ruotsin kie

1. Svensk grammatik – Ritva Tammi 2011
Adjektiivit
Adjektiivit
= kuvailevia laatusanoja
Hurdan bil har du? -> …en blå bil
• taivutus suvussa ja luvussa
• käyttö attribuuttina ja predikatiivina
• adjektiivin ja substantiivin yhteistaivutus
• vertailu

2. Tavallisia adjektiivin päätteitä:
-ig trendig
pålitlig
-lig
pratsam
-sam
-bar underbar
-artad
elakartad
-mässig
slumpmässig
-aktig
tantaktig

3. ’mycket’ – stora mängder av…
fantasiful -rik barnrik
-ful
’litet av’… /…fattas positiva saker
-lös arbetslös, hemlös, hopplös
…fattas negativa saker
-fri rökfri, sockerfri, riskfri, felfri
-fri
’Motsats’: vastakohtaa ilmaisevia etuliitteitä:
O- osäker van- vanvettig miss- missnöjd in- indirekt

4. Taivutus suvussa ja luvussa
en/ett yksi/monta
EN- muoto = perusmuoto
ETT- muoto = t-muoto
MÄÄRÄINEN/MONIKKO = a-muoto

5. EN ETT määräinen monikon
-muoto -muoto -a -muoto -a -muoto
stor stort stora stora
rolig roligt roliga roliga
fin fint fina fina
liten litet lilla ! små !
min egen lilla hund
egen eget ! egna
mitt eget lilla hus
!
hund hus
stora hundar
den stora hunden
stora hus
det stora huset

6. Taipumattomat adjektiivit
- aina samassa muodossa
- seuraavat adjektiivit + –ande- ja –ende- loppuiset adjektiivit
avsides gammaldags gratis inbördes medelålders stackars
syrjäinen vanhanaikainen ilmainen keskinäinen keski-ikäinen raukka, parka
fel fjärran gyllene idel kul lagom
väärä kaukainen kultainen silkka, pelkkä kiva sopiva
ordinarie passé redo öde bra dåtida
vakinainen aikansa elänyt valmis autio hyvä senaikainen, silloinen
extra forna framtida föga högra medeltida
ylimääräinen muinainen tuleva mitätön, oikea(npuoleinen) keskiaikainen
vähäpätöinen
noga norra nutida nära prima ringa
tarkka(avainen) pohjois-, pohjoinen nykyinen läheinen ensiluokkainen mitätön, vähäpätöinen
stilla södra udda vänstra västra äkta
tyyni, rauhallinen etelä-, eteläinen pariton, outo, vasen, länsi-, läntinen aito
vasemmanpuoleinen
eriskummallinen

7. OIKEINKIRJOITUS!
enkel enkelt enkla yksinkertainen
galen galet galna hullu
gammal gammalt gamla vanha
naken naket nakna alaston
vacker vackert vackra kaunis
blå blått blå(a) sininen
bred brett breda leveä
fri fritt fria vapaa
grå grått grå(a) harmaa
rå rått råa raaka
röd rött röda punainen
vit vitt vita valkoinen
våt vått våta märkä

8. svart svart svarta musta
mätt mätt mätta kylläinen
trött trött trötta väsynyt
absolut absolut absoluta ehdoton
akut akut akuta äkillinen
desperat desperat desperata epätoivoinen
intressant intressant intressanta kiinnostava
ensam ensam ensamma yksinäinen
sann sant sanna tosi
tom tomt tomma tyhjä
tunn tunt tunna ohut
god (ihmisellä LUONNE) gott goda hyvä
bra (ihmisellä TAIDOT) bra bra

9. Adjektiivi attribuuttina
= substantiivin edessä
taipuu substantiivin SUVUN (en/ett) ja LUVUN
(yksi/monta) mukaan
…en ny bil
…ett nytt rum
…nya anställda

10. Adjektiivi predikatiivina
= vara- ja bli –verbien yhteydessä
- Kertoo jotakin lauseen subjektista
- Taipuu subjektin suvun ja luvun mukaan
Vår firma är stabil.
Vårt äktenskap blir stabilt.
Kostnaderna är stabila.
Inflationen är låg.
Värdet på aktierna är lågt.
Kostnaderna blir låga.

11. YHTEISTAIVUTUS: adj subst
BILLIG LITEN tunnettuus
EN VÄSKA ETT RUM
yks. epäm. en billig väska ett litet rum 1. kerran
yks. määr. den billiga det lilla tie(de)tty
väskan rummet
mon. epäm. billiga väskor små rum 1. kerran
mon. määr. de billiga de små tie(de)tty
väskorna rummen

12. VERTAILU:
positiivi, komparatiivi, superlatiivi
 Positiivi: lika söt som
 Komparatiivi: sötare än
 Superlatiivi: sötast/
den, det, de sötaste

13. 4 tapaa muodostaa
komparatiivi ja superlatiivi
1.–are, -ast – glad, gladare, gladast
2.-re, -st - lång, längre, längst
3.-re, -st - dålig, sämre, sämst
4.mera, mest - mera lovande, mest lovande

14. Tunnukset: POSITIIVI KOMPARATIIVI SUPERLATIIVI
1.-are, -ast vänlig vänligare vänligast ystävällinen
• tavallisin enkel enklare enklast yksinkertainen
dum dummare dummast tyhmä
–el, -en, -er -
päätteistä - superlatiivin pitkän
-> e häviää DEN, DET, DE
muodon pääte -e
• m-kirjaimen vänligaste
kahdentuminen
2. –re, -st stor större störst suuri
lång längre längst pitkä
• useimmiten
tung tyngre tyngst painava
vartalon vokaali
muuttuu
DEN, DET, DE
största
3. –re, -st liten mindre minst…… -a pieni
gammal äldre äldst……. -a vanha
• pieni ryhmä
bra, god bättre bäst ……. -a hyvä
• vartalo
muuttuu dålig sämre sämst ….. –a huono
kokonaan ond värre värst….. -a paha
4. mera, praktisk mera mest käytännöllinen
mest praktisk praktisk
HUOM! tämän ryhmän
-isk vertailumuodot taipuvat
-ande DEN, DET, DE pääsanansa mukaan:
-ende
-at –päätteiset
mest Vårt hus är mera
praktiska praktiskt än ert hus.

15. Monia 2- tai useampitavuisia adjektiiveja vertaillaan erityisesti ruotsinruotsissa
myös MERA MEST - ja –sanoilla
 öppen mera öppen/öppnare mest öppen/öppnast
 elegant mera elegant/elegantare mest elegant/elegantast
 tarkkoja sääntöjä ei ole, joten vertailu –are ja –ast –päätteillä on
turvallisinta
Det var
mindre trevligt
Pehmennä viestiä att hon gjorde det!
mindre-sanalla!

16. …som.../…än…
lika stora som…
… större än…

17. pitkä ja lyhyt muoto
Predikatiivina
- lyhyessä
De utländska filmerna är populäraste/
Detta hus är bäst/
tai
- pitkässä muodossa:
… de populäraste.
pitkä … det bästa.
muoto
 kun seuraa relatiivilause
Den här boken är den bästa (som) jag har läst.

18. Attribuuttina (= ennen substantiivia; taipuu suvussa ja luvussa)
aina pitkässä muodossa:
Määr. artikkeli Subst. määräinen muoto
den intressantaste boken
det allra tyngsta föremålet
de mest komiska uppfattningarna
Muista pitkä muoto myös
 omistusmuotojen jälkeen:
min/mitt/mina; din/ditt/dina…; pojkens; Eriks…
min underbaraste vän; Eriks bästa tal
 eräiden pronominien jälkeen: samma; denna/detta/dessa…
detta sämsta misslyckande; samma tråkigaste musik

19. Absoluuttinen superlatiivi
- attribuuttina tai predikatiivina
Vertaillaan jotain (vain) itseensä
- eri aikoina
- eri tilanteissa
attribuuttina
Jag har skrivit de vackraste dikter till min man.
- substantiivi päätteettömässä (lyhyessä) muodossa
predikatiivina
I januari är vintern (som) vackrast.

20. Tack!
Ha en
bra dag
idag!