaikkaa eivät enää riitä kysynnän
kasvaessa voimakkaasti ja samanaikaises-
ti on tiedossa, että tulevina vuosina tulee ko-
keneita hevospraktikkoja jäämään eläkkeelle.
Hevosklinikoita Suomessa on n. 23 kpl, joissa
kahdessa on ympärivuorokautinen päivystys (Hy-
vinkään hevossairaala ja Yliopistollinen eläinsai-
raala Helsingissä).
1.6. Hevosmatkailu
Suomessa toimii kaikkiaan lähes 200 hevosmatkai-
luun liittyvää yritystä. Yritykset ovat melko pieniä.
Vuonna 2009 toteutetun kansallisen hevosmatkai-
lututkimuksen mukaan yrityksistä 32% työllistää
vakituisesti vain yhden hengen, 60% työllistää 2-4
henkeä ja 8% vastanneista työllistää 5-10 henkeä.
Kurssit ja vaellukset ovat tyypillisimmät hevosmat-
kailupalvelut; yli puolet vastaajayrityksistä tarjoaa
myösmuitakuinhevosmatkailupalveluja.Hiemanyli
puolet vastanneista tuottaa itsenäisesti myös mui-
ta kuin hevosmatkailupalveluja; majoituspalveluita,
ravintolapalveluita, kokouspalveluita sekä muita
kuin hevosmatkailuun liittyviä ohjelmapalveluita.
Valtaosassa yrityksiä tyypillinen hevos­matkailu­
asiakas on yksityishenkilö, joka vierailullaan kulut-
taa enintään sata euroa. Hevosmatkailuasiakkaista
vain pieni osuus on ulkomaalaisia matkailijoita.
Suomessa on vuodesta 2004 alkaen toiminut
Suomen Vaellustallien Liitto, jonka jäsentallei-
na toimii yhteensä n. 30 tallia, jotka järjestävät
vaellusratsastusta tai sen tyyppistä toimintaa.
Suomenhevonen on osa matkailupalveluita, sil-
lä peräti 70 %:lla matkailutalleista on käytössään
yksi tai useampi suomenhevonen.
1.7. Lomitus
Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mu­kaisten
lomituspalvelujen piiriin vuonna 2009 kuuluvil-
la tiloilla on hevosia (maatalousverotettuja) il-
moitettu olevan n. 1 560 tilalla. Se tarkoittaa
lähes 10 % lomitetuista tiloista. Näillä tiloilla he-
vosten lukumäärä yhteensä oli n. 11 500 (kas-
vua vuodesta 2008 lähes 10 %). Yleensä
lomitettavilla tiloilla on myös muita kotieläimiä.
Vuonna 2009 vuosilomaoikeus oli 25 päivää ja
keskimäärin vuosilomaa käytettiin 24,8.

7. 7
1.8. Ratsastusterapia
Ratsastusterapia on ratsastusterapeutin ja he-
vosen yhdessä toteuttamaa kokonaisval-
taista kuntoutusta ja se nivoutuu asiakkaan
kokonaiskuntoutukseen. Vuonna 2009 Kelan tu-
kea vaikeavammaisten lääkinnälliseen ratsastus-
terapiaan sai 1 229 henkilöä. Kelan korvaamat
kustannukset olivat 2009 reilu 1,6 M €. Vuodes­
ta 2002 on tuen saajien määrä kasvanut 45 %:lla.
Ratsastusterapeuttikoulutusta järjestää Ypäjän
Hevosopisto yhdessä Suomen Ratsastus­terapeutit
ry:n kanssa. Koulutettuja ratsastusterapeutteja on
Suomessa noin 130.
1.9. Sosiaalipedagoginen
hevostoiminta
Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on ennaltaeh-
käisevä ja korjaava sosiaalisen kuntoutuksen me-
netelmä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kuopion
yliopiston v. 2002 käynnistämä koulutus toteute-
taan yhdessä Ypäjän Hevospiston ja Turun yliopis-
ton kanssa. Sosiaalipedagogista hevostoiminnan
täydennyskoulutusta on järjestetty kahdeksan
kurssiryhmää. Valmistuneita sosiaalipedagogisen
hevostoiminnan täydennys­koulutuksen käyneitä
on noin 150. Koska sosiaalipedagoginen ajattelu
saattaa olla tallilla toiminnan tausta-ajatuksena il-
man, että sitä myydään tuotteena, on vaikeaa arvi-
oida, kuinka monella tallilla toimintaa toteutetaan.
1.10. Eläinkuljettajalupa
Lainsäädäntö edellyttää eläinkuljettajalupaa
kaupallisen toiminnan yhteydessä tapahtuvis-
sa kuljetuksissa. Eläinkuljettajarekisteristä löytyy
1.1.2011 51 pitkien kuljetusten eläinkuljettajalu-
paa ja 117 lyhyiden (alle 8 tuntia) kuljetusten eläin-
kuljettajalupaa, joilla on lupa kuljettaa hevosia.
1.11. Laajamittaisesta toimin-
nasta ilmoitus aluehallintovi-
rastoon
Laajamittaisesta toiminnasta ja/tai yli kuuden he-
vosen tallista tulee tehdä ilmoitus aluehallintovi-
rastojen rekisteriin. Koko Suomessa ko. rekisteriin
ilmoitettuja talleja on 1 923 (tilanne 01/2011). Tämä
ei kuitenkaan vastaa todellista määrää vaan to-
dennäköisesti kaikki ilmoituksenalaiset tallit eivät
ole ilmoitusta toiminnastaan tehneet.
1.12. Hevosalan rahavirrat
Hevostalouden rahavirtojen kokonaismäärä on
noin 830 M € vuosittain. Tämä summa jakaantuu
seuraavasti:
• Hevosten ja tallien hoito 375 M €
• Hevospelitoiminta 260 M €
• Hevostapahtumissa käynti 195 M €
Lisäksi toimintaympäristöön sijoitetaan arviolta 23
M€,joistan.7M€hevosiinja16M€infrastruktuuriin.
Vuosi 2010 oli tallirakentamisen rintamalla hiljais-
ta. ELY-keskuksissa myönnettiin tukea kaikkiaan
yhdeksään talli-investointiin, joiden kustannus-
arvio oli yhteensä 1 000 385 € (avustusta myön-
nettiin 379 509 € ja korkotukilainaa 602 763 €).
Näin ollen hevostalouden osuus kotieläintalou-
den rakentamisen rahoituksesta jäi sekä avustuk-
sissa että korkotukilainoissa selvästi alle 1 %:n.
Hevosen avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä

8. 8
1.13. Hevoset ja maatalous
Maassamme on 11 250 maatilaa, joilla harjoitetaan
hevosiin liittyvää toimintaa. Perinteisintä toimintaa
onhevostenkasvatus,jokaluetaanmyösperusmaa-
talouden tuotantosuunnaksi. Kasvatukseen liittyy
usein sitä tukevaa ravivalmennusta ja kilpailutoimin-
taa tai ratsastuskouluja ja täysihoitopalveluja. Suu-
rin osa ravitalleista on maatiloilla ja maaseudulla.
Vuonna 2010 Suomessa oli 2 168 maatilaa, joi-
den päätuotantosuuntana oli hevostalous. Tämä
tarkoittaa 3,45 % maatiloista. Vertailuna sikatalo-
us, jonka osuus oli 3,27 % / 2 052 tilaa. Päätoimis-
ten hevostilojen sivuelinkeinoina ovat useimmiten
palvelut. Tiloja, joilla on vähintään 3 ha tukikel-
poista peltoa ja joilla on hevoseläinyksiköitä, on
Suomessa yhteensä 5 319 kappaletta ja niissä
on yhteensä 31 588 hevosta. Vertailuna Ruot-
si, jossa hevosia on maatiloilla lähes 100 000.
Ammattimaisten hevostalouden harjoittajien li-
säksi hevosharrastajat käyttävät maatilojen tuot-
teita ja palveluja, joiden kehittäminen tarjoaa
mahdollisuuksia maaseutuyrittäjyydelle. Hevosre-
hun tuotanto on yksi mahdollisuus. Yksi hevonen
kuluttaa 1–2 hehtaarin pellon tuoton eli nykyisin
hevosten rehun tuotantoon tarvitaan yhteensä noin
75 000–150 000 hehtaaria. Kyseinen määrä on
3,5-6,5 % maamme peltojen pinta-alasta. Hevo-
nen “ostaa” maatalouden tuotantoa n. 1,5 eurolla
päivässä. Tämä vastaa yli 200 000 ihmisen os-
tamaa määrää suomalaista maataloustuotantoa.
Hevostalous sopii hyvin EU:n tilatukimalliin. Laitu-
met ja pellot pysyvät tuotantokunnossa ja ympäris-
töehdot ovat täytettävissä. Hevostilojen pinta-alat
ovat keskimääräistä pienempiä, joten lantahuol-
toonsa ne saattavat tarvita yhteistyökumppaneita.
Hevosyritysten ja maatilojen välisen verkostojen
luominen ja kehittäminen hyödyttää molempia.
Verkostoissa voidaan solmia esimerkiksi rehun-
tuotantosopimuksia, lannanhuoltosopimuksia, he-
vosreittejä ym. Hevoset tulevat jatkossa olemaan
varmasti yksi maaseudun vetovoimatekijöistä.
1.14. Hevosille myönnettävät
tuet
Kansallisen hevostuen hakijalla on oltava hallin-
nassaan vähintään 3 ha viljelykseen soveltuvaa
peltoa. Hevostuki kohdistuu kasvatustoimintaan.
Tukikelpoisia hevosia ovat siten siitostammat (he-
vonen tai poni), vähintään 1-vuotiaat suomen-
hevoset ja 1-3-vuotiaat muut hevoset tai ponit.
Siitostamma antaa yhden eläinyksikön, suomen-
hevonen 0,85 ja muu 1-3-vuotias hevonen tai poni
0,6 eläinyksikköä. Hakijalla on oltava tukeen oi-
keuttavia hevosia vähintään 1,5 eläinyksikköä.
Kansallisen hevostuen suuruudet eläinyksik-
köä kohden olivat vuonna 2010 eri alueilla seu-
raavat: A- ja B-alueet 135 €, C-alueet 225 €.
Maatalouden ympäristötuen piiriin kuuluvilla
suomenhevosten kasvattajilla on mahdollisuus
tehdä alkuperäisrotujen kasvattamisen erityistuki-
sopimus. Alkuperäisrotujen tukeen oikeutetun suo-
menhevosen on oltava sopimuskauden alkaessa
rekisteriin merkitty siitostamma, joka on sopimuk-
sen hakuvuotta edeltävänä vuonna varsonut, as-
tutettu tai keinosiemennetty tai kantakirjattu ori.
Ennen sopimuskauden loppua sopimuseläimestä
on lähetettävä viranomaiselle selvitys, että sitä on
käytetty kyseisen rodun lisäämiseen. (http://www.
mavi.fi/fi/index/viljelijatuet.html)
Hevostaloudenmerkitysmaataloudessakasvaa

9. 9
Suomen Hippos ry
Suomen Hippos ry on suoma-
laisen raviurheilun ja hevoskas-
vatuksen keskusjärjestö, johon
kuuluu 128 jäsenyhteisöä. Sen
tärkeimmät tehtävät ovat pitää rekisteriä ja kanta-
kirjaa maassamme kasvatettavista hevosroduista
sekä johtaa ja valvoa ravikilpailutoimintaa.
www.hippos.fi
Suomen Ratsastajainliitto ry
Suomen Ratsastajainliitto on
maamme ratsastusurheilun keskus-
järjestö. Ratsastajainliiton keskeisiä
toiminta-alueita ovat harrastuksen
ja kilpaurheilun edistäminen, he-
vosen hyvinvointi, turvallisuus, nuorisotyö sekä
monipuoliset liikuntamahdollisuudet ratsain.
Ratsastajainliitto suosittelee ratsastuksen al-
oittamista sen jäsenkouluissa ja -talleissa, sillä
niissä on ammattitaitoinen henkilökunta ja toi-
mintaan soveltuvat hevoset. Myös turvallisuuteen
ja olosuhteisiin on panostettu.
www.ratsastus.fi
MTK (Maa- ja metsätalous­
tuottajain Keskusliitto)
MTK on maanviljelijöiden, metsän-
omistajien ja maaseutuyrittäjien
ammatti- ja etujärjestö, joka to-
imii paikallisesti, alueellisesti, val-
takunnallisesti ja kansainvälisesti.
MTK:ssa toimii osa-aikainen hevosasiamies.
www.mtk.fi
Hevosjalostusliitot
Suomessa on yhteensä 16 alueellista hevosjalos-
tusliittoa, joiden keskusjärjestö on Suomen Hip-
pos. Liittojen tavoitteena on edistää alueen-
sa he­vosjalostusta ja -kasvatusta sekä lisätä
jäsenistönsä hevosmiestaitoja. Liitot hoitavat
he­vosten tunnistukset ja rekisteröinnit sekä yl-
läpitävät astutus- ja varsomistietoja kentällä ta­
pahtuvan neuvontatyön lisäksi.
www.hevosjalostusliitot.fi
ProAgria keskukset ja ProAg-
ria keskusten liitto
16 alueellista ProAgria keskusta tar-
joavat monipuolisia neuvontapalveluja
mm. hevosen hyvinvointiin, rakentamis-
een ja yri­tystoimintaan liittyvissä kysymyksissä.
www.proagria.fi
MTT Hevostutkimus
Maa- ja elintarviketal-
ouden tutkimuskeskus te-
kee hevosalaa koskevaa tutkimusta ja
tuottaa tutkimustietoa ravitsemuksesta,
rehuista, liikuntafysiologiasta, hyvinvoinnista
ja käyttäytymisestä sekä lisääntymisestä.
www.mtt.fi
Hevosopisto Oy
Hevosopisto on yleishyödyllinen
osakeyhtiö, joka tarjoaa paitsi ammatil-
lista koulutusta myös kilpailuja ja muita
tapahtumia sekä muita palveluita val-
mennuksista nuorten hevosten koulu-
tukseen ja alan lyhytkursseihin. Hevosopiston
omistavat Suomen valtio, Suomen Hippos ry ja
Suomen Ratsastajainliitto ry sekä Forssan, Jokio-
isten ja Ypäjän kunnat. Oppilaitos toimii valtioneu-
voston luvalla ja Opetusministeriön valvonnassa.
www.hevosopisto.fi
Hevostietokeskus
Suomen Hevostietokeskus ry
tuottaa neuvonta- ja koulutuspalveluja hevosalalla
toimiville orga-nisaatioille, yrittäjille ja harrasta-
jille. Tutkimustoiminta tapahtuu Kiuruveden
Hingunniemessä.
www.hevostietokeskus.fi
Helsingin yliopisto
Helsingin Yliopistossa toimiva Eläinlääketieteel-
linen tiedekunta turvaa eläinten ja ihmisten
terveyttä ja hyvinvointia. Se on ainoa eläin-
lääkärikoulutusta antava yksikkö Suomessa.
Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnas-
sa voi valmistua maatalous- ja metsätieteiden
2. Hevosalan keskeiset toimijat

10. 10
kandidaatiksi (MMK- alempi korkeakoulutut-
kinto) tai maatalous- ja metsätieteiden mais-
teriksi (MMM - ylempi korkeakoulututkinto).
Eläinten hyvinvointikeskus (EHK) on Helsin-
gin yliopiston, Elintarviketurvallisuusvirasto Evi-
ran ja Maa- ja metsätalousministeriön yhteinen
kansallinen eläinten hyvinvoinnin asiantunti-
javerkosto. Sen tehtävänä on edistää eläinten
hyvinvoinnin tutkitun tiedon levittämistä ja tunnis­
taa omalta osaltaan kansallisia tutkimustarpeita.
www.helsinki.fi/yliopisto
Hippolis-
Hevosalan osaa-
miskeskus ry
Hevosalan yhteistyöorgani-
saatio, jonka tarkoituksena on edistää alan verkos-
toitumista, osaamista ja yrittäjyyttä pitkäjänteisesti
jo olemassa olevaa osaamista sekä uutta tietoa
hyödyntäen.
www.hippolis.fi
Suomen Hevosen-
omistajain Kes-
kusliitto
Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton (SHKL)
tarkoituksena on jäsenenä olevien hevosenomis-
tajayhdistysten keskusliittona valvoa hevosen-
omistajien yleisiä ja yhteisiä etuja.
Suomen Hevosenomistajien Kes-
kusliitolla on 11 alueyhdistystä.
www.shkl.net
Fintoto Oy
Suomalaisten Toto-pelien järjestäjä ja markki-
noija, joka toiminnallaan turvaa maanlaajuisen
hevostalouden taloudelliset kehitys-
edellytykset. Fintoto Oy:n koko osa-
kekannanomistaaSuomenHipposry.
www.fintoto.fi
Veikkaus Oy
Veikkaus järjestää veikkaus- ja vedonlyöntipelejä
sekä raha-arpajaisia.
www.veikkaus.fi
Lisäksi hevosalan kentällä toimii lukuisia yhdistyk-
siä, mm. Ravivalmentajat ry, Suomen ratsastuk-
senopettajajainyhdistys ry, Ratsastusterapeutit ry,
SuomenRatsastuspedagogitry,SuomenKengitys-
seppäyhdistys ry, Suomenhevosliitto ry, Suomen-
ratsut ry, Ratsujalostusliitto ry, Suomen Työhevos­
seura ry sekä lukuisia muita rotuyhdistuksiä.
Hevosalan koulutusta
tarjoavia oppilaitoksia
Hevostalouden perustutkinto
Hevostalouden koulutusohjelma
• Axxell, Brusaby
• Harjun oppimiskeskus, Virojoki
• Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto; Kaustisen
raviopisto ja Perhon yksikkö
• Koulutuskeskus Salpaus, Asikkala
• Oulun seudun ammattiopisto, Pudasjärvi
• Ruukin maaseutuopisto
• Ylä-Savon ammattiopisto, Kiuruvesi
• Hevosopisto, Ypäjä
• Yrkesakademin i Österbotten, Vasa
Ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta an-
netaan: Harjun oppimiskeskus (Virojoki), Keski-
Pohjanmaan maaseutuopisto (Kaustinen), Jämsän
ammattiopisto, Ylä-Savon ammattiopisto (Kiuru-
vesi) sekä Hevosopisto (Ypäjä). Kahdessa viime
mainitussa myös erikoisammattitutkintoon valmis-
tavaa koulutusta.
Lisäksi useammassa ammatti- tai maaseutu-
opistossa voi suorittaa hevostalouden opin-
toja osana maatilatalouden koulutusohjelmaa.
Agrologi (AMK) tutkinnon hevostalous suun­
tautumisvaihtoehtona voi suorittaa Hämeen
ammattikorkeakoulussa (Mustiala) tai Savonia am-
mattikorkeakoulussa (Iisalmi).
Helsingin yliopisto
• Eläinlääketieteellinen tiedekunta (eläinlääkäri)
• Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (agrono-
mi)

11. 11
3. Tutkimustoiminta
Hevostutkimukseen liittyvä osaaminen ja-
kaantuu selkeästi kahteen kategoriaan.
Ensimmäisen ryhmän muodostavat bio-
loginen ja eläinlääketietellinen tutkimus,
joissa hevostutkimusta on tehty pitkään ja toisen
ryhmän talous-, ympäristö- ja yhteiskuntatie­teiden
tutkimus, joissa on hevostutkimuksiin sovelletta-
vissa olevaa osaamista.
3.1. MTT: n tutkimuksia
vuoden 2010 aikana
HorseGrass - nurmirehut edistämään
hevosten hyvinvointia
Laidunruokinnan tutkimusmenetelmien tes-
taaminen, kehittäminen ja soveltaminen
käytäntöön. Syvennetään tietoa hevosen hiilihyd-
raatti- ja rasva-aineenvaihdunnasta sekä syönnin
säätelystä laidunolosuhteissa. Tutkitaan lihavuu-
den yhteyttä hedelmällisyyteen. Kesto 01.01.2010 -
31.12.2012. Vastuututkija Markku Saastamoinen.
Tamman kiiman estäminen
Tutkimuksessa selvitetään kiimaa estävän kohtu-
kuulan tulehdusvaikutuksia kohdun limakalvolla.
Selvityksen alla on myös kohtukuulan toimivuus ja
syyt miksi sen käyttö ei aina estä tamman kiimaa.
Kesto 01.01.2008 - 31.12.2010. Vastuututkija Tii-
na Reilas.
Tamman sukuelinten reaktio
siemennykseen
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tamman
kohdun tulehdusreaktion voimakkuutta sekä mah-
dollisuuksia sen eliminointiin. Kesto 01.01.2003 -
31.12.2010. Vastuututkija Tiina Reilas.
Oriin siemennesteen laatu ja
siittiöiden säilytyskestävyys
Tutkimuksessa pyritään löytämään oriin siemen-
nesteen säilytyskestävyyteen ja myös hedelmäl-
lisyyteen yhteydessä olevia komponentteja ja
tutkimustuloksista odotetaan olevan hyötyä kehi-
tettäessä oriin sperman jäähdytys- ja pakastusme-
netelmiä. Kesto 01.01.2003 - 31.12.2010.
Vastuututkija Tiina Reilas.
Hevosten ravitsemus ja
valmennusfysiologia
Pitkäjaksoisen tutkimuksen tavoitteena
on, että tutkimuksen tuloksia hyödyntämällä
voidaan merkittävästi parantaa hevosten hy-
vinvointia ja vähentää hevostalouden kus-
tannuksia. Yhtenä osatavoitteena on lisätä
hevosten valmentajien tietoa kuntotestauksen hyö-
dyistähevostenvalmennuksessa.Kesto01.01.1992
- 31.12.2010. Vastuututkija Seppo Hyyppä.
Hevosten hoitaminen ja
kasvattaminen ryhmässä
Keinoja parantaa hevosten hyvinvointia ja ihmis-
ten turvallisuutta. Päätavoitteena on parantaa
hevosten hyvinvointia sekä ihmisten turvallisuut-
ta hevosten ryhmäkasvatusolosuhteissa. Hanke
toteutetaan pohjoismaisena yhteistyönä. Kes-
to 01.01.2006 - 30.11.2010. Vastuututkija Seppo
Hyyppä.
Toimijaverkot ja yrityskeskittymät kestävän
maaseutuyrittäjyyden kilpailuetuna
Kartoitetaan mm. hevosalan nykytilaa, autetaan
yrittäjiä hyödyntämään verkostojen tarjoamia kil-
pailuetuja. Kesto 01.01.2009 - 31.12.2011.
Markku Saastamoinen.

12. 12
Rehutaulukot ja ruokintasuositukset
Rehutaulukot ja ruokintasuositukset sisältävät vi-
ralliset Suomessa käytettävät rehuarvot, niiden
laskentaperusteet sekä ruokintasuositukset mm.
hevosille.AjantasainentietoonsaatavillaRehutau-
lukot-verkkopalvelussa www.mtt.fi/rehutaulukot.
Kesto 01.01.2001 - 31.12.2020. Vastuututkija
Marketta Rinne.
3.2. Helsingin yliopiston tut-
kimukset
Sakkaroosin (sokerin) läpäisevyys
diagnostisena testinä hevosten
mahahaavaumissa
Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida sakka-
roosin (sokeri) imeytymistä diagnostisena testinä
hevosten mahahaavaumien tunnistamisessa. Tut-
kimuksessa pyritään kehittämään yksinkertainen
ja halpa sokerin tasoa mittaava veritesti, joka rasit-
taa hevosta vähemmän ja on kuitenkin luotettava ja
käytännöllinen. Väitöstutkimus, Michael Hewetson.
Juoksumatolla tapahtuvat
hevosen kurkunpää- ja sydäntutkimukset
Hevosen fyysistä suorituskykyä rajoittavia tekijöi-
tä voidaan tutkia mm. juoksumattotestillä. Yliopis-
tollisessa hevossairaalassa on ollut jo muutaman
vuoden ajan käynnissä kliiniset tutkimukset hevo-
sen kurkunpää- ja sydänongelmista rasituksen ai-
kana. Tutkimuksista vastaava eläinlääkäri Timo
Paananen.
Uutta pitkävaikutteista hyaluronihappoa
testataan vuohisnivelen tulehduksesta
kärsivillä hevosilla
Tutkimuksen tarkoituksena on testata kliinises-
ti nivelensisäisesti käytettävää uutta pitkävaikut-
teista hyaluronihappovalmistetta hevosilla, joilla
on niveltulehduksen aiheuttama ontuma. Väitös-
tutkimus, Tytti Niemelä.
Tutkimus hevosen laihtumisen
diagnostiikasta; Iohexolin käyttö suoliston
läpäisevyyden arvioimisessa
tulehduksellisissa suolistosairauksissa
Hevosen suoliston läpäisevyys muuttuu eri tau-
titiloissa kuten tulehduksellisissa suolistosai-
rauksissa. Tutkimuksessa on tarkoituksena
kehittää hevosen suoliston läpäisevyyttä muut-
tavien suolistosairauksien diagnostiikkaa entistä
helpompaan, luotettavampaan ja turvallisempaan
suuntaan. Väitöstutkimus, Michael Hewetson
(& Milja Koskinen).
Hevosten häiriökäyttäytymisen tutkimus
Tutkimuksessa selvitetään puunpuremisen/
imppaamisen taustaa ja hevosten perinnöl-
listä alttiutta häiriökäyttäytymiseen. Tutkimus
tehdään Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuk-
sessa sekä Eläinlääketieteellisen tiedekunnan
Kliinisen hevos-ja pieneläinlääketieteen lai-
toksella. Väitöskirjatutkimus Karin Hemmann.
Metabolisen kaviokuumeen patofysiologia
Väitöskirjatutkimus, Ninja Karikoski.
Suomenhevosen kurkunpään anatomia -
tietokonetomografiatutkimus
Vastuututkija Timo Paananen.
3.3. Hevostietokeskuksen tut-
kimukset
Hevosten hyväksi-hankkeessa tutkitaan yhteis-
työssä Eviran kanssa infektiotautien esiintyvyyt-
tä Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan
ELY-keskusten alueilla. Tutkittavia virustauteja
ovat hevosinfluenssa, herpesvirustartunnat ja vi-
rusarteriitti. Lisäksi tutkitaan tammojen luomisten
syyt sekä alle puolivuotiaiden varsojen epäselvät
kuolintapaukset.

13. 13
4.1. Valtakunnalliset
Hevosexpertit
Suomen Hevostietokeskus ry:n toteuttama han-
ke, jonka avulla pyritään kehittämään valtakun-
nallisia neuvonnan asiantuntijajärjestelmiä,
jotta ne pystyvät palvelemaan hevosalan mo-
nipuolista yritystoimintaa. Kohderyhmänä val-
takunnalliset neuvontaorganisaatiot ja niiden
jäsenjärjestöt, joiden edustajia perehdytetään
täsmämoduulien avulla hevosalan erityiskysymyk-
siin rakennus-, ympäristö- ja maisemansuunnitte-
lu-, kannattavuus-, jalostus- ja eläinten hyvinvoin-
tisektoreilla. Hankeaika 1.3.2010 - 31.12.2011.
Hevosyritys huippukuntoon
Hankkeen toteuttajana on Hämeen ammat-
tikorkeakoulu. Tavoitteena on hevosalan yrit-
täjien osaamisen lisääminen ja tätä kautta he-
vosalan kilpailukyvyn ja laadukkaan palvelun
vahvistaminen. Valtakunnallisella hankkeella
parannetaan alan tiedonkulkua ja verkostoitu-
mista asiantuntijoiden kesken. Hankkeen aikana
kootaan oppaita ja toteutetaan teemapäiviä eri
puolella Suomea yhteistyössä hevosalan asian-
tuntijoiden kanssa. Oppaissa ja teemapäivillä
näkökulmina ovat erityisesti hevosyrittäjien ja
hevosten hyvinvointi sekä hevosyritysten kan-
nattavuus. Hankeaika 1.1.2010 - 31.3.2013.
4.2. Alueelliset
Hippoliksen Hevosklusteri –
Forssan seutu
Hevosalan osaamiskeskus Hippolis ry:n toteutta-
ma hanke, jonka keskeisinä toimenpiteinä ovat
klusterimallin kehittäminen hevosalalle (Forssan
seudun hevosalan klusteriohjelman kokoami­
nen), yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen,
hyvien toimintamallien levittäminen, hevoshank-
keiden koordinointi, uusien palvelumallien (mm.
verkkokoulutus) ja materiaalin tuottaminen, hyvien
käytäntöjen levittäminen ja yritysten kilpailukyvyn
nostaminen. Hankeaika 1.1.2008 - 30.6.2011.
Hevosten hyväksi - Kannonkoski, Karstula,
Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi
Suomen Hevostietokeskus ry:n hanke keskittyy
hevosten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Hankkeessajärjestetäänneuvontatilaisuuksijatuo-
tetaanneuvontaoppaitahevostenhoitoratkaisuista
ja ruokinnasta, talliympäristön hoidosta ja suun­
nittelusta sekä tammojen tiineyttämisestä ja var-
sottamisesta. Lisäksi hankkeessa toimitetaan
verkkokäyttöinen tallin taloussuunnittelu- ja
seurantalaskuri sekä selvitetään alle puolivuo-
tiaiden varsojen epäselvien kuolintapausten ja
tammojen luomisten syitä. Saadun tiedon avul-
la voidaan hevosten terveydenhuoltoa sekä
sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisyneu-
vontaa jatkossa kehittää ja kohdentaa asian-
mukaisille osa-alueille. Hankeaika 2009-2011.
Hevosvoimaa-esiselvityshanke - Kannonkos-
ki, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi
Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy:n tuotta-
man esiselvityshankkeessa selvitetään hevos-
talousyrittäjien ja muiden sidosryhmien tarpeet ja
niiden kohtaaminen palveluntarjoajien tarpeiden
kanssa. Palvelujen toteuttamisen suunnitte-
lua jatketaan kiinnostuneiden kanssa yhteisissä
tapaamisissa. Hankeaika 13.4. - 31.12.2010.
Hevosalan koulutushanke (HEKO)
- Etelä-Pohjanmaa
​­​​​Sedu aikuiskoulutuksen sekä ProAgria Etelä-
Pohjanmaan tuottama hanke, jonka tavoitteena
on hevosalan toimijoiden tietotaidon lisäämi­
nen, uusien säännösten ja määräysten tietoon
saattaminen, laadun ja hevosalan arvostuk-
sen parantaminen, turvallisuuden huomioon
ottaminen, ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin
lisääminen, verkostoitumisen ja yhteistyön ke-
hittäminen sekä hevosalan kannattavuuden
parantaminen erilaisten koulutustapahtumien
avulla. Hankeaika 1.3.2010 - 31.12.2011.
Hevosenlannan hyötykäyttö –
Turun seutukunta
Hankkeessa selvitetään hevosenlannan hyö-
tykäytön mahdollisuuksia lannoitteena, energian
tuotannossa sekä biokaasuna että polttomateriaa-
lina. Tavoitteena on tuottaa kestävä hyödyntämis-
malli Turun alueen hevoskeskittymälle Metsämä-
keen. Hanke on Turun AMK:n hallinnoima.
Hankeaika 1.1. - 30.11.2010.
Hevosalan yritysten liiketoiminnan koulu-
tus (Heli) - Häme, Pirkanmaa, Satakunta,
Varsinais-Suomi
Hankkeen toteuttaa Tampereen yliopis-
ton täydennyskoulustuskeskus. Tavoittee-
na on kouluttamalla tehostaa hevosalan
yrittäjien liiketoimintaa ja tätä kautta yrityksen
kannattavuutta. Koulutus on käytännönläheistä ja
pureutuu monipuolisesti liiketoiminnan eri osa-alu-
eisiin ottaen huomioon alan erityispiirteet. Yhteiset
koulutuspäivät Ypäjällä luovat pohjaa myös yhteis-
työverkostojen syventämiselle ja laajentamiselle
tulevaisuudessa. Hankeaika 1.6.2009 - 30.5.2011.
HevosAgro - Pohjois-Pohjanmaa
Hanke vastaa vuoden 2009 alussa esiselvityksen
pohjalta valmistuneessa Hevosten Pohjois-Poh-
4. Hevosalaan liittyvät hankkeet 2010

14. 14
janmaa - Hevostalouden kehittämisohjelmassa
esille nousseen tiedontarpeen ja yhteistyön edis-
tämiseen sekä alan myönteisen julkisuuskuvan
rakentamiseen. Hanke pureutuu erityisesti hevos-
talouden ympäristökysymyksiin, eläinten hyvinvoin-
tiin sekä alan toimintavalmiuksien ja julkisuuskuvan
parantamiseen. Hankeaika 2010 - 31.12.2012.
Hevosten kuntoutuskeskus-hanke,
Keski-Pohjanmaa
Hankkeen tavoitteena selvittää hevosten kuntou-
tuskeskuksen vaatimat laitteet ja tilat, pohjapii-
rustusmahdollisuudet, puitteiden kustannukset,
liiketoimintasuunnitelma, sijaintimahdollisuudet ja
yritysmuoto. Selvitysten perusteella kuntoutushan-
ke siirretään toteutusvaiheeseen tai jäädytetään.
Hankkeen hallinnoijana K-Pohjanmaan maaseu-
tuopiston Kaustisen yksikkö. Hankeaika 1.9.2009
-31.3.2010.
Satakunta hummaa
Satakunta hummaa -hankkeen tarkoitukse-
na on sekä kerätä että välittää tietoa sekä ke-
hittää hevosalan yhteismarkkinointia. Tehdään
selvitys hevosalan palvelutarjonnasta ja kehi-
tysnäkymistä Satakunnassa. Hankkeella edis-
tetään myös hevosalan verkostoitumista ja
yhteismarkkinointia. Hankkeen toteuttamisesta
vastaa ProAgria Satakunta yhteistyössä hevos-
alan sidosryhmien kanssa. Hankeaika 2010-2011.
Hevososaamista nuorille -
Nivala-Haapajärvi ja Siikalatva
Hankkeen puitteissa tuotetaan hevosen käsittelyyn
ja hoitoon liittyvää koulutusta sekä informaatiota
nuorille ja heidän vanhemmilleen. Tarkoituksena
on opettaa hevosen hoitoon ja ylläpitoon liitty-
viä asioita sekä eläinsuojeluasioita. Hanke toimii
myös nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan
kehittäjänä. Hanketta hallinnoi Siika-Pyhäjokialu-
een koulutuskuntayhtymä ja Haapaveden am-
mattiopisto. Hankeaika 1.6.2008 - 30.4.2011.
Kestävä hevosympäristö – Pohjois-Savo
Hankkeen tavoitteena on vähentää paikallisesti
Kiuruveden sekä sen alapuolisen vesistön ravin-
nekuormitusta sekä Käpylän tallialueella pohjave-
sikuormitusta. Kehittää taloudellisia, turvallisia ja
ympäristönsuojelullisesti kestäviä tarharatkaisu-
ja, jotka soveltuvat Suomen olosuhteisiin. Tuottaa
uutta tietoa ja käytännönläheistä opastusma-
teriaalia hevosten tarhausratkaisuista, tarho-
jen hoidosta ja hevostilan ympäristön suojelusta.
Välittää tietoa hyvistä tarhauskäytännöistä talli-
yrittäjille, hevosharrastajille, alan oppilaitoksiin,
neuvojille ja viranomaisille. Toimijoina Ylä-Savon
koulutuskuntayhtymä ja Suonenjoen hevosystä-
väinseura ry. Hankeaika 1.2.2009 - 31.12.2011.
Hevosmatkailun kehittäminen /
Outdoors Finland Pohjois-Savo – hanke
Kohderyhmänä ja hyödynsaajana hankkeessa
ovat Pohjois-Savossa jo olemassa olevat sekä
mahdolliset uudet matkailun ja hevosalan yri-
tykset ja yritysverkostot. Toimenpiteillä ediste-
tään hevosmatkailuelinkeinon kannattavuutta,
lisätään liikevaihdon kasvumahdollisuuksia erityi-
sesti kansainvälisiltä markkinoilta sekä vahviste-
taan yrittäjien osaamista. Hankeaika 2009-2011.
Työllistävä hevonen - Keski-Suomi
Keski-Suomen Hevosjalostusliiton toteutta-
ma hanke madaltaa hevostalousyrittäjien kyn-
nystä palkkaamaan ja saamaan ulkopuolista
työvoimaa. Talliyrittäjien lisäksi kohderyhmä-
nä ovat huonossa markkina-asemassa olevat
ihmiset. Hanke lisää talliyrittäjien yhteistyö-
tä ja tietoisuutta vaihtoehtoisen työllistämisen
muodoista. Hankeaika 1.3.2009 - 31.12.2010.
Hevosvoimaa Kyrönmaalle
- esiselvityshanke
Hankkeella kartoitetaan alueen hevosta-
louden tilaa, hevostaloudesta osittain tai
kokonaan elantonsa saavien yrittäjien luku-
määrää, harrastajamääriä, kehittämisen tarpei-
ta ja mahdollisuuksia. Näin mahdollistetaan
erilaisten kehittämistoimien ja neuvontapalvelui-
den järjestäminen jatkossa. Hankkeen toteuttaa
laihian kunta. Hankeaika 1.11.2010-31.5.2011.
Pegasos-hanke
2-vuotinen yritysryhmän kehittämishanke. Hank-
keen toteuttaa lastensuojelun kehittämisyhdistys
Etappi-ryhmä ry. Hankkeessa ovat mukana Perhe-
kodit Toiska ja Koskela, Koskenkorvan hevoostalli
sekäHepomäentalli.Hankkeessakehitetäänlasten-
suojelupalveluja sos.pedagogisen hevostoiminnan
menetelmällä. Myös fyysisiä toimintaympäristöjä
kehitetään sekä lisätään toimijoiden ammattitaitoa.
4.3. Hevosalaa sivuavat hankkeet
KantriKoulutus, Kainuu
Kainuun ammattiopiston hallinnoima koulutus-
hanke. Hankkeen tavoitteena on parantaa yrittä-
jien menestymisedellytyksiä heidän osaamistaan
kehittämällä. Hankeaika 1.9.2009 - 31.8.2012.
Maaseutuyrittäjien koulutus, Uusimaa
Uudellamaalla on useita eri hankkeiden toteutta-
mia koulutuksia, jotka koskettavat myös hevos-
yrittäjiä: Masva-hanke - Maaseutuyritysneuvonta,
jonka tavoitteena on ohjata yrittäjät
yritys­toimintansa kehittämistyössään oikealle
”uralle”.Maaseutu­­­­­­yrityshautomo Uusimaa Nyland
on erikoistunut auttamaan ja tukemaan maaseu-
tualueilla toimivia pienyrityksiä. Lisäksi Maaseu-
tuyritysten koulutushanke Uudellamaalla hanke
järjestää täsmäkoulutusjaksoja maaseutuyrittäjille.
4.4. Kansainväliset hankkeet
Hippotherapy- shared learning opportunities
Leonardo da Vinci-ohjelman Kumppanuushan-
kerahoituksella tuettu ratsastusterapian kehit-
tämishanke, jonka tavoitteena on elinikäisten
oppimismahdollisuuksien tarjoaminen ratsastus-
terapian opiskelussa ja opettamisessa Puolassa,
Isossa-Britanniassa ja Suomessa.

15. 15
5.1. Valtioneuvoston asetus
hevosten suojelusta
Valtioneuvoston asetuksessa hevosten
suojelusta 588/2010 säädetään hevosten pi-
dolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista
– siinä asetetaan yksityiskohtaiset pitopaikkaa
(mm. karsinan kokoa ja tallin korkeutta), käy-
tettäviä laitteita ja välineitä, eläinten hoitoa,
kohtelua ja käsittelyä koskevat vaatimukset.
Eläinsuojan, joka on otettu käyttöön 31.12.2000
jälkeen, on täytettävä asetetut tilavaatimuk-
set käyttöön otettaessa. Kaikkien eläinsuojien
on täytettävä vaatimukset viimeistään 1.1.2014
(www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100588).
5.2. Kahdeksan hevosta riittää
vuosilomaan- muutos MYEL-
vakuutetuille astui voimaan
1.1.2011
Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki muut-
tui 2011 siten, että jo kahdeksan hevosta riittää
vuosilomaan aiemman 12 sijasta. Lomitukseen
vaaditaan neljä eläinyksikköä. Aiemmin yksi
eläinyksikkö koostui kolmesta hevosesta, muutok-
sen myötä kaksi hevosta vastaa yhtä eläinyksikköä.
Vuosiloman saaminen edellyttää pakollista
MYEL-­vakuu­tusta ja hevosalan päätoimista yrittä-
jyyttä. Lisäksi hevosten on oltava mukana MYEL-
vakuutuksessa. MYEL-vakuutuksen ehtona on,
että hevostaloutta verotetaan maatilatalouden tulo-
verolain (MVL) mukaan. Oikeus lomituspalveluihin
ei siis koske kaikkia talliyrittäjiä. Vuosiloman lisäk-
si lomitusjärjestelmään liittyy sijaisavun ja mak-
sullisen lomituksen mahdollisuus. Niiden saannin
edellytykset poikkeavat vuosiloman ehdoista. Vuo-
siloma on maksuton, sijaisavusta ja maksullises-
ta lomituksesta nimensä mukaan peritään maksu.
Lisätietoja www.mela.fi
5.3. Rehuketjun rekisteröidyt-
tävä rehualan toimijoiksi
Euroopan parlamentin ja neuvoston ns. rehuhy-
gienia-asetuksen (EY/183/2005) mukaan koko
rehuketjun, alkutuotanto mukaan lukien, on rekis-
teröidyttävä rehualan toimijoiksi. Rekisteröinnin
suorittaa toimivaltaisena viranomaisena Elintarvi-
keturvallisuusvirasto Evira, joka julkaisee luettelon
rekisteröidyistä rehualan alkutuotannon toimijois-
ta nettisivuillaan. Rekisteröityminen on toimin-
nan edellytys rehua tuottaville, sekoittaville ja/tai
käyttäville viljelijöille ja kotieläintuottajille. Rehujen
käyttäjien on varmistuttava siitä, että rehut on han-
kittu rekisteröidyiltä toimijoilta.
Alkutuotannon rekisteröitävät toiminnat ovat:
1. rehun tuotanto (esimerkiksi rehuviljan viljely
tai säilörehun teko joko tilan omaan käyttöön tai
myyntiin)
2. rehun sekoittaminen ilman lisäaineita/esiseok-
sia tilan omaan tarpeeseen
3. rehun käyttö elintarviketuotantoeläinten ruokin-
taan kotoisilla ja/tai ostorehuilla.
5. Uusia määräyksiä sekä
ajankohtaista hevostaloudesta

16. 16
5.4. Rehutaulukot ja ruokinta-
suositukset uudistuivat
MTT:n julkaisemia eri eläinlajien rehutaulukot ja
ruokintasuositukset (www.mtt.fi/rehutaulukot) on
päivitetty ja otettu virallisesti käyttöön syyskuus-
sa. Merkittävin ja näkyvin muutos on siirtyminen
rehuyksiköistä megajoulen (MJ) käyttöön ener-
giantarpeen ja energia-arvojen määrittämisessä.
Rehuarvoilla kuvataan rehujen suhteelliset tuo-
tantovaikutukset. Rehutaulukoissa on esitetty
kattavasti Suomessa käytettyjen rehujen koostu-
mustiedot ja rehuarvot. Ruokintasuositukset puo-
lestaan kertovat, kuinka paljon energiaa, valkuaista,
kivennäisaineita ja vitamiineja eläimet tuotannon
ja kasvun eri vaiheissa keskimäärin tarvitsevat.
5.5 Rehujen ja palveluiden ar-
vonlisävero nousi 1.7.2010
Yleinen arvonlisävero nousi Suomessa
22 prosentista 23 prosenttiin 1.7.2010. Vastaavas-
ti rehujen arvonlisävero nousi yhden prosenttiyksi-
kön verran eli 13 prosenttiin.
5.6. EU- tunnistusasetus
EU:n komission antaman asetuksen mukaan kaik-
ki hevoseläimet mikrosirutetaan tunnistamisen
yhteydessä ja jokaisella eläimellä on niin ikään
mikrosirua vastaava passi. Varsoille passien tulee
olla hankittuina syntymävuoden loppuun mennes-
sä. Syntymämaassa annettu passi on elinikäinen.
Asetuksen taustalla ovat eläinten terveyden edis-
täminen, kuluttajainsuoja sekä lääkeaineiden käyt-
tö. (Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta
588/2010 )
5.7. Hevostalousalalle oma
perustutkinto
Hevostalousala sai ensimmäistä kertaa oman
ammatillisen tutkinnon perusteet 1.8.2009 voi-
maan tullessa Opetushallituksen määräyksessä
(24/0112009). Hevostalouden ammatillisen pe-
rustutkinnon tutkinnon perusteiden uudistus tuo
hevosalan oppilaitosten opetukseen yhtenäisiä
ohjeita koskien mm. koulu- ja esteratsastustaitoa.
Ohje on kaikkia oppilaitoksia määräävä ja lisää tut-
kintoon yhtenäisyyttä ja laatua.

17. 17
6.1. Helsingin yliopisto – Lisensiaatintutkielmat 2009-2010
• Horn, I. Insulin resistance and laminitis in horses. 2009.
• Kanerva, K. Plasman kortisolin vuorokausivaihtelu puunpurijoilla ja verrokkihe-vosilla. 2009.
• Kantola, L. Vastasyntyneen varsan sepsis osa II - Infektion diagnosoiminen, aiheuttajamikrobit ja
mikrobilääkeresistenssi. 2010
• Kerstinä, H. Lannehalvaussyndrooma. 2009.
• Klemetti, E. Hevosten leikkaushaavainfektioiden esiintyvyys, infektioiden aiheuttajamikrobit ja niiden
herkkyys mikrobilääkkeille sekä mikrobilääkkeiden käyttö Yliopistollisen eläinsairaalan hevospotilailla
vuosina 2006–2007. 2009.
• Pitkänen, S. Hevosten terveydenhuolto. 2009.
• Pyykönen, M. Hevosen influenssa: esiintyminen, viruskannat, rokotukset ja vastustus. 2010.
• Rekilä, R. Hevosinfluenssa ja 2007 epidemiat. 2009.
• Sirviö, E. Pitkäaikaisseuranta hevosille, joilla on todettu paksusuolessa laaja hiekkakeräymä ja jotka
on hoidettu medisiinisesti. 2009.
• Tirkkonen, M. Kohdunkaulan sulkemisen vaikutus siemennyksen jälkeisen tulehdusreaktion voimak-
kuuteen tammalla. 2009.
• Turtiainen, H. Kesäihottuma suomenhevosilla. 2010.
• Vainio, K. Hevosen suolistoloiset ja niiden loislääkeresistenssi Suomessa. 2010.
• Vanhala, E. Hevosdoping. Kirjallisuuskatsaus ja vaikutusten arviointi. 2010.
6.2. Helsingin yliopisto – Pro Gradut 2009–2010
• Liesivaara, P. Hevosalan yritystukien vaikutukset Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa.
2010.
• Heikkinen, M. Kuiva-ainepitoisuuden ja säilöntäainekäsittelyn vaikutus rehun fruktaanipitoisuuteen.
2010.
• Tiilikainen, S. Innovaatiotoiminta ja taloudellinen menestyminen hevosalan ja bioenergia-alan pien-
yrityksissä. 2009.
6.3. Helsingin yliopisto – Väitöskirjat 2010
• Thomson, K. Species-specific and Indication-based Use of Antimicrobials in Dogs, Cats, Cattle and
Horses in Finland: Data collected using three different methods. 2010.
6.4. Helsingin yliopisto – julkaisuja
• Ekroos, A. Ilmastonmuutos ja hevosenlanta - uusiutuvan energian hyödyntämistä koskevan lain-
säädännön lähempää tarkastelua. 2009.
6.5. Hippoksen julkaisuja
• Lääkintäohje 1.1.2011 alkaen
• Ravikilpailusäännöt 1.1.2011 alkaen
• Suomen Hippoksen koulutuskalenteri 2011
Julkaisut löytyvät http://www.hippos.fi/hippos/julkaisut/index.php
6.6. Suomen Ratsastajainliiton julkaisuja
• Ratsastavan lapsen vanhempainopas
• En liten föräldraguide -till dig med ridande barn
Kilpailusäännöt, ohjelmat ym löytyvät http://www.ratsastus.fi/materiaalisalkku
6. Hevosalaan liittyviä julkaisuja

18. 18
6.7. AMK opinnäytetöitä 2009–2010
• Ahonen, E. & A-P. Paananen. Sorsasalon raviradan historiikki. 2009, Savonia-ammattikorkeakoulu,
maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
• Alasaari, J. & H. Ala-Nissilä. Green Care ja sosiaalipedagoginen hevostoiminta: Hevostoiminta
psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukena. 2010, Vaasan ammattikorkeakoulu, Sosiaaliala
• Haapiainen, S. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta toimintakyvyn tukena. 2010, Diakonia-ammat-
tikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma.
• Heikkilä, S. Kanta-Hämeen asiakastallien turvallisuus. 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu, maa-
seutuelinkeinojen koulutusohjelma
• Heikkinen, T. & L. Sinkkonen. Varsan ajo-opetus : Video-oppimateriaalin tuottaminen. 2010, Savo-
nia-ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutus-ohjelma
• Hirvonen, M. Equine Assisted Activities in Finland: The current situation from the point of view of
the people working in the field. 2010, Tampereen ammattikorkeakoulu, Degree Programme in Social
Services
• Huovila, T. Hevostallien lantahuolto Länsi-Turunmaalla. 2009, Laurea-ammattikorkeakoulu, maaseu-
tuelinkeinojen koulutusohjelma
• Huttunen, T. Verkko-oppimisympäristö liiketoimintasuunnitelman ohjaamiseen: Case: Ylä-Savon am-
mattiopiston hevosalan ammattitutkinnot. 2010, Savonia-ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen
koulutusohjelma
• Hyytinen, N. Hevosvoimat käyttöön: Helmi-hevostelua seurakunnan erityisnuorille. 2010, Diakonia-
ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma
• Ikola, M. Asiakaspalautekysely täysihoitotallille. 2009, Laurea-ammattikorkea-koulu, maaseutu-
elinkeinojen koulutusohjelma
• Jauhiainen, A. Glutationin vuodenaikaisvaihtelu hevosilla. 2009, Savonia-ammattikorkeakoulu, Bio-
analytiikan koulutusohjelma
• Jokinen, L. Valokuvaamisen käyttäminen opetuksessa: Case: Hevosen rakennearvostelu. 2010,
Tampereen ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu
• Järvinen, M. Maneesirakennuksen vaikutus kannattavuuteen Arranmaan Ratsastustallilla. 2010,
Tampereen ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma
• Kaasalainen, E. Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan mahdollisuudet nuorisotyössä. 2010, Laurea-
ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma
• Kaasinen, S. Hevostila kulttuurimaisemassa: esimerkkinä Korpikylän kartano Hollolasta. 2009, Lah-
den ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutusohjelma
• Kajala, S. Pohjois-Savon Hevosjalostusliiton historiaa. 2009, Savonia-ammattikorkeakoulu, Maa-
seutuelinkeinojen koulutusohjelma
• Kari, E. Tamma- ja varsanäyttelyiden kehittäminen. 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaseutu-
elinkeinojen koulutusohjelma
• Koivunen, O. Hevostalouden yritysselvitys Lounais-Hämeen alueella. 2010, Hämeen ammat-
tikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
• Koivusalo, S. Ratsastuskoulun asiakkuushallinnan kehittäminen: Kehittämisopas. 2009, Metropolia
Ammattikorkeakoulu, liiketalous
• Kolmonen, R. & S. Vinblad. Mäntyvaaran ratsastusreittisuunnitelma. 2010, Rovaniemen ammat-
tikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
• Korpela, H. J. Alkionsiirrot tammoilla: Tulokset Suomessa. 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu,
maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
• Kujala, T. Hevostilojen ympäristöasioiden ohjeistus kunnissa - tilannekatsaus ProAgria Uusimaan
alueella. 2009, Laurea-ammattikorkeakoulu, kestävän kehityksen koulutusohjelma
• Kuoppa, E. & R. Manner. Yhdessä hevosen kanssa: hevosen vaikutus terapeuttiseen yhteistoi­
mintaan. 2009, Metropolia Ammattikorkeakoulu, toimintaterapian koulutusohjelma
• Kuosmanen, A. Ratsastuskoulun kannattavuuden arviointi. 2010, Savonia-ammattikorkeakoulu,
liiketalouden koulutusohjelma
• Kääriäinen, E. Asiakastyytyväisyys, liikeidea ja pelikäyttäytyminen: case Peliravintola Sportti. 2009,
Lahden ammattikorkeakoulu, hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma
• Laakso, I. Hevoset osana kuntoutuspalveluja: Nykytila ja tulevaisuus Uudellamaalla. 2010, Hämeen
ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutus-ohjelma
• Laine, K. Hevosen teurastus ja sen lihan elintarvikekäytön mahdollistavat tekijät. 2010, Laurea-am-
mattikorkeakoulu, palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma

19. 19
• Latvala, J. Polkuja pitkin konin kyydissä: Hevosmatkailutuotepaketti aloitteleville hevosharrastajille.
2010, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, UP för turism
• Lauronen, E. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta: osana ADHD-lapsen kuntoutusta. 2010, Savonia-
ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma
• Levälahti, H. Hevospalveluosuuskunta: Liiketoimintasuunnitelma. 2010, Jyväskylän ammat-
tikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
• Loisa, L. Hevostalouden pesuvesien laatu ja soveltuvat puhdistusmenetelmät. 2010, Mikkelin am-
mattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutusohjelma
• Lustig, K. Hevosten keinosiemennystoiminnan raportointijärjestelmän kehittäminen ja katsaus vuo-
den 2007 astutuksiin. 2010, Savonia-ammattikorkeakoulu, Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma
• Majuri, T. Hevosten kimppa-omistajuus: Nykytila ja kehittämistarpeet. 2010, Hämeen ammat-
tikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
• Malila, M. Hyvät käytännöt hevos- ja sikatalouden fyysisen työkuormituksen vähentäjänä. 2010,
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, terveyden edistämisen koulutusohjelma
• Marjamaa, A. Yrityksen perustaminen ja rahoituslähteiden kartoittaminen: case: Ratsutila Kawerda.
2010, Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma
• Matilainen, K. Matkaratsastushevosen ruokinta. 2009, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaseutu-
elinkeinojen koulutusohjelma
• Mikkola, A. Turvallisuuden edistäminen ratsastusurheilussa. 2009, Hämeen ammattikorkeakoulu,
maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
• Myllykoski, A-M.V arsojen ruokinta : Varsakasvatus Suomessa. 2009, Hämeen ammattikorkeakoulu,
maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
• Niemi, M. Ravihevosten ilmoittaminen ravikilpailuihin Heppa-järjestelmän kautta. 2010, Laurea-
ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
• Paavilainen, H. & P. Taurén. ATK-ohjelmien käyttö hevostaloudessa. 2009, Laurea-ammattikorkea-
koulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
• Paunonen, H. & J. Savolainen. Epäkurantin nurmirehun ja hevosenlannan syntymäärät ja hyö-
dyntämistavat Pohjois-Savossa. 2010, Savonia-ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulu-
tusohjelma
• Raskinen, S Hevostilan maneesi-investoinnin kannattavuus. 2009, Lahden ammattikorkeakoulu,
liiketalouden koulutusohjelma
• Riipinen, M. Rahoitus maaseutuohjelmista Keski-Suomen TE-keskuksen alueella 2000-2006. 2010,
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
• Riittinen, M. Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan kehittäminen ja käyttöönotto Sippolan Kouluko-
dilla. 2010, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma
• Räbinä, R-L. Benchmarking Finnish and Irish Equestrian Tourism. 2010, Kajaanin ammattikorkea-
koulu, Degree Programme in Tourism
• Sorvali, E. Hevostallien ympäristönhuolto: Case: Hämeen hevostallien ympäristökatsaus. 2010,
Hämeen ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
• Söderlund, S. Suomenhevoskuluttajan profiili. 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaseutu-
elinkeinojen koulutusohjelma
• Toikka, T. Ratsastuksenohjaajien suuntautumisopintojen kehittäminen 30 ov. 2009, Jyväskylän am-

20. 20
mattikorkeakoulu, ammatillinen opettajankoulutus
• Toivanen, M. Hevostoimintaa päihdekuntoutujien arjessa. 2009, Kymenlaakson ammattikorkea­
koulu, sosiaalialan koulutusohjelma
• Tokeensuu, O. Selvitys varsojen myynti-iästä ja kasvattajien ikäjakaumasta. 2010, Hämeen ammat-
tikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
• Tolvanen, N. Varsojen jalat: Varsankasvatus Suomessa. 2009, Hämeen ammattikorkeakoulu, maa­
seutuelinkeinojen koulutusohjelma
• Uotila, R. Karkearehuanalyysien käyttö hevosten ruokinnan suunnittelussa. 2010, Hämeen ammat-
tikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
• Wallenius, V. Tallirutiinit ja niiden tehostaminen automatiikan avulla. 2009, Hämeen ammattikorkea­
koulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
• Vekola, A. & K. Vuoriluoma. Hevosalan koulutustarjonnan kehittäminen. Tampereen ammat-
tikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu
Kaikki AMK- opinnäytetyöt ovat luettavissa sähköisesti osoitteessa www.theseus.fi.
Lisäksi hevosalaan liittyviä opinnäyte- ja päättötöitä valmistuu vuosittain myös muista kuin yllä-
mainituista oppilaitoksista sekä runsaasti hevosalan opetusta tarjoavista toisen asteen oppilaitoksista.
6.8. Muita julkaisuja
• Elintarviturvallisuusvirasto Evira. Eviran ohje 155090/1 Hevosten lääkitysopas. 2010.
• Louhelainen, S. (toim.) Hevosyrityksen johtaminen ja liiketoiminta. 2010.
• Louhelainen, S. (toim.) Hevosyrityksen ympäristöosaaminen. 2010.
• Louhelainen, S. & T. Thuneberg. (toim.) Tallirakentaminen ja tekniikan hyödyntäminen. 2010.
• Louhelainen, S. & T. Thuneberg. (toim.) Hevoskasvatus. 2011.
• Piminäinen, K. Hevoset ja työturvallisuus: turvallinen työskentely hevosten kanssa. 2010.
• Pussinen,S. & T. Thuneberg. Katsaus hevosalan yritystoimintaan – raportti hevosyrittäjyys 2009-
kyselystä. 2010.
6.9. Tietokirjallisuus
• Boring, NC ym. Uusi ravihevosen hoito ja valmennus, osat 1- 3. 2009.
• Brixner, S. Hevoset; rodut, harrastus ja hoito. 2010.
• Draper, J. Gummeruksen suuri hevoskirja.
• Erola, J. Muistoja Talin laukkaradoilta. 2010.
• Erola, J & M. Saastamoinen. Hevoslaitumilla. 2008.
• Faurie, B. Ratsastus ja hevosenhoito. 2009.
• Harris, M.C. Ratsastus: ensyklopedia. 2010.
• Häkkinen, E. & J. Viitanen. Pennejä taivaasta ja muita istuntaharjoituksia. 2010.
• Häkkinen, E. & J. Viitanen. Pieni kauhukauppa ja muita mielikuvaharjoituksia. 2010.
• Karttakeskus. Hämeen järviylänkö: ulkoilukartta / Hämeen hevosvaellusreitti. 2010.
• Kurikka, L. Hevosesta – käytännön psykologiaa arkeen.
• Lukkarila, P. Aikuisratsastajan päiväkirja. 2009.
• McBane, S. Tunne hevosesi. Näin hevonen ajattelee ja toimii. 2009.
• Mullen, G. Tiesitkö tämän hevosista. 2009.
• Nieminen, V. Hevosen käsittely ja käyttäytyminen. 2010.
• Morris, G. H. Taitava ratsastaja. 2010.
• Pesu, V. Raviurheilun maailma. 2008
• Pitkänen, A-K. Hevosvoimia – hyvää oloa hevosharrastuksesta. 2008.
• Roberts, M. Hevoskuiskaajan käsikirja: Monty Robertsin opissa. 2009.
• Roberts, M. Hevoskuiskaajan vastauksia – 150 yleisintä kysymystä hevosista. 2009.
• Silvola, K. Harmoninen ratsukko. Harjoittelemalla tasapainoon. 2010.
• Sironen, E. Suomen Urheiluhistoriallisen Seuran vuosikirja 2009: Hevosten jäljillä. 2008
• Szunyoghy, András. Anatomian piirustusopas: eläin. 2010.
• Syvärinen, K. Syvemmälle satulaan. 2009.
• Toivonen, V. Laukka numerolle kuusi – hevosia, ihmisiä ja ilmiöitä. 2009.
• Tyllinen, Kalev. Hevosagility. 2009.
• Vettenniemi, E. Ravisportti 1800-luvulla ja sen vaikutus ihmiskilpailuihin. 2008.

21. 21
6.10. Lasten ja nuorten kirjallisuus
• Giebken, S. Mustan orin puutarha. 2010.
• Hallberg, L. Aprillia, Sinttu. 2010.
• Hallberg, L. Kiva leiri, Sinttu. 2010
• Hughes, J. Kovan onnen Rosa. 2010
• Jalo, Ma. Enkelihevonen. 2010.
• Jalo, Me. Merihirviö. 2010
• Jalo, Me. Surmanhyppy. 2010
• Jalo, Me. Vaunukello. 2010.
• Jalo, Me. Kikka ja Repe : muistoja. 2010.
• Karlstrom, D. Nollatoleranssi. 2010.
• Lehtineva, T. Unelmien lupaus. 2010.
• Mikkanen, R. Histamiini ja Koni Alakulo. 2010.
• Niemelä, M. Upi-hevonen Grillijuhlia laitumella. 2010.
• Niemi, S. & J. Viitanen. Hekla säntää kesään. 2009.
• Oldfield, J. Musta varsa. 2010.
• Oldfield, J. Talleilla palaa. 2010.
• Puikkonen, A. Sydän saappaanvarressa. 2010.
• Stehn, M. Kodittomat. 2010.
• Wandel, A. Sankarihevonen Navajo. 2010.
6.11. DVD-levy
• Hevosen hoito: Rehu, hoito, varusteet, puhtaus - opi idoleiltasi. 2010.
6.12. Hevosalan lehtiä
Hevosurheilu, Hevoset ja Ratsastus, ProHevonen, Hevosmaailma, Tunne hevosesi, Villivarsa, He-
voshullu sekä lisäksi yhdistysten omat jäsenlehdet, mm. Hippos, Hevosenomistaja ja Suoralla.

22. Julkaisun on toimittanut Hippoliksen Hevosklusteri-hanke
yhteistyössä Suomen Hippoksen, Suomen Ratsastajainliiton, MTK:n,
ProAgria Keskusten liiton, Hevosopiston, HAMK:n sekä Ypäjän kunnan kanssa.
2011
Kuvat:
Hippola, Anne Laitinen, Sanna Mäki-Tuuri ja Erja Mattila.
www.hippolis.fi