Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Naisten muistelukerrontaa    palkkatyöstä 1940-luvulla.    Sukupuoli, työ ja muistotetnologisen tutkimuksen kohteina      ...
On tosiaan niin, että naisten työosuus                                            Historian ja etnologian laitossota-aikan...
Väitöskirjani: naisten palkkatyön          muistot sodan ja     jälleenrakennuksen ajalta                                 ...
Tutkimuksen tavoitteet:                                              Historian ja etnologian laitostuoda esiin naisten oma...
Tutkimusaineiston kokoaminen                                                           Historian ja etnologian laitosAlkuk...
Keruukyselyn käyttö                                      Historian ja etnologian laitos Mikä on keruukysely?Huomioitavia a...
Muistitietotutkimusta                                                       Historian ja etnologian laitosMuisteleminen on...
Etnologista muistin ja      muistitiedon tutkimusta                                                              Historian...
Etnologia & sukupuoli (1)(Kiitosterveiset lähteestä Arjalle, Eerikalle ja Helille!)                                       ...
Etnologia & sukupuoli (2)                                                Historian ja etnologian laitosGender-tutkimuksen ...
Etnologista ja folkloristista     sukupuolentutkimusta Suomessa                                                           ...
Sukupuoli minun         tutkimuksessani                                                 Historian ja etnologian laitosSuku...
Etnologia & palkkatyön tutkimus                                                                          Historian ja etno...
Etnologia & työväentutkimus                                                        Historian ja etnologian laitosTyöväentu...
Työ minun tutkimuksessani                                           Historian ja etnologian laitosTyö vs. palkkatyöLähtöko...
Ruumis ja työ                                             Historian ja etnologian laitosTyönteko koetaan koko kehon kautta...
Olin ainakin 4 kesänä työssä tiilitehtaalla. Seoli silloin naisten työ paikka. Kärräsimmemärkiä tiiliä kärryissä sellaista...
Työ ja lika                                                    Historian ja etnologian laitosLika kulttuurisena merkkinä  ...
Topparoikan jälkeen jouduimme tyhjentämäänrautatie vaunuista malmia, josta osa oli kerranpoltettua karkea rakeista ja hirv...
Palkkatyö vai kotityö?                                            Historian ja etnologian laitosValinta vai olosuhteiden m...
Historian ja etnologian laitosEn naimisissa ollessani ollut vakinaisessatyössä, ainoastaan tilapäisenä. Katsoin,että kotit...
Historian ja etnologian laitosKun jälleen vuoden 1955 alussa palasin työhönlapseni jäi talonmiehen rouvan (Salon) hoitoon ...
Rauhaan palaaminen (1)                                                Historian ja etnologian laitosTiedän monia tapauksia...
Rauhaan palaaminen (2)                                              Historian ja etnologian laitosSotakin sitten loppui, m...
Rauhaan palaaminen (3)                                              Historian ja etnologian laitosMutta elämä ei ollut pal...
Jälleenrakennusaika          ja naisten työ                                              Historian ja etnologian laitosSuu...
Tutkimukseni teemoja                                                               Historian ja etnologian laitosMiesten j...
Kiitos!     Lisätietoja:kirsi-m.hytonen@jyu.fi
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Etnologia, sukupuoli, palkkatyö ja muistitieto.

1,022 views

Published on

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Etnologia, sukupuoli, palkkatyö ja muistitieto.

  1. 1. Naisten muistelukerrontaa palkkatyöstä 1940-luvulla. Sukupuoli, työ ja muistotetnologisen tutkimuksen kohteina FM Kirsi-Maria Hytönen Etnologian ajankohtaisia kysymyksiä 16.11.2012
  2. 2. On tosiaan niin, että naisten työosuus Historian ja etnologian laitossota-aikana kotirintamalla on asia, jostaei paljoa ole puhuttu ja muisteltu. Ja seoli monasti fyysisesti paljonraskaampaa, kuin jonkun Lotan, jokaseisoi täällä rintaman takanaValvontatornissa – ja sai siitä prenikan.(MV:K34/2251, s.1908)
  3. 3. Väitöskirjani: naisten palkkatyön muistot sodan ja jälleenrakennuksen ajalta Historian ja etnologian laitos Oppiaineena etnologia, taustalla historia Tutkimusongelma:• Mitä ja miten naiset kertovat talvi- ja jatkosotien ja jälleenrakennuksen aikana tekemästään palkkatyöstä?• Millaisia merkityksiä naiset antavat tekemälleen työlle, sukupuolelle ja ruumiillisuudelle muistelukerronnassa?
  4. 4. Tutkimuksen tavoitteet: Historian ja etnologian laitostuoda esiin naisten oma ääni jahenkilökohtaiset kokemukset sota-ajalta,naisten palkkatyön historian eräänäkäännekohtana pidetyltä ajaltakeskustella työn merkityksistä ja työnmuistelemisen tavoistatuottaa lisää tietoa sodan kokemushistoriansekä etnologisen työn ja sukupuolentutkimuskentille.
  5. 5. Tutkimusaineiston kokoaminen Historian ja etnologian laitosAlkukysymys: mitä haluan tutkia, ja mikä aineisto siihenkysymykseen vastaa? Museoviraston keruuarkisto: Kysely nro 34: Naisten elämä ja työpanos sotien 1939-1944 aikana Työväen Arkisto, Työväen muistitoimikunta: kokoelma “sosiaalidemokraattinen nainen kautta aikojen” Kansan Arkisto: Merkintöjä elämästä SKS:n kansanrunousarkisto: Satasärmäinen nainen Naistenlehdet kontekstiaineistona
  6. 6. Keruukyselyn käyttö Historian ja etnologian laitos Mikä on keruukysely?Huomioitavia asioita esimerkiksi: •Kuka tekee kysymykset? •Kuka vastaa? •Kenelle vastaus on osoitettu? •Miksi vastataan? •Milloin aineisto on koottu?
  7. 7. Muistitietotutkimusta Historian ja etnologian laitosMuisteleminen on mieleen palauttamista,menneiden kokemusten uudelleen jäsentelyä jatulkintaa. Muisteleminen voi olla jokapäiväistäpuheen virtaa, mutta myös suunniteltua,yhteisöllistä ja julkista. (Ukkonen 2000, 11.)Muistitieto on elävää aineistoa: rakentuu jamuokkautuu jatkuvasti uudelleen eri ympäristöissäja eri aikoina. (Korkiakangas 2006, 123.)Ei ainoastaan se, mitä tapahtui vaan se, miten siitäkerrotaan: asioille annetut merkitykset. Muistitietoon sekä lähde että kohde!
  8. 8. Etnologista muistin ja muistitiedon tutkimusta Historian ja etnologian laitosPirjo Korkiakangas (1996): Muistoista rakentuva lapsuus +monia artikkeleitaOuti Fingerroos (2004): Haudatut muistot + muu tuotantoFingerroos et al (2006): Muistitietotutkimus. Metodologisiakysymyksiä.Ulla-Maija Peltonen (1996): Punakapinan muistotJyrki Pöysä (1997): Jätkän syntyHilkka Helsti (2000): Kotisynnytysten aikaanTaina Ukkonen (2000): Menneisyyden tulkinta kertomallaPauliina Latvala (2005): Katse menneisyyteenAnne Heimo (2010): Kapina Sammatissa
  9. 9. Etnologia & sukupuoli (1)(Kiitosterveiset lähteestä Arjalle, Eerikalle ja Helille!) Historian ja etnologian laitos• Ensimmäinen vaihe: varhainen kansatiede ja etnologia • Sukupuoli on biologinen ja luonnollinen • Tavoitteena kansankulttuurin tallentaminen ja pelastaminen, kohteena yhtenäinen ”kansa”. • Sukupuolta koskevaa aineistoa tallennettiin osana kokonaisuutta.
  10. 10. Etnologia & sukupuoli (2) Historian ja etnologian laitosGender-tutkimuksen tulo 1970-1980-luvuilla • Naistutkimuksen synty, feminismin toinen aalto • Gender = sosiaalinen sukupuoli • Suomalainen etnologia 1990-luvulla, folkloristiikassa aiemmin • Aluksi tuotiin naisia ja naisten arkea näkyväksi, myöhemmin sukupuolen käsitteen pohdinta
  11. 11. Etnologista ja folkloristista sukupuolentutkimusta Suomessa Historian ja etnologian laitos- Åtskilja och förena. Etnologisk forskning om betydelser av kön (1996)- Amor, genus & familia (1998)- Sukupuolen kohtaaminen etnologiassa (2007)- Satu Apo: Naisen väki (1997)- Pia Olsson: Myytti ja kokemus (2004)- Väitöskirjoja esim. Jyrki Pöysä (1997), Laura Stark (1998), Hilkka Helsti (2000), Kirsti Salmi-Niklander (2004), Lotte Tarkka (2006), Maarit Knuuttila (2006), Karoliina Ojanen (2011), Arja Turunen (2011)… ja tulossa esim. Eerika Koskinen-Koivisto 2013 sekäHanna Hirvonen (mukana myös tällä kurssilla)
  12. 12. Sukupuoli minun tutkimuksessani Historian ja etnologian laitosSukupuoli on ohjannut aineistonmuodostamista: vain naisten kertomaaaineistoa • Asetelma tarkoituksella epätasapainoinen, koska tutkimuskysymysNaisten kerrontaa sukupuoltenkohtaamisesta työpaikoilla: hierarkia,työnjako, palkkaerot, seksuaalinenhuumori, ruumiillisuus
  13. 13. Etnologia & palkkatyön tutkimus Historian ja etnologian laitos Kansatieteellinen tutkimus on perinteisesti ollut kiinnostunut agraarista työstä (Suomi pitkään maatalousvaltainen) - esim. Kustaa Vilkuna: Isien työ (1943) Kiinnostus esim. ammattiryhmien ja työväen folkloreen ja muistoihin on herännyt… • Jyrki Pöysä (1997), Hanna Snellman (1996) • Kaisu Kortelainen (2008): Penttilän sahayhteisö ja työläisyys • Leena Paaskoski (2008): Herrana metsässä • Tiina Suopajärvi (2009): Sukupuoli meni metsään • kokoelma Työtä tekee mies, nainen (2011) • Miia-Leena Tiili: Merivartijoiden ammattikulttuuri (tulossa) • Eerika Koskinen-Koivisto: Työ, luokka ja sukupuoli työläisnaisen elämäkerronnassa (tulossa)…mutta vieläkään moderni palkkatyö ei ole löytänyt tietään etnologisen tutkimuksen ytimeen.
  14. 14. Etnologia & työväentutkimus Historian ja etnologian laitosTyöväentutkimus on Suomessa talous- jasosiaalihistoriallisesti painottunutta.Sukupuoli on ollut hyvin esillä, mutta esim.maskuliinisuuden ja työn tutkimusta kaivataanvielä kovasti.Folkloristit mukana esim. vuoden 1918 perinnönpurkamisessa. U-M Peltonen 1996, Heimo 2010, McKeough(tulossa).Mikä voisi olla etnologien rooli? Esim. nykypäiväntyöelämän muutosten ja niiden kokemustentutkimus?www.thpts.fi
  15. 15. Työ minun tutkimuksessani Historian ja etnologian laitosTyö vs. palkkatyöLähtökohtana erilaiset tulkinnat toisenmaailmansodan vaikutuksista (naimisissaolevien) naisten asemaan työmarkkinoillaNaisten oikeus/mahdollisuus työhön onhyvinvointivaltion perusrakenne kokemusten tutkimus tärkeää!
  16. 16. Ruumis ja työ Historian ja etnologian laitosTyönteko koetaan koko kehon kautta.Fyysinen voimakkuus on ollut myös naisiltavaadittu ominaisuus, vastoin feminiinistänaisihannetta.Usein ruumiillisesta työstä muistetaan senaiheuttama väsymys, mutta toisinaanvuosikymmenet kerrontahetken jatapahtuman välissä muuttavat tulkintaa.
  17. 17. Olin ainakin 4 kesänä työssä tiilitehtaalla. Seoli silloin naisten työ paikka. Kärräsimmemärkiä tiiliä kärryissä sellaista pitkää käytävääpitkin. Sitten ne oli nostettava korkeille kapeille Historian ja etnologian laitoshyllyille kuivumaan. Se oli ainoa työ jossamitastani oli apua 173 sm. - - Tätä raskastatyötä tein alkaen kesällä 39-43 saakka,puukengät jalassa, aina juoksu päällä, muttatiilet tekivät kauppansa – ja uunit täytettiin jatyhjättiin, naisten ja nuorien poikien voimalla.Silloin sitä jaksoin ja kyllä joskus ihan voikuvitella, vieläkin tyyntä pimeää elokuun yötä –uunit hehkuivat kuumuutta ja ja valoivatympäristöön heikkoa tulen hehkua, kipinätlentelivät – jos olisin runoilia siitä tiilestä voisihehkuttaa runoa, ei kyllä silloin. Jalat ja kädetolivat aina kipeitä ja ovat vieläkin jatkuvasti.(MV:SO/677)
  18. 18. Työ ja lika Historian ja etnologian laitosLika kulttuurisena merkkinä • Työläisen likaisuus • Lian sukupuolisidonnaisuus: äidin puhtaus? • Muisto liasta ja likaisuudesta nöyryyttävänä kokemuksena.
  19. 19. Topparoikan jälkeen jouduimme tyhjentämäänrautatie vaunuista malmia, josta osa oli kerranpoltettua karkea rakeista ja hirveästi pölyävää. Historian ja etnologian laitosMe olimme niin mustia ettei nuohoojatkaan olesen näköisiä. Menimme mustina pyytämäänlisää saippuaa annokseemme, mutta meillevaan työnjohtajat nauroivat, mutta saippuaannokseen ei lisää tullut, eikä myös palkkaa.Vaunujen tyhjennys tapahtui siten että meitäoli kaksi naista vaunussa ja lapioimme kotsuillemalmia sen jälkeen, kolme 15 vuotista poikaaja yksi vanha mies kärräsivät laukunkia pitkinkatsut kenätlle ja tyhjensivät, ja juoksu jalkaataas tulivat hakemaan uutta kuormaa. Selkäköyryssä lapioimme oli hyvin työlästä saadaselkäänsä suoraksi, koski kovasti kun päiväntöitä teki. (MV:K34/1719)
  20. 20. Palkkatyö vai kotityö? Historian ja etnologian laitosValinta vai olosuhteiden määräämä pakko? - Äidin paikka? Rationalisointi. - Moderni naiskuva ja sen rikkoutuminen vähitellen? - KoulutususkoLastenhoidon järjestäminen - Kotiapulaispula
  21. 21. Historian ja etnologian laitosEn naimisissa ollessani ollut vakinaisessatyössä, ainoastaan tilapäisenä. Katsoin,että kotitalous tuli halvemmaksi, kun äititeki itse kotityöt. Esim. lapsen hoito ja myösruoka. ja säilyi perhe sopu, kun äiti ei ollutliikaa väsynyt ulkopuolisesta työstä. Tää oliminun näkemykseni. (TMT 258/1320)
  22. 22. Historian ja etnologian laitosKun jälleen vuoden 1955 alussa palasin työhönlapseni jäi talonmiehen rouvan (Salon) hoitoon jatunsin kovia omantunnon tuskia kun jätin pienenlapseni ja lähdin toisten perheitä ja lapsiahoitamaan. [kertoja oli ammatiltaan kodinhoitaja].Aina tuo sama tunne on kiusannut myöhempinäkintyössäoloaikoina. Se on ollut ristiriita elämässäni –mutta silti olen ollut työelämässä vuosia [--]. (TMT249:1269)
  23. 23. Rauhaan palaaminen (1) Historian ja etnologian laitosTiedän monia tapauksia, jolloin nainen saipalata ”naisellisempiin” hommin heti kun”sankarit” saapuivat. (MV:K34/343, s. 1924)[Sodan jälkeen] Tilanne muutti tietystimiehet sai paikkansa ja naisia suurin osapalautettiin kotitehtäviin jota varmaan esim.perheenäidit halusivatkin. (MV:K34/215, s.1918)
  24. 24. Rauhaan palaaminen (2) Historian ja etnologian laitosSotakin sitten loppui, muttapostivirkamieheksi minä jäin. (MV:K34/1934,s. 1920)Ei minulla koskaan ollut vaikeuksia työnsaannin takia. Itse valitsin työpaikat, enollut työttömänä, - eikä sodan jälkeenkäänirtisanottu [- -]. (MV:K34/2239, s. 1921)
  25. 25. Rauhaan palaaminen (3) Historian ja etnologian laitosMutta elämä ei ollut paljonkaan parempaasodan jälkeisinä vuosina Ainoastaanpommitukset puuttuivat. Samalla tavalla olikaikesta puute vuosikausia. (MV:K34/671,s. 1921) Muistelukerronnan ja kokemustentasolla sota ei pääty rauhansopimukseen
  26. 26. Jälleenrakennusaika ja naisten työ Historian ja etnologian laitosSuurten ikäluokkien syntyminen sitoi naisiakotiinSotakorvausteollisuus tarjosi työtäerityisesti metalliteollisuudessaKotikeskeisyys ja perheenemännyysihanteena? Entä todellisuus?
  27. 27. Tutkimukseni teemoja Historian ja etnologian laitosMiesten ja naisten väliset suhteet työssä: työnjako,työsuojelu, koulutus, seksuaalihuumori, palkka, lastenhoidonjärjestelytTyö, ruumis ja tunteet: väsymys, kipu, iloTyön merkitykset: ilo, raha/palkka, sosiaalisuus,yhteisöllisyys, itsetunto, taito, ura, sodan päättymisenvaikutus, perhekeskeisyys vs. työkeskeisyysNostalgia, kirjoitettu muistelukerronta: metodinenpohdinta
  28. 28. Kiitos! Lisätietoja:kirsi-m.hytonen@jyu.fi

×