Tietoa typografiasta

2. Kangas
Kirjoitustaitoa edelsivät kuvat, joiden avulla pyrittiin merkitsemään asioita.
Kuvat toimivat muistamisen apuvalineenä, ja niitä katsomalla saatettiin
palauttaa mieleen asioita pelkkää muistelua tehokkaammin. Usein heimojen
kulttiesineisiin tehtiin kuvioita, joita katsomalla asiaan vihkiytynyt saattoi
muistaa niihin liittyviä tarinoita, heimon historiaa tai yliluonnollisen maailman
rakennetta. Tällaista muistiinmerkitsemistä ovat käyttäneet lukuisat kansat,
kuten intiaanit, ja saamelaiset noitarummuissaan. Ongelmana kirjoitustaitoon
nähden oli, ettei merkeillä ja kuvioilla ei ollut täysin vakiintuneita, muihin
kuvioihin yleistettäviä merkityksiä, joten tulkinnallisuus oli suurta. Kuva oli
usein pyhä, ja sen tulkintataito oli vain pienen ryhmän käsissä, ja pääsi siksi
helposti unohtumaan. Varsinainen kirjoitustaito syntyi ilmeisesti
kaupankäyntiin ja hallintoon liittyvistä merkinnöistä, joilla merkittiin usein
lukumääriä. (Helvetica)
2

3. Kangas
Millä fontilla
tämä on
kirjoitettu ja
mitä tässä
lukee?
Millä fontilla tämä on
kirjoitettu ja mitä
tässä lukee?
Ennen
kirjoitusta oli
kuva. Kuvalla
merkittiin
asioita niin
luoliin kuin
esineisiin.
3

4. Kangas
Sana typografia
tulee kreikan sanoista typos, tyyppi, ja graphe, kirjoitus, josta johtuu
myös sana grafiikka. Alun perin se on tarkoittanut vain eri
kirjasintyyppejä ja on myöhemmin laajentunut koskemaan
kirjapainotaitoa ja painotuotteiden ulkoasua.
Kirjoitus ja lukutaidon osan on yhä useammin myös mielikuvien
luominen typografisila keinoilla. Tietotekniikka on tehnyt meistä
kaikista taittajia ja graafisen materiaalin tuottajia.
Nykyisin typografialla tarkoitetaan minkä tahansa paino- tai
digitaalisen työn ulkoasua ja sen suunnittelua: fontteja, värejä,
asettelua, koko tasapainoista kokonaisuutta, jne. Miten juliste tai
esite pysyy koossa, onko siinä harmoniaa ja yhtenäisyyttä,
logiikkaa, tasapainoa, tilanjakoa, ryhmittelyä vaiko liikettä,
suuntaa, jännitteitä, valoja, varjoja. Miten käsitellään eri
elementtien keskinäisiä suhteita, mielikuvaa, imagoa,
ominaislaatua jne.
WWW-sivuilla ja vaikka PowerPointissa voi saada aikaan
lehtitaiton kaltaista jälkeä kuvateksteineen, alaotsikoineen,
ingresseineen, ensirivin sisennyksineen, palstoituksineen,
anfangeineen ja loppumerkkeineen. (Lucida Bright)
4

5. Kangas
Fonttien valinta
Leipätekstissä käytetään yksinkertaisia ja selkeitä, helposti luettavissa olevia fontteja, mutta otsikoihin voi
valita koristeellisempiakin. Nyrkkisääntö on se, että jos leipäteksti on päätteetön, tulee otsikoksi
päätteellinen tai päinvastoin.
Fontit <Tahoma
Näytöllä hyvät fontit ovat Arial, Helvetica. (Päätteettömät)
Bold sopii eri otsikoihin
PITKÄ leipäteksti aina mieluiten Times New Roman (päätteellinen fontti)
Ks.lisää
http://kotisivu.dnainternet.net/ulrikaj/opetus/index.htm
5

6. Kangas
Huomioita kuvista
• Käytä kuvia maltilla ja vain laadukkaita kuvia
• Muista esteettisyys kuvien valinnassa
• Mieti kuvan sisältöä! Onko mitään järkeä laittaa koko kuvaa sivulle?
• Kuvien pitää tukea sivun muuta rakennetta (listat, luettelot, tekstin määrä)
• Kuvan värisävyt ja niiden sopivuus sivulle/ruudulle
• Kuvan muoto ja paikka (yleensä ensin kuva ja sitten teksti)
• Selkeä tunnistettava sommittelu pitää lukijan ”kotona”
• Symbolin yksikäsitteisyys
Kannattaa pitää huoli siitä, että visuaalisesti sivu on luettava. Usein sivulle laitetaan hauska taustakuva,
mutta valitettavasti sen päällä oleva teksti ei enää erotukkaan taustasta. Taustakuvan voi toki laittaa, mutta
sen tulisi olla tekstin väriin nähden joko tummalle tekstille vaalea tai vaalealle tekstille tumma. Monilla on
myös tapana keksiä muita mielestään hauskoja ominaisuuksia, mutta jotka oikeasti vain rasittavat sivun
katsomista.
Kannattaa pitää huoli siitä, että visuaalisesti sivu on luettava. Usein sivulle laitetaan hauska taustakuva,
mutta valitettavasti sen päällä oleva teksti ei enää erotukkaan taustasta. Taustakuvan voi toki laittaa, mutta
sen tulisi olla tekstin väriin nähden joko tummalle tekstille vaalea tai vaalealle tekstille tumma. Monilla on
myös tapana keksiä muita mielestään hauskoja ominaisuuksia, mutta jotka oikeasti vain rasittavat sivun
katsomista.
Kuvien koon kanssa täytyy olla varovainen. Kuvaformaattia, värien määrää ja kuvan kokoa (sekä
pikseleissä, että kilotavuissa) kannattaa miettiä käyttötarkoituksen mukaan.
Liian suurta palaa ei kannata haukata kerralla. Monet virheet syntyvät siksi, että halutaan tehdä jotain,
mitä ei oikeastaan osatakaan.
6

7. Kangas
PERUSSÄÄNNÖT
YTY
eli yhtenäisyys, tavoite ja yksinkertaisuus
KI S S
7

8. 8
Kangas

9. Kangas
M ekaaninen ja funktionaalinen lukutaito.
Kuvanlukutaito, medialukutaito
ja verkkolukutaito.
D igitaalinen
audiovisuaalinen lukutaito.
E rikoiskielten
lukutaito ja ammatillinen lukutaito.
i
Peruslukutaito, toimiva lukuta to ja luova
.
Uudistuva ja valloittava lukutaito.
Kriittinen lukut a ito.
Lukutaito on päivän sana.
On laskettu, että kun ihminen täyttää 70 vuotta, hän on katsellut
elämästään televisiota lähes kymmenen vuotta. Koulunsa päättävä nuori
on joka tapauksessa istunut television ääressä enemmän kuin
koululuokassa.
Tapio Varis
9

10. 10
Kangas