EU Kids Online. Tietoturvaviikon avajaisesitys 2011
1. Nuorten internetin käyttö ja kokemukset. Eu Kids Online -tutkimuksen tuloksia Reijo Kupiainen / Aalto-yliopisto Annikka Suoninen / Jyväskylän yliopisto Kaarina Nikunen / Tampereen yliopisto http://www.slideshare.net/rkupiainen
2.
3. How do children use the internet? Usage Where How Amount Skills Etc. What do children do online? Activities Learn Create Play Meet people Hang out Try new things Bully others Etc. What online factors shape their experience? Opportunities / Risks Positive content User-generated content Sexual content/ messages Stranger contact Bullying Personal data misuse Etc. What are the outcomes for children? Benefits / Harms Learning Self-esteem Sociality Values In/excluded Coping/resilience Bothered/upset Abuse Etc. Project scope Project focus
4. Riskien luokittelu Lihavointi ilmaisee kyselyssä kysyttyjä asioita Sisältö (Content) Lapsi yleisönä Kontakti (Contact) Lapsi osallistujana Käyttäytyminen (Conduct) Lapsi toimijana Agressiivinen Väkivaltainen sisältö Ahdistelu, stalkkaus Kiusaaminen, vihamielinen käytös Seksuaalinen Pornografinen sisältö ‘ Grooming’, seksuaalinen hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu, ‘sexting’ Arvot Rasistinen / vihasisältö Ideologinen suostuttelu Mahdollisesti haitallinen käyttäjä-lähtöinen sisältö Kaupallinen Markkinointi Henkilötietojen väärinkäyttö Pelaaminen, tekijänoikeuslouk-kaukset
Diat löytyy osoitteesta Tutkimuksesta, johtajana Sonia Livingstone, LSE, EU Kids Online –tutkimusverkosto. Tutkimusta rahoittaa Safer Internet –ohjelma ja Suomen osalta ministeriöt Suomalaiset tutkija
Julkaistut raportit: ensimmäinen lokakuussa 2010, jossa kaikkien maiden tuloksia ei vielä ollut. Täydennetty raportti tammikuussa 2011, jossa kaikki maat, vanhempien suorittama lasten internetin käytön tarkkailu ja rajoittaminen, sekä suosituksia. www.eukidsonline.net Sivustolta voi myös liittyä sähköpostilistalle Tutkimuksesta on tulossa useita julkaisuja ja raportteja. Tiistaina julkaistaan raportti Risky Communication Online Ensi keväällä (2011) on luvassa Policy Pressin julkaisema kirja Children, risk and safety online: Research and policy challanges in comparative perspective. Toivomme suomalaista raporttia ensi vuoden Tietoturvaviikolle. Kyselytytkimus, jossa on haastateltu kasvokkain lapsia ja yhtä heidän vanhemmistaan. Lapset ovat vastanneet sensitiivisiin kysymyksiin suljetussa kuoressa. Aineisto on kerätty viime keväänä ja kesällä. Painotukset: 54%, Turkki 16%, UK 13%, Saksa 13%, Ranska 12%, Suomi 1,2%
- Käytöstä riskien kautta ongelmiin. Usein median käyttötukimuksessa tarkastellaan vain eroja internetin, television ja muiden mediaoiden käyttöjen välillä, mutta ei esimerkiksi internetin käytön sisältöjä ja riskejä. Lisäksi ei kysytä lasten kokemusta, joka on tässä tutkimuksessa lähtökohtana: kuinka lapset ovat kokeneet internetin sisältöjä ja millaista hyötyä tai haittaa netistä on ollut, mitkä sisällöt ja asiat ovat heitä vaivanneet ja kuinka paljon, sekä miten he ovat ongelmista selvinneet.
-nettiväkivaltaa ei olla tarkasteltu, eikä myöskään kaupallisia haittoja. Vaikka henkilötietojen väärinkäyttö on tässä kohtaa, kyselyssä ei ole kysytty kuka on tietoja väärin käyttänyt.
Koulutyö ja Suomi Skenaario 1: Turkissa ja muissa suurissa maissa internetin käyttö keskittyy kouluun. Turkissa 60% lapsista on käyttänyt nettiä koulussa, kotona 33% omassa huoneessa, 16% muualla kotona, Suomessa 83% koulussa, omassa huoneessa 58%, muualla kotona 39%, Lapissa (92,3) 10 prosenttiyksikköä enemmän on käyttänyt koulussa kuin Etelä-Suomessa (83,6%). - Skenaario 2: SITES-raportista tiedetään, että Suomi sijoittuu koulujen tietotekniikan käytössä eurooppalaiseen keskikastiin. Arjen tietoyhteiskunnan kansallisen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma tuo esille, että sitoutuneisuus ja pitkäjänteisyys on ollut Suomessa heikkoa ja koulut eriarvoisia. Vähäinen netin käyttö koulussa heijastuu kotikäyttöön. Perjantaina julkaistaan Jyväskylän yliopistossa Opetusteknologian hyödyntämisestä koulun arjessa. - Skenaario 3: Vanhemmat rajoittavat Suomessa paljon netin käyttöä: nettiä käytetään vain tärkeimpään, pelaamiseen jne.
Suomen osalta tuloksia digitaalisista taidoista julkaistaan ensi viikolla helmikuun 17. päivä Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikön Helsingin sanomain säätiön rahoittamassa pitkittäistutkimuksen toisessa osassa, Naamatusten verkossa.
Suomen osalta EU Kids Online –tutkimuksessa on paljon hyviä merkkejä mutta myöskin huolenaiheita. Netin käyttö on runsasta ja se lisää riskejä, erityisesti pornografisen tai alastonkuvia sisältävän aineiston näkeminen on yleistä ja noin 10 prosenttiyksikkö yleisempää kuin Euroopassa yleensä. Lisäksi suomalaisten netin käyttö näyttää olevan yksipuolisempaa kuin muissa maissa. Suomalaiset osaavat kuitenkin digitaalisia taitoja ja eivät koe korkeista riskeistä huolimatta nettiä ongelmana.
- Facebook palveluna ja yksityisyyden ongelma
- Pelastakaa lapset ry julkaisi vastikään tutkimuksen Tutut tuntemattomat. Yli 80 %:lla kyselyyn vastanneella 12–17 –vuotiaalla lapsella on sosiaalisen median palveluissa nettikavereita, joita ei ole koskaan tavannut tosielämässä. Ero EU Kids –tutkimukseen selittynee iällä, kyselymenetelmässä ja kyselyn kohteilla, netin käyttäjät / sosiaalisen median käyttäjät. Kuinka monella salissa olioista on ennestään tuntemattomia nettituttuja? Huumorintaju, keskinäinen ymmärrys ja yhteiset kiinnostuksen kohteet ylläpitävät netissä toisensa tavanneiden tuttavuussuhdetta. Nettitutustumisen myönteisinä puolina nuoret nimesivät muun muassa samanhenkisten ihmisten helpomman tavoitettavuuden ja anonyymiyden tuoman rohkeuden tehdä tuttavuutta: kynnys on matalampi aloittaa keskustelu, kun ei tarvitse ensimmäiseksi kasvotusten keskustella. Nettikaveruutta ylläpitäviä tekijöitä ovat nuorten mukaan yhteiset mielenkiinnonkohteet, keskinäinen ymmärrys, samankaltainen huumorintaju sekä kokemus siitä, että nettikaverin kanssa ajatellaan asioista samalla tavalla. Lähes puolet kyselyyn vastanneista koki itsensä hyväksytyksi internetin sosiaalisissa tilanteissa, ja rohkeammaksi kuin reaalimaailmassa. Viidesosa nuorista tunsi itsensä myös viehättävämmäksi ja hauskemmaksi netin vuorovaikutustilanteissa kuin tosielämässä. Suurin piirtein samoihin lukuihin päädyttiin EU Kids Online –tutkimuksessa, kun kysyttiin onko lapsen helpompi olla oma itsensä internetissä kuin ihmisten kanssa kasvokkain. Noin puolet eurooppalaisista ja samoin suomalaisista (49 %) 11–16 –vuotiaista vastasi että on. EU Kids Online –tutkimus paljastaa, että ne jotka kokevat nettielämän huomattavasti helpommaksi, kokevat myös enemmän ongelmia kavereiden kanssa ja todennäköisesti etsivät enemmän kavereita netistä. Nettikaverinsa taholta kiusallisia tai epämiellyttäviä ehdotuksia oli kokenut viidesosa (Pelastakaa lapset) kysymykseen vastanneista.